Keskiajan superase. iski valtavalla voimalla

Transkriptio

1 KESKIAIKA Keskiajan superase TREBUCHET AGE/SCANPIX iski valtavalla voimalla Kauhistuttava uusi ase sai keskiajalla linnanherrojen polvet tutisemaan. Aiemmat heittokoneet viskoivat ammuksia linnoitusten muurien sisälle, mutta trebuchet eli vastapainokatapultti moukaroi satojen kilojen kivillä myös muureja murskaksi. Minerve/1210 Ranska Minerve luvun alussa Ranskan kuningas julisti sodan eteläranskalaisille kataareille, joita katolinen kirkko piti kerettiläisinä. Kataarit joutuivat suojautumaan vaikeapääsyisiin ja vahvasti linnoitettuihin kaupunkeihinsa ja linnoihinsa. Historia Denne PDF er til privat brug. Derfor må du ikke printe kopier til andre eller dele linket på nettet (f.eks. i mails eller på Facebook) Copyright Historie/Bonnier Publications -

2 Print: cyt Status: PDF PROCES Layout: cyt Red.sek: np s inava ammun. a p a o il k Yli niskaa halki vihollisen lingottiin ilman i sinkosi apainokatapultt st va i el t he uc Treb malle, uksia korkeam m am vi ki ia av valt la kuin emmalla voimal ur su ja le äl m m pide one sitä ennen. mikään heittok Vuonna 1187 muslimit valtasivat Jerusalemin suurten heittokoneiden avulla. AP/POLFOTO & SHUTTERSTOCK Historia Denne pdf-en er kun for privat bruk. Det er ikke tillatt å skrive ut kopier til andre eller dele koblingen via nettet (f.eks. i epost eller på Facebook). 17 Copyright Historie/Bonnier Publications

3 KESKIAIKA THOMAS HEBSGAARD & NIELS-PETER GRANZOW BUSCH Eteläranskalaisen Minerven kaupungin asukkaat olivat jo useita päiviä seuranneet huolestuneina vihollisen liikkeitä. Oli vuosi 1210, ja Ranskassa riehui sisällissota. Kaksi vuotta aiemmin Ranskan kuningas oli julistanut ristiretken omaa kristinuskon suuntaustaan harjoittavia eteläranskalaisia kataareja vastaan. Nyt kuninkaan armeija oli saapunut kataarien asuttamaan Minerveen. Kataarit olivat suojautuneet hyvin. Minerve sijaitsi korkealla kalliolla, jonka ympärillä oli syvä rotko, ja sitä ympäröivät kaksinkertaiset muurit. Kaupunkia oli mahdotonta vallata rynnäköllä. Kaupunkilaiset aavistivat kuitenkin pahaa. Kuninkaan joukkoja johti häikäilemätön aatelismies Simon de Montfort, joka oli määrännyt miehensä Minerveä ympäröivän rotkon toiselle puolelle mäen päälle. Kaupungin muureilta puolustajat näkivät, miten vihollissotilaat rakensivat mahtavia koneita suurista puupalkeista. Viritelmien luo vieritettiin suuria louhittuja kiviä. Muutaman päivän päästä kaupunkilaisten pahat aavistukset toteutuivat, kun tonnien painoiset heittokoneet alkoivat singota jättikiviä ilmaan ja rotkon yli kohti kaupunkia. Laitteiden puuosat naukuivat, ja kivet osuivat muureihin korviahuumaavasti paukahtaen ja saivat puolustusrakennelmat ja talot tärähtelemään. Koneet pommittivat Minerven kaupunginmuuria yötä päivää. Pelottavin oli de Montfortin leirissä ollut kaikkia muita suurempi heittokone. Sitä kutsuttiin nimellä huono naapuri, ja se oli nimensä veroinen. Ammukset murskasivat Minerven muureja ja kivirappusia, joita pitkin kaupunkilaiset hakivat rotkon pohjalta vettä. Kuuden viikon pommituksen jälkeen kataarien vahvimmin linnoitettu kaupunki oli mennyttä, ja kaupunkilaiset antautuivat. Mahtikone tuhosi kaiken Minerven puolustusvarustukset vuonna 1210 murskannut piirityskone, vastapainokatapultti eli trebuchet, oli keskiajan superase. Se oli ensimmäinen heittokone, joka otti kaiken irti painovoiman energiasta. Suurimmat laitteet pystyivät sinkoamaan yli 300-kiloisia ammuksia useiden satojen metrien päähän valtavalla voimalla. Saksalainen sotilasinsinööri Konrad Kyeser kuvaili kirjassaan Bellifortis vuonna 1405: Tämä suuri trebuchet voittaa kaikki linnoitukset, viskoo kiviä, tuhoaa torneja ja murskaa linnoja ja kaupunkeja. Trebuchet oli kaikkia muita piirityskoneita tuhovoimaisempi, ja siitä tulikin suosittu kaikkialla Euroopassa ja 1200-luvulla. Seuraavien 250 vuoden aikana vastapainokatapulttien kiviammukset moukaroivat Euroopan kaupunkien portteja, ja sillä saatettiin singota muurien sisäpuolelle kaikkea eläintenraadoista epäonnisiin sotavankeihin. Mullistava vastapaino Ensimmäisiä alkeellisia katapultteja käytettiin ilmeisesti Kiinassa 300-luvulla eaa. Laitteessa oli korkean telineen akseliin kiinnitetty pitkä heittovarsi. Akseli jakoi varren lyhyempään ja pidempään osaan. Pitkän osan päässä oli linko, jossa oli ammus, ja lyhyempään päähän oli kiinnitetty köysiä. Katapultti laukaistiin niin, että joukko miehiä tarttui köysiin ja veti lyhyen pään kohti maata, jolloin heittovarren toinen pää kohosi ylös ja linkosi ammuksen matkaan. Nykyaikana tehdyissä kokeiluissa tämäntyyppisillä laitteilla on onnistuttu sin- Kahdeksan vuotta Minerven piirityksen jälkeen vuonna 1210 vastapainokatapultin ampuma kivi tappoi kaupungin valloittajan Simon de Montfortin. GRANGER/POLFOTO Denna PDF är endast för privat bruk och får inte kopieras till andra eller spridas via länkar på nätet (t.ex. via e-post eller på Facebook) Copyright Världens Historia/Bonnier Publications

4 koamaan 60 kilon painoisia kiviä jopa 130 metrin päähän. Varhaiskeskiajalla katapultteja kehitettiin kristityssä Bysantissa nykyisessä Turkissa, josta ase levisi vähitellen muualle. 500-luvulla tällaiset heittokoneet ilmestyivät Euroopan sotakentille, jossa ne herättivät suurta kauhua. Bysanttilaisten lähteiden mukaan eräs bysanttilaissotilas oli opettanut avaareja, turkkilaista alkuperää olevaa sotaisaa heimoa, rakentamaan katapultteja. Kun avaarit vuonna 597 piirittivät kreikkalaista Thessalonikin kaupunkia, he pommittivat sitä 50 katapultilla. He linkosivat vuoria ja kukkuloita meitä kohti. Sillä miksi muuksi noita jättimäisiä kivenlohkareita voisi kutsua! kaupungin järkyttynyt piispa päivitteli. Pian myös Lähi-idän muslimiarmeijat alkoivat käyttää heittokoneita. Ristiretkeläisten otettua 1000-luvulla yhteen muslimien kanssa Pyhällä maalla katapultit yleistyivät vauhdilla Länsi-Euroopassa. Kun ristiretkeläiset vuonna 1147 piirittivät Lissabonia, he aikalaislähteiden mukaan pehmittivät kaupungin mauripuolustuksen kahdella heittokoneella, joiden köysiä oli vetämässä sata miestä. Ristiretkeläiset työskentelivät vuoroissa, ja tulos oli vaikuttava: he laukaisivat kiveä kymmenessä tunnissa eli noin neljä kiveä kummallakin koneella minuutissa. Kristittyjen ja muslimien välinen sota vauhditti heittokoneiden kehitystä idässä ja lännessä. Pian taisteluihin ilmestyi aivan uudentyyppinen heittokone, varsinainen hirviö, jonka voima ylitti kaiken, mitä siihen asti oli nähty ja koettu. Pappi keräsi rahaa asetta varten 1100-luvun lopulla kehitettiin niin sanottu vastapainokatapultti. Se toimi periaatteessa kuten köysillä käytetyt heittokoneet, eli siinä oli akselin varassa kääntyvä pitkä varsi. Varren lyhyessä päässä ei kuitenkaan ollut vetoköysiä vaan raskas vastapaino, joka ennen laukaisua nostettiin vinssillä ylös. Kun vastapaino ja heittovarsi vapautettiin, varren toinen pää nousi ylös ja sinkautti ammuksen matkaan valtavalla voimalla. Ei ole varmaa, milloin ja missä tämäntyyppinen katapultti keksittiin. Eräs Bysantin lähde mainitsee vastapainokatapulttia käytetyn Bysantin piirittäessä Zeugminonin kaupunkia vuonna Ristiretkeläiset ovat saattaneet käyttää KIINTEÄ VASTAPAINO Katapultti hyppi ja vavahteli Ensimmäisissä vastapainokatapulteissa kivestä ja savesta tehty vastapaino oli sidottu suoraan heittovarteen. Laukaistaessa painava vastapaino aiheutti rekyylin, mikä rasitti rakennelmaa. Vastapaino Linko asetyyppiä jo ensimmäisellä ristiretkellä vuonna 1096, ehkä arabialaisten vihollistensa esimerkin mukaan. Kun Englannin kuningas Rikhard Leijonamieli armeijoineen vuonna 1191 piiritti Akkon kaupunkia Syyriassa, ristiretkeläisillä oli joka tapauksessa käytössään vastapainokatapultteja. Kaikkiaan yksitoista suurta heittokonetta moukaroi kaupungin puolustuksia. Yksi koneista oli niin suuri, että sotilaat kutsuivat sitä Jumalan kivenheittimeksi. Aikalaislähteen mukaan tuo katapultti sai muutenkin aivan erityistä huomiota osakseen: Pappi seisoi aina koneen vierellä ja saarnasi ja keräsi rahaa sen kunnossapitoon ja kiviammuksia toimittavien ihmisten palkkaamiseen. Kone tuhosi kymmenen metriä muuria Maledictatornin vierestä. CHRYSANTHI ZOUROUDI/HISTORIE Print: cyt Status: PDF PROCES Layout: cyt Red.sek: np Trebuchet voitti antiikin heittokoneet Muinaiset roomalaiset ja kreikkalaiset olivat katapulttien asiantuntijoita. Niin kutsuttua onageria käytettiin varhaiskeskiajalle asti. Trebuchet kuitenkin päihitti sen täysin. ONAGERI VASTAPAINO- KATAPULTTI Ajankohta 300-luvulla jaa. Kehitettiin luvun kuluessa. Ammuksen koko Yleensä 5 10 kiloa, enintään 27 kiloa. Sadasta kilosta yli 300 kiloon. Kantomatka 5 kg:n ammus jopa 450 metriin 100 kg:n ammus jopa 450 metriin Onagerin sai voimansa viritetyistä köysistä. CORBIS/ALL OVER PRESS Köysinippu Vinssi Heittovarsi Linko Käyttö Onagerin varsi oli paksun köysinipun sisässä. Kun varsi viritettiin vinssillä ala-asentoon, köydet jännittyivät. Laukaistaessa varsi vapautettiin, jolloin se singahti pystyyn suurella voimalla ja sen päässä oleva linko sinkosi ammuksen matkaan. Heittovarsi oli kuin vaa an vipu, jossa oli toisessa päässä linko ja toisessa vastapaino. Ase viritettiin vinssin avulla, ja kun varsi vapautettiin, vastapaino painui alas ja toisessa päässä oleva linko sinkosi ammuksen matkaan. Historia Dit pdf-bestand is voor privégebruik. Daarom mogen er geen kopieën aan derden worden verstrekt en mag de link niet op internet (bijvoorbeeld in een of op Facebook) worden gedeeld. Copyright Historia/Bonnier Publications -

5 SARANA VASTAPAINO SARANASSA Katapultin valtavassa vastapainolaatikossa oli painona jopa 30 tonnia kiveä, savea tai lyijyä. Heittovarren sarana piti laatikon oikeassa asennossa ja esti koneen runkoa vääntymästä rikki laukaistaessa. LUKITUS Kun vastapaino oli ylhäällä, heittovarsi kiinnitettiin telineeseen suurella metallikoukulla, joka irrotettiin laukaistaessa. AMMUSKISKO Puinen kisko katapultin pohjalla varmisti, ettei linko heilahtanut sivulle laukaistaessa. Sen ansiosta pystyttiin käyttämään pitkää linkoa, mikä tehosti laitteen tuhovoimaa. LINKO Kiviammus oli köysilingossa. MIEHISTÖ Trebuchetin miehistöön kuului vähintään 10 miestä, jotka vetivät vastapainon alas ja latasivat ammuksen linkoon. POLKUMYLLY Vastapaino nostettiin ja heittovarsi vedettiin maahan vinssillä, joita suurimmissa malleissa käytettiin kahdella 2 3 hengen polkumyllyllä. PER JØRGENSEN/HISTORIE Saman lähteen mukaan heittokoneet olivat ratkaisevassa asemassa Akkon murtamisessa samana vuonna: Kuningas Rikhardin heittokoneet ampuivat päivin öin. Yksi niistä surmasi varmasti 12 miestä yhdellä kivellä. Niiden ammuksille ei mahtanut mitään; ne murskasivat ja muuttivat kaiken tomuksi. Vastapaino lisäsi tarkkuutta Suurten vastapainokatapulttien virittäminen kesti muutamasta minuutista puoleen tuntiin, joten ne olivat paljon hitaampia käyttää kuin köysikatapultit, mutta toisaalta paljon tuhovoimaisempia. Rutinoituneinkaan ryhmä ei pystynyt laukaisemaan köysikatapulttia samalla voimalla joka kerta, ja niinpä tarkkojen osumien saaminen sillä oli vaikeaa. Vastapainokatapultin voima oli sen sijaan aina sama, kunhan vastapainon ja ammuksen paino pysyivät samoina, ja heiton pituuteen voitiin vaikuttaa lisäpainoilla ja lingon pituutta muuttamalla. Tämä PDF-tiedosto on tarkoitettu yksityiseen käyttöön. Sitä ei saa jakaa tulosteena, liitteenä eikä linkkinä verkossa (esim. sähköpostilla tai Facebookissa) Copyright Historia/Bonnier Publications

6 SARANOITU VASTAPAINO Huippuunsa hiottua tehokkuutta 1100-luvun jälkipuoliskolla trebuchet sai optimaalisen muotonsa, kun vastapaino liitettiin heittovarteen saranalla. Sen ansiosta vastapaino putosi suoraan kohti maata suotuisassa kulmassa ja vastapainon ja ammusten painoa saatettiin lisätä merkittävästi. Lingon piti vapautua ihanteellisessa kulmassa Ammus oli pitkässä lingossa, jonka toinen pää oli tiukasti kiinni vastapainokatapultin heittovarressa. Lingon toinen pää oli kiinnitetty varressa olevaan koukkuun rautarenkaalla, joka oli muotoiltu niin, että rengas irtosi siitä ja ammus lähti liikkeelle, kun linko oli 45 asteen kulmassa horisonttiin nähden. Näin ammus lensi mahdollisimman pitkälle. Print: cyt Status: PDF PROCES Layout: cyt Red.sek: np Ammuskivet työstettiin pyöreiksi ja tasakokoisiksi osumatarkkuuden lisäämiseksi. SHUTTERSTOCK & CHRYSANTHI ZOUROUDI/HISTORIE Perustui painovoimaan Vastapaino Heittovarsi CHRYSANTHI ZOUROUDI/HISTORIE Viritys tapahtui vetämällä heittovarsi vinssillä alas, jolloin toisen pään vastapaino nousi ylös. Laukaisussa heittovarsi vapautettiin. Vastapaino romahti maahan ja heilautti heittovarren ylöspäin. Ammus lähti matkaan heittovarren ollessa tietyssä kulmassa, jolloin lingon toinen pää irtosi ja vapautti ammuksen. Tärkeintä oli kuitenkin se, että uusilla heittokoneilla voitiin ampua paljon raskaampia kiviä. Ranskalainen Villard de Honnecourt laati 1200-luvulla piirustuksen katapultista, jonka vastapaino on asiantuntijoiden laskelmien mukaan painanut noin 30 tonnia. Sellaisella vastapainolla 250 kilon kiviammus voitiin singota 160 metrin päässä olevaan kohteeseen. Laitteesta rakennetulla nykyversiolla on singottu 476 kilon painoinen auto 80 metrin matka. Etelä-Ranskassa Simon de Montfort käytti menestyksekkäästi vastapainokatapultteja viholliskaupunkeja, kuten Minerveä, vastaan. Vuonna 1211 de Montfort joutui itse kokemaan mahtavan piirityslaitteen voiman, kun kataariarmeija pommitti hänen armeijaansa Castelnaudaryn kaupungissa. Ensimmäinen kivi murskasi tornin. Toinen tuhosi linnan huoneen. Kolmas kivi hajosi kappaleiksi, mutta sitä ennen se oli aiheuttanut suuria vammoja niille, jotka olivat kaupungissa, kirjoitti historioitsija Guilhem de Tudela. Simon de Montfort selvisi tuolloin hengissä, mutta kun hän vuonna 1218 piiritti kataareja Toulousessa, häneen osui kaupungin sisältä katapultilla ammuttu kivi. Ranskan suuri katapulttistrategi kuoli niille sijoilleen. Rakentajia arvostettiin Tehokkaat katapultit olivat korvaamattomia aseita, ja niiden osaavia suunnit- Historia Denne PDF er til privat brug. Derfor må du ikke printe kopier til andre eller dele linket på nettet (f.eks. i mails eller på Facebook) Copyright Historie/Bonnier Publications -

7 KESKIAIKA Linnoihin rakennettiin katapulttitorneja sekä Euroopassa että Lähi-idässä. DE AGOSTINI/SCALA ARCHIVES Heittokoneet vaikuttivat linnojen suunnitteluun Voimakkaiden heittokoneiden yleistyminen johti Euroopassa ja Lähi-idässä suuriin uudistuksiin linnojen rakentamisessa. Satojen kilojen painoisia kiviä ampuvien vastapainokatapulttien yleistyminen vaikutti linnojen ja linnoitusten rakentamiseen luvulla Euroopassa ja arabimaissa puolustusrakennelmia alettiin vahvistaa niin, että ne kestäisivät paremmin heittokoneiden mahtavan tuhovoiman. Jo olemassa olevia muureja kohotettiin ja vahvistettiin, ja linnojen ulkopuolelle alettiin rakentaa uusia ulkomuureja. Lisäksi puolustusrakennelmiin tehtiin enemmän ja korkeampia torneja kuin aiemmin. Torneista puolustajien oli määrä ampua vihollisen piirityskoneita omilla katapulteillaan. Kun kummallakin osapuolella oli käytössään heittokoneita, monet piiritykset ajautuivat tasaiseksi kaksintaisteluksi linnan puolustajien ja piirittäjien välillä. dinin oli keskeytettävä hyökkäys. Sen sijaan hän käski pommittaa heittokoneilla kaupunginmuuria kohtaan, jossa ei ollut porttia. Kolmen päivän kuluttua osa muurista murtui, ja vaikka ristiretkeläiset onnistuivat torjumaan vihollisen ensimmäiset rynnäköt syntyneelle aukolle, he joutuivat lopulta antautumaan. Sata vuotta Jerusalemin murtumisen jälkeen katapulttien määrä sodankäynnissä oli kasvanut räjähdysmäisesti. Vuonna 1291 arabit päättivät ristiretkien ajan valloittamalla vahvasti linnoitetun Akkon Syyriassa heittokoneiden avulla. Kaikkiaan 92 katapulttia moukaroi kaupungin muureja, kunnes se 43 päivän päästä antautui. Lähetti singottiin muurin yli Suuret katapultit hallitsivat Euroopan piiritystaisteluita 250 vuotta, ja niillä ammuttiin suurten kivien lisäksi mitä erilaisimpia ammuksia. Toscanalaisen keksijän ja insinöörin Mariano Taccolan 1400-luvun puolivälissä laatimassa käsikirjoituksessa on piirros palopommeista, jotka olivat ilmeisesti palavaa öljyä tai tervaa sisältäviä tynnyreitä. Myös niin sanottuja mehiläispesiä (kiviä sisältäviä savipalloja, jotka toimivat kuin sirpaleammukset) ja jopa vihollisten irti hakattuja päitä singottiin pelotukseksi ja varoitukseksi kaupunginmuurien sisään. Toisinaan piiritettävää linnaa ympäröivä vallihauta täytettiin pommittamalla sinne heittokoneilla maata sisältäviä tynnyreitä. Ranskalaiset piiritysjoukot ottivat vuonna 1335 englantilaisten Auberochen kaupungista lähettämän viestinviejän vangiksi ja lähettivät hänet katapultilla takaisin kaupungin muurin yli vastauskirje kaulaansa kiinnitettynä. telijoita ja rakentajia arvostettiin. Vuonna 1249 katapultinrakentaja Jocelin de Cornaut, joka rakensi kaikkiaan 18 katapulttia, sai arvonimen insinöörimestari. Toinen rakentaja, Jean de Mézos, lyötiin ritariksi. Vastapainokatapulttien kehittyessä Euroopan hallitsijat käyttivät yhä enemmän rahaa niiden hankkimiseen. Kun Englannin kuningas Edvard I vuonna 1287 piiritti Dryslwynin linnaa Walesissä, hän käytti heittokoneen rakentamiseen 14 puntaa, mikä vastasi lähes 600 koulutetun jousiampujan päiväpalkkaa. Pelkästään valtavien kiviammusten louhimiseen ja kuljetukseen Edvard palkkasi kaksikymmentä kivenhakkaajaa ja neljä kärrymiestä. Kun jättimäinen kone siirrettiin piirityskohteeseen, sen kuljettamiseen tarvittiin 40 härkää ja neljät suuret vaunut. Saladin hallitsi piirityskoneet Kun muslimisulttaani Saladin piiritti ristiretkeläisiä Jerusalemissa vuonna 1187, hän pani aikalaislähteiden mukaan miehensä ensin hyökkäämään niin sanotulle Damaskos-portille. Ristiretkeläiset tekivät kovaa vastarintaa, ja lopulta Sala- Vastapainokatapulttia käytettiin myös psykologiseen sodankäyntiin ampumalla mm. vihollisten päitä muurien yli. BRIDGEMAN Heittokone levitti ruttoa Heittokonetta käytettiin myös biologisessa sodankäynnissä tuhoisin seurauksin. Vuonna 1346 tataarikaani Jani Beg piiritti genovalaisten kauppa-asemaa Kaffaa Mustallamerellä, kun mystinen tauti yllättäen alkoi tappaa kaanin sotilaita. Italialainen notaari Gabriele de Mussi kuvaili tapahtumia: Kun taistelujen ja ruton heikentämät tataarit tyrmistyneinä ja neuvottomina tajusivat, ettei heillä ollut toivoakaan välttää kuolemaa, he panivat ruumiita heittokoneisiin ja linkosivat niitä Kaffaan, jotta sietämätön vitsaus tuhoaisi kaikki siellä olevat. Tauti tultiin myöhemmin tuntemaan mustana surmana, tautiepidemiana, joka tappoi puolet Euroopan väestöstä vuosina Suurella todennäköisyydellä juuri Kaffasta paenneet genovalaiset toivat ruton ensimmäisenä Eurooppaan vuonna Tataarikaani Jani Beg teki siten ehkä historian tehokkaimman biologisen iskun mutta se ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen, joka heittokoneella tehtiin. Keskiajan eurooppalaisarmeijat ampuivat usein tauteja levittäviä eläinten tai ihmisten ruumiita piiritettyihin kau- 22 Historia Denne pdf-en er kun for privat bruk. Det er ikke tillatt å skrive ut kopier til andre eller dele koblingen via nettet (f.eks. i epost eller på Facebook). Copyright Historie/Bonnier Publications

8 punkeihin. Esimerkiksi vuonna 1332 Strasbourgin sotilaat tappoivat 48 vihollista, panivat ruumiit mädäntyvien jätteiden kanssa tynnyreihin ja ampuivat ne Schwanaun linnaan. Vuonna 1422 ihmiset sairastuivat piiritetyssä Karlštejnissä Tšekissä, kun kaupunkiin oli ammuttu ruumiita ja kaksituhatta kuormaa ulosteita. KÖYDET JA VASTAPAINO Hybridi oli nopeampi virittää Joissakin katapulteissa oli sekä vetoköydet että vastapaino, joka oli kevyempi kuin varsinaisissa trebucheteissa. Tällaisen heittokoneen virittäminen oli nopeampaa. GRANGER/POLFOTO Tykit syrjäyttivät heittokoneet Vastapainokatapulttien yleistyessä keskiajalla linnoihin alettiin rakentaa korkeampia ja paksumpia muureja. Vahvimpia linnoitusmuureja ei saanut rikottua jämerimmälläkään heittokoneella, ja siten piiritystilanteet kääntyivät ja 1400-luvuilla hitaasti piiritettävien eduksi. Vasta tykkien myötä taistelukentillä tapahtui jälleen uusi käänne luvun alkupuoliskolla armeijat käyttivät vielä melko tasaväkisesti heittokoneita ja tykkejä, mutta vuonna 1453 sattui jotain, joka lopullisesti sinetöi tykkien aseman tulevaisuuden aseena. Tuolloin ottomaanien sulttaani Mehmed II toi kaksi valtavaa tykkiä Konstantinopolin muureille. Kumpaakin pronssista jättitykkiä veti 60 härkää ja kaksisataa miestä, ja niiden edellä kulki kirvesmiehiä, jotka raivasivat tykeille tietä ja rakensivat jokien ja ojien yli niiden valtavan painon kestäviä siltoja. Tykit piti vakauttaa valtavan kokoisilla kivillä, jotta niillä pystyi ampumaan jotakuinkin haluttuun suuntaan, ja putkien kuumenemisen vuoksi ne voitiin laukaista vain joka kolmas tunti. Ne olivat kuitenkin erittäin tulivoimaisia. Sulttaanin armeija moukaroi niillä viikkoja vanhan keisarikaupungin paksuja muureja, kunnes ottomaanit viimein tekivät läpimurron 29. toukokuuta. Konstantinopolin tuho koitui myös vastapainokatapultin tuhoksi, sillä siitä eteenpäin Euroopan kuninkaat, keisarit ja ruhtinaat panostivat lähinnä tehokkaisiin tykkeihin. Katapultteja ei toki kokonaan unohdettu. Kun espanjalaiselta konkistadorilta Hernán Cortésilta vuonna 1521 loppui ruuti hänen piirittäessään asteekkien pääkaupunkia Tenochtitlania, hän pani joukkonsa rakentamaan katapultin. Valitettavasti he eivät olleet taidoiltaan aivan keskiajan katapultinrakentajien veroisia. Kiviammus singahti suoraan ylös, putosi sitten alas ja murskasi katapultin. Tenochtitlan murtui lopuksi, mutta ei katapultin ansiosta. Lue lisää K. Nossov: Ancient and Medieval Siege Weapons, Lyons Press, 2005 R. Jurga: Mittelalterliche Kriegsgeräte und Waffen, Brandenburgisches Verlagshaus, 2013 P. Chevedden: Invention of the Counterweight Trebuchet, Dumbarton Oaks Papers, 2000 HistoriaNET Tutustu vastapainokatapultin voimaan. Videossa sillä laukaistaan ilmaan niin autoja kuin palavia pianojakin: historianet.fi/trebuchet TOPFOTO/POLFOTO Vastapaino Print: cyt Status: PDF PROCES Layout: cyt Red.sek: np Tykinputki Vuonna 1453 suuret tykit murskasivat Konstantinopolin vahvat muurit. AKG IMAGES Tykinputki kiinnitettiin kaltevalle puurampille ja laukaistiin. Denna PDF är endast för privat bruk och får inte kopieras till andra eller spridas via länkar på nätet (t.ex. via e-post eller på Facebook) Copyright Världens Historia/Bonnier Publications