Lumièren veljekset jakoivat koko elämänsä ajan kaikki keksinnöistään saamansa rahat keskenään tasan. BRIDGEMAN

Transkriptio

1 KEKSINNÖT Lumièren veljekset jakoivat koko elämänsä ajan kaikki keksinnöistään saamansa rahat keskenään tasan. BRIDGEMAN Ranska/1895 Maailmalla otettiin jatkuvasti uusia pariisi teknisiä edistysaskeleita, ja Ranska keksinnöt kuten sähkö, kamera ja röntgenkuvat levisivät nopeasti. Keksijät alkoivat kilpailla siitä, kuka esittäisi ensimmäisenä yleisölle oikeita elokuvia. NATASJA BROSTRÖM Pariisin bulevardit kuhisivat ihmisiä joulun ja uuden vuoden välillä vuonna Monilla oli vapaata, ja perheet ja ystävät tapasivat toisiaan kaupungilla vaihtaen joulutervehdyksiä ja uudenvuodentoivotuksia. Kohteliaisuudet hoidettiin kuitenkin nopeasti, sillä kaikki halusivat kuulla lisää Pariisin uudesta kuumasta puheenaiheesta: Grand Caféssa Boulevard des Capucines nro 14:ssä tapahtui jotain mystistä. Harvat paikan päällä käyneet kertoivat, että kahvilan takahuoneessa saattoi nähdä eläviä kuvia! Useimmat pitivät uutista silkkana satuna, mutta totta se oli. 28. joulukuuta 1895 kahvilassa oli järjestetty maailman ensimmäinen julkinen elokuvaesitys. Yhden frangin pääsymaksua vastaan vierailijat olivat saaneet nähdä kymmenen lyhyttä elokuvaa, joissa ihmiset liikkuivat. Yksi elokuvista kuvasi puutarhuria, joka yritti kastella kasvejaan, mutta kepposteleva poika pysäytti vedentulon astumalla letkun päälle. Kun puutarhuri kurkisti letkun suulle selvittääkseen ongelman, poika nosti jalkansa ja puutarhuri sai vesisuihkun kasvoilleen. Se oli historian ensimmäinen elokuvafarssi, ja 48 Historia Denne PDF er til privat brug. Derfor må du ikke printe kopier til andre eller dele linket på nettet (f.eks. i mails eller på Facebook) Copyright Historie/Bonnier Publications -

2 Veljekset saivat kuvat elämään Asialleen omistautuneet ranskalaisveljekset Auguste ja Louis Lumière paneutuivat kehittämään teknistä edistysaskelta, laitetta, jolla saattoi sekä tallentaa että esittää liikkuvaa kuvaa. He tekivät vuosia jopa 16-tuntisia työpäiviä voittaakseen kilpailijansa, ja vuonna 1895 he saattoivat lopulta järjestää maailman ensimmäisen maksullisen elokuvanäytöksen. Print: mive Status: PDF PROCES Layout: mive Red.sek: btc Lumièret käyttivät yhdysvaltalaisen George Eastmanin kehittämää selluloidifilmiä. INSTITUT LUMIÈRE yleisö ulvoi naurusta. Monet pariisilaiset eivät alkuun uskoneet sanaakaan ihailevista lehtijutuista, mutta harva malttoi silti pysyä poissa Grand Cafésta. Tunnustettu pariisilainen muotokuvavalokuvaaja Clément Maurice kirjoitti ystävälleen kirjeessä: Ohikulkijat kurkistivat sisään kysyäkseen, mitä ihmettä Cinématographe Lumière tarkoitti. Ne uteliaat, jotka rohkaistuivat astumaan sisään asti, palasivat pian kadulle hämmentynein ilmein. Pian koko Pariisi tungeksi esityspaikan edessä. Clément Maurice jatkoi: Useimmat palasivat pian mukanaan ystäviään, jotka he olivat löytäneet bulevardilta. Iltasella ihmisiä jonotti aina Rue Caumartinilta, yli neljännesmailin päästä asti [noin 400 metriä]. Tulisieluiset veljekset Cinématographe Lumièren takana olivat veljekset Auguste ja Louis Lumière, jotka olivat vuosikausia kehitelleet tapaa kuvata ja esittää liikettä Denne pdf-en er kun for privat bruk. Det er ikke tillatt å skrive ut kopier til andre eller dele koblingen via nettet (f.eks. i epost eller på Facebook). Copyright Historie/Bonnier Publications

3 KEKSINNÖT filmin avulla. Itsepintaisuus ja yksityiskohtiin paneutuminen leimasivat veljeksiä läpi koko heidän elämänsä. Kun he kerran olivat havainneet jonkin ongelman, he eivät hellittäneet, ennen kuin he olivat tutkineet sen pohjiaan myöten. Keksintöjen tekeminen ja parantelu kiehtoi heitä jo lapsina. Jos päivän päätteeksi ei voi sanoa oppineensa jotain uutta, päivä on mennyt hukkaan, Auguste Lumière sanoi. Lumièren perhe oli kotoisin Besançonista Itä-Ranskasta läheltä Sveitsin rajaa. Auguste syntyi vuonna 1862 ja pikkuveli Louis kaksi vuotta myöhemmin. Kun Saksa hyökkäsi Ranskaan vuonna 1870, perhe muutti rauhallisemmalle seudulle Voit katsella Lumièren veljesten ensimmäisiä filmejä sivustossamme: historianet.fi/ Lumiere Lyoniin. Siellä perheen isä Antoine Lumière keräsi pian mainetta edistyksellisenä valokuvaajana, joka tuotti upeita värjättyjä muotokuvia. Isän valokuva-ateljee oli oikea paratiisi keksinnöistä kiinnostuneille pojille. Isän valokuvatessa pojat keskittyivät kehittämään valokuvauksen tekniikkaa takahuoneessa. He tutkivat kemiaa, fysiikkaa ja tekniikkaa ja auttoivat isäänsä pimiössä, ja vapaa-ajallaan Lumièren veljesten isä Antoine oli taitava ja tunnustettu valokuvaaja, joka oli erikoistunut väritettyihin muotokuviin. he tekivät innokkaasti kokeita parantaakseen valoherkkiä lasilevyjä, joille silloiset valokuvat otettiin. Pojat vannoivat juhlallisesti, että mikäli heidän keksintönsä joskus menestyisivät, he jakaisivat kaikki tulot keskenään ja hakisivat aina patentit molempien nimiin. Siitä valasta he pitivät kiinni kuolemaansa saakka. Kun Auguste kutsuttiin armeijaan, 17-vuotias pikkuveli Louis jatkoi kokeita. Rahasta oli perheessä tiukkaa, joten 11-vuotias pikkusisar Juliette sai toimia palkattomana laboratorioavustajana. Työn tuloksena syntyi erittäin valoherkkä lasilevy, joka sai tuotenimekseen Etiquette Bleue. Sen avulla sai otettua paljon aiempaa tarkempia valokuvia, sillä suurempi herkkyys mahdollisti lyhyemmät valotusajat. Etiquette Bleuen kehitystyö oli kuitenkin käynyt kalliiksi, ja perhe oli vararikon partaalla, kun Auguste palasi armeijasta. Isä Antoine oli jo valmis luovuttamaan, mutta Auguste ei antanut periksi. Töitä jatkettiin niin, että isä Antoine ja Auguste pyörittivät yritystä ja Louis jatkoi lasilevyjen valmistusta. Pian muut valokuvaajat saivat vihiä Lumièren perheen laadukkaista levyistä, ja Etiquette Bleue -levyjä alettiin myydä ympäri maailmaa. Yritys kasvoi niin, että 1800-luvun lopussa sillä oli jo 300 työntekijää, jotka tuottivat lähes 15 miljoonaa valokuvauslevyä vuosittain. Enää rahasta ei ollut puutetta. Vaikka isä Antoine pyrki taiteilijan tarkkuudella aina vain parantamaan väritettyjen muotokuvien tekniikkaansa, hän ymmärsi, että muotokuvavalokuvauksen kulta-aika saattoi olla piankin ohi. Yhä useammat tavalliset ihmiset ostivat kameroita ja kuvasivat itse. Valokuvaustekniikkaa oli siis kehitettävä aivan uudelle tasolle luvun alussa Antoine näytti pojilleen pätkän filmiä, joka oli valmistettu vahvasta ja joustavasta selluloidista. Yhdysvaltalaisen George Eastmanin kehittämää filmiä oli paljon helpompi käsitellä kuin suuria ja hauraita lasilevyjä. Auguste ja Louis innostuivat oitis asiasta ja päättivät rakentaa kameran, jossa käytettäisiin Eastmanin filmiä. Etiquette Bleue -levyistä saatujen rahojen ansiosta he pystyivät keskittymään täysin tähän uuteen tehtävään. INSTITUT LUMIÈRE Edison keksi peepshow n Lumièren perhe ei ollut ainoa, joka oli kiinnostunut kuvista. Tutkijat, keksijät, Lumièren veljesten farssi pojasta, puutarhurista ja kasteluletkusta oli suuri menestys. IBERFOTO/POLFOTO Denna PDF är endast för privat bruk och får inte kopieras till andra eller spridas via länkar på nätet (t.ex. via e-post eller på Facebook) Copyright Världens Historia/Bonnier Publications

4 Print: mive Status: PDF PROCES Layout: mive Red.sek: btc Kinematografi oli tekniikan ihme 1 Ennen esityksen alkua käyttäjä asetti lyhyen filminauhan eräänlaiseen haarukkaan, joka ohjasi filmiä oikeaan suuntaan ja varmisti, että filmi pysyi suorana. Kinematografissa oli kammella käytettävä mekanismi, joka siirsi filmiä niin kuvauksen kuin esityksenkin aikana. 2 Kääntämällä kampea käyttäjä pyöritti laitteen sisällä olevaa epäkeskoa hammasratasta. Se puolestaan liikutti osaa, jossa oli kaksi filmiin tart tuvaa ja sitä alaspäin kameran linssin editse kuljettavaa koukkua. Hammasratas liikutti myös kameran suljinta tahdissa filmin liikkeen kanssa. 4 Kammen vääntäminen pyöritti myös suurta suljinkiekkoa kameran etupuolella ja esti hetkeksi valon kulun kuvien välissä sekä raakafilmille kuvattaessa että valmiita elokuvia esitet täessä. Valon välkkyminen teki kuvasta toiseen siirtymisestä sulavaa ja loi siten liikkeen illuusion. 3 Hammasratas liikutti linssin välillä peittävää suljinta samalla kun se irrotti tai kiinnitti koukut filmiin. Sillä hetkellä, kun koukut olivat irti, filmi ei liikkunut, jolloin voitiin ottaa kuva tai heijastaa se valkokankaalle. SHUTTERSTOCK & SCIENCE & SOCIETY PICTURE LIBRARY KUVAT FILMILTÄ KANKAALLE Kinematografi oli vallankumouksellinen laite, koska sillä saattoi sekä kuvata että esittää elokuvia. Valo ja liike olivat kinematografin avainasioita. Valoa saatiin elokuvaesityksiä varten laitetta varten rakennetusta sähkö lampusta, joka valaisi filmillä olevia kuvia ja heijasti ne valkokankaalle. Liike tuotettiin kääntämällä hammas rattaaseen kiinnitettyä kampea, mikä siirsi filmiä eteenpäin. Kammen käyttäjän nopeudesta riippuen elokuvia esitettiin kuvan sekuntinopeudella. valokuvaajat ja jopa viihdealan ihmiset ympäri maailmaa olivat innoissaan uu sista mahdollisuuksista kuvata ihmisiä. Elo kuvaesitykset tuntuivat kuitenkin yhä saavuttamattomalta haaveelta. Tuon ajan villeintä kuvaviihdettä oli vat esitykset, joissa väritettyjä kuvia hei jastettiin suurille kankaille tai joissa jälji teltiin elävää kuvaa zoetroopin avulla. ESITYS Kun laitteeseen lisättiin lamppu, sillä saattoi esittää elokuvia. M. EVANS/SCANPIX, ULLSTEIN/POLFOTO Zoetrooppi oli pieni lieriö, jonka kyljissä oli kapeita pystysuuntaisia rakoja. Raoista katsoja näki aina kulloinkin raon kohdalla lieriön sisäpuolella olevan kuvan, ja kun lieriötä pyöritettiin, katso jan näkemät kuvat vaihtuivat nopeasti ja synnyttivät liikkeen illuusion. Katsojille saatettiin esittää esimerkiksi kuvasarjaa laukkaavasta hevosesta. Samalla laitteella voitiin sekä kuvata että esittää elokuvia. Esityksiä varten kinematografiin kytkettiin lamppu ja laite asetettiin jalustalle valkokankaan eteen. Laite oli kevyt ja kätevä käyttää, joten sitä oli helppo kuljettaa elo kuvaesityksestä toiseen ympäri maailmaa. Yleisö halusi kuitenkin aina vain enemmän. Tekniikka kehittyi tuohon ai kaan länsimaissa valtavin harppauksin, ja lehdissä uutisoitiin vähän väliä uusis ta uraauurtavista keksinnöistä. Tuolloin kehitettiin muun muassa moottoroituja ajoneuvoja ja hehkulamppuja sekä radioja röntgensäteitä. Varsinaisen liikkuvaa kuvaa tallentavan ja esittävän laitteis Historia Dit pdf-bestand is voor privégebruik. Daarom mogen er geen kopieën aan derden worden verstrekt en mag de link niet op internet (bijvoorbeeld in een of op Facebook) worden gedeeld. Copyright Historia/Bonnier Publications -

5 KEKSINNÖT 16 tunnin työpäiviä Auguste Lumière sai tutustua Edisonin koneeseen Pariisissa järjestetyn esityk sen yhteydessä vuonna 1894, mutta hän ei ollut vakuuttunut sen tekniikasta. Minua kiehtoivat nuo pienet liikku vat kuvat, jotka marssivat koneessa, hän selitti myöhemmin, mutta mietin vain sitä, kuinka upeaa olisi voida heijas taa nuo kuvat suurelle kankaalle ja esit tää niitä suurelle joukolle ihmisiä. Kinetoskooppi innoittikin Augustea kehittämään omanlaistaan elokuvaesitystä. Työ vaati valtavia pa nostuksia. Sekä elokuva kamera että esityslaite oli rakennettava tyhjästä, mutta ajatus ei hirvittänyt Augustea. Päätin yrittää ratkaista ongelman yksin tein, Auguste kertoi myöhemmin. Kotona Lyonissa Auguste kertoi aja tuksistaan, ja Antoine ja Louis innostui vat heti asiasta. He ryhtyivät kehittele mään helppokäyttöistä filmikameraa, jota voisi käyttää myös filmien esittämi seen suurelle yleisölle. Työ vaati useita välivaiheita. Veljes ten oli muun muassa keksittävä meka nismi, joka kuljettaisi filmiä kamerassa ja varmistaisi sen valottumisen ruutu kerrallaan. Talvella 1894 Auguste ja Louis uuras tivat laboratoriossaan niin, että työpäi vät venyivät usein 16-tuntisiksi. He söi vät hätäisesti kaikki ateriansa yhdessä, ja illalla he kävivät läpi kummankin te Kauhuelämyksiä ennen elokuvia Yksi 1600-luvun huvielämän villityksiä olivat niin sanotut taikalyhdyt, laterna magica. Lasilevyjen, valojen ja peilien avulla tehdyt esitykset säikäyttivät joskus yleisön suorastaan sydän kohtauksen partaalle. Lasilevyille maalattiin pelottavia kuvia esimerkiksi kummituksista, ja esityksen aikana valoja suunnattiin lasilevyjen läpi niin, että kuvat näkyivät seinällä. Jos esityksen vetäjä käytti myös liikuteltavia peilejä, saattoi näyttää siltä kuin kummitus olisi liikkunut huoneessa yleisön pään päällä. Esitykset olivat erittäin vakuuttavia. Monien ihmisten kerrotaan lähteneen esityksistä kirkuen pois, monet puolestaan piiloutuivat huoneessa istuinten alle. Rohkeimmat vetivät veitsensä esille, osa naisista puolestaan pyörtyi pelosta. Pelottavista kokemuksista huo limatta taikalyhtyesitykset vetivät runsaasti yleisöä aina elokuvateol lisuuden läpilyöntiin 1900-luvun alkuun asti. BRIDGEMAN 1600-luvulla esityksissä loihdittiin yleisöä pelottavia kuvia lasilevyjen, valojen ja peilien avulla. 52 CLICK-CLACK/JAQUES CHARAT ton kehittäminen olikin enää vain ajan kysymys. Yksi filmikuvauksen pioneereista oli yhdysvaltalainen keksijä Thomas Edi son. Hän rakensi kinetoskoopin. Se oli laatikko, jossa oli kurkistusreikä ja jota saattoi käyttää yksi ihminen kerralla. Ki netoskoopin sisällä oli Eastmanin filmiä, jota liikutettiin hehkulampun editse, jol loin katsoja näki liikkuvaa kuvaa. Nämä kurkistusesitykset saivat nimen peep show, ja niitä järjestettiin haltioituneille ihmisille ympäri maailmaa New Yorkis ta Moskovaan. Etiquette Bleue -levyt turvasivat talouden ja mahdollistivat kinematografin kehityksen. kemiä havaintoja ja suunnittelivat seu raavan päivän töitä. Päivän lopulta pää tyttyä he toivottivat toisilleen hyvää yötä pienessä käytävässä, joka yhdisti heidän yhteisen talonsa eri siivet. Kameran rakensi veljesten suunnitel mien pohjalta pariisilainen insinööri Jules Carpentier, joka oli varma siitä, että veljekset olivat oikeilla jäljillä. Hän oli jopa luopunut oman filmikameransa kehittämisestä voidakseen paneutua täy sin Lumièrien työhön. Ongelmia ilmeni silti jatkuvasti. Esimerkiksi laitteeseen rakennettu kaarilamppu kuumeni niin, että se sulatti kuvattaessa sulkimena toi mivan eboniittikiekon, joten eboniitti oli korvattava messingillä. Myös filmin kuljettaminen laitteessa aiheutti harmai ta hiuksia, koska suunnitellun siirtome kanismin hampaat eivät sopineet East manin filmin reunassa oleviin reikiin. Keksijöiden kilpailu oli kovaa Lumièren veljekset ja kameraa rakenta nut Carpentier kävivät kuukausien ajan tiivistä kirjeenvaihtoa Lyonin ja Pariisin välillä. Varsinkin Louis hoputti usein Carpentieria, mutta hän pyyteli sitä saman tien anteeksi. Kaikki kolme tiesivät, että aika oli kortilla. Vaikka veljekset olivat jo onnis tuneet kuvaamaan filmikameran proto tyypillä muun muassa lyhyen filmin työntekijöistä lähtemässä Lumièrien lasi levytehtaasta, kilpailu muiden keksijöi den kanssa oli armotonta. Monet olivat jo paljon pidemmällä oman kameransa rakentamisessa. Kilpailun takia Eastmanin filmitehdas ei kerta kaikkiaan pystynyt vastaamaan kysyntään, ja lopulta Louis n oli kinutta va ranskalaiselta filminvalmistajalta Planchonilta useita rullia raakafilmiä, koska hetkeäkään ei ole hukattavana! Varsinkin yhdysvaltalainen keksijä Thomas Edison pelkäsi, että Lumièren veljesten kehittelemä laite vaikeuttaisi hänen kinetoskooppinsa myyntiä. Edi Historia Tämä PDF-tiedosto on tarkoitettu yksityiseen käyttöön. Sitä ei saa jakaa tulosteena, liitteenä eikä linkkinä verkossa (esim. sähköpostilla tai Facebookissa) Copyright Historia/Bonnier Publications

6 Elokuvan voittokulku alkoi Lue lisää Steve Parker: The Lumière Brothers and Cinema, Belitha Press, 1995 Jacques Rittaud-Hutinet: Auguste and Louis Lumière Letters, Faber And Faber, 1995 Bertrand Lavédrine & Jean-Paul Gandolfo: The Lumière Autochrome History, Technology, and Preservation, Getty Publications, 2013 Lumièret jatkoivat muiden aloittamaa kehitystyötä Auguste ja Louis Lumière osasivat käyttää hyödykseen ja yhdistellä aiempien keksijöiden saavutuksia. JOUSTAVA JA OHUT SELLULOIDIFILMI George Eastman ( ) keksi uudenlaisen selluloidifilmin, jonka pystyi rullaamaan ja joka oli paljon kevyempää kuin valokuvaajien käyttämät lasilevyt. KUVIA LAATIKOSSA Thomas Edison ( ) kehitti kinetoskoopin, joka näytti lyhyitä filminpätkiä yhdelle ihmi selle kerrallaan. Yleisö halusi kui tenkin ennemmin nähdä Lumièrien elo kuvia suurelta valkokankaalta. KEKSI FILMIN Eastmanin filmin ansiosta hänen Kodak-kamerastaan tuli maailmanmenestys. Yleisö ei tyytynyt Reynaudin piirrettyihin elokuviin. Edisonin kinetoskooppi näytti filmejä yhdelle hengelle kerrallaan. KE KINETOSKSI KOOPIN KEKSI PIIRROSELOKUVAN KAMERA KUIN KIVÄÄRI PIIRROSELOKUVAA VALKOKANKAALLA Émile Reynaud ( ) esitti vuodesta 1882 alkaen piir roselokuvia valkokankaalla, mutta yleisö halusi nähdä oikeita kuvia. Mareyn krono fotografi otti 40 kuvaa sekunnissa. Étienne-Jules Marey ( ) keksi vuonna 1882 valokuvakivää rin, joka otti 12 kuvaa sekunnissa. Vuonna 1888 hän kehitti kronofoto grafin, joka käytti George Eastmanin uusia filmirullia ja otti 40 kuvaa sekunnissa. Marey rakensi sen vain liikettä koskevia tutkimuksiaan varten, joten se ei levinnyt nou sevan elokuva-alan käyttöön. GRANGER/POLFOTO, INSTITUTE OF CZECH LITERATURE, RUE DES ARCHIVES/POLFOTO & EBERHARD WORMER Grand Cafén takahuoneessa toiminut maailman ensimmäinen elokuvateatteri oli vaatimattomuudestaan huolimatta jättimenestys, josta kaikki puhuivat. Esi tys kesti parikymmentä minuuttia, ja sen aikana nähtiin kymmenen lyhyttä elokuvaa, kuten Työläiset lähtevät Lumièren tehtaasta (46 sekuntia), Meri (38 sekuntia) ja komedia Puutarhuri ja pikku keppostelija (49 sekuntia). Lumièret olivat onnistuneet rakenta maan käytännöllisen filmikameran, joka painoi vain viisi kiloa ja oli siksi helppo kuljettaa mukana mihin vain ja jonka avulla pystyi myös esittämään elokuvia heijastamalla ne valkokankaalle. Laite oli tekninen harppaus, ja tilauksia alkoi sadella kaikkialta maailmasta. Veljekset eivät kuitenkaan antaneet onnistumisen nousta hattuun. Lähes puolen vuoden ajan ensimmäisistä esi tyksistä Louis Lumière kieltäytyi luke mattomia kertoja myymästä laitetta edes kuninkaille tai keisareille. Myös Edison joutui odottamaan, kunnes veljekset sai vat viimeisteltyä laitteensa siihen kun toon, että sitä saattoi heidän mielestään ryhtyä valmistamaan sarjatuotantona. Suuresta suosiosta huolimatta veljek set eivät uskoneet, että heidän keksin tönsä kiinnostaisi ihmisiä muutamaa kuukautta kauempaa, joten he paneutui vat pian uusiin keksintöihin. Niinpä elokuvateollisuutta kehittivät sen ensimmäisten askelten jälkeen muut tahot, jotka ymmärsivät elokuvan tulevaisuuden mahdollisuudet. Heidän kehitystyönsä ansiosta elävään kuvaan saatiin ajan mittaan mukaan myös ääni (1928) ja värit (1932). Print: mive Status: PDF PROCES Layout: mive Red.sek: btc son lähetti jatkuvasti postia veljeksille pyytäen saada ostaa heidän laitteensa tai edes saada siitä yksityiskohtaisia tietoja. Louis kieltäytyi joka kerta kohteliaasti. Lopulta 13. helmikuuta 1895 veljek set saattoivat hakea patenttia kinemato grafilleen eli filmikameralle, jolla pystyi myös esittämään elokuvaa. Lukuisten valmistelujen ja veljesten kuvaamien fil mien yksityisten esitysten jälkeen hei dän laitteensa oli valmis viralliseen ensi esitykseen Pariisissa. KEKSI R AN A ME FILMIK Denne PDF er til privat brug. Derfor må du ikke printe kopier til andre eller dele linket på nettet (f.eks. i mails eller på Facebook) Copyright Historie/Bonnier Publications -