alkoivat Virosta Alukset Löydetyt kaksi venettä ajoittuvat 700-luvun alkupuolelle, ja ne on rakennettu skandinaaviseen tyyliin.

Transkriptio

1 Viikinkiaika Ainutlaatuinen löytö! Viron edustalle Saarenmaahan haudattiin aikoinaan 41 soturia ja kaksi venettä. Miesten arvellaan saapuneen Ruotsista ja kuolleen taistelussa puoli vuosisataa ennen kuin viikinkiaika virallisesti alkoi. Viikinki e alkoivat Virosta todiste todiste? todiste Alukset Löydetyt kaksi venettä ajoittuvat 700-luvun alkupuolelle, ja ne on rakennettu skandinaaviseen tyyliin. Miehistö Veneissä oli 41 miehen jäännökset. Iskujäljet luissa paljastavat heidän kuolleen taistelussa. Ei vielä tiedetä, mistä päin Skandinaviaa he tulivat. Aseet Kaivauksissa löydettiin paljon nuolenkärkiä ja miekkoja, joiden koristelu on skandinaavista. Tallinna Ülikool & Vallo Kruuser, Delfi/Eesti Ajalehed & Niels-Peter Granzow Busch/historiA & Loren Fetterman Illustration/lorenfetterman.squarespace.com Denne PDF er til privat brug. Derfor må du ikke printe kopier til andre eller dele linket på nettet (f.eks. i mails eller på Facebook) Copyright Historie/Bonnier Publications -

2 Noin neliökilometrin laajuisessa Saarenmaassa Viro ei vuoden 750 S aarenmaa tienoilla ollut kaupunkeja eikä isoja kyliä. Saari sijaitsi vain parin päivän purjehduksen päässä Skandinaviasta, jossa haaveiltiin merentakaisista rikkauksista. i en retket Historia Denne pdf-en er kun for privat bruk. Det er ikke tillatt å skrive ut kopier til andre eller dele koblingen via nettet (f.eks. i epost eller på Facebook). 15 Copyright Historie/Bonnier Publications Print: anc Status: PDF PROCES Layout: ac Red.sek: np Saarenmaa/750

3 Niels-Peter Granzow Busch Viikinkiaika Virolaislöytö haastaa viikinkiajan määrittelyn Ensimmäinen tunnettu viikinkien ryöstöretki tapahtui vuonna 793, kun joukko pohjanmiehiä hyökkäsi Pohjois-Englannissa sijainneeseen Lindisfarnen luostariin. Tapausta pidetään perinteisesti viikinkiajan lähtölaukauksena. 41 skandinaavisoturin jäännösten löytyminen Virosta asettaa viikinkien historian uuteen valoon. Kyse saattoi olla samanlaisesta viikinkiretkestä kuin Lindisfarnessa puoli vuosisataa myöhemmin. Englantilaisen Lindisfarnen luostarin ryöstö vuonna 793 on ollut varhaisin tunnettu viikinkiretki. scanpix/akg-images Iskujäljistä 30 senttiä pitkässä olkaluussa ei voi erehtyä. Miekka on katkaissut luun kolmesta kohtaa ja neljäs isku on tehnyt syvän viillon, joka ulottuu aina luuytimeen saakka. Taistelu on ollut raivoisa, virolainen antropologi Raili Allmäe selittää kootessaan luunpirstaleita yhteen. Pöydällä olkaluun vierellä lepäävät kallon jäännökset. Allmäe sivelee varovasti kallon vasemmassa laidassa näkyvää kymmensenttistä miekanjälkeä. Tähän hän luultavasti kuoli, hän toteaa. Allmäe esittelee luita Tallinnan yliopiston historian laitoksella Virossa. Luut ovat peräisin kaivauksilta, joissa on tehty Viron ehkä kaikkien aikojen erikoisin arkeologinen löytö. Luut kuuluvat nimittäin yhdelle 41 miehestä, jotka kuolivat ankarassa taistelussa vuoden 750 tienoilla Saarenmaalla. Heidän ruumiinsa haudattiin aseiden kanssa kahteen veneeseen rannalle. Kaikki viittaa siihen, että miehet olivat skandinaaveja. Samanlaisilla retkillä vain 50 vuotta myöhemmin käyneitä skandinaaveja nimitetään nykyisin viikingeiksi. Tämä antaa aihetta pohtia, pitäisikö viikinkiajan käsitettä laajentaa. Ainakin kyse on ollut esiviikinkiajasta. Asentajat törmäsivät luihin Merkittävä löytö tehtiin syksyllä 2008, kun Saarenmaalla Salmen kylässä alettiin asentaa maahan kevyen liikenteen väylän valaistuskaapelia. Silloin maasta nousi ihmisen luita. Paikalliset viranomaiset arvelivat luiden kuuluneen toisen maailmansodan aikana kuolleelle sotilaalle, sillä saarella oli käyty saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen välisiä taisteluja. Kun Tärkeät vuodet Vuosi 750 Itämerellä Saarenmaan rannalle haudattiin kaksi viikinkivenettä ja 41 vainajaa. 793 Viikinkiaika alkoi Viikingit ryöstivät englantilaisen Lindisfarnen luostarin. Tapauksesta kerrotaan anglosaksisessa kronikassa. 800 Viikingit iskivät etelään Viikinkiveneitä ilmestyi sekä Pohjois- Saksan että Länsi-Ranskan rannikoille. 820 Ensimmäinen purjealus Norjassa tehty Osebergin laiva on vanhin viikinkialus, jossa on masto ja purje. 840 Pohjois-Irlannin valloitus Norjalaisviikingit hyökkäsivät Pohjois- Irlantiin ja perustivat Dublinin. 862 Viikingit Venäjällä Ruotsalaissyntyinen viikinkipäällikkö Rurik perusti Novgorodin kaupungin. 878 Danelagen perustettiin Tanskalaisviikinkien hallitsemaa aluetta Itä-Englannissa kutsuttiin Danelageniksi Viikinkiaika päättyi, kun englantilaiskuningas löi norjalaisen viikinkikuninkaan Stamfordin sillan taistelussa. Antropologi Raili Allmäe on kolmen vuoden ajan koettanut selvittää 41 luurangon saloja. Niels-peter granzow busch/historie arkeologit hieman tämän jälkeen löysivät samasta paikasta miekan ja keihään jäännökset, kävi ilmi, että luiden täytyi olla peräisin jostain paljon vanhemmasta välienselvittelystä. Arkeologisissa kaivauksissa paikalta löytyi seitsemän ihmisen jäännökset ja monenlaisia jälkiä veneestä. Aluksen puuosat olivat jo hajonneet, mutta niiden kohdalla maa oli värjäytynyt ja maassa oli useita satoja rautaniittejä. Jäännösten perusteella pystyttiin päättelemään, että kyseessä oli ollut 11,5 metriä pitkä ja kapearunkoinen vene. Sitä oli soudettu, ja siinä oli ollut tilaa miehelle. Virolaisarkeologien mukaan vastaavaa venettä tai venehautaa ei ole aiemmin löydetty Virosta. Poikkeuksellista Salmen löydössä oli myös se, että veneessä oli niin monta vainajaa. Kun löydettyjä esineitä, muun mussa 75:tä pelinappulaa, alettiin tutkia lähemmin, havaittiin, etteivät ne olleet virolaisia. Niiden tyyli ja muotokieli viittasivat selvästi meren taakse Skandinaviaan. Veneen puuosien radiohiiliajoitus puolestaan paljasti, että vene oli rakennettu vuosien 650 ja 700 välillä. Puolitoista vuotta ensimmäisen löydön jälkeen Tallinnan yliopiston arkeologi Jüri Peets löysi yllättäen lähistöltä vielä suuremman aluksen jäännökset. Löytöpaikan Salmen kylän mukaan Salme II:ksi nimetty alus sijaitsi vain 30 metrin päässä ensimmäisestä. Se oli 17 metriä pitkä ja myös melko kapea. Se on ollut keskisuuri sota-alus, jossa on ollut tilaa miehelle, Peets kuvailee löytöä tarkastellessaan Raili Allmäen kanssa kaivaukselta otettuja kuvia ja niissä löydettyjä esineitä. Ensimmäisen aluksen Salme I:n tavoin myös Salme II:n puuosat olivat maatuneet vuosien saatossa. Maaperän värjäymistä Peet pystyi silti päättelemään, että alus oli rakennettu skandinaaviseen tapaan. Yllättäen virolais - ar keo logeilla oli selvitettävään, miksi kaksi skandinaavista sotalaivaa oli päätynyt Saarenmaalle vuotta sitten. Luurankoja alkoi ilmestyä maasta Muutaman päivän jälkeen Salme II:n kaivauksissa alkoi tulla esiin jotain odottamatonta. Jüri Peets oli jo aiemmin löytänyt useita miekkoja ja kilpien metalliosia, mutta sitten maasta alkoi paljastua myös luurankoja, ja niitä oli paljon. Tallinn Ülikool & Niels-peter granzow busch/historia Denna PDF är endast för privat bruk och får inte kopieras till andra eller spridas via länkar på nätet (t.ex. via e-post eller på Facebook) Copyright Världens Historia/Bonnier Publications

4 Faktat Pituus Leveys Miehistö Tyyppi Salme II muistutti tanskalaislaivaa Kooltaan Salme II muistutti tanskalaista Skuldelev 5 -viikinkilaivaa, jossa myös oli purje. Skuldelev 5 on kuitenkin 300 vuotta nuorempi ja sirompi. Salme II 17 m 3 m miestä Purjelaiva (?) Maston tuen kiinnike? Salme II:n keskiosassa oli useita jopa 15-senttisiä rautakiinnikkeitä. Ne ovat ehkä peräisin maston tuesta. Sotalaiva saapui Skandinaviasta todiste Maahan haudatut alukset oli rakennettu samalla tavalla kuin viikinkien veneet. Isommassa niistä lienee ollut airojen lisäksi purje. Purje vaati kölin Salme II:sta maahan jäänyt värjäymä kertoo, että aluksessa on voinut olla köli. Köli on välttämätön, jotta tuuli ei kuljeta purjealusta sivusuunnassa. Mahdollinen köli Köli viikinkien purjelaivassa Saarenmaalta löydetyt veneet oli tehty sota-aluksiksi. Ne oli rakennettu limilaidoitustekniikalla, jossa ylemmän lankun alalaita menee aina jonkin verran alemman lankun ylälaidan päälle. Lankut kiinnitettiin toisiinsa niiteillä. Näin voidaan rakentaa joustava ja siro vene, kun lankkujen ei tarvitse olla kovin paksuja. Oletusta veneiden skandinaavisesta alku perästä tukee se, että niittien metalli on analyysien mukaan peräisin nykyisen Norjan alueelta. Pienempää venettä, Salme I:tä, soudettiin, mutta arkeologi Jüri Peets uskoo, että isompi Salme II oli purjealus. Puurakenteiden maatuessa maahan jääneessä värjäymässä erottuu kölimäinen rakenne. Köli pitää ison purjealuksen vakaana. Kölin päällä rungon sisäpuolella oli luultavasti iso puupalkki, johon masto tuettiin. Laivan jäännösten keskeltä löytyi metallikiinnikkeitä, joilla tukipalkki oli ehkä kiinnitetty paikolleen. Jos teoria pitää paikkansa, Salme II on Itämeren alueen vanhin tunnettu purjealus. Print: anc Status: PDF PROCES Layout: ac Red.sek: np 0 1 m Tallinn Ülikool & Niels-peter granzow busch/historia Värjäymä tietolähteenä Molempien veneiden puuosat olivat maatuneet. Veneiden ulkonäkö pääteltiin niiden jättämien värjäymien perusteella. Ilmakuva isommasta veneestä Salme II:sta. 34 luurankoa Maston arvioitu sijaintipaikka Rautaniittejä lankkujen rajoilla Ensin löysimme kaksi luurankoa, ja sitten niitä ilmestyi lisää yksi toisensa perään, sanoo Raili Allmäe, joka johtaa luututkimuksia. Seuraavina kuukausina maasta kaivettiin 34 miehen jäännökset. Ne oli aikoinaan aseteltu veneeseen päällekkäin kuin halot pinoon. Kyse on selvästi soturihautauksesta, Allmäe kuvailee asetelmaa. Jo ensimmäisistä luurangoista Allmäe pystyi päättelemään, että miehet olivat menehtyneet ankarassa taistelussa. Yhden vainajan olkavarsi oli hakattu kappaleiksi terävällä aseella. Toinen oli saanut päähänsä niin voimakkaan iskun, että otsaluun yläosa oli irronnut. Isku oli paljastanut aivot, Allmäe selittää esitellessään pirstoutunutta kalloa. Yhdeksällä kahden laivan 41 luurangosta oli enimmäkseen miekan aiheuttamia vammoja. Luku vaikuttaa vähäiseltä, jos miehet osallistuivat taisteluun, mutta Allmäen mukaan läheskään kaikista kuolettavista haavoista ei jää merkkejä luihin. Nuolen ja miekan osumat vatsan alueelle ovat tappavia, mutta Siisti on siisti matkustaessaankin Veneistä löytyi 15 poronluista kampaa, jotka oli koristeltu viikinkisymbolein. Vallo Kruuser, Delfi/Eesti Ajalehed Historia Dit pdf-bestand is voor privégebruik. Daarom mogen er geen kopieën aan derden worden verstrekt en mag de link niet op internet (bijvoorbeeld in een of op Facebook) worden gedeeld. Copyright Historia/Bonnier Publications -

5 Viikinkiaika Kahdessa viikinkialuksessa lepäsi kaikkiaan 41 vainajaa, joiden luut on tutkittu tarkkaan Virossa. Tutkimusten mukaan miehet kuolivat taistelussa, joka oli armoton ja hyvin verinen. A B Soturi A todiste? 41 miestä ei palannut Murskautuneita luita, haljenneita kalloja ja irti leikkautuneita raajoja. Saarenmaalta löydetyt vainajat ovat mitä ilmeisimmin menehtyneet ankarassa taistelussa, johon osallistui iso joukko sotureita. Useista luista näkyy, että sotureiden kimppuun oli käyty usealta suunnalta yhtä aikaa. Löytöjen perusteella soturit tulivat Skandinaviasta, mutta tarkemmin lähtöpaikkaa ei tunneta. Vainajien hampaiden strontiumanalyysin toivotaan valottavan asiaa. Strontium on mineraali, jonka isotooppeja kerääntyy hampaisiin elinpaikalle omi naisessa suhteessa. Isotooppisuhde voi paljastaa, missä vainaja on kasvanut. Isossa veneessä ruumiit oli ladottu huolellisesti neljään päällekkäiseen kerrokseen. Aseista ja hautalahjoista päätellen tärkeimmät henkilöt asetettiin päällimmäiseksi. Antropologi Raili Allmäe hahmotteli TK-Historialle, miten kolmen soturin elämä todennäköisesti päättyi. 3 Tappava miekanisku vasemmalle päähän 1 Miekanterän tekemiä vammoja kylkiluissa selän puolella 2 Useita voimakkaita iskuja olkavarteen Kuolintavan hahmotelma Mies sai taistelussa miekanpiston selkäänsä ja kaatui. Kun hän makasi tai ehkä istui maassa, hänen kimppuunsa käytiin uudelleen. Mies kohotti oikean kätensä suojakseen, jolloin hyökkääjät iskivät häntä miekalla useasti olkavarteen. Lopulta he tappoivat puolustuskyvyttömäksi tehdyn miehen voimakkaalla päähän kohdistuneella miekaniskulla. Uhri hakattiin kuoliaaksi Vainaja A löydettiin ylimmästä kerroksesta, ja hänen vierellään oli useita miekkoja. Hän on siis voinut olla päällikkö. Luiden vauriot kertovat, että hänen oikea kätensä hakattiin irti. Ikä: v Pituus: 173 cm Paino: 82 kg Isku 1 Isku 2 Isku 3 Isku 4 Miehen olkavarteen osui ainakin neljä miekaniskua, joista kolme katkaisi luun. Lopulta käsivarsi roikkui enää jänteiden varassa. MIes sai useita iskuja oikeaan olkavarteensa. Tappava isku päähän Uhri kuoli miekaniskuun, joka kohdistui kallon yläosaan vasemmalle puolelle. Isku oli niin voimakas, että se lävisti paksun luun ja terä upposi aivoihin saakka. Niels-peter granzow busch/historia & Per jørgensen/historia Niels-peter granzow busch/historia & Per Jørgensen/Historia tallinna ülikool TK-Historia ja Raili Allmäe ovat hahmotelleet kolmen vainajan viime hetket. A, B ja J lepäsivät isommassa veneessä. niistä ei jää jälkiä. Niinpä Allmäe uskoo, että veneistä löydetyt vainajat kuolivat kaikki samassa taistelussa, joka luiden radiohiilianalyysin perusteella käytiin vuoden 750 tienoilla. Vainajat saivat mukaansa koiria Ihmisluiden joukosta arkeologit löysivät myös ainakin kolmen koiran luut. Yksi koirista oli aseteltu yhden soturin käden alle. Tutkimuksissa selvisi, että koiran selkäranka oli katkaistu, ja merkit viittaavat siihen, että koira oli tapettu tarkoituksella isäntänsä seuraksi tuonpuoleiseen. Samantyyppistä menettelyä kuvasi arabidiplomaatti Ahmat ibn Fadlan, joka matkatessaan vuonna 922 Venäjän halki kohtasi viikinkejä ja todisti erään päällikön venehautausta. Sitten he toivat koiran, halkaisivat sen kahtia ja heittivät sen veneeseen. Sen jälkeen he toivat kaikki vainajan aseet ja asettivat ne hänen viereensä, arabi kuvaili hautajaisten kulkua. Ahmat ibn Fadlan pääsi todistamaan myös, miten viikingit tappoivat päällikön orjatytön ja lopuksi sytyttivät veneen tuleen. Samalla tavalla myös Saarenmaalta löydetyt soturit ovat saaneet hautaan mukaan miekkoja, veitsiä ja kilpiä. Lisäksi vainajien päälle ladottujen kilpien jäännösten päältä löytyi muun muassa lampaiden ja nautojen luita. Vainajille ilmeisesti oli annettu kuoleman jälkeiseen elämään mukaan myös evästä. Löytöjen joukossa on myös arpakuutoita ja satoja hnefatafl- eli kuninkaan pöytä -lautapelin nappuloita. Peli on samantyyppinen kuin šakki. Siinä yritet- 18 Historia Tämä PDF-tiedosto on tarkoitettu yksityiseen käyttöön. Sitä ei saa jakaa tulosteena, liitteenä eikä linkkinä verkossa (esim. sähköpostilla tai Facebookissa) Copyright Historia/Bonnier Publications

6 Niels-peter granzow busch/historia & Per jørgensen/historia Niels-peter granzow busch/historia & Per Jørgensen/Historia Isku halkaisi kallon Vainaja B lepäsi ylimpänä ja oli luultavasti korkea-arvoinen soturi. Hänen vammansa olivat kaikkein näkyvimmät. Poikkeuksellisen voimakas miekanisku oli irrottanut ison palan otsaluuta. Ikä: v Pituus: 177 cm Paino: 76 kg Murtunut leukaluu Katkenneita hampaita Taistelun aikana miestä lyötiin kasvojen vasemmalle puolelle tylpällä esineellä. Isku mursi leukaluun ja murskasi useita hampaita. Hampaiden juuret ovat yhä kiinni leukaluussa. Miekanterä irrotti osan otsaluuta Takaraivon 4 oikealle puolelle osui isku ja otsalle toinen voimakas isku. Vaurioita iskusta selkään 2 Soturi B 5 Voimakas miekanisku irrotti palan otsaluuta vasemmalta. 3 Tylppä esine katkaisi hampaat ja mursi leukaluun pään vasemmalta puolelta. 1 Vasemman käden pikkusormi katkennut Soturi oli menettää päänsä Vainaja J oli keskikerroksessa. Joku oli yrittänyt irrottaa häneltä pään. Ikä: v Pituus: 169 cm Paino: 73 kg Uhria iskettiin miekalla kurkkuun kaksi kertaa ja kerran ylimpiin niskanikamiin. Miekanisku takaraivoon 3 Soturi Mies sai miekasta myös takaraivon vasemmalle puolelle. Isku viilsi luuta, mutta ei luultavasti tappanut. Miekanterä upposi alaleukaan 2 Miekka haavoitti miestä takaraivoon vasemmalle puolelle. 1 Vasemman lavan alta löytyi nuolenkärki. J Print: anc Status: PDF PROCES Layout: ac Red.sek: np Yksi hyökkääjistä sai iskettyä uhria miekalla otsaan. Isku leikkasi irti noin seitsemän senttiä leveän luunkappaleen niin, että aivot paljastuivat. Kuolintavan hahmotelma Mies taisteli luultavasti useita hyökkääjiä vastaan. Taistelun aikana joku leikkasi häneltä pikkusormen irti ja mursi hänen leukansa. Mies ei joutunut kärsimään kipua pitkään, sillä yksi hyökkääjistä tappoi miehen iskemällä hänen otsaluuhunsa ison reiän. Kuoleman varmistamiseksi joku vielä upotti miekkansa maassa makaavan miehen kallon läpi aivoihin. Taistelun tuoksinassa mies sai päähänsä rajun miekaniskun. Kaulaan osui kaksi miekaniskua. Terä viilsi leukaluun takaosaa sekä oikealta että vasemmalta puolelta. Kuolintavan luonnos Miestä haavoitettiin olkaan ja päähän. Kun hän makasi maassa, hyökkääjä yritti katkaista häneltä kaulan: ensin miestä iskettiin miekalla kurkkuun. Sitten ruumis käännettiin ympäri ja pää yritettiin irrottaa miekaniskulla niskaan. Hyökkääjä yritti katkaista uhrin kaulan. Niels-peter granzow busch/historia & Per Jørgensen/Historia tiin ottaa kiinni kuninkaan nappula. Peli oli hyvin suosittu Pohjolassa viikinkiaikaan ja juuri sitä ennen. Pohjoismaista ja muun muassa Englannista on löydetty useita venehautoja. Niihin on kuitenkin aina haudattu vain yksi vainaja. Saarenmaalainen 41 soturin hauta on siksi ainutlaatuinen. Isossa laivassa saattoi olla purje Salme II:n vainajien suuri lukumäärä ei ollut ainoa yllätys, joka koettiin kaivauksissa. Kun virolaisarkeologit alkoivat tutkia lähemmin veneen jäännöksiä, he havaitsivat, että siinä oli todennäköisesti ollut masto ja purje. Aluksessa on rakenne, joka muistuttaa köliä. Köli taas on erittäin tyypillinen purjealuksille, Jüri Peets selittää. Peets uskoo, että veneen ympäriltä löydetyt villan jäännökset voivat olla peräisin purjeesta. Saattaa olla, että kohtalokkaan taistelun jälkeen vainajat hautalahjoineen peitettiin purjeella. Jos Peets on oikeassa, kyse on sensaatiosta. Viikinkien purjehdustaidot, tallinna ülikool Purjehduksella aika kului pelaten Veneistä löydettiin arpakuutioita ja 250 hnefatafl-pelin nappulaa. Historia Denne PDF er til privat brug. Derfor må du ikke printe kopier til andre eller dele linket på nettet (f.eks. i mails eller på Facebook) Copyright Historie/Bonnier Publications -

7 Viikinkiaika purjeiden käyttö ja seikkailunjano olivat yksi syy siihen, että he pääsivät matkoillaan paljon pidemmälle kuin muut aikalaisensa. 800-luvun alun tienoilta vuoteen 1066 ulottuneen kauden aikana viikingit purjehtivat ainakin Pohjois-Afrikkaan, syvälle Venäjälle ja jopa Atlantin yli Amerikkaan. Arkeologisia todisteita purjeellisista viikinkialuksista on saatu vasta niin sanotusta Osebergin laivasta. Se oli vuonna 820 Norjassa rakennettu 21 metriä pitkä alus, jossa on noin kymmenen metriä korkea masto. Laiva kaivettiin esiin hautakummusta vuonna Peetsin mukaan moni seikka tukee käsitystä, että Salme II:ssakin on ollut masto. Siten se voi olla Itämeren vanhin tunnettu purjelaiva. Olivatko miehet ryöstöretkellä? Laivojen ja niiden miehistöjen päätyminen Saarenmaan multiin on iso arvoitus. Kaikki viittaa siihen, että miehet 0 1 cm Tekstiili Skandinaviasta Salme II:ssa oli tyyliltään skandinaavista villakangasta, joka saattoi olla purje. tallinn Ülikool olivat peräisin Skandinaviasta. Todennäköisesti he tulivat nykyisestä Ruotsista, joka sijaitsee vain 250 kilometrin päässä. Keski-Ruotsista purjehtii hyvissä olosuhteissa Viroon 3 4 päivässä, ja Gotlannista matka kestää vain 1 2 päivää. Miksi miehet sitten tulivat Saarenmaahan? Jüri Peetsin mukaan miehet olivat sotureita ja luultavasti vain osa isompaa armeijaa, joka oli tullut taistelemaan tuntemattoman vihollisen kanssa. Täytyy vain tutkia lukuja. 41 soturia kuoli taistelussa, eikä heidän ruumiitaan otettu mukaan. Todennäköisesti haavoittuneita oli kaksin verroin. Tästä saadaan jo yhteensä 120 kuollutta ja haavoittunutta, Peets selittää. Hän uskoo, että sotureita on kaikkiaan ollut ehkä viisi kertaa niin pajon eli noin 600 miestä. Se tarkoittaa, että sinne on tullut jopa 20 laivaa. Viikinkiaikana oli tavallista koota iso laivasto vieraalle rannikolle hyökkäämistä ja ryöstelyä varten. Ensimmäinen kirjallisissa lähteissä kuvattu viikinkien ryöstöretki, jota usein pidetään viikinkiajan lähtölaukauksena, tapahtui kuitenkin vasta vuonna 793, eli puoli vuosisataa Saarenmaan taistelun jälkeen. Viikingit hyökkäsivät Pohjois-Englannissa sijaitsevalle saarelle Lindisfarnen luostariin 8. kesäkuuta 793. Munkit sekä palvelusväki perheineen tapettiin ja kaikki arvoesineet ryöstettiin. Lopuksi viikingit polttivat luostarin ja purjehtivat tiehensä. Yksi tuon ajan suurista oppineista, Alkuin Yorkilainen kirjoitti tapahtumasta seuraavasti: Lähes 300 vuotta me ja Vainajien miekat tärveltiin Kuolleiden sotureiden viereltä löytyi iso määrä aseita. Joukossa oli 40 miekkaa, joista useat oli ennen hautausta poltettu ja väännetty mutkalle. Arkeologi ja metalliesineiden asiantuntija Jüri Peets ilahtui nähdessään, miten paljon metalliaseita venehauta sisälsi. Mukana oli keihäitä, nuolia ja runsaasti miekkoja. Kaikkiaan veneistä löytyi 40 yksi- ja kaksiteräistä miekkaa. Kaikki kaksiteräiset miekat ja osa yksiteräisistä oli poltettu ja niiden terä oli väännetty mutkalle. Sekä miekat että nuolet ovat tyypiltään Skandinaviassa käytettyjä, vaikkakin kaksiteräiset miekat oli luultavasti valmistettu frankkien valtakunnassa ja myyty sieltä Skandinaviaan. Peetsin mukaan oli tavallista, että viikingit hautausseremonioissaan tappoivat myös vainajien miekat polttamalla ja vääntämällä ne käyttökelvottomiksi. todiste Arvokkaat miekat tehtiin näin tehottomiksi eläviä vastaan, eivätkä ne turmelun jälkeen houkutelleet enää haudanryöstäjiäkään. Joissakin miekoissa on hyvin koristeellinen pronssikahva. Peetsin mukaan ornamentiikka on Skandinavialle tyypillistä. Yksi koristeista esittänee pohjoismaisen jumalan kasvoja. Viikinkikoristelua Useiden miekkojen kahvat on koristeltu. Yhdessä on ehkä kuvattu pohjoismaisen jumalan kasvot tai taruolento. Taivutetut miekat Monet miekoista on poltettu ja terät taivutettu mutkalle. Tapa liittyy hautausmenoihin. Kolmikärki Kolmikärkinen nuolenkärki on yksi erikoisimmista löydöistä. Peets uskoo, että sellaisiin on kiinnitetty palavaa materiaalia ja ne on ammuttu vihollislaivaan. Nuolenkärjet Veneissä oli suuri määrä nuolenkärkiä. Osa niistä on saattanut olla vihollisen ampumia. Kärkityyppiä käyttivät sekä viikingit että virolaiset. Niels-peter granzow busch/historia & Tallinn universitet & Vallo Kruuser, Delfi/Eesti Ajalehed Denne pdf-en er kun for privat bruk. Det er ikke tillatt å skrive ut kopier til andre eller dele koblingen via nettet (f.eks. i epost eller på Facebook). Copyright Historie/Bonnier Publications

8 Tallinn ülikool meidän esi-isämme olemme asuneet tässä ihanassa maassa, eikä koskaan aiemmin Britanniassa ole sattunut mitään niin hirvittävää kuin se, mitä pakanat ovat nyt meille tehneet. Olivatko Saarenmaalta löydetyt miehet olleet samanlaisella ryöstöretkellä? Peetsin mukaan sitä on mahdotonta sanoa. Jos he olivat, Saarenmaa oli huono kohde, sillä sieltä ei tunneta kaupunkeja eikä isompia asutuskeskuksia vuoden 750 tienoilta, joten rikkaasta saaliista oli siis turha haaveilla. Islantilaisen vuonna 1225 kirjoitetun saagan mukaan ruotsalainen päällikkö Ingvar teki 600-luvulla joukkoineen Viroon ryöstöretken. Sikäläiset asukkaat keräsivät kuitenkin suuren joukon miehiä ja löivät hyökkääjät. Ingvar surmattiin ja hänen vielä hengissä olleet miehensä pakenivat. Saagassa mainitaan Ingvarista vielä, että hänet haudattiin Viroon lähelle rannikkoa erään kummun alle. Peetsin mukaan tämä taistelu käytiin kuitenkin aivan toisella puolella Viroa, jos se ylipäänsä on totta. 1 cm Viikingit pitivät koruista Luiden joukossa oli lasista ja erilaisista kivilajeista valmistettuja helmiä. 0 Jüri Peets, Raili Allmäe ja Liina Maldre tutkivat esineitä, jotka löydettiin kuolleilta sotureilta. Taistelu saattoi alkaa merellä Yksi vaihtoehto on, että taistelua ei käytykään skandinaavien ja virolaisten välillä. Jüri Peetsin mukaan osapuolet ovat saattaneet olla myös keskenään kilpailevia skandinaaveja, jotka tieten tahtoen tai sattumalta kohtasivat toisensa Saarenmaan lähistöllä. Kaivauksissa on löytynyt nuolenkärkiä myös Salme I:n rungon ulkopuolelta. Ne saattavat olla peräisin aikoinaan laivan kylkiin uponneista vihollisen nuolista. Peetsin mukaan taistelu onkin saattanut alkaa merellä. Virolaisarkeologin yhden teorian mukaan kaksi skandinaavista joukkoa törmäsi toisiinsa Saarenmaan edustalla. Taistelua käytiin ensin pitkään vedessä, mutta sitten toisen joukon miehet nousivat maihin ja muodostivat aluksista eteensä suojamuurin. Peetsin mukaan tästä tulee mieleen kronikoitsija Saxo Grammaticuksen kuvailema taistelu, jossa tans kalaiset ja virolaiset ottivat yhteen Öölannissa vuonna 1170: He rakensivat itselleen linnoituksen omista ja valloittamistaan tanskalaisista laivoista sekä puunrungoista. Sama on voinut tapahtua Saarenmaalla. Taistelun jälkeen henkiinjääneet joko voittaneet tai hävinneet kokosivat vainajat yhteen ja laittoivat heidät kahteen veneeseen. Vaikka hautaus on tehty silminnähden kiireellä, virolaisarkeologien mukaan siitä näkyy silti selvästi, että eloonjääneet halusivat haudata vainajat asianmukaisesti. Salme II:ssa kunkin vainajan viereen on asetettu huolellisesti ase ja ruumiit on peitetty kilvillä. Lopuksi päälle on ehkä kannettu hiekkaa rannalta. Sitten eloonjääneet ovat purjehtineet pois. Lopullista totuutta skandinaavisotureiden retkestä saadaan tuskin koskaan selville. Löytö antaa kuitenkin tutkijoille merkittävää uutta tietoa. Skandinaaveilla näyttää olleen jo vuosikymmeniä ennen Lindisfarnen luostarin retkeä soveltuvat varusteet, järjestäytynyt organisaatio ja kylliksi miehiä kohotakseen Euroopan pelätyimmiksi sotureiksi. Lue lisää Anqelo Forte, Richard Oram & Frederik Pedersen: Viking Empires, Cambridge University Press, 2005 Ibn Fadlan: Viikingit arabin silmin, Ammatour Press, 2004 Richard Hall : Matka viikinkien maailmaan, Multikustannus, 2007 HistoriaNET Niels-peter granzow busch/historia on koonnut löytöä esitteleviä kuvia: historianet.fi/saarenmaa Verraton tapaus Oslon yliopiston professori ja viikinkiasiantuntija Jan Bill uskoo, että Saarenmaan mullistavat ruumis- ja venelöydöt puhuttavat pitkään. Miksi Viron löydöt ovat tärkeitä? Ne ovat ainutlaatuisia. Saagoissa ja kronikoitsija Saxo Grammaticuksen kirjoituksissa kuvataan, miten kuolleet soturit haudattiin taistelun jälkeen juuri tällä tavalla. Kuvausten todenperäisyyttä ei ole voitu osoittaa, mutta nyt on saatu todisteet siitä, että ne pitävät paikkansa. Mitä löydöt kertovat? Ne osoittavat, että skandinaavit lähtivät aseellisille ryöstöretkille itään jo 700- luvun puolivälissä. Aiempien löytöjen perusteella tiedetään, että skandinaavit kävivät siellä kauppaa. Salmen löydöt antavat aihetta pohtia, milloin viikinkiaika jos se ymmärretään aseellisina ryöstöretkinä alkoi. Jos Salme II:ssa oli purje, miten se muuttaa käsitystä viikinkialuksista? Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että Osebergin laiva vuodelta 820 ei ole ensimmäinen purjealus, koska muun muassa gotlantilaisissa 700-luvun kivipiirroksissa esitetään purjelaivoja. Salme II on tästä kuitenkin ensimmäinen kunnon todiste. Menevätkö historiankirjat nyt uusiksi? Voivat mennä. Nyt ainakin on varmaa, että Saxo Grammaticuksen kuvaukset soturihautauksista ja -ideologiasta perustuvat todellisuuteen eivätkä ole sepitettä. Jos Salme II:ssa voidaan osoittaa olleen masto, se antaa viitteitä siitä, millainen viikinkien vaikutusalue oli jo 700-luvulla. Viron löydöt vastaavat vanhoja kirjallisia kuvauksia viikinkien hautausmenoista. akg/scanpix Lill-Ann Chepstow-Lusty, KHM Print: anc Status: PDF PROCES Layout: ac Red.sek: np Denna PDF är endast för privat bruk och får inte kopieras till andra eller spridas via länkar på nätet (t.ex. via e-post eller på Facebook) Copyright Världens Historia/Bonnier Publications