Rooman valtakunta THE ART ARCHIVE/PICTURE DESK & HBO NORDIC/TV-SARJASTA ROOMA.

Transkriptio

1 Rooman valtakunta man i Augustus kuoli vuonna 14 hallittuaan Roomaa yli 40 vuotta. Hän oli Euroopan ensimmäinen keisari, ja hänen luomansa poliittinen järjestelmä oli Roomassa vallalla peräti viisisataa vuotta. THE ART ARCHIVE/PICTURE DESK & HBO NORDIC/TV-SARJASTA ROOMA. Denne PDF er til privat brug. Derfor må du ikke printe kopier til andre eller dele linket på nettet (f.eks. i mails eller på Facebook) Copyright Historie/Bonnier Publications -

2 2 000 VUOTTA SITTEN Augustus hallitsi propagandan Mestari- ipuloija Print: tre815 - PDF PROCES Layout: ws Red.sek: np Augustus lakkautti tasavallan ja nousi ROOMAN ENSIMMÄISEKSI KEISARIKSI valheiden, petosten ja tehokkaan propagandan avulla. Kaikkia suunnitelmiaan ovela hallitsija ei kuitenkaan onnistunut toteuttamaan. Historia Denne pdf-en er kun for privat bruk. Det er ikke tillatt å skrive ut kopier til andre eller dele koblingen via nettet (f.eks. i epost eller på Facebook). Copyright Historie/Bonnier Publications

3 Rooman valtakunta Augustus THOMAS HEBSGAARD & NIELS-PETER GRANZOW BUSCH NORTH WIND/AKG-IMAGES Paahtavan kuumana loppukesän päivänä vuonna 14 Rooman vaikutusval taisin mies tajusi, että hän joutuisi pian irrottamaan otteensa niin elämästä kuin Rooman valtakunnastakin. 76-vuotias keisari Augustus oli hiljattain sairastunut ja vetäytynyt Napolin lähistöllä Nolassa sijaitsevaan huvilaansa. Kun keisarin perheelle ja ystäville oli valjennut, ettei tämä enää toipuisi sairaudes taan, he olivat kiiruhtaneet Nolaan hyvästelemään hänet. Nyt he seisoivat epävarmoina vanhuksen sairasvuoteen ympärillä. Augustus oli hallinnut Roomaa yli 40 vuotta, ja harva osasi kuvitella valtakuntaa ilman häntä. Augustus itse oli pohjattoman väsynyt ja kaipasi vain lepoa. Hän oli saavuttanut kaiken, mitä oli tavoitellut ainakin päällisin puolin. Iäkäs keisari katseli läheisiään teräksenharmailla silmillään, joiden salaperäinen palo oli ennen saanut sekä ystävät että viholliset vapisemaan. Hän pyysi saa da peilin, jotta voisi sukia hiuksensa ojennukseen. Augustuksen koko elämä oli ollut silkkaa teatteria, ja hän aikoi viedä roolinsa loppuun asti. Jos suoriuduin roolistani kunnialla, pyydän teitä taputtamaan, keisari julisti, ennen kuin hän vaipui ikiuneen. Kostajasta valtiomieheksi Rooman valtakunnan ensimmäinen keisari kuoli kaksituhatta vuotta sitten 19. elokuuta vuonna 14. Augustus itse väitti palauttaneensa Roomaan tasavallan ja toimineensa vain sen nokkamiehenä. Vuonna 31 eaa. Octavianuksen (myöh. Augustus) laivasto kukisti Marcus Antoniuksen laivaston Aktionissa, ja Octavianuksesta tuli Rooman valtias. Augustusta pidettiin kuolemansa jälkeen Roomassa lähes jumalana, ja ihmiset uhrasivat lahjoja hänen geniustaan eli suojelus henkeään esittäville kuville. BRIDGEMAN Väite oli kuitenkin valhe eikä suinkaan Augustuksen ainoa. Todellisuudessa Augustus oli jättänyt Rooman 500-vuotiaasta tasavallasta jäljelle vain tyhjän kuoren ja kahminut kaiken vallan itselleen. Vain harvat olivat kuitenkaan tajunneet hänen pyrkimyksiään, ennen kuin oli ollut liian myöhäistä. Rooman ensimmäinen keisari oli yksi historian taitavimmista poliittisen propagandan mestareista. Augustus oli tempautunut mukaan Rooman säälimättömään politiikkaan 58 vuotta aikaisemmin vuonna 44 eaa., kun suosittu sotapäällikkö ja poliitikko Julius Caesar oli murhattu senaatissa. Murhasalaliiton taustalla oli ollut Caesarin nimitys Rooman diktaattoriksi ja hänen pyrkimyksensä riistää sen jälkeen valta senaatilta ja aristokraateilta. Murhaajat halusivat kumota Caesarin uudistukset ja tehdä Roomasta taas tasa- vallan. Cae sarin 19-vuotias adoptiopoika Gaius Octavius eli Octavianus, josta tuli myöhemmin keisari Augustus, päätti kostaa Caesarin murhan. Hän murskasi tasavaltalaisen opposition yhdessä Caesarin kenraalin Marcus Antoniuksen kanssa ja surmasi Caesarin murhaajat yksi toisensa jälkeen. Raivattuaan vastustajansa tieltään Octavianus ja Antonius jakoivat valtakunnan keskenään: Octavianus hallitsi Rooman kaupunkia ja valtakunnan länsiosia, Antonius puolestaan Egyptiä ja valtakunnan itäosia. Liitto jäi kuitenkin lyhytikäiseksi, sillä kun Antonius lankesi Egyptin kuningattaren Kleopatran pauloihin, Octavianus hyödynsi skandaalia julistamalla hänelle sodan. Syyskuussa 31 eaa. Octavianuksen ja Antoniuksen laivastot ottivat yhteen Aktionin kaupungin edustalla Kreikassa. Taistelu päättyi Octavianuksen voittoon, ja Antonius ja Kleopatra joutuivat pakenemaan Egyptiin. Muutamaa kuukautta myöhemmin Octavianus marssi joukkoineen Aleksandriaan, ja Antonius ja Kleopatra tekivät itsemurhan. 13 vuotta kestänyt verinen sisällissota oli ohi, ja Octavianus palasi Roomaan voittajana. Sitten hän käynnisti laajan poliittisen kampanjan, jolle ei löydy vertaista Rooman historiasta. Octavianus pelkäsi salamurhaa Palattuaan Roomaan vuonna 30 eaa. Octavianus järjesti ensitöikseen kolme päivää kestäneen voitonjuhlan eli triumfin, jonka aikana hän esitteli Egyptistä tuomaansa sotasaalista kansalle. Lisäksi hän julisti, että sisällissodan kauhut olivat ohi ja oli sovinnonteon aika. Voittajana säästin kaikki armoa anoneet, Octavianus kirjoitti myöhemmin. Vaikka Octavianus oli virallisesti pelkkä konsuli eli toinen senaatin kahdesta korkea-arvoisimmasta virkamiehestä, hän haali itselleen poikkeuksel lisia valtaoikeuksia, joiden ansiosta hän lopulta käytti samanlaista diktatorista valtaa kuin Caesar aikoinaan. Octavianus kuitenkin pelkäsi kokevansa adoptioisänsä kohtalon ja joutuvansa salamurhaajien uhriksi. Hän tiesi myös, ettei paluu tasavaltaan ollut todellinen vaihtoehto. Imperiumi oli kasvanut liian suureksi, jotta joukko ahdasmielisiä, vallanhimoisia ja omaa etuaan tavoittelevia ylimyksiä olisi voinut hallita sitä tehokkaasti. Valtakunta tarvitsi kaukonäköistä ja määrätietoista johtajaa toisin sanoen Octavianusta. Denna PDF är endast för privat bruk och får inte kopieras till andra eller spridas via länkar på nätet (t.ex. via e-post eller på Facebook) Copyright Världens Historia/Bonnier Publications

4 THE ART ARCHIVE Runoilijat ylistivät Augustusta Augustus tuki ystävänsä Maecenaksen välityksellä Rooman kirjailijoita ja runoilijoita, joista tuli hänen propagandasotansa tehokkaimpia aseita. R ooman eliitti arvosti runoutta. Siksi Augustukselle oli tärkeää saada puolelleen runoi lijat, jotka saattoivat teoksissaan taata hänelle kuolemattoman maineen. Hän antoi ystävänsä Maecenaksen koota yhteen tusinan verran Rooman lupaavimpia kirjallisia kykyjä tarjoamalla näille taloudellista tukea. Maecenaksen avulla Augustus sai runoilijat kirjoittamaan ihailevasti Rooman vanhoista, sisällissotaa edeltäneistä ajoista, jolloin kansalaiset työskentelivät ja taistelivat valtakunnan, eivät oman etunsa, puolesta. Lisäksi hän sai runoilijat ylistämään häntä itseään jumalan kal tai sena sankarina, joka oli pelastanut Rooman anarkian kynsistä ja tuonut Roomaan rauhan ja yltäkylläisyyden. Augustuksen ajan runoilijoista merkittävimpiä oli Vergilius, joka tunnetaan muun muassa Aeneis-runoeepoksestaan. 12-osaista eeposta pidetään nykyään yhtenä maailmankirjallisuuden merkki teoksista. Vergilius kuitenkin sairastui ennen teoksen valmistumista, ja v aati kuolinvuoteellaan sen polttamista. Augustus ei suostunut siihen vaan antoi muiden viimeistellä teoksen. Hän tiesi, että Vergiliuksen eepos esitti hänen v altakautensa myönteisessä valossa. Toinen Augustuksen lähipiirin runoilija oli Horatius, jolta on peräisin monta tunnettua sanontaa, kuten Carpe diem eli tartu hetkeen. Augustus ei kaikesta päätellen pakot tanut runoilijoita ylistämään häntä, eikä siihen ollut tarvettakaan. Hän tiesi, että hänen tarjoamansa taloudellinen tuki velvoittaisi heitä moraalisesti ja että suurta runoutta ei voinut tuottaa väkipakolla. Aeneas pakeni Troijasta isänsä ja poikansa Juluksen kanssa. Vergiliuksen sankari Runoilija Vergiliuksen 12-osainen runo eepos Aeneis sijoittuu kaukaiseen menneisyyteen, mutta se on täynnä viittauksia Augustukseen ja tämän valtakauteen. Eepoksen sankari on Aeneas, jonka isä oli Julius Caesarin ja siten myös Augustuksen esi-isä. Aeneas pakenee Troijasta isänsä ja poikansa kanssa kreik kalaisten hyökättyä kaupunkiin, ja jumalat antavat hänelle tehtäväksi perustaa Italiaan uuden kaupungin tulevan Rooman. Vergilius kuvailee, miten Aeneas, joka symboloi itse asiassa Augustusta, joutuu luopumaan rakkaudesta ja kovettamaan sydämensä täyttääkseen kohtalonsa. Lucius Rufus Runoilija Lucius Rufus viimeisteli Augustuksen pyynnöstä Vergi liuksen Aeneisrunoelman. Horatius Horatius oli aikansa kuuluisin runoilija. Kuuluisassa teoksessaan Oodit hän ylistää epäsuorasti Augustusta. Vergilius Vergiliuksen pääteos oli runoelma Aeneis, jossa hän kuvaa Augustusta Rooman perustajan perilliseksi. Maecenas Rooman kulttuuriministerinä toiminut Maecenas oli Augustuksen hyvä ystävä ja itsekin kirjailija, ja hän ymmärsi kirjallisuuden propaganda-arvon. Taiteen suosijaa tarkoittava sana mesenaatti juontuu hänen nimestään. BRIDGEMAN Historia Dit pdf-bestand is voor privégebruik. Daarom mogen er geen kopieën aan derden worden verstrekt en mag de link niet op internet (bijvoorbeeld in een of op Facebook) worden gedeeld. Copyright Historia/Bonnier Publications - Print: tre815 - PDF PROCES Layout: ws Red.sek: np Propagandakeinot: KIRJALLISUUS

5 Propagandakeinot: MUOTOKUVAT Veistosten Augustus oli ikinuori Tasavallan ajan Roomassa suurmiehet antoivat kuvanveistäjien kuvata itseään realistisesti ryppyineen kaikkineen. Augustuksen patsaat kuvaavat hänet kuitenkin aina nuorena ja virheettömänä. Keisarin muotokuvia pystytettiin laajan valtakunnan kaikkiin kolkkiin, jotta kansalaiset eivät unohtaisi, kuka Roomaa hallitsi. Sotapäällikön poseeraus Augustuksen oikea käsi on noussut koholle niin sanottuun adlocutioasentoon, jossa roomalaiset sotapäälliköt puhuivat joukoilleen. Rypyttömät kasvot Augustus halusi esiintyä Rooman jumalallisena pelastajana. Jumalat eivät ikääntyneet, ja niinpä Augustuksen patsaat kuvasivat hänet aina nuorena ja siloposkisena vielä 70 vuoden iässäkin. AIEMMIN rypyt olivat merkki viisaudesta ja kokemuksesta. METROPOLITAN MUSEUM OF ART DE AGOSTINI/GETTY IMAGES Vartalo jäljitteli kreikkalaisia patsaita Roomalaiset ihailivat kreikkalaisia patsaita, joiden lihakset ja muut yksityiskohdat erottuivat selvästi. Augustus hyödynsi kreikkalaista kuvanveistotaidetta henkilökultissaan. Augustuksen patsas noudattaa kreikkalaista tyyliä. Delfiini symboloi voittoa Antoniuksesta Augustuksen jalan vierellä oleva delfiini on viittaus hänen Antoniuksesta ja Kleopatrasta saavuttamaansa voittoon Aktionin meritaistelussa vuonna 31 eaa. Amor muistuttaa jumalallisuudesta Rakkauden jumala Amor oli viittaus Augustuksen jumalalliseen syntyperään: Amorin äidin, rakkauden jumalattaren Venuksen, väitettiin olevan Julius Caesarin suvun ja siten myös tämän adoptiopojan Augustuksen esiäiti. Rintapanssarin tarina Vuonna 20 eaa. Augustus pakotti Rooman perivihollisen Persian palauttamaan roomalaisten taistelussa menettämiä standaareja. Tämä suuri diplomaattinen voitto on kuvattuna hänen rintapanssarissaan THE ART ARCHIVE & BRIDGEMAN & DE AGOSTINI/GETTY IMAGES & SHUTTERSTOCK HALLITSIJAN MONET KASVOT SOTASANKARI Tammenlehväseppele kertoi Augustuksen pelastaneen Rooman sisällissodasta. PAPPI Vuonna 12 eaa. Augustuksesta tuli Rooman ylipappi. Pappispatsaat kuvastivat keisarin hurskautta. KENRAALI Augustus halusi muistuttaa legioonia saavutuksistaan sotilaana. SENAATTORI Augustus halusi myös korostaa yhteyksiään Rooman senaattiin. Tämä PDF-tiedosto on tarkoitettu yksityiseen käyttöön. Sitä ei saa jakaa tulosteena, liitteenä eikä linkkinä verkossa (esim. sähköpostilla tai Facebookissa) Copyright Historia/Bonnier Publications

6 Octavianus laati ovelan suunnitelman: päällisin puolin kaiken piti näyttää siltä kuin tasavalta olisi herätetty taas henkiin, mutta todellisuudessa valtaa käytti kulissien takana Octavianus. Roomalaisen historioitsijan Cassius Dion mukaan 35-vuotias Octavianus otti käyttöön kaikki näyttelijänlahjansa, kun hän senaatin istunnossa 13. tammikuuta 27 eaa. ilmoitti senaattoreille vetäytyvänsä virastaan: Luovun toimestani sekä kaikista siihen liittyvistä valtuuksista: legioonien päällikkyydestä, lainsäädäntövallasta ja provinsseista. Ilmoitus mykisti senaattorit. Sitten yksi valkoiseen toogaan pukeutunut senaattori toisensa jälkeen nousi seisomaan, kiitti Octavianusta rauhan palauttamisesta valtakuntaan ja pyysi tätä jatkamaan konsulina. Octavianus torjui pyynnöt ensin suuri eleisesti, mutta lopulta hän myöntyi jatkamaan konsulina ja hallitsemaan yhä erityisen rauhattomia alueita, kuten Espanjaa, Galliaa, Syyriaa ja Egyptiä, joihin valtaosa legioonista oli sijoitettu. Kiitolliset senaattorit myönsivät Octavianukselle arvonimen Augustus eli kunnianarvoisa. Toinen hänelle myönnetty arvonimi oli Princeps, joka tarkoitti alun perin ensimmäistä senaattoria. Itse hän käytti itsestään myös arvonimeä Imperator Caesar divi filius Augustus. Siitä lähtien arvovaltani oli suurempi kuin muiden mutten silti käyttänyt enempää valtaa kuin muutkaan virkamiehet, Augustus väitti myöhemmin. Todellisuus oli kuitenkin toinsenlainen: asemansa säilyttäneet senaattorit olivat Augustukselle kiitollisuudenvelassa, ja Augustus ohjaili tarkkaan heidän toimintaansa. Augustus tarjosi rahaa ja rauhaa Vuoden 27 eaa. senaatin istunto oli ollut Augustukselle varsinainen riemuvoitto. Hän oli yhä konsuli ja hallitsi nyt valtaosaa Rooman sotajoukoista. Hän hallitsi myös Egyptiä, jonka aarteet olivat tehneet hänestä Rooman ylivoimaisesti rikkaimman miehen. Augustuksella oli nyt varaa maksaa sotilaille palkkaa omasta pussistaan, ja kun valtion kassassa ei ollut riittävästi rahaa ostaa vehnää köyhille, Augustus tuli apuun ja kustansi vehnän ostot omasta taskustaan. Hänestä tulikin pian ennennäkemättömän suosittu tavallisen kansan keskuudessa. Rooman valtakunta Houkuteltuaan sotilaat puolelleen lahjoilla, kansan viljalla ja kaikki muut rauhalla hän siirsi senaatin ja virkamiesten toimivallan itselleen kohtaamatta juurikaan vastarintaa, historioitsija Tacitus kirjoitti osuvasti. Augustuksen suosion seurauksena kansa äänesti vuotuisissa virkamiesten vaaleissa vain niitä ehdokkaita, joita se tiesi Augustuksen tukevan. Vain ylhäisöllä oli edelleen oikeus asettua ehdolle vaaleissa, mutta Augustus tuki vain miehiä, joiden tavoitteena oli valtakunnan etu, ei oma vaurastuminen. Provinssien maaherrat olivat riistäneet hallintoalueitaan häikäilemättä ja hyökänneet naapurivaltioihin sotasaaliin toivossa. Augustus teki moisesta rosvouksesta lopun. Hän nimitti hallitsemiensa provinssien maaherroiksi tukijoitaan. Muiden provinssien kuvernöörit taas saivat tottua siihen, että Augustuksen asiamiehet valvoivat heidän toimiaan ja varmistivat, etteivät kuvernöörit verottaneet provinssien asukkaita kohtuuttomasti tai käyttäneet legioonia ilman Rooman lupaa. Augustus piti myös huolen siitä, ettei kukaan lyönyt häntä valovoimaisuudessa. Oikeus järjestää triumfikulkue Roomassa pidätettiin kaikilta muilta paitsi Augustuksen lähipiiriin kuuluvilta. Jos joku maaherra rohkeni pystyttää taistelussa saavuttamansa voiton kunniaksi itselleen patsaan, hänet kutsuttiin tuota pikaa nöyryyttävästi kotiin Roomaan. Senaatti, joka oli aiemmin käyttänyt Roomassa ylintä päätäntävaltaa, oli nyt alistettu neuvoa-antavaan rooliin, eikä se pystynyt haastamaan Augustusta sen enempää taloudellisesti kuin sotilaallisestikaan. Kansakunnan moraalinvartija Augustus ei halunnut herättää pahaa verta, eikä hän siksi koskaan levennellyt rikkauksillaan tai vallallaan. Hän asui puolisonsa Livian kanssa Roomassa Palatinuskukkulalla pienehkössä talossa, joka ei historioitsija Suetoniuksen mukaan herättänyt huomiota sen enempää koollaan kuin ylellisyydelläänkään. Suetonius vieraili talossa Augustuksen kuoleman jälkeen ja yllättyi talon vaatimattomuudesta. Vanhojen roomalaisten lähteiden mukaan Augustuksen puoliso Livia ja hänen aikaisemmasta avioliitostaan Rakennushankkeet tekivät vaikutuksen Augustuksen tärkein propagandakeino olivat suuret rakennushankkeet, ja hän rakennutti lukuisia teattereita, puistoja ja temppeleitä eri puolille Roomaa. 3 1 Augustuksen forum, jolla kohosi sodanjumala Mars Ultorin temppeli, rakennettiin juhlistamaan Augustuksen voittoa Caesarin murhaajista. Se valmistui vuonna 2 eaa. 2 Caesarin forumin ja Venuksen temppelin rakennustyöt aloitti Caesar. Augustus saattoi ne loppuun. 3 Basilica Julia oli myös Caesarin alulle panema hanke. Augustus laajensi kokoussalia ja rakennutti sen valmiiksi. 2 Historioitsija Suetoniuksen mukaan Augustus kerskui nousseensa tiilistä rakennetun Rooman valtiaaksi mutta jättävänsä jälkeensä marmorisen kaupungin. 1 AKG-IMAGES Print: tre815 - PDF PROCES Layout: ws Red.sek: np Denne PDF er til privat brug. Derfor må du ikke printe kopier til andre eller dele linket på nettet (f.eks. i mails eller på Facebook) Copyright Historie/Bonnier Publications -

7 Propagandakeinot: POLITIIKKA Senaatti piti valtaa 500 vuotta... Rooman tasavalta perustettiin vuonna 509 eaa., kun roomalaiset tekivät lopun vihatusta kuningasvallasta. Kunnianhimoiset roomalaismiehet, joilla oli varaa palvella tasavallan virkamiesten palkattomissa tehtävissä, aloittivat uransa kvestorina. Sitten he pyrkivät etenemään urallaan aina korkeimpaan konsulinvirkaan asti. Censorit saattoivat erottaa senaattorin Tehtävä: Censorit olivat entisiä konsuleita. Heillä oli valta panna viralta senaattori, jota pidettiin moraaliltaan sopimattomana tehtävään tai jolla ei ollut riittävästi omaisuutta toimiakseen senaattorina. BRIDGEMAN & THE ART ARCHIVE AUGUSTUKSEN VALTAANNOUSU SENAATIN VIRKAMIEHET Konsulit olivat Rooman kenraaleita Kansantribuunit suojelivat kansaa Kvestori hoiti valtion kassaa Tehtävä: Virka-asteikon alimpana olleet kvestorit huolehtivat valtion varojen käytöstä. Tehtävä: Kansantribuunit valvoivat plebeijien eli rahvaan etuja. He tekivät lakiehdotuksia ja torjuivat niitä veto oikeudellaan. RA H AK IRST UN VA RT IJA Augustus oli valtiota rikkaampi Augustus oli sisällis sodan jälkeen Rooman rikkain mies ja saattoi muun muassa palkata armeijan valtion varoista piittaamatta. VETO -OIK EUS Augustuksesta tuli kansan suojelija Kansantribuunit olivat suosittuja, ja siksi Augustus taivutteli vuonna 23 eaa. senaatin nimittämään hänet elinikäiseksi kansantribuuniksi. Ediilit olivat kansansuosikkeja Tehtävä: Ediilit vastasivat muun muassa Rooman viljansaan nista ja huvituksista, ja he olivat usein hyvin suosittuja. Preetorit valvoivat tuomioistuimia Tehtävä: Preetorit johtivat oikeudenkäyntejä. Konsulien poissa ollessa he myös hoitivat näiden tehtäviä. Taitavat ediilit saattoivat ohittaa suosiossa jopa Augustuksen. Siksi hän tarjosi kansalle ruokaa ja huvituksia omalla kustannuksellaan. SOTA PÄ ÄLLIKKÖ IMMUNIT EETT I LEIPÄÄ JA SIRKUSHU VEJA Augustus tarjosi leipää ja huvituksia Tehtävä: Rooman ylin virkamies oli konsuli, joka johti senaatin istuntoja. Sotien aikana konsulit komensivat legioonia. Rooman valtiasta ei voinut tuomita Augustus pelkäsi joutuvansa syytteeseen perustuslain rikkomi sen vuoksi. Niinpä hän hankki senaatilta itselleen syyte suojan....ja Augustus anasti vallan 10 vuodessa Sotilaat olivat Augustuksen miehiä Augustus sai komentoonsa valtaosan legioonista valloittamalla Rooman rauhattomimmat provinssit. Kukaan ei voinut haastaa häntä sotilaallisesti. NIMIT YS Augustus siivosi senaatin vihollisistaan Augustus valittiin useaan otteeseen censoriksi. Hän hyödynsi asemaansa erottamalla 200 senaattoria, joiden joukossa oli useita hänen vastustajiaan. Augustus haali vähitellen itselleen useimmat tasavallan tärkeimmät virat. Lopulta hän oli riistänyt vaikutusvallan kaikilta tasavallan toimielimiltä, mutta hän antoi niiden silti jatkaa toimintaansa näön vuoksi. 20 Denne pdf-en er kun for privat bruk. Det er ikke tillatt å skrive ut kopier til andre eller dele koblingen via nettet (f.eks. i epost eller på Facebook). Copyright Historie/Bonnier Publications

8 syntynyt tytär Julia kutoivat itse vaatekankaansa. Augustus esiintyi myös valtakunnan moraalinvartijana ja muun muassa sääti ankaria rangaistuksia avionrikkojille. Lisäksi hän kielsi naisilta pääsyn urheilukisojen katsomoon, koska miespuoliset urheilijat esiintyivät kisoissa alasti. Vaatimaton elämäntyyli ja korkea moraali olivat kuitenkin pelkkää teatteria. Augustuksella oli huvila Napolin lähistöllä olevassa saaressa kaukana uteliaiden katseilta, ja siellä hän nautti ylellisestä elämästä ystäviensä seurassa. Suetoniuksen mukaan yksi hänen huvituksistaan vanhemmalla iällä oli viedä neitsyys hyvin nuorilta tytöiltä, joita hänen oma vaimonsa hankki hänelle eri puolilta valtakuntaa. Epäonnea perillisten kanssa Augustuksella oli kuitenkin yksi suuri ongelma. Hänellä oli vain yksi lapsi, Julia- tytär, eikä lainkaan miespuolisia perillisiä. Vuonna 25 eaa. hän naittikin vasta 14-vuotiaan tyttärensä tämän serkulle Marcus Claudius Marcellukselle. Augustuksen konsulinvirka ei ollut perinnöllinen, ja hänen uudelleenvalintansa konsuliksi haiskahti diktatuurilta. Niinpä hän vuonna 23 eaa. kieltäytyikin enää asettumasta ehdolle. Sen sijaan senaatti nimitti hänet elinikäi seksi kansantribuuniksi. Kansantribuunit edustivat rahvasta senaatissa, ja heillä oli oikeus tehdä lakiehdotuksia ja torjua niitä veto- oikeudellaan. Tärkeintä oli kuitenkin se, että Augustus saattoi siirtää kansantribuunin viran perilliselleen. Augustuksen dynastiasuunnitelmat kuitenkin kariutuivat pian, kun Marcellus sairastui ja kuoli. Augustuksen vaimo Livia ehdotti, että Augustus adoptoisi hänen toisen poikansa Tiberiuksen ja tekisi tästä peril lisensä. Tiberius oli jo kunnostautunut johtamalla Rooman sotajoukkoja nykyisen Itävallan ja Unkarin alueella. Augustus ei kuitenkaan sietänyt Tiberiusta ja naitti Julian ystävälleen Marcus Agrippalle, josta tuli avioliiton myötä hänen perijänsä. Julia ja Agrippa saivat viisi lasta, mutta 50-vuotias Agrippa kuoli äkillisesti vuonna 14 eaa. ollessaan matkalla. Tällä kertaa Livia taivutteli Augustuksen naittamaan Julian Tiberiukselle, joka pakotettiin eroamaan rakkaasta Tuleva keisari Tiberius ojentamassa laakerinoksaa Augustukselle. AKG-IMAGES vaimostaan Vipsaniasta. Avioliitosta tuli onneton, ja Julia antautui suhteisiin monien miesten kanssa. Väitettiin, että hän oli ollut uskoton Agrippallekin. Raskaana ollessaan hän kuitenkin pidättäytyi seksistä kokonaan. Matkustajia ei oteta kyytiin, kun laiva on täyteen lastattu, Julian kerrotaan sanoneen. Avioliitosta huolimatta Augustus ei vieläkään suostunut nimeämään Tiberiusta perijäkseen vaan adoptoi Julian ja Agrippan kaksi vanhinta poikaa Gaiuksen ja Luciuksen. Tiberius lähti pettyneenä Roomasta ja asettui Rodokselle. Kun huhut Julian uskottomuudesta lopulta kantautuivat Augustuksen korviin, hän raivostui ja karkotti tyttärensä syrjäiselle saarelle. Dynastia jäi tyngäksi 61-vuotias Augustus ei enää koskaan nähnyt tytärtään, mutta hän teki silti tämän pojista Gaiuksesta ja Luciuksesta perillisiään. 19-vuotias Lucius lähetettiin Espanjaan ja 21-vuotias Gaius Vähään- Aasiaan tutustumaan valtakuntaan. Kohtalo puuttui kuitenkin taas peliin, ja vuonna 2 jaa. Augustus sai kuulla Luciuksen kuolleen äkilliseen sairauteen. Gaius kuoli pari vuotta myöhemmin. Augustuksen suunnitelmat olivat murskana. Hän oli jo 67-vuotias, ja kaik- Rooman valtakunta Augustuksen ruumis poltettiin hänen kuoltuaan vuonna 14. Polttamisen aikana papit vapauttivat kotkan, jotta se kantaisi keisarin sielun jumalten luo. ki hänen valitsemansa perilliset olivat kuolleet. Jäljellä oli vain Tiberius, joka oli palannut Roomaan seitsemän Rodoksella vietetyn vuoden jälkeen. Vuonna 4 Augustus sai senaatin siirtämään kansantribuunin viran Tiberiukselle ja adoptoi tämän virallisesti valtakunnan edun nimissä. Augustuksen pitkään kaavailema keisaridynastia oli vihdoinkin toteutumassa. Kukaan ei vastustanut Augustuksen toimia, sillä harva enää muisti tasavallan aikoja, kuten historioitsija Tacitus kirjoitti. Rooman ensimmäinen keisari kuoli kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 14. Hän väitti palauttaneensa Roomaan tasavallan, mutta tosiasiassa hän oli siirtänyt kaiken vallan omiin käsiinsä. Augustuksen dynastian hauraus paljastui pian hänen kuoltuaan, sillä kei sari dynastia olisi vaatinut johtoonsa oikeanlaisen miehen. Tiberiuksesta tuli vanhemmiten epäluuloinen diktaattori, joka teloitutti satoja viattomia ihmisiä ja vetäytyi erakoksi Caprin saarelle. Tiberiuksen seuraajat olivat vielä huonompia hallitsijoita. Augustuksen viimeinen perillinen oli mielipuolinen keisari Nero, joka syrjäytettiin vuonna 68 ja pakotettiin tappamaan itsensä. Lue lisää Anthony Everitt: Augustus. The Life of Rome s First Emperor, Random House, 2007 Richard Holland: Augustus: Godfather of Europe, The History Press, 2007 HistoriaNET Tutustu galleriaan, johon on kerätty esimerkkejä propagandaa taitavasti hyödyntäneistä hallitsijoista: historianet.fi/propaganda HULTON ARCHIVE/GETTY IMAGES Print: tre815 - PDF PROCES Layout: ws Red.sek: np Denna PDF är endast för privat bruk och får inte kopieras till andra eller spridas via länkar på nätet (t.ex. via e-post eller på Facebook) Copyright Världens Historia/Bonnier Publications