Keisari ei taipunut kirkon edessä

Transkriptio

1 Keskiaika Paavi Gregorius IX sca la Keisari ei taipunut kirkon edessä Paavin in h Natasja Broström & niels-peter granzow busch Haaremi hovissa itämaiseen tyyliin, veretön ristiretki ja muslimeista koostuva henkivartiosto: Keisari Fredrik II:n elämän päätarkoitus näytti olevan kirkon ärsyttäminen, mistä hän joutui maksamaan kalliisti. A urinko ei ollut vielä noussut, kun miesjoukko hiipi Akkon satamakaupungin katuja Palestiinassa. Etumaisena kulkivat Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Fredrik II:n muslimihenkivartijat soihtujen kanssa, ja heitä seurasivat keisari ja hänen lähimmät miehensä. He kulkivat hiirenhiljaa ja pitivät aseis- Eurooppa/1200-luku Pyhän saksalaisrooma laisen keisarikunnan pyhä saksalais roomalainen hallitsija oli keisarikunta aina toiminut Kirkkovaltio paavin istuimen sisilian suojelijana, kuningaskunta mutta kun paavi 1200-luvun alussa halusi lisää valtaa, syntyi kiivas valtataistelu. 26 taan kiinni niin, ettei miekan kalahduskaan paljastanut seu ruet ta. Asukkaat eivät saaneet huomata, että keisari oli poistumassa kaupungista. Oli 1. toukokuuta Muutama kuukausi aiemmin keisari Fredrik II oli yltänyt mahdottomaan ja saanut Jerusalemin muslimeilta takaisin keskiajan ehkä epätavallisimman ristiretken aikana. Akkon kristityt eivät silti olleet hänelle lainkaan kiitollisia. He olivat kuulleet, että paavi piti keisaria kerettiläisenä ja kutsui tätä antikristuksen edelläkävijäksi. Paavin mukaan Fredrik oli kristinuskolle suurempi uhka kuin vääräuskoiset. Fredrikin oleskelu Akkossa oli suututtanut kaupungin asukkaat niin, että hän päätti poistua sieltä vaihvihkaa. Kun keisari seurueineen ehti teurastajien kadulle, joka sijaitsi lähellä satamaa, aamuvirkut kaupunkilaiset huomasivat heidät, ja he alkoivat heitellä keisarin seuruetta teurasjätteillä ja muulla saastalla. Euroopan mahtavin hallitsija käveli jätteistä ja kirouksista välittämättä tyy- nesti kohti laivaansa ja antoi lähtökäskyn. Niin lähti keisari Akkosta kirottuna, häväistynä ja halveksittuna, tapahtumaa kuvaili Filip Novaralainen. Fredrikistä tuli paavin vihollinen Saksalaiseen Hohenstaufen-sukuun kuulunut Fredrik II näytteli 1200-luvun alkupuolella pääosaa yhdessä keskiajan häikäilemättömimmistä valtataisteluista. Kiistan toinen osapuoli oli Jumalan Historia Denne PDF er til privat brug. Derfor må du ikke printe kopier til andre eller dele linket på nettet (f.eks. i mails eller på Facebook) Copyright Historie/Bonnier Publications -

2 hokki Print: tre Status: Er PDFet Layout: Red.sek: Fredrik II Keisari Fredrik II Hohenstaufen rakasti tiedettä ja kulttuuria ja kutsui kirkon vihastukseksi usein muslimioppineita hoviinsa Palermoon. Historie Denne pdf-en er kun for privat bruk. Det er ikke tillatt å skrive ut kopier til andre eller dele koblingen via nettet (f.eks. i epost eller på Facebook). Copyright Historie/Bonnier Publications

3 Keskiaika Pohjoiset soturit saivat Sisilian kukoistamaan Fredrik II polveutui äitinsä puolelta normanneista, jotka olivat viikinkien jälkeläisiä. Vuoden 1000 tienoilla joukko normanniritareita oli purjehtimassa Sisilian ohi palatessaan ristiretkeltä. Etelä-Italia oli tuohon aikaan sodassa saraseenien kanssa ja sikäläinen Normannit purjehtivat 1000-luvulla Etelä-Italiasta Sisiliaan ja valloittivat sen. Sisilian normannivaltiaat olivat ylpeitä monikulttuurisesta taustastaan. Heidän hauta kivensäkin kirjoitettiin hepreaksi (1), kreikaksi (2), arabiaksi (3) ja latinaksi (4). bridgeman Vuonna 1198 keisarinna Constantia kruunautti kolmivuotiaan Fredrikin Sisilian ja Etelä-Italian hallitsijaksi, kun tämän isä oli kuollut malariaan. ruhtinas pyysi normanneja apuun. Kun muslimit oli ajettu pois, normanniritarit saivat palkkioksi avustaan alueita Etelä-Italiasta. Tämän jälkeen normannit valtasivat myös Sisiliassa sijaitsevan arabikalifaatin, ja vuonna 1130 Sisilian kreivikunta liitettiin normannien kuningaskuntaan Roger II:n johdolla. Normannit eivät edes yrittäneet kitkeä bysanttilaista ja islamilaista vaikutusta Sisiliasta. Normannit muun muassa värväsivät muslimeja virkamiehiksi. Etnisesti kirjava kuningaskunta oli yksi Euroopan rikkaimpia, ja normannien valtakautta kutsutaankin nykyisin Sisilian kulta-ajaksi. polfoto/corbis edustaja maan päällä eli paavi. Tämä halusi luoda teokratian, valtiollisen järjestyksen, jossa paavi olisi kaikkien Euroopan hallitsijoiden päämies: Jumala hallitsee taivaassa; hänen edustajansa pitäisi hallita maassa. Fredrik II:n mielestä kirkon vallan piti rajoittua vain henkisiin asioihin. Hän oli ensimmäinen hallitsija, joka yritti rajoittaa paavinvaltaa. Valtataistelua kesti lähes 40 vuotta. Paavin ja keisarin suhde alkoi ainakin kirkon mielestä lupaavasti. Fredrik oli kahden 1100-luvun mahtavimman hallitsijan lapsenlapsi: hänen isoisänsä olivat Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Fredrik I Barbarossa ja Sisilian normannikuningas Roger II. Fredrikin II:n isä keisari Henrik VI kuoli malariaan vuonna 1197, ja hänen leskensä Constantia kruunautti vain kolmivuotiaan Fredrikin tuolloin myös Etelä- Italian käsittävän Sisilian kuninkaaksi. Constantia kuoli vain muutaman kuukauden kuluttua, mutta ennen kuolemansa hän ehti nimittää paavi Innocentius III:n Fredrikin holhoojaksi. Paavi lupautui tehtävään, koska hän ajatteli kirkon näin saavan hallintaansa Sisilian, jonka normannihallitsijat olivat kapinoineet usein paavien päätöksiä vastaan. Muun muassa Fredrikin isänisä Roger II oli jyrkästi torjunut paavin vaatimukset muslimien karkottamisesta kuningaskunnasta. Paavin neuvonantajat uskoivat, että pientä Fredrikiä oli helpompi käsitellä. Aika näytti, että he erehtyivät pahasti. Fredrik löi keisarin paavin tuella Fredrik kasvoi monikulttuurisessa Sisiliassa, jossa kristityt normannit, italialaiset ja kreikkalaiset elivät rinta rinnan juutalaisten ja muslimien kanssa. Jo teini-iässä hän opetteli puhumaan ja kirjoittamaan sujuvasti viittä kieltä. Niistä yksi oli arabia, jota vain harva eurooppalainen taisi. Ennen kuin aloin hallita (14-vuotiaana, toim. huom.), hankin oppia ja hengitin sen huumaavaa tuoksua, Fredrik muisteli myöhemmin. Nuori hallitsija oli kiinnostunut tieteestä ja kysyi kysymyksiä, joihin hovin oppineet eivät osanneet vastata. Hän halusi muun muassa tietää, mistä tuuli oli peräisin tai kuinka korkealla taivas oli. Hänen opintonsa kuitenkin keskeytyivät, kun Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan uusi keisari Otto hyökkäsi vuonna 1210 Etelä-Ita liaan liittääkseen Fredrikin maat omiinsa. Paavi Innocentius III asettui Fredrikin puolelle, sillä hän pelkäsi Kirkkoval tion jäävän alakynteen, jos Otto hallitsisi sekä Saksaa että Etelä-Italiaa. 15-vuotias kuningas oli pienempi uhka kuin keisari. Paavin valittua puolensa joukko Oton vasalleja nousi kapinaan keisaria vastaan. Neuvokas Fredrik käytti levottomuuksia hyväkseen ja ylitti Alpit pienen armeijan kanssa yllyttääkseen yhä useampia saksalaisruhtinaita vaihtamaan puolta. Pian lähes kaikki tukivat sisilialaispoikaa, joksi kansa kutsui Fredrikiä. Fredrik solmi sopimuksen Ranskan kuninkaan kanssa, ja ranskalaiset kukistivat Oton vuonna 1214 Bouvinen kaupungissa niin ylivoimaisesti, että hän luopui taistelusta ja lähti pakoon. Vuoden päästä 20-vuotias Fredrik kruunautti itsensä Euroopan mahtavimman kuningaskunnan päämieheksi. Tämän jälkeen hänen valtakuntansa käsitti Sisilian lisäksi nykyisen Saksan lisäksi Sveitsin, Itävallan, Alankomaat ja Tšekin. Ristiretki kuninkaan kruunua vastaan Onni ja paavi olivat olleet Fredrikin puolella taistelussa Ottoa vastaan. Kiitokseksi kruunustaan tuore hallitsija vannoi Innocentius III:n kehotuksesta lähtevänsä ristiretkelle Pyhään maahan: Jumalalle on maksettava kaikista niistä lahjoista, joita olemme saaneet. 28 Historie Denna PDF är endast för privat bruk och får inte kopieras till andra eller spridas via länkar på nätet (t.ex. via e-post eller på Facebook) Copyright Världens Historia/Bonnier Publications

4 Ristiretken tavoitteena oli vallata Jerusalem, joka oli ollut muslimien käsissä siitä asti, kun Saladin oli vuonna 1187 ottanut sen haltuunsa ja karkottanut risti retkeläiset. Innocentius III ei kuitenkaan ehtinyt nähdä haaveensa toteutumista, sillä hän kuoli jo vuoden päästä. Paavin kuolema antoi Fredrikille tilaisuuden unohtaa lupauksensa. Toisin kuin Euroopan muut kristityt hallitsijat hän oli kasvanut muslimien kanssa ja hän kunnioitti suuresti heidän oppineisuuttaan ja kulttuuriaan. Ajatus verisestä ristiretkestä Lähi-Itään ei innostanut häntä lainkaan. Paavin kuoltua Fredrik paneutui valtansa vakiinnuttamiseen. Hän käytti vaikutusvaltaansa, jotta hänen poikansa Henrik tunnustettaisiin hänen seuraajakseen. Toivelistalla olivat myös kruunajaiset Roomassa. Vaikka hän oli mahtava hallitsija, hän ei voinut isänsä ja isoisänsä tavoin kutsua itseään Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisariksi ennen kuin paavi oli laske nut keisarin kruunun hänen päähänsä. Kun yhdeksänvuotias Henrik oli lopulta nimitetty Saksan kuninkaaksi, Fredrik lähti vuonna 1220 takaisin Sisiliaan. Matkalla Fredrik kruunattiin Roomassa keisariksi. Uusi paavi, Honorius III, muistutti keisaria ristiretkilupauksesta, mutta keisari keksi taas tekosyyn: levottomuudet Sisilian lääninherrojen keskuudessa oli rauhoitettava ja kuningaskunnan lait kaipasivat uudistamista. Sekä ristiretken lykkääminen että laki uudistukset saivat Rooman kirkolliset piirit raivoihinsa. Fredrik päätti muun muas sa ottaa juutalaiset valtion suojelukseen, ja lisäksi hän kokosi valtakuntansa muslimit eteläitalialaiseen Luceran kaupunkiin ja muutti sikäläisen kirkon moskeijaksi. Lucerasta hän värväsi sitten sotilaita henkivartiostoonsa. Fredrik teki myös hallinnollisia uudistuksia ja muun muassa poisti lukuisia aateliston etuoikeuksia. Tämä vain kasvatti hänen suosiotaan kansan silmissä. Jerusalem vallattiin verettömästi Honorius III:n mielestä Fredrikin uudet lait olivat lähes kerettiläisiä. Kun hän kuoli vuonna 1227, uusi paavi Gregorius IX otti käyttöön kovat otteet. Ristiretken aloittamiselle asetettu määräaika umpeutui, ja paavi julisti Fredrikin pannaan painostaakseen tätä. Kesäkuussa 1228 Fredrik lopulta purjehti ratsumiehen ja soti- Paavit tavoittelivat ylivaltaa Paavit yrittivät 1200-luvulla perustaa väärennetyllä lahjakirjalla teokratian, jossa paavi olisi hallinnut kruunupäitäkin. Kiista Fredrik II:n ja paavin välillä johtui etenkin siitä, että keisari torjui toistuvasti paavin vaatimukset käynnistää ristiretki. Paavien mielestä Euroopan hallitsijoiden piti totella heitä sokeasti. Näkemyksensä he perustivat Pyhän Konstantinuksen lahjakirjaan, jonka Rooman Innocentius III Honorius III Gregorius IX Innocentius IV Innocentius III halusi hallita Sisiliaa Paavina Innocentius III oli alaikäisen Fredrikin holhooja. Hän halusi viedä Sisilian normanneilta. Honorius III vaati retkeä Pyhään maahan Paavina Honorius III kruunasi Fredrikin keisariksi ja vaati tätä lähtemään ristiretkelle. Gregorius IX käytti pannaa aseenaan Paavina Gregorius IX:sta tuli Fredrik II:n perivihollinen. Hän julisti keisarin kahdesti pannaan. scanpix/mary evans Julisti sodan Fredrik II:ta ja tämän sukua vastaan Paavina Riisti Fredrikiltä arvonimet ja julisti hänet kristinuskon pahimmaksi viholliseksi. bridgeman Vuonna 1245 paavi Innocentius IV julisti keisari Fredrik II:n pannaan kolmannen kerran ja riisti tältä keisarin arvonimen. keisarin Konstantinus Suuren väitettiin antaneen paavi Sylvester I:lle 300-luvulla. Lahjakirjassa käytännössä korotettiin paavinistuin Euroopan hallitsijoiden yläpuolelle. Asiakirja osoitettiin väärennetyksi 1400-luvulla. Historie Dit pdf-bestand is voor privégebruik. Daarom mogen er geen kopieën aan derden worden verstrekt en mag de link niet op internet (bijvoorbeeld in een of op Facebook) worden gedeeld. Copyright Historia/Bonnier Publications -

5 Keskiaika scala Fredrik II Napoliin perustettiin yliopisto vuonna 1224 Fredrik II:n käskystä. Opinahjo kantaa yhä perustajansa nimeä. scala Tiede kukoisti Sisiliassa Fredrik II kutsui 1200-luvun älykkäimmät miehet hoviinsa Sisiliaan ja tarjosi heille mahdollisuuden kääntää ja luoda tiede- ja taidekirjallisuutta. Fredrik II:ta kutsuttiin Stupor Mundiksi, maailman ihmeeksi, koska hän oli kyvykäs valtiomies ja erittäin kiinnostunut kulttuurista ja tieteestä. Keisari kirjoitti ja luki ahkerasti tieteellisiä teoksia, ja hänen hovissaan Palermossa muslimi- ja juutalaisoppineet käänsivät teologisia ja tieteellisiä tekstejä. Vuonna 1224 Fredrik II perusti Euroopan ensimmäisen valtion rahoittaman yliopiston Napoliin. Sen oli määrä tuottaa hallitsijan palvelukseen taitavia virkamiehiä ja kilpailla saavutuksissaan Bolognan yliopiston kanssa. Matkoillaan valtakunnassaan Fredrik tapasi tuon ajan etevimpiä tieteilijöitä, kirjailijoita ja filosofeja, joista monet palkattiin keisarin hoviin. Yksi heistä oli filosofi ja matemaatikko Mikael Skotlantilainen. Tarinan mukaan keisari pyysi matemaatikkoa mittaamaan etäisyyden erään tornin huipulta taivaaseen. Tämä teki mittauksia ja kertoi vastauksen. Keisari halusi testata matemaatikon taitoja ja antoi madaltaa tornia muutaman metrin, minkä jälkeen hän pyysi tätä mittaamaan matkan uudelleen. Matemaatikko ei antanut harhauttaa itseään vaan totesi Haukkametsätys oli keisarin intohimo, ja hän kirjoitti aiheesta oppikirjan. keisarille nokkelasti, että joko taivas oli kohonnut tai torni kutistunut. Fredrik II kirjoitti haukkametsästystä käsittelevän asiateoksen, kun useimmat muut ajan luontokirjat sisälsivät eläin taruja. Keisari hyödynsi omia havaintojaan tavalla, joka yleistyi myöhemmin tieteellisessä tutkimuksessa, ja perusteellista teosta käytetään yhä. Fredrik II:ta onkin kutsuttu Euroopan ensimmäiseksi renessanssi-ihmiseksi. laan kanssa Euroopan kuudennelle ristiretkelle. Tuolloin Lähi-itää hallitsi Kairon sulttaani ja Saladinin veljen poika Al-Kamil, joka ei ollut halukas sotimaan. Hän otti Fredrikin vastaan Egyptissä. Keisari hurmasi sulttaanin arabiantaidoillaan ja suopeudellaan islamia kohtaan. Tapaamista kuvannut histo rioit sija Sibt ibn al-jawzi ei ollut vieraaseen yhtä ihastunut: Keisari oli punahiuksinen, puolikalju ja likinäköinen. Jos hän olisi ollut orja, hänestä ei olisi saanut markkinoilla kahtasataa dirhamia. Keisari ja sulttaani neuvottelivat Jerusalemista pitkään. Fredrik taivutteli sulttaania sanomalla, että kaupunki oli rapistunut ja lisäksi tärkeämpi kristityille kuin muslimeille. Lisäksi hän tarjoutui olemaan linnoittamatta kaupunkia ja pitämään sen avoimena kaikille. Lopulta Fredrik sai sulttaanin luovuttamaan Jerusalemin ja sopi samalla myös kymmenen vuoden rauhasta. Muslimien haltuun jäi edelleen heidän kaksi pyhintä kohdettaan kaupungissa: al-aqsa-moskeija ja Kalliomoskeija. Fredrik saavutti näin diplomatialla muutamassa kuukaudessa sen, mihin armeijat eivät olleet pystyneet lähes 50 vuodessa. Ristiritarit ja paavi raivostuivat 17. maaliskuuta 1229 keisari ratsasti Jerusalemiin perässään satoja kristittyjä Kun Fredrik II oli vapauttamassa Jerusalemia, paavin palkkasoturit hyökkäsivät hänen valtioonsa. picture desk 30 Historie Tämä PDF-tiedosto on tarkoitettu yksityiseen käyttöön. Sitä ei saa jakaa tulosteena, liitteenä eikä linkkinä verkossa (esim. sähköpostilla tai Facebookissa) Copyright Historia/Bonnier Publications

6 pyhiinvaeltajia, jotka pääsivät nyt käymään käymään paikassa, jossa Kristus oli ristiinnaulittu. Al-Kamil oli lähettänyt korkean virkamiehen esittelemään Fredrikille kaupunkia. Virkamies oli myös kieltänyt moskeijoilta iltarukouskutsut, jotta vieras ei pahastuisi. Kun Fredrik kuuli kiellosta, hän huokasi: Yövyin Jerusalemissa nimenomaan kuullakseni muezzinien kutsuvan ihmisiä illalla rukoilemaan mahtavaa jumalaansa. Fredrikin saavutuksista huolimatta Pyhän maan kristityt johtajat eivät olleet hänelle kiitollisia. Paavi julisti taas Fredrikin pannaan, ja monia suututti, että Fredrik oli valloittanut Jerusalemin ilman miekanpistoakaan, solminut ystävälliset suhteet muslimeihin ja antanut näiden jatkaa uskontonsa harjoittamista kaupungissa. Siksi Fredrikiä loukattiin avoimesti sekä Jerusalemissa että ristiritareiden tukikohdassa Akkossa. Kun Euroopasta kantautui vielä viesti, että paavi Gregorius IX oli julistanut Fredrikille sodan ja lähettänyt palkkasotureita Etelä-Italiaan, nöyryytetyn ja pettyneen keisarin oli pakko kiiruhtaa armeijoineen kotimaahan. Piispat otettiin panttivangeiksi Kun Fredrik pääsi kotiin, paavin palkkasoturit lähtivät pakoon, ja paavi joutui vuonna 1230 solmimaan Fredrikin kanssa rauhan ja peruuttamaan pannaanjulistuksen. Fredrik oli nyt mahtavampi kuin koskaan. Hän nautti vallastaan muun muassa järjestämällä kulkueita, joissa hän esiintyi muslimihaareminsa kanssa. Tuskin Fredrik oli saanut paavin aisoihin, kun oma suku alkoi aiheuttaa ongelmia: Fredrikin poika Henrik oli riitautunut saksalaisten ruhtinaiden kanssa ja solminut sopimuksen Fredrikin perivihollisen, Lombardian liigan kanssa. Liiga oli vaikutusvaltaisten pohjoisitalialaisten kaupunkien liitto, joka käsitti muun muas sa Venetsian, Milanon ja Bolognan. Fredrik marssi joukkoineen Alppien yli palauttaakseen poikansa ruotuun, ja heti, kun hän pääsi Saksan kamaralle, Henrikin tukijat kaikkosivat. Poika kiirehti isäänsä vastaan ja heittäytyi tämän jalkojen juureen. Fredrik ei ollut huomaavinaankaan Henrikiä ja jatkoi neuvotteluja paikalla olevien ruhtinaiden kanssa. Henrik vangittiin, ja hän teki vuoden kuluttua itsemurhan. Fredrik nosti Saksan valtaistuimelle toisen poikansa, Konradin. Gregorius IX käytti sekavia oloja hyväkseen ja julisti vuonna 1239 Fredrikin jälleen pannaan. Hän kutsui myös papistoa eri puolilta Eurooppaa Roomaan suunnittelemaan ristiretkeä kerettiläiskeisaria vastaan. Gregorius pyysi Genovan kaupunkia kuljettamaan laivoillaan korkea-arvoiset vieraat Roomaan, jolloin Fredrikin laivat upottivat Genovan laivat ja kaksi kardinaalia ja iso joukko piispoja jäivät vangeiksi. Fredrik aikoi painostaa heidän avullaan Gregoriuksen rauhaan, mutta paavi sairastui ja kuoli vuonna Lue lisää Fredrik II:n ja sulttaani Al-Kamilin välinen sopimus takasi muun muassa Kalliomoskeijan pysymisen avoinna. Haukkajahti kävi Fredrikille kalliiksi Uusi paavi, Innocentius IV, ei ollut edeltäjiään rauhantahtoisempi. Ensimmäiseksi hän ilmoitti riistävänsä Fredrikiltä arvonimet ja julisti tämän sitten kristinuskon viholliseksi. Tästä kuultuaan Fredrik painoi kruunun päähänsä koko hovinsa edessä ja totesi: En ole vielä menettänyt kruunuani eikä sitä vie paavi eikä kirkkoneuvosto taistelutta! Paavin toimet sytyttivät Euroopan liekkeihin. Lombardian liiga tarttui jälleen aseisiin, ja Fredrik joutui marssimaan joukkoineen Pohjois-Italiaan, jossa hän vuonna 1248 piiritti Parmaa. Kun piiritys venyi, Fredrik lähti metsästämään haukoilla. Pian hän sai viestin: Parman sotilaat olivat murtautuneet ulos saartorenkaasta ja lyöneet Fredrikin joukot. Jopa haaremi oli siepattu. Fredrik ei toipunut tappiosta koskaan. Hän kuoli 55-vuotiaana 13. joulukuuta Hänen poikansa Manfred oli hänen vierellään loppuun asti. Oikeudenmukaisuuden aurinko on laskenut; rauhan tekijä on mennyt tuolle puolen, Manfred kirjoitti veljelleen Konradille. Paavi oli kuolemasta eri mieltä: Taivas juhlikoon ja maa iloitkoon. Richard Bressler: Frederick II, Westholme Publishing, 2010 D. Abulafia: Frederick II A Medieval Emperor, Allen Lane, 1988 Thomas Van Cleve: The Emperor Frederick II of Hohenstaufen Immutator Mundi, Oxford University Press, frederick.html Fredrikin pojille kävi huonosti Fredrikin kuoleman jälkeen hänen nuorin poikansa Manfred nousi Sisilian valtaistuimelle, kun taas vanhempi poika Konrad jatkoi Saksan kuninkaana. Kondrad menehtyi neljä vuotta myöhemmin vain 26-vuotiaana. Manfred hallitsi Sisiliaa, kunnes Urbanus IV liittoutui Ranskan prinssin, Anjoun Kaarlen kanssa. Heidän joukkonsa ottivat Etelä-Italian haltuunsa vuonna Manfred sai surmansa taisteluissa. Vuonna 1268 Fredrikin pojanpoika Konradin tavoitteli Sisiliaa, mutta Anjoun Kaarle voitti ja mestautti hänet. Kondradin oli suvun viimeinen miespuolinen jäsen. picture desk Vuonna 1268 Fredrikin pojanpoika, Konradin, tuomittiin kuolemaan ja mestattiin. scala Denne PDF er til privat brug. Derfor må du ikke printe kopier til andre eller dele linket på nettet (f.eks. i mails eller på Facebook) Copyright Historie/Bonnier Publications -