Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Transkriptio

1 Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat: Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Julkaisun nimi: Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 Toimeksiantaja: Uudenmaan Ely-keskus Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesimonisteita nro 112

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Kokonaissaaliit Pyydystettävyys- ja taimenen vaelluspoikasmäärien arviointi Taimenien ikä ja pituus Hauen ravinto vaelluspoikaspyynnin aikana Pohdiskelua vaelluspoikaspyynnistä vuosina Lähteet... 12

4 1. Johdanto Uudenmaan ELY-keskus tilasi Kala- ja vesitutkimus Oy:ltä keväällä 2013 Ingarskilanjoen taimenen vaelluspoikastutkimuksen. Tutkimus toteutettiin toista kertaa Ingarskilanjoessa. 2. Aineisto ja menetelmät Selvitys toteutettiin pyörivällä ruuvipyydyksellä (rotary screw trap) eli vaelluspoikasruuvilla (smolttiruuvi), jonka jälkeen pyyntiä jatkettiin rysällä Kaikkiaan vaelluspoikaspyyntiä tehtiin kuukauden ajan. Smolttiruuvi sijoitettiin Ingarskilanjoen Strandinkoskeen, joka on joen alin koskipaikka (kuvat 1 ja 2). Ruuvia siirrettiin 3.5. parikymmentä metriä ylemmäksi joen kapeaan kohtaan, missä virtaus keskittyi. Tämä mahdollisti ruuvin pyörimisen, vaikka veden pinta oli laskenut. Rysä asennettiin 5.5. hitaasti virtaavaan paikkaan alimman kosken yläpuolelle (kuva 3). Käytetyn rysän vanteiden halkaisija oli 77 cm ja reisien pituus 12 metriä. Rysän perän ja aitojen havaksen solmuväli oli 7 mm. Kuva 1. Ruuvi- ja rysäpaikat sekä istutuspaikka Ingarskilanjoella vuonna

5 Kuva 2. Smolttiruuvi Ingarskilanjoen alaosassa keväällä Kuva 3. Rysä Ingarskilanjoen alaosassa keväällä 2013 Päivittäisen koennan yhteydessä kerättiin tietoa ympäristöolosuhteista. Veden lämpötila ja sameus (NTU) mitattiin. Vedenkorkeustieto saatiin ympäristöhallinnon Hertta tietokannasta. Sameus mitattiin koennan yhteydessä YSI-mittarilla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istutti Ingarskilanjoelle taimenen 2-vuotiasta vaelluspoikasistukasta kahdessa erässä 24.4 ja Istutukset tehtiin noin kolme kilometriä ruuvin yläpuolelle (kuvat 1 ja 4). 3

6 Kuva 4. Taimenen vaelluspoikasistutus Ingarskilanjoella keväällä Vaelluspoikaspyydys koettiin päivittäin. Pääsääntöisesti koenta tehtiin kerran päivässä, mutta runsaan saaliin aikaan koentaa tehtiin tiheämmin. Luonnontaimenet kuljetettiin maihin saavissa, jossa ne nukutettiin käsittelyä varten. Taimenista mitattiin pituus ja paino sekä niitä otettiin suomunäyte iänmääritystä varten. Taimenien alkuperä, luonnon kudusta tai istutuksista peräisin, määritettiin rasvaevän olemassaolon sekä kalan ulkoisen habituksen perusteella. Eri alkuperää olevien taimenien erottamisessa ei ollut epävarmuutta. Istutetut taimenet kuljetettiin alavirtaan ennen vapautusta. Kolmetoista haukea tapettiin ja niiden vatsan sisältö tutkittiin. Muut saaliiksi saadut kalat vapautettiin pyydyksen alapuolelle välittömästi laskennan jälkeen. 4

7 3. Tulokset 3.1. Kokonaissaaliit Veden lämpötila oli pyynnin alussa ,3 o C ja pyynnin lopussa vastaavasti 16,8 o C (liite 1). Vaelluspoikasruuviin ja rysään ui pyynnin aikana yhteensä 17 eri kalalajia ja kalaa. Ruuvilla saatiin kalaa ja rysällä vastaavasti 383 kalaa (taulukko 1). Rysäsaaliissa ei ole mukana aitoihin tarttuneita kaloja, jotka olivat pääasiassa salakoita. Päivittäiset saaliit lajeittain on esitetty liitteessä 1. Runsain saalislaji oli kolmipiikki. Myös salakoita ja vuonna 2013 tehdyistä istutuksista peräisin olevia taimenia saatiin runsaasti. Kalojen lisäksi ruuvista ja rysästä saatiin viitasammakoita, rupikonnia ja yksi vesimyyrä. Ruuviin uineista nahkiaisista kahdeksan oli aikuisia kuteneita yksilöitä ja yksi luultavasti merivaellukselle lähtevä nahkiaisen vaelluspoikanen. Vaelluspoikasten lisäksi muiden kalalajien esiintyminen ruuvissa on seurausta siitä, että ne nousevat merestä jokeen tai jokisuuhun kudulle. Hauki nousee luultavasti myös syömään jokisuulle. Taulukko 1. Eri kalalajien kokonaissaaliit Ingarskilanjoessa vuonna Laji ruuvi ( ) rysä ( ) yhteensä taimen, luonnon taimen, vaelluspoikasistukas taimen, aikuinen 3-3 ahven hauki kiiski kolmipiikki kymmenpiikki kuore lahna nahkiainen, vaelluspoikanen 1-1 nahkiainen, aikuinen salakka suutari särki säyne vimpa sorva 1-1 made 1-1 seipi 2-2 Yhteensä

8 Luonnonkudusta peräisin olevia taimenen vaelluspoikasia saatiin saaliiksi 62 yksilöä ja istukkaita yksilöä. Lisäksi saaliiksi saatiin kolme aikuista taimenta. Ensimmäinen taimenen vaelluspoikanen saatiin 23.4., jolloin ruuvi oli ollut pyynnissä kaksi päivää (kuva 5). Luonnontaimenten vaelluksen mediaani oli 9.5. veden lämpötilan ollessa 12 astetta. Luonnontaimenilla ei ollut selkeää vaellushuippua vuoden 2012 tapaan, vaan suhteellisen runsasta vaellusta tapahtui kahden viikon aikana toukokuussa. Kuva 5. Luonnontaimenen vaelluspoikasmäärät Ingarskilanjoessa vuonna Ruuvilla pyydettiin , jonka jälkeen pyyntiä jatkettiin rysällä. Taimen 2-vuotiaita poikasia istutettiin noin kolme kilometriä ruuvin yläpuolelle ja 25.4., jolloin veden lämpötila oli 4,3 astetta. Istukkaiden vaelluksen mediaani ja moodi olivat 29.4., kun veden lämpötila oli noussut kuuteen asteeseen. Tämän jälkeen saaliit vähenivät nopeasti, mutta vaellusta tapahtui pyynnin loppuun saakka. Kuva 6. Taimenen istutettujen vaelluspoikasten määrät Ingarskilanjoessa vuonna

9 3.2. Pyydystettävyys- ja taimenen vaelluspoikasmäärien arviointi Vaelluspoikasruuvi kattoi vain osan joen vesipatsaasta. Ruuvin pyyntiteho määritettiin kahteen otteeseen, ruuvin asentamisen jälkeen ja ruuvin siirtämisen jälkeen. Mandariinikokeessa mandariineja laskettiin jokeen noin 200 m pyydyksen yläpuolelta ja niiden ajautumista pyydykseen seurattiin. Mandariinit kelluvat pinnan tuntumassa lähes samassa syvyydessä kuin taimenen vaellus oletettavasti tapahtuu. Kuva 7. Ruuvin pyyntiteho määritettiin mandariinikokeella. Rysän pyyntitehoa arvioitiin merkintä-takaisinpyynnillä. Rysään päätyneitä istutettuja taimenen vaelluspoikasia merkittiin kalan selkään kiinnitettävällä muovisella T- ankkurimerkillä, jonka jälkeen kalat kuljetettiin noin kilometrin päähän rysästä vapautettaviksi. Pyydystettävyyskokeiden perusteella ruuviin ajautui ensimmäisellä kerralla 20 % ja toisella 8 % mandariineista (taulukko 2). Istutettuja taimenen vaelluspoikasia merkittiin yhteensä 98 kappaletta, joista rysään palautui 14 kalaa. Rysän pyydystettävyysarvioksi muodostui kokeen perusteella 14 %. Taulukko 2. Pyydystettävyyskokeiden tulokset. pyydystettävyys 1. ruuvin paikka 20 % 2. ruuvin paikka 8 % rysä 14 % Vaelluspoikaspyynnin perusteella vaelsi Ingarskilanjoesta merelle arviolta 433 taimenen luonnonpoikasta ja istutuksista peräisin olevaa taimenen poikasta. Taulukko 3. Taimenen kokonaisvaellusarvio vaelluspoikasruuvi- ja rysäpyynnin aikana Ingarskilanjoella vuonna 2013 saaliissa vaellusarvio taimen, luonnon taimen, vaelluspoikasistukas Vaelluspoikasruuvin ja rysän yhteispyydystettävyys oli 18 %, kun sitä arvioidaan istutettujen vaelluspoikasten ja pyydyksistä saatujen istukkaiden perusteella. 7

10 3.3. Taimenien ikä ja pituus Vuonna 2013 pyydyksiin uineista taimenista pienin vaelluspoikanen oli 120 mm ja pisin 260 mm (kuva 8). Enemmistö poikasista oli mm pituisia. Vuoden 2013 pituusjakauma poikkesi selkeästi vuoden 2012 vastaavasta. Kuva 8. Luonnonkudusta peräisin olevien taimenen vaelluspoikasten pituusjakauma (mm) Ingarskilanjoessa vuosina 2012 ja Vuonna 2013 taimenen vaelluspoikasissa oli edellisvuodesta poiketen runsaasti 1- vuotiaita kaloja (taulukko 4). Taulukko 4. Luonnontaimenen ikäjakauma Ingarskilanjoen vaelluspoikaspyynnissä vuonna Ikä yksilöä %-osuus % % % % Yhteensä % 8

11 3.4. Hauen ravinto vaelluspoikaspyynnin aikana Haukia saatiin saaliiksi kaikkiaan 19 yksilöä, joista kolmentoista mahalaukun sisältö tutkittiin (kuva 9). Suurin osa hauista saatiin ennen taimenistutuksia, jotka tehtiin Kuva 9. Haukien määrät Ingarskilanjoen vaelluspoikaspyynnissä vuonna Hauen tärkeimpänä ravintokohteena olivat särki ja salakka (taulukko 4). Vuonna 2013 haukien vatsoissa ei tavattu taimenia. Taulukko 5. Ingarskilanjoen vaelluspoikaspyynnin yhteydessä tutkittujen haukien vatsojen sisällöt keväällä 2013 (n=13). Laji määrä särki 20 vimpa 1 salakka 12 sorva 2 kymmenpiikki 1 nahkianen, vaelluspoikanen 1 nahkianen, aikuinen 0 hauki 1 sammakko tyhjä 2 4 9

12 4. Pohdiskelua vaelluspoikaspyynnistä vuosina Vaelluspoikaspyynti toteutettiin toiseen kertaan Ingarskilanjoessa keväällä Vuonna 2013 vaelluspoikasruuvi saatiin pyyntiin vasta jäiden myöhäisestä lähdöstä johtuen (kuva 10). Huhtikuun puolivälissä jäät olivat muodostaneet padon joen alaosaan ja joessa kulki runsaasti isoja jäälauttoja. Pyyntiä jatkettiin toukokuun 20. päivään saakka, kun vuonna 2012 pyynti lopetettiin jo vähäisestä veden virtauksesta johtuen. Kuva 10. Jääpato Ingarskilanjoen alaosassa huhtikuussa Vuoden 2012 pyynnin perusteella joesta vaelsi merelle noin 150 taimenen vaelluspoikasta, ja vastaavasti noin 400 poikasta vuonna Sauran ym. (2010) mukaan purovesistö voi tuottaa taimenta/ha. Ingarskilanjoen poikastuotantopintaalan sivupuroineen on arvioitu olevan 1,5 ha, eli Ingarskilanjoki voisi tuottaa taimenen vaelluspoikasta vuodessa. Vuonna 2012 pyynti jouduttiin lopettamaan liian aikaisin, joten luultavasti vaellusarvio on arvioitu alakanttiin. Vuonna 2013 pyynti kattoi paremmin taimenen vaellusajan, vaikka ruuvi saatiin pyyntiin myöhemmin kuin vuonna On kuitenkin epätodennäköistä, että taimenia olisi vaeltanut mereen vuonna 2013 ennen pyynnin aloittamista, sillä jääpatojen ja jääkannen on havaittu hidastavan taimenen poikasten alasvaellusta (Vatanen 2004). Molempina pyyntivuosina taimenen merkittävä vaellus alkoi, kun veden lämpötila nousi kuuteen asteeseen. Vuonna 2013 mereen vaeltaneet taimenet olivat pienempiä kuin vuonna 2012 ja joukossa oli runsaasti 1-vuotiaita taimenia. 1-vuotiaita taimenen vaelluspoikasia ei ole ennen havaittu Suomessa, vaikka otaksumia niistä sähkökalastustulosten perusteella on ollut. Vuonna 2012 ei 1-vuotiaita vaelluspoikasia saatu saaliiksi. Myös Virossa tehdyssä pyynnissä havaittiin runsaasti 1-vuotiaita taimenen ja lohen vaelluspoikasia vuonna 2013 (Martin Kesler, suullinen tiedonanto). Emånjoessa, joka sijaitsee Ingarskilanjokea etelämpänä Ruotsissa, 1-vuotiaiden osuus vaelluspoikasissa on ollut 14 % ja 2-vuotiaiden 85 % Degerman et. al. 2001). Vaelluspoikasruuvista saatiin vuosina 2012 ja 2013 myös runsaasti muita kalalajeja, joista merkittävimpinä esiintyivät kolmipiikki, särki, kuore, lahna ja vimpa. Em. lajit ovat 10

13 luultavasti olleet nousemassa kutemaan jokisuulle tai joen alaosaan ja ajautuneet ruuviin tai vastaavasti olleet laskeutumassa kudulta takaisin mereen. Ylempänä joessa sijainneesta rysästä tuli huomattavasti vähemmän muita lajeja saaliiksi. Vuonna 2013 taimenen vaelluspoikasistukkaat istutettiin jokeen kolme kilometriä ruuvin ja rysän yläpuolelle. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen (Vatanen 2004) istukkaat eivät lähteneet heti vaellukselle, vaan istukkaiden vaellushuippu oli 4-5 päivää istutusten jälkeen, kun veden lämpötila oli noussut kuuteen asteeseen. Hauen vatsoista ei tavattu laisinkaan istutettuja taimenia vuonna 2013, mutta niitä tavattiin yleisesti vuotta aiemmin. Vuonna 2012 istutukset tehtiin jokisuuhun kylmään veteen, jolloin istukkaat jäivät luultavasti pyörimään jokisuuhun ja olivat helppoa ravintoa hauille. Vuonna 2013, kun istutukset tehtiin jokeen ja myöhempänä ajankohtana, istukkaat ehtivät sopeutua noudattamaan enemmän luonnollista vaellusrytmiikkaa jokiympäristössä, jolloin predaatio jäi luultavasti huomattavasti pienemmäksi. Istutusajankohtana vuonna 2013 myös jokisuussa oli runsaasti muuta kalaa haukien ravinnoksi. Vaelluspoikaspyynti antoi jälleen uutta tietoa taimenen ja muiden lajien vaelluksista Ingarskilanjoessa sekä jokisuussa. Pyynnin toteutus vaelluspoikasruuvin ja rysän yhdistelmällä osoittautui toimivaksi. Alkukaudesta, kun joessa on kovat virtaamat ja runsaasti roskaa, on ruuvi omimmillaan. Rysä vastaavasti toimii hyvin matalan veden aikaa virtaamien ja roskaisuuden vähentyessä. Vaelluspoikaspyyntiä tulisi jonain vuonna jatkaa siihen asti, että poikasia ei tule enää rysään muutamaan päivään, jotta saataisiin selvyys kuinka kauan taimenen poikasten vaellus mereen jatkuu. 11

14 5. Lähteet Saura, A., Rinne, J. ja Vehanen, T Mustionjoen pääuoman ja sivupurojen lohelle ja taimenelle soveltuvien poikastuotantoalueiden kartoitus ja poikastuotantoarvio. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Riista- ja kalatalous. Selvityksiä, nro 13. Vatanen, S Meritaimenen (Salmo trutta m. trutta L.) luonnon- ja istukaspoikasten vaellus Tornionjoen vesistössä. Pro gradu tutkielma. Helsingin yliopisto. Degerman, E., Nyberg, P. & Sers, B Havsöringes ekologi.fiskeriverket informerar 2001:10. Fiskeriverket. 12

15 Liite 1. Saalis ja ympäristöolosuhdetiedot Ingarskilanjoen vaelluspoikaspyynnissä vuonna Pvm vesi, C vedenkorkeus, cm sameus, NTU taimen, luonnon taimen, aikuinen ahven hauki kiiski taimen, vaelluspoikasistukas kolmipiikki kymmenpiikki kuore lahna nahkiainen, vaelluspoikanen nahkiainen, aikuinen salakka suutari särki säyne vimpa sorva made seipi pyydys huom ,3 16,8 ruuvi ,2 15, ruuvi vesimyyrä, sammakoita n. 10 kpl , ruuvi ,5 14, ruuvi ,8 13, ruuvi 3 viitasammakkoa, suursukeltaja ,8 13, ruuvi 1 viitasammakko ,3 12, ruuvi ruuvia siirretty + viitasammakko , ruuvi ,2 12, ruuvi 1 viitasammakko ,7 12, ruuvi ruuvi oli pysähdyksissä , ruuvi ruuvi ,9 11, ylempi ruuvi , ylempi ruuvi ,3 11, ylempi ,6 11, rysä ,3 10, rysä ,2 10, rysä , rysä ,4 10, rysä , rysä ,7 10, rysä ,4 10, rysä ,6 10, rysä ,8 10, rysä ,7 10, rysä ,4 10, rysä ,2 10, rysä , rysä , rysä Yhteensä Ruuvi ylempään paikkaan 1 suursukeltaja 13