Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen"

Transkriptio

1 Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat: Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Julkaisun nimi: Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 Toimeksiantaja: Uudenmaan Ely-keskus Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesimonisteita nro 112

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Kokonaissaaliit Pyydystettävyys- ja taimenen vaelluspoikasmäärien arviointi Taimenien ikä ja pituus Hauen ravinto vaelluspoikaspyynnin aikana Pohdiskelua vaelluspoikaspyynnistä vuosina Lähteet... 12

4 1. Johdanto Uudenmaan ELY-keskus tilasi Kala- ja vesitutkimus Oy:ltä keväällä 2013 Ingarskilanjoen taimenen vaelluspoikastutkimuksen. Tutkimus toteutettiin toista kertaa Ingarskilanjoessa. 2. Aineisto ja menetelmät Selvitys toteutettiin pyörivällä ruuvipyydyksellä (rotary screw trap) eli vaelluspoikasruuvilla (smolttiruuvi), jonka jälkeen pyyntiä jatkettiin rysällä Kaikkiaan vaelluspoikaspyyntiä tehtiin kuukauden ajan. Smolttiruuvi sijoitettiin Ingarskilanjoen Strandinkoskeen, joka on joen alin koskipaikka (kuvat 1 ja 2). Ruuvia siirrettiin 3.5. parikymmentä metriä ylemmäksi joen kapeaan kohtaan, missä virtaus keskittyi. Tämä mahdollisti ruuvin pyörimisen, vaikka veden pinta oli laskenut. Rysä asennettiin 5.5. hitaasti virtaavaan paikkaan alimman kosken yläpuolelle (kuva 3). Käytetyn rysän vanteiden halkaisija oli 77 cm ja reisien pituus 12 metriä. Rysän perän ja aitojen havaksen solmuväli oli 7 mm. Kuva 1. Ruuvi- ja rysäpaikat sekä istutuspaikka Ingarskilanjoella vuonna

5 Kuva 2. Smolttiruuvi Ingarskilanjoen alaosassa keväällä Kuva 3. Rysä Ingarskilanjoen alaosassa keväällä 2013 Päivittäisen koennan yhteydessä kerättiin tietoa ympäristöolosuhteista. Veden lämpötila ja sameus (NTU) mitattiin. Vedenkorkeustieto saatiin ympäristöhallinnon Hertta tietokannasta. Sameus mitattiin koennan yhteydessä YSI-mittarilla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istutti Ingarskilanjoelle taimenen 2-vuotiasta vaelluspoikasistukasta kahdessa erässä 24.4 ja Istutukset tehtiin noin kolme kilometriä ruuvin yläpuolelle (kuvat 1 ja 4). 3

6 Kuva 4. Taimenen vaelluspoikasistutus Ingarskilanjoella keväällä Vaelluspoikaspyydys koettiin päivittäin. Pääsääntöisesti koenta tehtiin kerran päivässä, mutta runsaan saaliin aikaan koentaa tehtiin tiheämmin. Luonnontaimenet kuljetettiin maihin saavissa, jossa ne nukutettiin käsittelyä varten. Taimenista mitattiin pituus ja paino sekä niitä otettiin suomunäyte iänmääritystä varten. Taimenien alkuperä, luonnon kudusta tai istutuksista peräisin, määritettiin rasvaevän olemassaolon sekä kalan ulkoisen habituksen perusteella. Eri alkuperää olevien taimenien erottamisessa ei ollut epävarmuutta. Istutetut taimenet kuljetettiin alavirtaan ennen vapautusta. Kolmetoista haukea tapettiin ja niiden vatsan sisältö tutkittiin. Muut saaliiksi saadut kalat vapautettiin pyydyksen alapuolelle välittömästi laskennan jälkeen. 4

7 3. Tulokset 3.1. Kokonaissaaliit Veden lämpötila oli pyynnin alussa ,3 o C ja pyynnin lopussa vastaavasti 16,8 o C (liite 1). Vaelluspoikasruuviin ja rysään ui pyynnin aikana yhteensä 17 eri kalalajia ja kalaa. Ruuvilla saatiin kalaa ja rysällä vastaavasti 383 kalaa (taulukko 1). Rysäsaaliissa ei ole mukana aitoihin tarttuneita kaloja, jotka olivat pääasiassa salakoita. Päivittäiset saaliit lajeittain on esitetty liitteessä 1. Runsain saalislaji oli kolmipiikki. Myös salakoita ja vuonna 2013 tehdyistä istutuksista peräisin olevia taimenia saatiin runsaasti. Kalojen lisäksi ruuvista ja rysästä saatiin viitasammakoita, rupikonnia ja yksi vesimyyrä. Ruuviin uineista nahkiaisista kahdeksan oli aikuisia kuteneita yksilöitä ja yksi luultavasti merivaellukselle lähtevä nahkiaisen vaelluspoikanen. Vaelluspoikasten lisäksi muiden kalalajien esiintyminen ruuvissa on seurausta siitä, että ne nousevat merestä jokeen tai jokisuuhun kudulle. Hauki nousee luultavasti myös syömään jokisuulle. Taulukko 1. Eri kalalajien kokonaissaaliit Ingarskilanjoessa vuonna Laji ruuvi ( ) rysä ( ) yhteensä taimen, luonnon taimen, vaelluspoikasistukas taimen, aikuinen 3-3 ahven hauki kiiski kolmipiikki kymmenpiikki kuore lahna nahkiainen, vaelluspoikanen 1-1 nahkiainen, aikuinen salakka suutari särki säyne vimpa sorva 1-1 made 1-1 seipi 2-2 Yhteensä

8 Luonnonkudusta peräisin olevia taimenen vaelluspoikasia saatiin saaliiksi 62 yksilöä ja istukkaita yksilöä. Lisäksi saaliiksi saatiin kolme aikuista taimenta. Ensimmäinen taimenen vaelluspoikanen saatiin 23.4., jolloin ruuvi oli ollut pyynnissä kaksi päivää (kuva 5). Luonnontaimenten vaelluksen mediaani oli 9.5. veden lämpötilan ollessa 12 astetta. Luonnontaimenilla ei ollut selkeää vaellushuippua vuoden 2012 tapaan, vaan suhteellisen runsasta vaellusta tapahtui kahden viikon aikana toukokuussa. Kuva 5. Luonnontaimenen vaelluspoikasmäärät Ingarskilanjoessa vuonna Ruuvilla pyydettiin , jonka jälkeen pyyntiä jatkettiin rysällä. Taimen 2-vuotiaita poikasia istutettiin noin kolme kilometriä ruuvin yläpuolelle ja 25.4., jolloin veden lämpötila oli 4,3 astetta. Istukkaiden vaelluksen mediaani ja moodi olivat 29.4., kun veden lämpötila oli noussut kuuteen asteeseen. Tämän jälkeen saaliit vähenivät nopeasti, mutta vaellusta tapahtui pyynnin loppuun saakka. Kuva 6. Taimenen istutettujen vaelluspoikasten määrät Ingarskilanjoessa vuonna

9 3.2. Pyydystettävyys- ja taimenen vaelluspoikasmäärien arviointi Vaelluspoikasruuvi kattoi vain osan joen vesipatsaasta. Ruuvin pyyntiteho määritettiin kahteen otteeseen, ruuvin asentamisen jälkeen ja ruuvin siirtämisen jälkeen. Mandariinikokeessa mandariineja laskettiin jokeen noin 200 m pyydyksen yläpuolelta ja niiden ajautumista pyydykseen seurattiin. Mandariinit kelluvat pinnan tuntumassa lähes samassa syvyydessä kuin taimenen vaellus oletettavasti tapahtuu. Kuva 7. Ruuvin pyyntiteho määritettiin mandariinikokeella. Rysän pyyntitehoa arvioitiin merkintä-takaisinpyynnillä. Rysään päätyneitä istutettuja taimenen vaelluspoikasia merkittiin kalan selkään kiinnitettävällä muovisella T- ankkurimerkillä, jonka jälkeen kalat kuljetettiin noin kilometrin päähän rysästä vapautettaviksi. Pyydystettävyyskokeiden perusteella ruuviin ajautui ensimmäisellä kerralla 20 % ja toisella 8 % mandariineista (taulukko 2). Istutettuja taimenen vaelluspoikasia merkittiin yhteensä 98 kappaletta, joista rysään palautui 14 kalaa. Rysän pyydystettävyysarvioksi muodostui kokeen perusteella 14 %. Taulukko 2. Pyydystettävyyskokeiden tulokset. pyydystettävyys 1. ruuvin paikka 20 % 2. ruuvin paikka 8 % rysä 14 % Vaelluspoikaspyynnin perusteella vaelsi Ingarskilanjoesta merelle arviolta 433 taimenen luonnonpoikasta ja istutuksista peräisin olevaa taimenen poikasta. Taulukko 3. Taimenen kokonaisvaellusarvio vaelluspoikasruuvi- ja rysäpyynnin aikana Ingarskilanjoella vuonna 2013 saaliissa vaellusarvio taimen, luonnon taimen, vaelluspoikasistukas Vaelluspoikasruuvin ja rysän yhteispyydystettävyys oli 18 %, kun sitä arvioidaan istutettujen vaelluspoikasten ja pyydyksistä saatujen istukkaiden perusteella. 7

10 3.3. Taimenien ikä ja pituus Vuonna 2013 pyydyksiin uineista taimenista pienin vaelluspoikanen oli 120 mm ja pisin 260 mm (kuva 8). Enemmistö poikasista oli mm pituisia. Vuoden 2013 pituusjakauma poikkesi selkeästi vuoden 2012 vastaavasta. Kuva 8. Luonnonkudusta peräisin olevien taimenen vaelluspoikasten pituusjakauma (mm) Ingarskilanjoessa vuosina 2012 ja Vuonna 2013 taimenen vaelluspoikasissa oli edellisvuodesta poiketen runsaasti 1- vuotiaita kaloja (taulukko 4). Taulukko 4. Luonnontaimenen ikäjakauma Ingarskilanjoen vaelluspoikaspyynnissä vuonna Ikä yksilöä %-osuus % % % % Yhteensä % 8

11 3.4. Hauen ravinto vaelluspoikaspyynnin aikana Haukia saatiin saaliiksi kaikkiaan 19 yksilöä, joista kolmentoista mahalaukun sisältö tutkittiin (kuva 9). Suurin osa hauista saatiin ennen taimenistutuksia, jotka tehtiin Kuva 9. Haukien määrät Ingarskilanjoen vaelluspoikaspyynnissä vuonna Hauen tärkeimpänä ravintokohteena olivat särki ja salakka (taulukko 4). Vuonna 2013 haukien vatsoissa ei tavattu taimenia. Taulukko 5. Ingarskilanjoen vaelluspoikaspyynnin yhteydessä tutkittujen haukien vatsojen sisällöt keväällä 2013 (n=13). Laji määrä särki 20 vimpa 1 salakka 12 sorva 2 kymmenpiikki 1 nahkianen, vaelluspoikanen 1 nahkianen, aikuinen 0 hauki 1 sammakko tyhjä 2 4 9

12 4. Pohdiskelua vaelluspoikaspyynnistä vuosina Vaelluspoikaspyynti toteutettiin toiseen kertaan Ingarskilanjoessa keväällä Vuonna 2013 vaelluspoikasruuvi saatiin pyyntiin vasta jäiden myöhäisestä lähdöstä johtuen (kuva 10). Huhtikuun puolivälissä jäät olivat muodostaneet padon joen alaosaan ja joessa kulki runsaasti isoja jäälauttoja. Pyyntiä jatkettiin toukokuun 20. päivään saakka, kun vuonna 2012 pyynti lopetettiin jo vähäisestä veden virtauksesta johtuen. Kuva 10. Jääpato Ingarskilanjoen alaosassa huhtikuussa Vuoden 2012 pyynnin perusteella joesta vaelsi merelle noin 150 taimenen vaelluspoikasta, ja vastaavasti noin 400 poikasta vuonna Sauran ym. (2010) mukaan purovesistö voi tuottaa taimenta/ha. Ingarskilanjoen poikastuotantopintaalan sivupuroineen on arvioitu olevan 1,5 ha, eli Ingarskilanjoki voisi tuottaa taimenen vaelluspoikasta vuodessa. Vuonna 2012 pyynti jouduttiin lopettamaan liian aikaisin, joten luultavasti vaellusarvio on arvioitu alakanttiin. Vuonna 2013 pyynti kattoi paremmin taimenen vaellusajan, vaikka ruuvi saatiin pyyntiin myöhemmin kuin vuonna On kuitenkin epätodennäköistä, että taimenia olisi vaeltanut mereen vuonna 2013 ennen pyynnin aloittamista, sillä jääpatojen ja jääkannen on havaittu hidastavan taimenen poikasten alasvaellusta (Vatanen 2004). Molempina pyyntivuosina taimenen merkittävä vaellus alkoi, kun veden lämpötila nousi kuuteen asteeseen. Vuonna 2013 mereen vaeltaneet taimenet olivat pienempiä kuin vuonna 2012 ja joukossa oli runsaasti 1-vuotiaita taimenia. 1-vuotiaita taimenen vaelluspoikasia ei ole ennen havaittu Suomessa, vaikka otaksumia niistä sähkökalastustulosten perusteella on ollut. Vuonna 2012 ei 1-vuotiaita vaelluspoikasia saatu saaliiksi. Myös Virossa tehdyssä pyynnissä havaittiin runsaasti 1-vuotiaita taimenen ja lohen vaelluspoikasia vuonna 2013 (Martin Kesler, suullinen tiedonanto). Emånjoessa, joka sijaitsee Ingarskilanjokea etelämpänä Ruotsissa, 1-vuotiaiden osuus vaelluspoikasissa on ollut 14 % ja 2-vuotiaiden 85 % Degerman et. al. 2001). Vaelluspoikasruuvista saatiin vuosina 2012 ja 2013 myös runsaasti muita kalalajeja, joista merkittävimpinä esiintyivät kolmipiikki, särki, kuore, lahna ja vimpa. Em. lajit ovat 10

13 luultavasti olleet nousemassa kutemaan jokisuulle tai joen alaosaan ja ajautuneet ruuviin tai vastaavasti olleet laskeutumassa kudulta takaisin mereen. Ylempänä joessa sijainneesta rysästä tuli huomattavasti vähemmän muita lajeja saaliiksi. Vuonna 2013 taimenen vaelluspoikasistukkaat istutettiin jokeen kolme kilometriä ruuvin ja rysän yläpuolelle. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen (Vatanen 2004) istukkaat eivät lähteneet heti vaellukselle, vaan istukkaiden vaellushuippu oli 4-5 päivää istutusten jälkeen, kun veden lämpötila oli noussut kuuteen asteeseen. Hauen vatsoista ei tavattu laisinkaan istutettuja taimenia vuonna 2013, mutta niitä tavattiin yleisesti vuotta aiemmin. Vuonna 2012 istutukset tehtiin jokisuuhun kylmään veteen, jolloin istukkaat jäivät luultavasti pyörimään jokisuuhun ja olivat helppoa ravintoa hauille. Vuonna 2013, kun istutukset tehtiin jokeen ja myöhempänä ajankohtana, istukkaat ehtivät sopeutua noudattamaan enemmän luonnollista vaellusrytmiikkaa jokiympäristössä, jolloin predaatio jäi luultavasti huomattavasti pienemmäksi. Istutusajankohtana vuonna 2013 myös jokisuussa oli runsaasti muuta kalaa haukien ravinnoksi. Vaelluspoikaspyynti antoi jälleen uutta tietoa taimenen ja muiden lajien vaelluksista Ingarskilanjoessa sekä jokisuussa. Pyynnin toteutus vaelluspoikasruuvin ja rysän yhdistelmällä osoittautui toimivaksi. Alkukaudesta, kun joessa on kovat virtaamat ja runsaasti roskaa, on ruuvi omimmillaan. Rysä vastaavasti toimii hyvin matalan veden aikaa virtaamien ja roskaisuuden vähentyessä. Vaelluspoikaspyyntiä tulisi jonain vuonna jatkaa siihen asti, että poikasia ei tule enää rysään muutamaan päivään, jotta saataisiin selvyys kuinka kauan taimenen poikasten vaellus mereen jatkuu. 11

14 5. Lähteet Saura, A., Rinne, J. ja Vehanen, T Mustionjoen pääuoman ja sivupurojen lohelle ja taimenelle soveltuvien poikastuotantoalueiden kartoitus ja poikastuotantoarvio. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Riista- ja kalatalous. Selvityksiä, nro 13. Vatanen, S Meritaimenen (Salmo trutta m. trutta L.) luonnon- ja istukaspoikasten vaellus Tornionjoen vesistössä. Pro gradu tutkielma. Helsingin yliopisto. Degerman, E., Nyberg, P. & Sers, B Havsöringes ekologi.fiskeriverket informerar 2001:10. Fiskeriverket. 12

15 Liite 1. Saalis ja ympäristöolosuhdetiedot Ingarskilanjoen vaelluspoikaspyynnissä vuonna Pvm vesi, C vedenkorkeus, cm sameus, NTU taimen, luonnon taimen, aikuinen ahven hauki kiiski taimen, vaelluspoikasistukas kolmipiikki kymmenpiikki kuore lahna nahkiainen, vaelluspoikanen nahkiainen, aikuinen salakka suutari särki säyne vimpa sorva made seipi pyydys huom ,3 16,8 ruuvi ,2 15, ruuvi vesimyyrä, sammakoita n. 10 kpl , ruuvi ,5 14, ruuvi ,8 13, ruuvi 3 viitasammakkoa, suursukeltaja ,8 13, ruuvi 1 viitasammakko ,3 12, ruuvi ruuvia siirretty + viitasammakko , ruuvi ,2 12, ruuvi 1 viitasammakko ,7 12, ruuvi ruuvi oli pysähdyksissä , ruuvi ruuvi ,9 11, ylempi ruuvi , ylempi ruuvi ,3 11, ylempi ,6 11, rysä ,3 10, rysä ,2 10, rysä , rysä ,4 10, rysä , rysä ,7 10, rysä ,4 10, rysä ,6 10, rysä ,8 10, rysä ,7 10, rysä ,4 10, rysä ,2 10, rysä , rysä , rysä Yhteensä Ruuvi ylempään paikkaan 1 suursukeltaja 13

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 313 Erkki Jokikokko Simojoen lohitutkimukset vuosina 21-23 Helsinki 24 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu 24 Tekijä(t) Erkki

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Aineistot ja menetelmät 2 3. Muuralanpuro 4 4. Tulokset 10 5. Tulosten

Lisätiedot

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuopio19.4.2011 Rautalammin reitti Keski-Suomen taimenkantojen hoitostrategiaa

Lisätiedot

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Atso Romakkaniemi Tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeri on erillinen allas, johon laskee paljon jokia murtovesi,

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 63

Kala- ja vesimonisteita nro 63 Kala- ja vesimonisteita nro Ari Haikonen ja Petri Karppinen Kalastorakenteen ja kalojen poikastuotantoalueiden selvitys liittyen Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiin KUVAILULEHTI

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 91. Ari Haikonen. Taimenen Vuoksi: Kaupunkipuro

Kala- ja vesimonisteita nro 91. Ari Haikonen. Taimenen Vuoksi: Kaupunkipuro Kala- ja vesimonisteita nro 91 Ari Haikonen Taimenen Vuoksi: Kaupunkipuro KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Marraskuu 2012 Tekijä(t): Ari Haikonen Julkaisun nimi: Taimenen

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014

Lisätiedot

Meritaimen Suomenlahdella

Meritaimen Suomenlahdella Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Järvitaimenen vaelluspoikaspyynti Muuramenjoella ja Läsäkoskella keväällä 2013

Järvitaimenen vaelluspoikaspyynti Muuramenjoella ja Läsäkoskella keväällä 2013 Järvitaimenen vaelluspoikaspyynti Muuramenjoella ja Läsäkoskella keväällä 2013 Jukka Syrjänen, Joonas Rajala, Kimmo Sivonen, Olli Sivonen ja Petri Heinimaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki

Lisätiedot

VAELLUSPOIKASRUUVIN SIJOITTAMINEN KYMIJOKEEN

VAELLUSPOIKASRUUVIN SIJOITTAMINEN KYMIJOKEEN VAELLUSPOIKASRUUVIN SIJOITTAMINEN KYMIJOKEEN Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 162/2007 Hanna Häkkinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämän selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa mahdollista paikkaa

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry Vaellustieto perustuu merkintöihin ja vaelluksella olevien pyyntiin

Lisätiedot

Kainuun vaelluskalahanke. Merilohen vaelluspoikastutkimukset Oulujärvellä. v. 2010

Kainuun vaelluskalahanke. Merilohen vaelluspoikastutkimukset Oulujärvellä. v. 2010 Kainuun vaelluskalahanke Merilohen vaelluspoikastutkimukset Oulujärvellä v. 2010 TUTKIMUSRAPORTTI Pekka Hyvärinen, Tapio Laaksonen, Pekka Korhonen, Jouko Moilanen ja Petri Karvonen (RKTL) Petra Rodewald

Lisätiedot

VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2013

VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2013 VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 215/2013 Janne Raunio & Jani Kirsi TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi ja ympäristö

Lisätiedot

Meritaimenen (Salmo trutta L.) poikasvaellus Tornionjoen vesistössä. Istutusajankohdan ja iän vaikutus istukkaiden vaelluskäyttäytymiseen.

Meritaimenen (Salmo trutta L.) poikasvaellus Tornionjoen vesistössä. Istutusajankohdan ja iän vaikutus istukkaiden vaelluskäyttäytymiseen. Meritaimenen (Salmo trutta L.) poikasvaellus Tornionjoen vesistössä. Istutusajankohdan ja iän vaikutus istukkaiden vaelluskäyttäytymiseen. Pro gradu -tutkielma Sauli Vatanen Helsingin yliopisto Limnologian

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 69

Kala- ja vesimonisteita nro 69 Kala- ja vesimonisteita nro 69 Petri Karppinen & Sauli Vatanen Kokemäenjoen vesistöön vuosina 2006 ja 2007 tehtyjen järvitaimen- ja järvilohi-istutusten tuloksellisuus Carlin -merkintöjen perusteella KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana Ari Huusko RKTL, Paltamo Meri-/järviympäristö Kalanviljelylaitos Saaliin arvo Hyvä saalistuotto Elämykset Mädinhankinta luonnosta Edustava emokalasto Kalastuksen

Lisätiedot

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä

Lisätiedot

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT

Lisätiedot

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 116

Kala- ja vesimonisteita nro 116 Liite 22 Bilaga 22 Kala- ja vesimonisteita nro 116 Ari Haikonen, Oula Tolvanen ja Sauli Vatanen Slussenin kaavoituksen vaikutus Siuntionjoen Naturaalueen taimeneen ja vimpaan sekä Pikkalanlahden kalastukseen

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Somero 13.11.2014 Lohen elinkierron vaatimukset joessa Smolttien alasvaellus Kutuvallus

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa

Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa Jukka Jormola SYKE Virtavedet kuntoon kalateitä rakentamalla. Totta vai tarua? RKTL 10.1.2014 Mitä on luonnonmukaisuus kalateissä? Luonnonmukaisten

Lisätiedot

Puulaveden villi järvitaimen

Puulaveden villi järvitaimen Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Ruissalon Krottilanlahden kalanpoikaslajiston kartoitus vuonna 2006

Ruissalon Krottilanlahden kalanpoikaslajiston kartoitus vuonna 2006 Ruissalon Krottilanlahden kalanpoikaslajiston kartoitus vuonna 2006 Natura-kohde / Natura site: Ruissalon lehdot FI0200057 Krottilanlahti ja kalanpoikaslinjat Lounais-Suomen urbaanit Natura 2000 -alueet

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä vuosina 2011 ja 2012

Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä vuosina 2011 ja 2012 Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä vuosina 211 ja 212 Ville Vähä, Atso Romakkaniemi, Matti Ankkuriniemi, Kari Pulkkinen, Marja Keinänen, Juha Lilja ja Mikko Leminen RIISTA- JA

Lisätiedot

Radiotelemetriaseuranta Vuoksella 2004

Radiotelemetriaseuranta Vuoksella 2004 Radiotelemetriaseuranta Vuoksella 2004 Pekka Marttinen 19.10.2004 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 2 YLEISTÄ RADIOTELEMETRIASEURANNASTA...3 2.1 LÄHETIN (ULKOISESTI KIINNITETTÄVÄ)...4 2.2 VASTAANOTIN...4 3 SEURANNASSA

Lisätiedot

Saaristomeren meritaimenen kalastus 1990-luvulla Carlin-merkintöjen perusteella

Saaristomeren meritaimenen kalastus 1990-luvulla Carlin-merkintöjen perusteella KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 258 Jussi Mäntynen ja Ari Saura Saaristomeren meritaimenen kalastus 199-luvulla Carlin-merkintöjen perusteella Helsinki 22 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Järvilohen vaellusten akustinen telemetria: kuteneitten emolohien liikkeet ja selviytyminen

Järvilohen vaellusten akustinen telemetria: kuteneitten emolohien liikkeet ja selviytyminen Järvilohen vaellusten akustinen telemetria: kuteneitten emolohien liikkeet ja selviytyminen Jorma Piironen, Tauno Nurmio, Markku Gavrilov, Tapani Heikkinen ja Ville Luolamo; RKTL Joensuu ja Enonkoski 25.11.2009

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

ANKERIAS (Anguilla anguilla) ANKERIAS (Anguilla anguilla) Koiras alle 50 cm, naaras 50 100 cm Erittäin uhanalainen Ankerias on erikoinen, käärmemäinen petokala, jonka elämästä tiedetään vasta vähän. Uskotaan, että kaikki ankeriaat

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

Kymijoen lohen vaelluspoikasten alasvaellusreitit ja voimalaitostappiot

Kymijoen lohen vaelluspoikasten alasvaellusreitit ja voimalaitostappiot Kymijoen lohen vaelluspoikasten alasvaellusreitit ja voimalaitostappiot Jukka Mikkola, Matti Salminen ja Erkki Ikonen r i i s t a - j a k a l a t a l o u s s e l v i t y k s i ä 2 0 / 2 0 1 0 RIISTA- JA

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 10 577 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II KALATALOUSTARKKAILU 2013 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 17.3.2014 Simo Paksuniemi, iktyonomi

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot