ADOPTIOLAPSEN VANHEMPANA: STRESSI, TRAUMA, KIINTYMYS JA HYVÄ ELÄMÄ
|
|
- Anne-Mari Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ADOPTIOLAPSEN VANHEMPANA: STRESSI, TRAUMA, KIINTYMYS JA HYVÄ ELÄMÄ Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti (VET), Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuorten ja perheet -osasto, THL
2 ESITYKSEN TEEMOJA Aivojen kehitys vuorovaikutuskokemuksissa lapsi kukoistaa yhteydessä toisiin ja kuihtuu yksinäisyydessä Trauman määrittely ja merkitys trauma säätelynäkökulmasta ja ihmissuhdekokemuksena Kiintymyssuhteet, niiden häiriöt ja hoito vaikutus lapsen kehitykseen ja aikuisen toimintaan vanhempana Vanhemmuus jaettuna prosessina tuen oikeutus ja muodot itsestä huolehtiminen lapsen auttaminen hyvään elämään 2
3 LAPSEN KEHITYS ON AIKUISTEN VARASSA Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa moniulotteisen ympäristön kanssa Jokapäiväisistä kanssakäymisistä läheisten kanssa syntyy aivorakenteita ja mielen kykyjä ulkoisesta syntyy sisäinen kotona, päivähoidossa, koulussa ja muissa arjen ympäristöissä Lapsen kehitys sen tukeminen ja ohjaaminen sen häiriintyminen ja korjaantuminen tapahtuvat suhteessa ympäristöön ja yhdessä siinä olevien ihmisten kanssa 3
4 AIVOT KEHITTYVÄT TOIMINNASSA Aivojen tehtävä on ohjata yksilön toimintaa vastaanottamansa tiedon mukaan aistitieto ympäristöaistit, kehoaisti, sosiaaliset aistit kokemustieto jokainen kokee todellisuuden omalla tavallaan Toiminta ja kokemukset ohjaavat aivojen hidasta kehitystä perimä määrittää mahdollisuuksien kirjon ympäristö avaa ja sulkee perimän toteutumista Sisäisen tilan säätely on kehityksen avain 4
5 ILO VAHVISTAA LAPSEN JOUSTAVAA KEHITYSTÄ Myönteiset tunnetilat avaavat kehityksen mahdollisuuksia ja vahvistavat kehitystä yhteydet aivoissa lisääntyvät uudet toimintamahdollisuudet avautuvat Myönteiset tunnetilat nousevat aivoissa neljää eri kanavaa pitkin 1) uteliaan tutkimisen ja löytämisen tuomasta hallinnan tunteesta 2) fyysisestä (riehakkaasta) leikistä toisten kanssa 3) hoiva- ja kiintymyskokemuksista 4) kumppanuudesta: yhteistoiminnasta, anteliaisuudesta, ryhmäyhteisyydestä, ystävyydestä
6 YHTEYTEEN ASETTUMISEN JÄRJESTELMÄ Sisäinen tasapainotila, jossa ihminen pystyy olemaan turvallisessa yhteydessä toiseen vartalon ja erityisesti pään asento kasvojen, erityisesti silmien ympäristön ilmelihakset; äänen sointuvuus ja kuulon virittäminen läheisyys ja kosketus Ihmisyyden kruunu: tästä alkaa vuorovaikutus vireystaso on sopiva kokeilemiseen, yrittämiseen ja oppimiseen Yhteys katkeilee väistämättä säröjen korjaaminen on parempaa kuin jatkuva onnistuminen korjaaminen on aikuisen vastuulla
7 TRAUMA Repeämä, murtuma, vamma kreikka: vääntää, kiertää, hiertää Voimakas kokemus, jota ei pysty käsittelemään Käsittely on havaintojen ja tunteiden jäsentämistä ajatuksien ja muistin kanssa yhteen nivominen vaatii säätelyä aivoissa kulkee aktivoivia viestejä alhaalta ylös ja tyynnyttäviä ylhäältä alas Kiintymyssuhteet ovat säätelyn kehittymisen kannalta täysin keskeisiä kypsyminen tapahtuu aikuisen tukemassa säätelyssä 7
8 SISÄISEN TILAN SÄÄTELY Stressi on säätelykyvyn kuormittumisen tila aivojen ja kehon hälytystila lapset ovat psykobiologisesti hyvin erilaisia temperamentti ja kiintymyssuhteissa tapahtuva kehitys stressiä aiheuttavat lapsen yksilölliseen säätelykyyn nähden liian korkeat odotukset Traumassa säätelykyky on ylittynyt hälytys nousee liian korkealle tai jatkuu liian kauan taistele, pakene tai jähmety reaktiot tulevat helposti tulkituksi käytöshäiriöinä tarve ulkopuoliselle säätelylle ehdoton 8
9 SÄÄTELY YKSIN JA TOISEN TUELLA AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA STRESSI HÄLYTTÄÄ SÄÄTELY VAIN AIKUISEN TUELLA JÄSENTYNYT TILA: SOPIVA VIREYS OMA SÄÄTELY TOIMII ÄRSYKKEET 9
10 SÄÄTELY YKSIN JA TOISEN TUELLA AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMA - KOKEMUKSEN MURTUMINEN KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA STRESSI HÄLYTTÄÄ TAISTELE, PAKENE TAI JÄHMETY SÄÄTELY VAIN AIKUISEN TUELLA JÄSENTYNYT TILA: SOPIVA VIREYS OMA SÄÄTELY TOIMII LIIAN ALHAINEN VIREYS TARVE AIKUISEN TUELLE ÄRSYKKEET 10
11 AIVOT KEHITTYVÄT ASTEITTAIN Yhteydet lisääntyvät vähitellen uusi kokeminen ja jakaminen tulee mahdolliseksi Kolmitasojärjestelmä kehoaivot tunneaivot ajatteluaivot kämmenmalli: osien irtikytkeytyminen Ohuet yhteydet ovat haavoittuvia stressi rasittaa ja kytkee järjestelmiä irti toisistaan toiminta jatkuu alemman tason ohjauksessa yhdistele, harkitse, päätä, pohdi toimi välittömästi sen hetkisen tunteen mukaan hyvittele - taistele tai pakene - jähmety 11
12 MIKÄ AIHEUTTAA STRESSIÄ JA TRAUMAA Kipu ja pelko elimistölle on tapahtumassa tai uhkaamassa tapahtua jotakin pahaa synnynnäisiä ja opittuja reaktioita äkilliset kovat äänet, pimeys, suuri hahmo näkökentässä Yksinäisyys yksin jääminen merkitsee varmaa kuolemaa vanhemman poissaolo ero kuolema adoptio vastaamattomuus ilmeettömyyskokeet vanhemman masennus tai päihteet 12
13 TRAUMATISAATION SYITÄ JA TAUSTOJA Nälkä jo sikiökautinen aliravitsemus aiheuttaa hälytystilan Väkivalta altistuminen aikuisten väliselle väkivallalle korkein ennustearvo tulevalle väkivaltaisuudelle altistuminen seksuaalisuudelle pahoinpitely ja muu kaltoinkohtelu lapsen itkun ja vaativuuden vaientaminen trauman siirtäminen eteenpäin hyväksikäyttö Vaihtuvat ihmissuhteet epäjatkuvuus, arvaamattomuus, kaoottisuus 13
14 TRAUMATISAATION VAIKUTUKSIA Aggressiivisuus vaikeuksia vihan hallinnassa Depressio ja ahdistus Huono sosiaalinen kyvykkyys kiusaaminen ja kiusatuksi tuleminen julmuus eläimiä kohtaan Vaikeus luottaa kiintymisen vaikeus ja häiriöt kiintymyksessä epäluuloisuus 14
15 TOISTUVASTA TRAUMASTA KÄRSIVÄT Lapsen älykkyys mitä merkittävämpi traumatisaatio, sitä voimakkaammin älykkyyden kehitys kärsii Lapsen ruumiillinen terveys kromosomien säätely-yksiköt (telomeerit) lyhyemmät ennenaikainen vanheneminen yhteys moniin sairauksiin (metabolinen oireyhtymä) Vanhemmat vaikeus ymmärtää lasta ja omia reaktioitaan Ympäristö täytyykö lapselta hyväksyä mitä vain? 15
16 KIINTYMYKSEN TARVE Tarve saada apua kun on levoton, hätääntynyt tai uupunut Tarve saada vahvistus omalle innokkuudelle ja aloitteellisuudelle tulla kuulluksi ja tuetuksi itsenäisyys vahvistuu kun iloitaan yhdessä ja lohdutetaan vaikeissa hetkissä Omat kiintymyskokemuksemme vaikuttavat tapaamme kokea ja elää tärkeitä ihmissuhteitamme myös psykofyysinen kokemus läheisyydestä välttelevät, ristiriitaiset, häiriintyneet muodot rajoittavat 16
17 KIINTYMYSSUHTEET UUDESSA VALOSSA Valikoiva suhde huolehtiviin aikuisiin säätelykyvyn kehittymisen suhteita turvallisuus ja stressin säätely vuorotteleva tunneviestintä ja kommunikoinnin taito Kiintymyssuhteita muodostuu moniin samanaikaisesti ja eri tavoilla yhdessä kannettu vanhemmuus on ihmisen voimavara puutteellinen vanhemmuuden tuki on riskitekijä sekä lapselle että vanhemmalle Eri kiintymyssuhteet tukevat minuuden kasvua erilaisiin ulottuvuuksiin ihmisen rikas, vivahteikas sosiaalinen älykkyys 17
18 KIINTYMYKSEN MUOTOJA Turvallinen eli luottavainen kokemus aikuisesta ennustettavasti kuuntelevana luottamus omiin havaintoihin avoimuus ja kyky ottaa apua vastaan paras kehityksen ennuste aikuisuuteen asti Turvaton välttelevä kokemus aikuisesta etäisenä, yksin jättävänä epäluottamus omiin tunnehavaintoihin pyrkimys pärjätä omillaan sosiaalisia vaikeuksia päivähoidossa ja koulussa suomalainen etäistävä, sairastuttava lasten kasvattamisen kulttuuri 18
19 KIINTYMYKSEN MUOTOJA Turvaton ristiriitainen kokemus aikuisesta arvaamattomana, kiihkeänä, tunkeutuvana takertuva avuttomuus ahdistushäiriöiden riski Häiriintynyt kokemus aikuisesta hylkäävänä tai pelottavana taistelu-, pako- tai jähmettymisreaktiot vaikeuksia empatian kehittymisessä käytöshäiriöitä, masennusta, riippuvuuksia 19
20 HÄIRIINTYNEEN KIINTYMYKSEN OIREITA Outoja, yhteen sopimattomia käyttäytymisen piirteitä hajanainen levottomuus, paniikkikohtaukset, raivo pelon leimaamaa käyttäytymistä äkillinen poissaolevuus Huono fyysinen yhteys läheisyys ja yhteys ahdistavia, katseyhteys huono valehtelu ei anna hoitaa itseään varastaminen oman kehon kokemus epäselvä kömpelyys riippuvuuksia 20
21 VANHEMMUUS KUN KIINTYMYS HÄIRIINTYY Vanhempi uhkaa väkivallalla tai hylkäämisellä jatkuva psykobiologinen stressitila oppiminen häiriintyy Vanhempi vastaa tunneviesteihin vääristyneesti antaa lapsen toiminnalle vääriä motiiveja pelästyy, hyökkää, nolaa Vanhempi leikkii vähemmän yhteisen ilon ja tyyntymisen kokemuksia vähän Vanhempi puhuu vähemmän suunnitelmallinen yhteistyö kärsii lapsen oman toiminnan ohjaus kärsii 21
22 AIKUISEN KIINTYMYSOLETUSMALLIT Tasapainoinen (autonominen) sitoutuminen emotionaaliseen kahdenvälisyyteen mentalisaatio eli kyky ajatella käyttäytymistä sisäisten merkitysten kautta rikas tunnesisältöinen tarina Etäistävä vaikea tavoittaa tunnemerkityksiä älyllinen, köyhä tarina Uppoutunut omat tunteet vyöryvät yli jäsentymätön, kiihkeä tarina Läpikäymätön menetys tai trauma tarinassa jyrkkiä ajattelun ja tuntemisen vaihteluita 22
23 VANHEMMUUS TUO AINA MYÖS STRESSIÄ Pelko vahingoittumisesta tai menetyksestä tärkeän läheisen oman hallinnan tai jatkuvuuden kokemuksen Yksilöllinen säätelykyky temperamentti kyky käyttää kiintymyksen kohteita säätelyn tukena Lievä stressi parantaa toimintaa rohkeus ja innovaatio lähesty ja hoivaa (tend and befriend) käytös 23
24 LIIKA STRESSI Oma toiminta jäykistyy toiminnan vaihtoehdot rajautuvat oma hallinnan tai jatkuvuuden kokemus Aivojen yhteen nivovat toiminnot lakkaavat taistele, pakene tai jähmety -reaktiot Vaikeampi käyttää toisia säätelyn tukena aiemmat kiintymyskokemukset keskeisiä Sosiaalinen tuki auttaa kestämään rankkaa stressiä aikuisinakin tarvitsemme kiintymysjärjestelmää 24
25 TUEN KOKEMINEN VANHEMPANA Käytännön apu lapsiperheiden kotipalvelu perhetyö kun se on riittävän konkreettista apu lapsen ja nuoren tarpeiden kohtaamisessa kasvatuskumppanuus Kokemus kohdatuksi tulemisesta kuulluksi tuleminen ymmärretyksi tuleminen vastatuksi tuleminen vertaisryhmät 25
26 TUEN PUUTTUMISEN KOKEMUS Yksin jätetyksi tuleminen ne, joilta odottaa tukea, eivät sitä anna avun pyytäminen ja siinä torjutuksi tuleminen yksin selviämisen kulttuurinen perusoletus Oletetaan pystyvän sellaiseen, johon ei pysty ovathan sitä muutkin pystyneet sinullahan on vain yksi lapsi johan hän on ollut täällä vuosia, kyllä hänen jo pitäisi osata stressi kohoaa toistuvasti traumaattiseksi toimintamahdollisuudet supistuvat 26
27 ERITYINEN TUKI VANHEMMILLE Adoptiovanhemmuus on erityisen kuormittavaa adoptiotukea tarvittaisiin ensimmäisten vuosien yli Parisuhdevaikeudet vanhemmuuden tukeminen (Leksandin malli) väkivalta: Marak, Lyömätön linja Yksin jääminen ero: lapsilähtöinen sovittelu Mielenterveys- tai päihdeongelmat Toimiva lapsi&perhe työmuodot lapset puheeksi neuvonpito kokoaa ammattilaiset ja vertaiset yhteen sitoutumaan tuen strategiaan 27
28 TUKI LAPSELLE ERITYISTILANTEISSA Käytöshäiriöt vanhempainryhmät Ihmeelliset vuodet, Voimaperheet Lastensuojeluasiakkuus läheisneuvonpito intensiivinen perhetyö Kiusaaminen lapset kaltoinkohtelevat toisiaan koulussa: KiVa-koulu, Yhteispeli päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa ei vakiintuneita muotoja 28
29 KIINTYMYSSUHDEVAIKEUKSIEN HOITO Vanhempi-lapsi terapiat tehokkaiden hoitojen yhteisiä piirteitä: o lapsen toiminnan mielekkääksi ymmärtäminen o suora toiminnallinen ohjaus o myönteisten vuorovaikutuskokemusten vahvistaminen Theraplay, DDP Vanhemman oma terapia oman tarinan jäsentäminen ja nivominen yhteen omat haavoittaneet menetykset ja kaltoinkohtelun kokemukset etusijalla 29
30 USKO LAPSEN MAHDOLLISUUKSIIN Todellisuuspohjaista ennakkoasenteet voivat tukea tai haitata ammattilaisten luokitteleva arviot voivat sekoittaa Tuetaan onnistumista yhdessä tehty muuttuu omiksi mahdollisuuksiksi aivot kehittyvät toiminnassa ja kokemuksissa radat, joita käytetään, vahvistuvat harvoin käytetyt radat surkastuvat Merkitään onnistuminen selkeästi lapsi ei tiedä, mikä merkitsee odotukset itse pärjäämiselle usein liian korkeita pienestä onnistumisesta kiittäminen ratkaisee 30
31 USKOO OMAAN ITSEEN Onnistumista tukee, että ajattelu, tunteminen ja kehollisuus pysyvät yhteen nivoutuneina pidä huolta kehosta: ravinto, liikunta, lepo pidä huolta tunteista: laulu, luonto, leikki toiminnan vaihtoehdot ovat silloin suurimmat joustavuus on voimaa Henkinen terveys on kykyä joustavaan ja jäsentyneeseen toimintaan yhteen nivominen ja sen ylläpitäminen on työtä oman kehollisen kokemuksen huomaaminen auttaa pitkä tietoinen uloshengitys tukee sosiaalisen liittymisen hermostoa tunnesiirtymät lapsesta kuormittavat ymmärrys lapsen olemuksen vaihteluista voi auttaa missä tilassa lapsi kulloinkin on 31
32 LAPSEN KEHITYSTÄ TUKEVA ASENNE Lapsen näkeminen erityisenä utelias kiinnostus lähtökohtainen hyväksyminen: syvällä sisällä on hyvä päämäärä arvon ja merkityksen antaminen menipä tuo hienosti sinä olet sitten kiva tyttö/ poika Kunnioittaminen vastuun ottamista omista virheistä nyt en tainnut kuunnella, nyt tein väärin, en huomannut Myötä tunteminen tunteen elävyyden yhteen soinnuttaminen onpa sinulla ollut rankkaa, olipa ihana tarina Todellisuuden sanoittaminen ennakointi, jälkipurku ja kiitos merkitykset syntyvät toiminnan sanoittamisen myötä
33 MITÄ KAIKKI LAPSET TARVITSEVAT KUKOISTAAKSEEN ravintoa, liikuntaa, lepoa tulla nähdyksi omana itsenään, iloa tuottavana tulla kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen vapautta tutkia ja onnistua saada opetusta oman kulttuurin arvoista ja odotuksista tulla hyväksytyksi omaan ryhmäänsä vireystilan yhteistä säätelyä voidakseen pysyä yhteydessä toisiin
34 JATKOLUKEMISTA Sajaniemi N, Mäkelä JE : Ihminen voi hyvin joukossa. Kirjassa Lotta Uusitalo- Malmivaara(toim.) Positiivisen psykologian voima PS kustannus 2014 Sajaniemi N, Suhonen E, NislinM, Mäkelä JE: Stressin säätely, kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin PS-kustannus 2015 (painossa) Siegel D: Mielitaju. Muutoksen tiede, II painos Basam Siegel D: Brainstorm. Nuoruuden aivomyrskyn voima ja merkitys Basam 2014; Viinikka Anne (toim) Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa MLL 2014 Fonagy, P., Gergely, G., Jurist, E., (2002). Affect regulation, mentalization and the development of self. New York, Other Press Fredrickson, B L. "The broaden-and-build theory of positive emotions."philosophical transactionsroyal society of london series b biological sciences(2004): Hamlin JK & Wynn K: Young infants prefer prosocial to antisocial others Cognitive Development,26/1 Hrdy SB: Mothers and others: The evolutionary origins of mutual understanding Harvard UP 2009 Panksepp, J. "Affective consciousness: Core emotional feelings in animals and humans." Consciousness and cognition 14.1 (2005): Porges S The Polyvagal Theory, Clev Cl J Med 76 Supplement Rogoff B: The Cultural Nature of Human Development, Cambridge Universtiy Press 2003 Stern D: The Interpersonal World of the Infant, Basic Books 1985 Trevarthen C: The concept and foundations of infant intersubjectivity, Cambridge University Press 1998 Tronick, E., Als, H., Adamson, L., Wise, S., & Brazelton, T. B. (1978). The infant s response to entrapment between contradictory messages in face-to-face interaction. American Academy of Child Psychiatry, 17
Lapsuuden traumaattiset kokemukset ja niiden käsittely adoptioneuvonnassa
Lapsuuden traumaattiset kokemukset ja niiden käsittely adoptioneuvonnassa Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti (VET), Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuorten ja perheet
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA ILO LAPSEN TASAPAINOISEN KEHITYKSEN TUKENA
VUOROVAIKUTUS JA ILO LAPSEN TASAPAINOISEN KEHITYKSEN TUKENA Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet - yksikkö, THL MITÄ
LisätiedotMiten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?
Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
LisätiedotLAPSEN TASAPAINOISEN KEHITYKSEN TUKENA
VUOROVAIKUTUSSUHTEET LAPSEN TASAPAINOISEN KEHITYKSEN TUKENA Lapsen normaalin kehityksen ja vanhemmuuden tukemisen seminaari Turku 27.5.2015 Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti
LisätiedotLAPSEN KALTOINKOHTELUN JA KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS
LAPSEN KALTOINKOHTELUN JA KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri lasten psykoterapeutti, vanhempi-lapsi terapeutti Erityisasiantuntija, THL Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö KULLERVO KALTOINKOHDELTUNA
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotKIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN
KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,
LisätiedotYhteisöllinen vanhemmuus
Yhteisöllinen vanhemmuus 16.1.2018 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, THL Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö Mitä kaikki lapset tarvitsevat
Lisätiedot"NÄMÄ OVAT MINUN KAVEREITANI TÄMÄ ON MINUN RYHMÄNI!"
"NÄMÄ OVAT MINUN KAVEREITANI TÄMÄ ON MINUN RYHMÄNI!" Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet osasto, THL Tohtorikoulutettava, Varhaiserityiskasvatuksen
LisätiedotMITEN PIENET LAPSET VOISIVAT
MITEN PIENET LAPSET VOISIVAT HYVIN VARHAISKASVATUKSESSA: PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet osasto, THL Tohtorikoulutettava,
LisätiedotPEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS
PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet osasto, THL Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Varhaiskasvatus LASSO-TUTKIMUSRYHMÄ
LisätiedotKUULEMINEN, KOSKETUS, LAPSEN KEHITYKSEN TUKENA - OULU KEHUMINEN
KUULEMINEN, KOSKETUS, KEHUMINEN LAPSEN KEHITYKSEN TUKENA - OULU 9.5.2016 Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet - yksikkö,
LisätiedotLapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji
Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö 31.5.2011
LisätiedotSIJAISHUOLLON KIINTYMYSSUHTEET LAPSEN KEHITYKSESSÄ TRAUMAN KORJAAMISEN MAHDOLLISUUS
SIJAISHUOLLON KIINTYMYSSUHTEET LAPSEN KEHITYKSESSÄ TRAUMAN KORJAAMISEN MAHDOLLISUUS Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet
LisätiedotA LÄ MISSAA LAPSUUTTA SEMINAARI TA M P E R E
KIIN T Y M Y S S U H T E ID E N MERKITYS A LÄ MISSAA LAPSUUTTA SEMINAARI TA M P E R E 16.11.2017 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten ja vuorovaikutussuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija, THL
LisätiedotMitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä
Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
LisätiedotJoustava kestävyys ja suojaavat tekijät
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi
LisätiedotMITEN VARHAISKASVATUS VOI AUTTAA
MITEN VARHAISKASVATUS VOI AUTTAA LASTA KUKOISTAMAAN DAGIS-LOPPUSEMINAARI FOLKHÄLSAN 7.11.2018 Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret
LisätiedotVarhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä
Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL LASSO-tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto,
LisätiedotJukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 1
Mikä vuorovaikutuksessa kuntouttaa Jukka Mäkelä Stakes, mielenterveysryhmä Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 1 Aivojen terve kehitys Aivojen tehtävä ohjata käyttäytymistä mahdollisimman
LisätiedotAktiivisen läsnäolon merkitys lapselle
Aktiivisen läsnäolon merkitys Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, THL Lapset, nuoret ja perheet osasto Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto,
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotLAPSEN KALTOINKOHTELU JA KANNUSTAVA KASVATUS. Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri
LAPSEN KALTOINKOHTELU JA KANNUSTAVA KASVATUS Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri LAPSEN KALTOINKOHTELU JA KANNUSTAVA KASVATUS 13.2.2019 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri lasten psykoterapeutti, vanhempi-lapsi terapeutti
LisätiedotADOPTIOLAPSEN ERITYISYYS - MITEN KOHDATA, MITEN AUTTAA, MITEN JAKSAA
ADOPTIOLAPSEN ERITYISYYS - MITEN KOHDATA, MITEN AUTTAA, MITEN JAKSAA Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet osasto, THL
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotHenkinen väkivalta lasten kaltoinkohteluna
Henkinen väkivalta lasten kaltoinkohteluna Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri lasten psykoterapeutti, vanhempi-lapsi terapeutti Erityisasiantuntija, THL Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö RISTIRIITA Monet vanhemmat
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotKosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus
Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden
LisätiedotJukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti, Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikö, THL
Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti, Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikö, THL Eduskunnan sivistysvaliokunnan pyytämä kannanotto ehdotukseen
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotRakkauden rakennusainekset Keijo Markova
Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotKohtaaminen, läsnäolo ja leikki
Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,
LisätiedotTiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015
Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotVanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille
Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman
LisätiedotKiintymyssuhde ja sen merkitys päivähoitoikäiselle lapselle
Kiintymyssuhde ja sen merkitys päivähoitoikäiselle lapselle Christine Välivaara Kehittämispäällikkö/ psykologi PSM, YTM, LTO Lapset ja perheet KASTE- hanke Keski-Suomessa Pesäpuu ry, Lastensuojelun erityisosaamisen
LisätiedotSyrjään joutuminen on estettävissä varhain
Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Yhteyteen kuuluminen vai syrjään joutuminen Ihmisen hakee kuulumista yhteisöön
LisätiedotEhkäisevä lastensuojelu nyt ja tulevaisuudessa. Jukka Mäkelä,lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö
Ehkäisevä lastensuojelu nyt ja tulevaisuudessa Jukka Mäkelä,lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Ehkäisevä lastensuojelu Työ, jota tehdään, jotta lapsi- tai
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotLAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ
LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ Sateenkaariperheet ry 21.1.2014 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon sisältö Lapsen kehityksen peruspilareita
LisätiedotKohti Lapsiystävällistä Oulua
Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat
LisätiedotOhjaaminen ja mentalisaatio
Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotKIINTYMYSSUHDE ADOPTIOPERHEEN ARJESSA
KIINTYMYSSUHDE ADOPTIOPERHEEN ARJESSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 28.5.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitujen lasten
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotLasten altistuminen väkivallalle yksilön, perheen ja yhteiskunnan ongelmana
Lasten altistuminen väkivallalle yksilön, perheen ja yhteiskunnan ongelmana Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija; Lapset, nuoret ja perheet -osasto Lapsiin kohdistuva
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotVarhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotVarhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus
Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus 12.10.2015 1 Lapsen kehitys on aikuisen varassa Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa moniulotteisen ympäristön kanssa
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotLasten ja perheiden palveluiden uusia tuulia ja yhdyspintoja koulun / vaativan erityisen tuen kanssa
Lasten ja perheiden palveluiden uusia tuulia ja yhdyspintoja koulun / vaativan erityisen tuen kanssa Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL 1 Nykytieteen
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotYhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi
Yhdessäolon voimaa Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Ihmisen perustarpeet Liittyminen Autonomia eli itsenäisyys Merkityksellisyys, mielekkyys Mielekkyystekijättutkimusten
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotKiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä
Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotKokemuksia peliongelmasta kortit
Kokemuksia peliongelmasta kortit Tieto- ja tukipiste Tiltissä on huomattu, että kynnys tulla hakemaan apua ja kertoa tilanteestaan voi olla korkea. Moni ajattelee olevansa ainoa, jolla on rahapeliongelmia.
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotLapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena
Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 18.10.2013 1
LisätiedotHyvinvoiva kansalainen työelämässä
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotVarhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys
Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotAlakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotMiten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja
Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotPIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA
PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA 1/2, Vuorohoidon haasteet ja hyvät puolet Eija Salonen Väitöskirjatutkija, KM Videoluennolla pohdimme Millaisia lapsen hyvinvoinnin alueita varhaiskasvatus
LisätiedotVideointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin
Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotArjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY
Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,
LisätiedotVANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA
VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta
LisätiedotMyönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki
Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla Yhteen ääneen lasten asialla! 7.-8.2.2017 Helsinki Adhd-keskus Barnavårdsföreningen Silve Serenius-Sirve Kannusta minut vahvaksi! hanke Ensi-ja
LisätiedotNäkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki
Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee
LisätiedotSisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä
Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotNuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen
Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen 11.4.19 Koulupsykologin puheenvuoro Meri Lindholm Opiskeluhuollon psykologien tiimivastaava, Eksote Opiskeluhuollon psykologityö Eksoten alueella 15
LisätiedotYläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014
Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän
LisätiedotAlakouluhanke Workshop
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen
Lisätiedot