A LÄ MISSAA LAPSUUTTA SEMINAARI TA M P E R E

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "A LÄ MISSAA LAPSUUTTA SEMINAARI TA M P E R E"

Marja Salminen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KIIN T Y M Y S S U H T E ID E N MERKITYS A LÄ MISSAA LAPSUUTTA SEMINAARI TA M P E R E Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten ja vuorovaikutussuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija, THL Lapset, nuoret ja perheet - yksikkö

2 Vammainen lapsi on ensisijaisesti lapsi. Vammaisen lapsen tulee saada nauttia kaikista lasten oikeuksista yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa. Hänellä on lisäksi oikeus erityisiin järjestelyihin, jotta yhdenvertaisuus toteutuu Pääjohtaja Juhani Eskola, THL vammaispalvelujen neuvottelupäivät

3 LAPSEN MIELI KEHITTYY VUOROVAIKUTUKSESSA Jokapäiväisistä kanssakäymisistä läheisten kanssa syntyy aivorakenteita ja mielen kykyjä ulkoisesta syntyy sisäinen kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja muissa arjen ympäristöissä Lapsen mielen kehitys sen tukeminen ja ohjaaminen sen häiriintyminen ja korjaantuminen tapahtuvat aina suhteessa arjen ympäristöihin ja parhaiten yhdessä niiden kanssa kulttuurinen yksilökeskeisyyden harha sälyttää liikaa vastuuta lapselle itselleen käyttäytymisessä, oppimisessa ja hoidossa 3

4 LA P S E N K O K E M U S M IN U U D E S T A A N Jokaisen lapsen ehdoton synnynnäinen ainutkertaisuus temperamentti ja muu perinnöllinen erityisyys raskaudenaikaiset vaikutukset Tämä kehittyy alusta asti vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa samantahtisuuden kokemus vahvistaa minuus muotoutuu vuorovaikutuksessa kypsyy kiintymyksen kohteiden mielessä Terve minuus on pysyvästi muutoksessa jatkuvuuden kokemus vaatii sisäisen tilan säätelyä 4

5 KOHTAAMISESSA SYNTYY IHMISYYS Tulen ihmiseksi kun tulen omana itsenäni nähdyksi ja kun omat viestini kuullaan ja niihin vastataan Jokaisella lapsella on synnynnäinen kyky huomata yhteen sointuva vuorovaikutus. tästä syntyy kiintymys moniaistiset oksat, yhteinen runko, monta juurta Ensimmäisen asteen kahdenvälisyys välitön, kokemuksellinen sinä ja minä Toisen asteen kahdenvälisyys me yhdessä Kolmenvälisyys ja monenvälisyys kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta 5

6 IHMISARVO Olla se ainutkertainen ihminen, joka on Tulla nähdyksi oikein Tulla nähdyksi omana itsenään, joka muuttuu sellaisena joka voisin olla kasvun tukeminen on kasvun mahdollisuuksiin uskomista Oman arvon tunne tulee toiselle ihmiselle arvokkaana olemisesta puute altistaa häpeälle ja häpeäraivolle Itsearvostus tulee omalle yhteisölle arvokkaana olemisesta puute altistaa syyllisyydelle ja masennukselle 6

7 AR V O N S A A T O IS E L T A IH M IS E L T Ä Arvo täytyy antaa jokaisella ihmisellä on valta antaa tai evätä toiselta arvo Miten katsotaan, kuunnellaan, puhutellaan miten toisille puhutaan Miten saa vaikuttaa Miten pidetään huolta, varjellaan ja vaalitaan Miten paljon vaivaa nähdään yhteyteen pääsemiseen etsiminen takaisin Arjen tärkeät hetket 7

8 RYHMÄ JA YHTEISÖ Synnynnäinen moraali tieto siitä, että toista kuuluu tukea vahvistuu kun tulee autetuksi ja kun näkee toisia autettavan ja kun voi itse auttaa Luonnollisen oman ryhmän ulkopuolelle jääminen tuhoaa osan ihmisyyttä ihminen on perusolemukseltaan yhteisöllinen ulkopuolisuus sattuu konkreettisesti ulkopuolisuus synnyttää pahantahtoisuutta toinen koetaan satuttavana, toista halutaan satuttaa 8

9 KIINTYMYSSUHTEET Miten saa apua kun on levoton tai hätääntynyt Miten saa vahvistusta omalle innokkuudelleen ja aloitteellisuudelleen miten tulee kuulluksi ja tuetuksi itsenäisyys vahvistuu kun iloitaan yhdessä ja lohdutetaan vaikeissa hetkissä Omat kiintymyskokemuksemme vaikuttavat tapaamme kokea ja elää tärkeitä ihmissuhteita kiintymys kehittyy kokemuksissa siirtyy helposti tapaamme vastata lapsen kiintymystarpeisiin siten muodot siirtyvät usein seuraavaan sukupolveen erityiset lapsen tarpeet voivat toimia korjaavana suunnannäyttäjänä 9

10 MO N E T K IIN T Y M Y S S U H T E E T TUKEVAT LAPSEN KEHITYSTÄ Lasten kasvatus on aina ollut yhteisöllistä yhteisöllinen kasvatus on edellytys pitkälle lapsuudelle se on tehnyt meistä kyvykkäitä jaettuun kulttuuriin ihmislajin vahvuuden perusta: älykkyys, kieli, empatia kiintymyssuhteet ymmärretään usein rajallisesti lapsi hyötyy useista aikuisista, jotka suhtautuvat häneen kiinnostuneesti ja tukevasti aikuisen valmius kuulla lasta on keskeisintä Ilon tuottaminen toiselle on tärkeää kokemus omasta arvosta: merkitsen tuolle ihmiselle jaettu ilo on mielenterveyden perusta 10

11 KIINTYMYSSUHTEIDEN KESKEINEN TEHTÄVÄ Tunteiden kehittymisen vuorovaikutussuhteita omat tunnekeskukset muotoutuvat suhteessa toiseen aikuisen kyky säädellä omaa tunnetilaansa lapsen säätelemättömien tunteiden äärellä jäsentää ja rikastaa Uteliaisuuden vahvistuminen maailmaan tutustuminen turvallisuudentunne saa uskaltamaan sisäistynyt turvallisuus on luottamusta elämään, maailmaan, toisiin ilon, hallinnan ja kyvykkyyden perusta Vahvistaa aivojen ja mielen eri toimintojen välistä yhteistoimintaa kehittyneempien toimintojen ohjaavaa voimaa jatkuvuuden ylläpitämistä kokemusten virrassa sisäisen tilan säätelyä 11

12 KIIN T Y M Y K S E N M U O T O J A Turvallinen eli luottavainen kokemus aikuisesta ennustettavasti kuuntelevana luottamus omiin havaintoihin avoimuus ja kyky ottaa apua vastaan paras kehityksen ennuste nuoreen aikuisuuteen asti Turvaton välttelevä kokemus aikuisesta etäisenä, yksin jättävänä epäluottamus omiin tunnehavaintoihin pyrkimys pärjätä omillaan sosiaalisia vaikeuksia päivähoidossa ja koulussa suomalainen etäistävä, sairastuttava lasten kasvatuksen kulttuuri 12

13 KIINTYMYKSEN MUOTOJA Turvaton ristiriitainen kokemus aikuisesta arvaamattomana, kiihkeänä, tunkeutuvana takertuva avuttomuus ahdistushäiriöiden riski Häiriintynyt kokemus aikuisesta hylkäävänä tai pelottavana taistelu-, pako- tai jähmettymisreaktiot korkea käytöshäiriöiden, masennuksen, päihderiippuvuuden riski usein persoonallisuushäiriöiden taustalla 13

14 KIIN T Y M Y K S E N M U O T O J A Turvaton ristiriitainen kokemus aikuisesta arvaamattomana, kiihkeänä, tunkeutuvana takertuva avuttomuus ahdistushäiriöiden riski Häiriintynyt kokemus aikuisesta hylkäävänä tai pelottavana taistelu-, pako- tai jähmettymisreaktiot korkea käytöshäiriöiden, masennuksen, päihderiippuvuuden riski usein persoonallisuushäiriöiden taustalla 14

15 KIINTYMYSSUHDEOLETUSTEN MUUTOS Kokemukset ihmissuhteissa muovaavat perusoletuksia itsestä, toisesta ja maailmasta ihminen etsii eheyttävää ja korjaavaa kokemusta mutta: vahva taipumus odottaa aiemman toistuvan siksi korjaavassa suhteessa on oltava tietoinen ja aktiivinen Myös pitkäaikaiset hoitosuhteet muuntavat kiintymyksen oletusmalleja epäsymmetrisissä suhteissa toisella on vastuu korjaamisen mahdollisuus suuri petetyksi tulemisen mahdollisuus samalla suuri Tietoisen hyväksyvän läsnäolon harjoitukset aikuinenkin voi luoda itselleen luottavaista kiintymystä auttaa vastaamaan lapselle häntä tukevalla tavalla 15

16 LAPSEN LUOTTAVAISTA KIINTYMYSTÄ TUKEVA ASENNE Lapsen näkeminen erityisenä utelias kiinnostus lähtökohtainen hyväksyminen: syvällä sisällä on hyvä päämäärä arvon ja merkityksen antaminen menipä tuo hienosti sinä olet sitten kiva tyttö/ poika Kunnioittaminen vastuun ottamista omista virheistä nyt en tainnut kuunnella, nyt tein väärin, en huomannut Myötä tunteminen tunteen elävyyden yhteen soinnuttaminen onpa sinulla ollut rankkaa, olipa ihana tarina 16

17 LAPSEN LUOTTAVAISTA KIINTYMYSTÄ TUKEVA ASENNE 2 Todellisuuden sanoittaminen ennakointi, jälkipurku ja kiitos merkitykset syntyvät toiminnan sanoittamisen myötä Lapsen vertaissuhteiden ja lapsiryhmän tukeminen keskeistä on varmistaa, että jokainen lapsi tulee hyväksytyksi joukkoon Ilon vaaliminen myönteiset tunnetilat kertovat siitä, että tilanne on turvallinen ja energiaa voidaan käyttää uuden luomiseen avaavat aivojen kehitysmahdollisuuksia ilo nousee kolmea eri kanavaa pitkin: 1. utelias tutkiminen 2. peuhaaminen ja leikki 3. hoiva ja kiintymyskokemukset 17

18 MIT E N Y L L Ä P IT Ä Ä O M A A KIINTYMYSKYKYÄ Onnistumista tukee, että oma ajattelu, tunteminen ja kehollisuus pysyvät yhdistyneinä toiminnan vaihtoehdot ovat silloin suurimmat joustavuudessa on voimaa Henkinen terveys on kykyä joustavaan, yhdistyneeseen ja jäsentyneeseen toimintaan yhdistyneisyyden ylläpitäminen on työtä tunnesiirtymät lapsesta kuormittavat omassa kehokokemuksessa pysyminen auttaa hengitykseen keskittyminen on helpoin tapa pitkä rauhallinen uloshengitys ja tauko jalkapohjien juurruttaminen maahan ja päälaen ripustaminen taivaisiin avaa kuormittunutta tilaa

19 PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI Fyysinen vointi: ravinto, liikunta ja lepo Vuorovaikutusvointi: lähi-ihmissuhteet Henkinen vointi mielen säätely: itsensä kokeminen ehyenä paluu kulloiseenkin hetkeen: tietoinen hyväksyvä läsnäolo tietoinen kävely, askartelu, käsityöt, ruoanlaitto viisi tietoista pitkä uloshengitystä kolme kertaa päivässä Omista kokemistavoista kiinnostuminen mikä tässä tilanteessa koskettaa minua mikä saa minut kuohuksiin, lamaantumaan, masentumaan miksi koen, että näin on hyvä toimia mielellistäminen tukee omaa luottavaista kiintymystä olla omalle itselle myötätuntoinen, kiinnostunut kuulija lähi-ihmissuhteet, caochaus, psykoterapia

20 Kiitos! VUOROVAIKUTUKSEN HOITAMINEN Suhteessa oleminen on toisessa piilevien erityisten mahdollisuuksien auttamista esiin Aikuinen vastaa vuorovaikutuksesta vain aikuinen voi olla tietoinen tavoitteista stressin laskeminen on kehityksen perusta Hoitajan tehtävät myönteisten aloitteiden ja vastausten osoittaminen molemminpuolinen palkitsevuus rankaisevan ja nöyryyttävän kasvatuksen vähentäminen Mäkelä, Salo: Theraplay - vuorovaikutushoidon mahdollisuudet lasten mielenterveystyössä Duodecim 2/

Samankaltaiset tiedostot

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut