MITEN PIENET LAPSET VOISIVAT

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MITEN PIENET LAPSET VOISIVAT"

Olavi Pertti Ahola
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 MITEN PIENET LAPSET VOISIVAT HYVIN VARHAISKASVATUKSESSA: PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet osasto, THL Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Varhaiskasvatus

2 MITÄ KAIKKI LAPSET TARVITSEVAT KUKOISTAAKSEEN ravintoa, liikuntaa, lepoa tulla nähdyksi omana itsenään, iloa tuottavana tulla kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen vapautta tutkia ja onnistua ja epäonnistua saada opetusta oman kulttuurin arvoista ja odotuksista saada merkitä omana itsenään: olla arvokas osa kokonaisuutta tulla hyväksytyksi omaan ryhmäänsä vireystilan yhteistä säätelyä voidakseen pysyä yhteydessä toisiin, oppia ja toimia oikein

3 RYHMÄ ON LAPSELLE HYVÄKSI Ihminen on ytimeltään yhteisöolento lapset ovat synnynnäisesti kiinnostuneita ja toisista ja toisten välisistä suhteista Jokainen haluaa olla hyväksytty ja tärkeä osa omaa joukkoaan joukko on aina melko sattumanvaraisesti koottu kaikista ei koskaan tykkää samalla tavalla Syrjään joutuminen on suurin uhka mielen hyvinvoinnille syrjään jätetyksi tuleminen sattuu konkreettisesti Hyväksytyksi tuleminen tuntuu hyvältä jaettu ilo on kaksinkertainen

4 LÄHTÖKOHTAINEN SOSIAALISUUS Lapsilla on synnynnäinen moraalinen kompassi toista kuuluu auttaa siinä, mikä on hänelle tärkeätä omastaan jaetaan toisille Me-kokemus on oletusarvo niin on myös valmius erotella me ja muut ryhmiin biologisesti muita saa syrjiä Varhaiskasvatuksen keskeisin tehtävä on auttaa lapsia elämään joustavasti toistensa kanssa ketään ei jätetä syrjään ketään ei saa syrjiä tärkein oppi, perusta kaikelle muulle

5 PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS Aikuisen taito havaita lapsen sisäinen tila ja tukea lasta kyvyssä säilyä yhteydessä toisiin vastata lasten aloitteisiin ja olemukseen tavalla, joka tukee lasta toimimaan osana ryhmää yksin toimiessaankin lapsi voi olla osa ryhmää Oppiminen ja luovuus toteutuvat yhteyden tilassa aikuinen antaa lapsille yksilöllistä stressivasteiden eli sisäisen tilan säätelyn tukea kun joku lapsi putoaa yhteyden tilasta, sensitiivinen aikuinen tukee häntä tämä tukee lapsia keskinäiseen kuulemisen ja tukemisen kulttuuriin

6 PEDASENS -KEHITTÄMISTYÖ Tuotetaan työkalua, jolla vahvistaa aikuisten kykyä tukea lapsia toimimaan yhteydessä toisiin tuetaan kykyä huomata lasten siirtymät tilasta toiseen ja auttaa stressin säätelyssä videoituja arkisia tilanteita, joihin saatu opetuskäyttölupa näihin liittyvä kirjallinen oppimateriaali pyrkimys luoda tukimateriaalia Elto:jen työhön Osa Helsingin yliopiston LASSO hanketta, jossa tutkitaan lasten stressinsäätelyä ja oppimista Johtaja dosentti Nina Sajaniemi Sivi Harkoma, KM, tohtoriopiskelija Jukka Mäkelä, LL, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti

7 ENSIMMÄINEN YDINVIESTI Jokaisella lapsella on yksilöllinen ja laaja kehityksellisten mahdollisuuksien kirjo oma kirjo muodostuu perimän ja varhaisten kokemusten yhteisvaikutuksesta lapset ovat äärimmäisen erilaisia siinä, minkälaista tukea tarvitsevat kehittyäkseen Lapsi ei voi tavoittaa mahdollisuuksiaan itse oma tutkiminen ja selville saaminen ovat välttämätön mutta ei riittävä edellytys Hän tarvitsee aikuista sekä auttamaan kunkin kehityksellisen polun ensi askelille että vahvistamaan niitä, jotka ovat hänelle luonnostaan heikoimpia.

8 TOINEN YDINVIESTI Lapsi kehittyy vuorovaikutuskokemuksissa suhteet muihin lapsiin ovat pienimmästä asti tärkeitä leikki, yhteistoiminta, sosiaalinen neuvottelu aikuissuhteet ovat keskeisiä jäsentäviä suhteita Lapsi hyötyy yhteyden kokemuksesta aikuiseen tämän havaitsemiseen hänellä on synnynnäisiä kykyjä yhteys voi olla aktiivista osallistumista tai myötäelävää läsnäoloa läsnäolo ja lämpö tärkeimmät

9 SAMANTAHTISUUS Sisäsyntyinen kyky havaita resonoiva rytmi turvallisuuden tunne kun voi ennakoida yllätyksellisyydellä leikkiminen: sisäinen luovuus Mielihyvä yhteisyyden kokemuksesta tulla hyväksytyksi joukkoon tuntea, että voi itse tuottaa iloa Häpeä on kokemus siitä, ettei saa vastausta häpeä on voimakkain sosiaalinen tunne, jota tulee käyttää varoen häpeärangaistukset ovat vaaraksi yhteisyydelle

10 TUNTEIDEN YHTEEN SOINNUTTAMINEN Jaetaan tunneilmaisun elävyys Ilmaisun muoto, ei sama tunne nouseva, laskeva, hiipivä, räjähtävä, kulttuurien välillä suuria eroja Sanaton viestintä äänensävyt, eleet, ilmeet, läheisyys, kosketus muista sanojen sanattomat painoarvot ei!, muuta, miksi Yhteen soinnuttaminen kestää usein vain muutaman sekunnin mutta luo tehokkaasti yhteisen säätelypiirin

11 KOLMAS YDINVIESTI Myönteiset tunnetilat avaavat kehityksen mahdollisuuksia ja vahvistavat kehitystä Myönteiset tunnetilat nousevat kolme psykofyysisen toiminnan kautta 1) utelias tutkiminen ja löytämisen tuoma hallinnan tunne 2) peuhaaminen - fyysinen leikki toisten kanssa 3) hoiva- ja kiintymyskokemukset kun on niiden aika Kumppanuus yhdistää nämä kaikki yhdessä tekeminen ja onnistuminen

12 SISÄISEN TILAN SÄÄTELY Sisäinen tila kuvaa biologista vireyttä ja valmiutta tuntemiseen ja toimintaan ajatteluun ja oppimiseen vuorovaikutukseen säätelykeskukset ovat pienillä lapsilla vasta muotoutumassa Säädellyt stressivasteet parantavat oppimista sekä lisäävät sosiaalista kiinnostusta ja toimintaa Yhteinen toiminta toisten lasten ja aikuisten kanssa tapahtuu yhteyteen liittymisen tilassa stressin noustessa lapsi putoaa itsekeskeisempiin tiloihin ja siten toimintaan

13 KOKONAISVALTAISET SISÄISET TILAT Yhteyteen liittymisen tila, kun on sopivassa vireystilassa levollinen ja jäntevä samaan aikaan ilmaisee ja havaitsee hyväntahtoisuutta Taistelu tai pako käynnistyy kun stressi nousee liian korkeaksi tai kestää liian kauan stressi on säätelyn kuormittumisen tila lapset ovat temperamenttisesti hyvin erilaisia käyttäytyminen itsekeskeistä ja arvaamatonta Jähmettyminen kun stressi nousee traumaattiseksi pyrkimys pois näkyvistä kivulias tila, joka usein jää huomaamatta

14 YHTEISSÄÄTELY Liian korkeat odotukset ja sivuutetuksi tuleminen lisäävät lapsen stressiä stressivasteet tulevat helposti tulkituksi huonona käytöksenä, uhmana, tahallisena kiusantekona lapsella on silloin yhteisen säätelyn tarve Läsnäoleva aikuinen säätelee lapsen sisäistä tilaa voi ratkaisevasti vähentää stressiä lapselle tulee mahdolliseksi kokea voimakasta hyvää oloa ja kestää pahaa oloa yhteiset kokemukset muuttuvat vähä vähältä omiksi mahdollisuuksiksi toistot ovat kullan arvoiset

15 KIINTYMYKSEN TARPEET Miten saa apua kun on levoton tai hätääntynyt Miten saa vahvistusta omalle innokkuudelleen ja aloitteellisuudelleen miten tulee kuulluksi ja tuetuksi Lapsen itsenäisyys ja oppimiskyky vahvistuvat, kun iloitaan yhdessä ja lohdutetaan vaikeissa hetkissä Omat kiintymyskokemuksemme vaikuttavat tapaamme kokea ja elää tärkeitä ihmissuhteita mielellistäminen: omien reaktioiden ja itsestäänselvyyksien tietoiseksi nostamista PedaSens logiikka tulee tutkimuksista, jossa videointerventiot vahvistavat tätä parhaiten

16 KIINTYMYSSUHTEET UUDESSA VALOSSA Valikoiva suhde huolehtivaan aikuisiin säätelykyvyn kehittymisen suhteita turvallisuus ja stressin säätely vuorotteleva tunneviestintä ja kommunikoinnin taito Kiintymyssuhteita muodostuu moniin samanaikaisesti ja eri tavoilla yhteisöllinen vanhemmuus on ihmisen voimavara empatia, kieli, yhteistoiminta Eri kiintymyssuhteet tukevat minuuden kasvua erilaisiin ulottuvuuksiin lapsi hyötyy monista ja erilaisista kiintymyksen kohteista ihmisen rikas, vivahteikas sosiaalinen älykkyys syntyy tätä kautta 16

17 KEHITYSTÄ TUKEVA ASENNE KÄYTÄNNÖSSÄ Toisen näkeminen erityisenä utelias kiinnostus hyväksyminen arvon ja merkityksen antaminen menipä tuo hienosti sinä olet sitten kiva tyttö/ poika Kunnioittaminen vastuun ottamista omista virheistä nyt en tainnut kuunnella, en oikein osannut toimia Myötä tunteminen olipa rankka juttu, voi kuinka ihana tarina Sanoittaminen ennakointi, jälkipurku ja kiitos

Samankaltaiset tiedostot

PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS

PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet osasto, THL Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Varhaiskasvatus LASSO-TUTKIMUSRYHMÄ