ADOPTIOLAPSEN ERITYISYYS - MITEN KOHDATA, MITEN AUTTAA, MITEN JAKSAA

Transkriptio

1 ADOPTIOLAPSEN ERITYISYYS - MITEN KOHDATA, MITEN AUTTAA, MITEN JAKSAA Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet osasto, THL

2 OLEELLISIA KYSYMYKSIÄ Miten ymmärtää lapsen yhteyteen asettumisen vaikeutta erilaiset keholliset hermoston tilat Tuoko kiintymyksen ja sen vaikeuksien ymmärtäminen oleellista uutta kuvaamme adoptiolapsen erityisyydestä adoptiovanhemmuudesta Voiko kiintymyskykyä parantaa jos lapsi on jo useamman vuoden ikäinen erilaiset kiintymisen vaikeudet mitä voi tehdä itse ja missä hakea apua Miten pitää huolta omasta itsestä 2

3 MITÄ KAIKKI LAPSET TARVITSEVAT Lasten tarpeet ovat universaaleja erityiset tarpeet ovat samoja tarpeita erityisissä tilanteissa ravinto, liikunta, lepo tulla nähdyksi omana itsenään, iloa tuottavana tulla kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen vapautta tutkia ja onnistua saada opetusta oman kulttuurin arvoista ja odotuksista tulla hyväksytyksi omaan ryhmäänsä ja yhteisöönsä sisäisen tilan yhteistä säätelyä voidakseen pysyä sopivassa vireystilassa

4 ADOPTOIDUN LAPSEN KEHITYS ON ERITYISTÄ Kaikilla on takanaan poikkeavia vuorovaikutussuhteita jotka vaikeuttavat turvallisuuden hahmottamista monella kokemuksia fyysisestä traumasta tunteiden eriytymistä ja säätelyä Vaikeus luottaa ihmisiin kiintymysjärjestelmän häiriöitä uskon puute omaan merkitykseen vanhemmille ja omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa Kahden kulttuurin odotukset Kehitys on usein ristiriitaista joissakin taidoissa erinomainen ja toisissa heikko 4

5 LAPSEN KEHITYKSEN ENSIMMÄINEN YDINVIESTI Jokaisella lapsella on yksilöllinen ja laaja kehityksellisten mahdollisuuksien kirjo oma kirjo on muodostunut perimän ja varhaisten kokemusten yhteisvaikutuksesta Lapsi ei voi tavoittaa mahdollisuuksiaan itse oma tutkiminen ja selville saaminen tarvitsevat tukirakenteen Hän tarvitsee aikuista sekä vahvistamaan niitä kehityksen alueita, jotka ovat hänelle heikoimpia tukemaan lapsen stressitason säätelyssä

6 YHTEISSÄÄTELY Läsnäoleva aikuinen säätelee lapsen sisäistä tilaa yhteyden saaminen lapseen vahvistaa vuorovaikutuksen ja yhteyden tilaa vähentää ratkaisevasti lapsen kokemaa stressiä lapselle tulee mahdolliseksi kokea voimakasta hyvää oloa ja kestää pahaa oloa yhteiset kokemukset muuttuvat vähä vähältä omiksi mahdollisuuksiksi Stressin hallinnan säätelykeskukset kehittyvät varhaislapsuuden aikana on tärkeätä harjaannuttaa yhteissäätelyä ennen murrosikää 6

7 KEHOLLISET HERMOSTON TILAT Vuorovaikutus ja yhteys levollisessa yhteydessä toiseen seuraa ja vastaa ilmeisiin ja/tai äänensävyihin huomaa toisen valmiuden hyvään Taistelu tai pako pelon tai raivon värittämä yhteys toisiin yksioikoiset reaktiot, ei joustamisen kykyä katse pälyilevä, hengitys ja syke kiihkeitä Jähmettyminen ei yhteyttä toisiin ei vaikuta kuulevan, näkevän eikä edes tuntevan katse tuijottava, hengitys pinnallinen, hidas syke

8 VUOROVAIKUTUKSEN JA YHTEYDEN TILA Ihmisellä erityisen runsaasti sosiaalisia viestintäkanavia silmät ja silmien ympäristön lihakset äänen väri ja sävyt kuulon herkkyys ja suuntautuminen Varhaisemmat viestintäkanavat käsien eleet kehon asento kosketus Sisäinen tila hengityksen ja sydämen sykkeen joustavuus kehon rentous

9 SÄÄTELY SUOJAAVANA JA RAKENTAVANA. Voimakkaiden kielteisten tunteiden hallinta Pelko ja kipu kertovat uhasta fyysiselle hyvinvoinnille Yksin jäämisen kauhu perustavin ihmisen hätä poissaolevuus on lapselle yllättävän voimakas stressi kiintymyssuhteiden välttelevät muodot Leikissä aikuisen kanssa lapsi voi kokea riemua, joka olisi muuten liian kiihkeää kokemus omasta voimasta ja kyvykkyydestä Ilon yhteinen kokeminen on onnea yhdessä koettu ilo rakentaa mielenterveyden perustaa 9

10 TOINEN YDINVIESTI Myönteiset tunnetilat avaavat kehityksen mahdollisuuksia ja vahvistavat kehitystä Myönteiset tunnetilat nousevat neljää eri kanavaa 1) uteliaan tutkiminen ja löytämisen tuoma hallinnan tunne 2) fyysinen leikki erityisesti toisten kanssa riehakkuus lisää mielihyvää 3) hoiva- ja kiintymyskokemukset kun on niiden aika 4) ryhmään kuuluminen yhdessä tekeminen ja onnistuminen

11 KOLMAS YDINVIESTI Lapsi kehittyy vuorovaikutuskokemuksissa kiintymyssuhteet suhteet muihin lapsiin ovat pienestä asti tärkeitä leikki, yhteistoiminta, sosiaalinen neuvottelu aikuissuhteet ovat keskeiset jäsentävät suhteet Lapsi hyötyy vahvasta yhteydestä toisiin tämän havaitsemiseen hänellä on synnynnäisiä kykyjä läsnäolo ja lämmin kiinnostus ovat tärkeimmät

12 SAMANTAHTISUUS Sisäsyntyinen kyky havaita resonoiva rytmi turvallisuuden tunne kun voi ennakoida Mielihyvä siitä, että saa vastauksen kokemus siitä, että tulee hyväksytyksi yhteyteen lapsi saa tuntea, että tuottaa toiselle iloa mielihyvä tarttuu Häpeä on kokemus siitä, ettei saa vastausta häpeä on voimakkain sosiaalinen tunne, jota tulee käyttää kasvatuksessa tietoisesti ja hyvin varoen jäähypenkki on käsitteenä häpeärangaistus vaihtoehtona esim. voimapenkki: mennään keräämään voimaa että osaa käyttäytyä oikein

13 TUNTEIDEN YHTEEN SOINNUTTAMINEN Vastataan samalla tunneilmaisun muodolla muoto, elävyys, intensiteetti nouseva, laskeva, hiipivä, räjähtävä, Sanaton viestintä äänensävyt, eleet, ilmeet, läheisyys, kosketus sanoillakin on sanattomia painoarvoja ei!, miksi? ; passiivimuotoiset kehotukset hyvä, kiitos, ihana Yhteen soinnuttaminen kestää usein vain muutaman sekunnin silti juuri se luo yhteisen tunnesäätelyn tilan

14 MYÖNTEINEN SOSIAALINEN ODOTUS Ihmiset kokevat yhteistoiminnan palkitsevana lapsetkin jakavat ruoastaan ja muusta omastaan pienempien lohduttaminen Jo vauvojen mielestä toista kuuluu auttaa jos hänellä on jokin päämäärä vain mikäli toinen mielletään inhimilliseksi Ihmiselle tärkeintä on tulla hyväksytyksi omaan yhteisöön emme ole vain yksilöitä, jotka etsivät omaa tyydytystä

15 KIINTYMYKSEN TARPEET Miten saa apua kun on levoton tai hätääntynyt Miten saa vahvistusta omalle innokkuudelleen ja aloitteellisuudelleen miten tulee kuulluksi ja tuetuksi itsenäisyys vahvistuu kun iloitaan yhdessä ja lohdutetaan vaikeissa hetkissä Omat kiintymyskokemuksemme vaikuttavat tapaamme kokea ja elää tärkeitä ihmissuhteita kiintymys kehittyy kokemuksissa yleensä siirtyy seuraavaan sukupolveen ensimmäinen periytymisen muoto, joka ei perustu geenien siirtymiseen työ omien kiintymysoletusten kanssa ratkaisevaa, jotta voi auttaa lasta 15

16 KIINTYMYSSUHTEET Vuorovaikutussuhteita, joissa tunnesäätely kehittyy avain on aikuisen kyky tavoittaa ja jäsentää lapsen tunne tunteiden yhteen soinnuttaminen Vahvistavat lapsen uteliaisuutta ja tutkimista turvallisuudentunne saa uskaltautumaan maailmaan turvallisuuden tunne sisäistyy sitä hitaammin, mitä enemmän sitä on häiritty turvallisuus on ilon, hallinnan ja kyvykkyyden perusta Yhdentävät aivojen eri osia ja toimintoja monimutkainen toiminta edellyttää montaa eri kanavaa alhaalta ylös ja oikealta vasemmalle 16

17 LUOTTAVAINEN ELI TURVALLINEN KIINTYMYS Lapseen virittäytyvä, lapsen viesteihin vastaava hoito myönteiset tunteet vahvistetaan kielteiset tunteet rauhoitetaan Lapsi luottaa tulevansa kuulluksi avoin sekä hätänsä että ilonsa ilmaisussa johtaa laajaan asteikkoon hallittavissa olevia tunteita uteliaisuus ja yhteinen toiminta älyllinen kehitys vahvistuu empatiakyky kehittyy 17 sosiaalinen joustavuus tuo myönteistä palautetta

18 VÄLTTELEVÄ KIINTYMYS Lapsen viestit sivuuttava, ennustettava hoito tunnetasolla etäistä, virittäytyminen vähäistä tai vääristynyttä kielteisten tunteiden tyynnyttäminen tehotonta lapsi jätetään rauhoittumaan itse huomio pois vuorovaikutuksesta kohti esinemaailmaa Lapsi ei luota tunteisiinsa eikä niiden jakamiseen uteliaisuus suuntautuu esinemaailmaan näennäisitsenäisyys suomalaisen kulttuurin perinteinen oletusarvo vaikeuksia empatian kehittymisessä avointa tai piilotettua aggressiivisuutta riippuvuuskehitys vaarana 18

19 RISTIRIITAINEN KIINTYMYS Hoito ennustamatonta, aikuisen tunteiden ohjaamaa vastaaminen, torjuminen ja tunkeutuminen vaihtelevat ennakoimattomasti voimistaa lapsen kielteisiä tunteita huomio juuttuu aikuisen hallintaan Lapsi takertuu ja pakottaa ulospäin suuntautuva uteliaisuus tukahtuu sosiaalinen epävarmuus ahdistus ja masennusoireet 19

20 HÄIRIINTYNYT KIINTYMYS Outoja, yhteen sopimattomia käyttäytymisen piirteitä hajanainen levottomuus, paniikkikohtaukset, raivo pelon leimaamaa käyttäytymistä taistele, pakene tai jähmety äkillinen poissaolevuus Huono fyysinen yhteys läheisyys ja yhteys ahdistavia, katseyhteys huono valehtelu ei anna hoitaa itseään varastaminen oman kehon kokemus epäselvä kömpelyys Huono tunneyhteys pakonomaista miellyttämistä tai hallintaa 20

21 VANHEMMUUS HÄIRIINTYVÄSSÄ KIINTYMYKSESSÄ Vanhempi uhkaa väkivallalla tai hylkäämisellä jatkuva stressitila on traumaattista uuden oppiminen häiriintyy Vanhempi leikkii vähemmän yhteisen ilon ja tyyntymisen kokemuksia vähän Vanhempi vastaa tunneviesteihin vääristyneesti ymmärtää lapsen motiivit väärin häpeä korostuu Vanhempi puhuu vähemmän suunnitelmallinen yhteistyö kärsii lapsen oman toiminnan seuranta ja suunnitelmallisuus kärsivät 21

22 KIINTYMYKSEN HÄIRIINTYMINEN AIVOTASOLLA Vaikeuksia stressin hallinnassa stressivasteet pitkiä ja aivoille vauriollisia oppimishäiriöt Vaikeuksia tunnetilojen säätelyssä pysyviä muutoksia mielihyvän kokemisessa riippuvuudet, viiltely, syömishäiriöt Vaikeuksia vihan tunnistamisessa ja hallinnassa pelko ja hyökkäysvalmius uhkaava aggressiivisuus Irrottautuminen kauhun keskellä dissosiaatio 22

23 KIINTYMYKSEN OLETUSMALLIEN MUUTOS Kokemukset ihmissuhteissa muovaavat perusoletuksia itsestä, toisesta ja maailmasta ihminen etsii eheyttävää ja korjaavaa kokemusta mutta: vahva taipumus odottaa aiemman toistuvan siksi korjaavan aikuisen on oltava tietoinen ja aktiivinen oltava kiinnostunut ja valmis kuulemaan lapsen viestit etsii keinoja vastata niihin tavalla, joka tukee lapsen toimintaa aikuisen tietoisuus kiintymyshäiriöistä auttaa ymmärtämään lapsen vaikeuksia Terapeuttinen apu suuntauduttava kykyyn olla yhteydessä myönteisen suhteen rakentaminen kokemuksellisesti vanhempi ja lapset molemmat mukana 23

24 USKO LAPSEN MAHDOLLISUUKSIIN Todellisuuspohjaista ennakkoasenteet vaikuttavat ammattilaisten luokitteleva arviot voivat sekoittaa Tuetaan onnistumista yhdessä tehty muuttuu omiksi mahdollisuuksiksi aivot kehittyvät toiminnassa ja kokemuksissa radat, joita käytetään, vahvistuvat harvoin käytetyt radat surkastuvat Merkitään onnistuminen lapsi ei tiedä, mikä merkitsee odotukset itse pärjäämiselle usein liian korkeita pienestä onnistumisesta kiittäminen ratkaisee 24

25 MITEN PITÄÄ HUOLTA ITSESTÄÄN 1 Onnistumista tukee, että ajattelu, tunteminen ja kehollisuus pysyvät yhdistyneinä toisiinsa toiminnan vaihtoehdot ovat silloin suurimmat Fyysinen vointi on perusta muutos kehon hyvinvoinnissa tukee kyvykkyyttä liikunta parantaa myös henkistä kestävyyttä lisää mielihyvää ja ehkäisee masennusta HIIT (high intensity interval training), jollei ehdi muuta Ravitsemus antioksidantit (marjat, pakuri) öljyt: kalaöljy, hampun tai pellavansiemen 25

26 MITEN PITÄÄ HUOLTA ITSESTÄÄN 2 Henkinen vointi mielen säätely: kyky palata yhdistyneeseen kokemiseen paluu kulloiseenkin hetkeen: tietoinen hyväksyvä läsnäolo hengityksen tietoinen rauhoittaminen helpoin tapa viisi tietoista pitkä hengitystä kolme kertaa päivässä tietoinen kävely, askartelu, käsityöt, ruoanlaitto Omista kokemistavoista kiinnostuminen mikä tässä tilanteessa koskettaa minua mikä saa minut kuohuksiin, lamaantumaan, masentumaan miksi koen, että näin on hyvä toimia mielellistäminen tukee omaa tasapainoista kiintymystä olla omalle itselle myötätuntoinen, kiinnostunut kuulija terapia voi tukea 26

27 MITEN PITÄÄ HUOLTA ITSESTÄÄN 3 Parisuhde vanhemmuus on yhteinen projekti erilaisuus on voimaa ja sitä tulee arvostaa syvällinen ihmisenä kasvamisen prosessi Lapset kuormitus tuo esiin perustavia toiminta ohjaavia voimia suhteessa voi saada tukea näiden muuttamiseen ilo lasten kehityksestä on keskeinen mielihyvän lähde sisarukset ja ystävät tukevat lapsen kasvua sosiaaliseksi ihmiseksi jokainen lapsi tarvitsee erityisiä hetkiä oma pieni aika rikastaa aikuisen ja lapsen suhdetta nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on lapselle tärkeintä lapsen hyvinvointi ravitsee vanhempaa 27

28 JATKOLUKEMISTA Theraplay: Mäkelä J, Vierikko I: Kuinka yhteys löytyy. Vuorovaikutusterapia huostaanotetun lapsen hoidon tukena, SOS-lapsikylä 2004 Mielen kehitys ja sen tukeminen: Siegel D: Mielitaju. Muutoksen tiede, Basam 2012 Hyväksyvä läsnäolo: Kabat-Zinn J: Olet jo perillä. Tietoisen läsnäolon taito, Basam 2013 Vanhemmuus: Hughes D: Kiintymyskeskeinen vanhemmuus Toimivuutta kasvatukseen, PT-kustannus 2011 Sijoitetun lapsen oireilun ymmärtäminen ja auttaminen: Hughes D: Tie traumasta tervehtymiseen. Rakkauden herättäminen syvästi vaurioituneissa lapsissa, PT_kustannus 2006 HIT: Hittitreeni HIIT, Hyvä Terveys, 10/