ADOPTIOLAPSEN ERITYISYYS - MITEN KOHDATA, MITEN AUTTAA, MITEN JAKSAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ADOPTIOLAPSEN ERITYISYYS - MITEN KOHDATA, MITEN AUTTAA, MITEN JAKSAA"

Transkriptio

1 ADOPTIOLAPSEN ERITYISYYS - MITEN KOHDATA, MITEN AUTTAA, MITEN JAKSAA Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet osasto, THL

2 OLEELLISIA KYSYMYKSIÄ Miten ymmärtää lapsen yhteyteen asettumisen vaikeutta erilaiset keholliset hermoston tilat Tuoko kiintymyksen ja sen vaikeuksien ymmärtäminen oleellista uutta kuvaamme adoptiolapsen erityisyydestä adoptiovanhemmuudesta Voiko kiintymyskykyä parantaa jos lapsi on jo useamman vuoden ikäinen erilaiset kiintymisen vaikeudet mitä voi tehdä itse ja missä hakea apua Miten pitää huolta omasta itsestä 2

3 MITÄ KAIKKI LAPSET TARVITSEVAT Lasten tarpeet ovat universaaleja erityiset tarpeet ovat samoja tarpeita erityisissä tilanteissa ravinto, liikunta, lepo tulla nähdyksi omana itsenään, iloa tuottavana tulla kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen vapautta tutkia ja onnistua saada opetusta oman kulttuurin arvoista ja odotuksista tulla hyväksytyksi omaan ryhmäänsä ja yhteisöönsä sisäisen tilan yhteistä säätelyä voidakseen pysyä sopivassa vireystilassa

4 ADOPTOIDUN LAPSEN KEHITYS ON ERITYISTÄ Kaikilla on takanaan poikkeavia vuorovaikutussuhteita jotka vaikeuttavat turvallisuuden hahmottamista monella kokemuksia fyysisestä traumasta tunteiden eriytymistä ja säätelyä Vaikeus luottaa ihmisiin kiintymysjärjestelmän häiriöitä uskon puute omaan merkitykseen vanhemmille ja omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa Kahden kulttuurin odotukset Kehitys on usein ristiriitaista joissakin taidoissa erinomainen ja toisissa heikko 4

5 LAPSEN KEHITYKSEN ENSIMMÄINEN YDINVIESTI Jokaisella lapsella on yksilöllinen ja laaja kehityksellisten mahdollisuuksien kirjo oma kirjo on muodostunut perimän ja varhaisten kokemusten yhteisvaikutuksesta Lapsi ei voi tavoittaa mahdollisuuksiaan itse oma tutkiminen ja selville saaminen tarvitsevat tukirakenteen Hän tarvitsee aikuista sekä vahvistamaan niitä kehityksen alueita, jotka ovat hänelle heikoimpia tukemaan lapsen stressitason säätelyssä

6 YHTEISSÄÄTELY Läsnäoleva aikuinen säätelee lapsen sisäistä tilaa yhteyden saaminen lapseen vahvistaa vuorovaikutuksen ja yhteyden tilaa vähentää ratkaisevasti lapsen kokemaa stressiä lapselle tulee mahdolliseksi kokea voimakasta hyvää oloa ja kestää pahaa oloa yhteiset kokemukset muuttuvat vähä vähältä omiksi mahdollisuuksiksi Stressin hallinnan säätelykeskukset kehittyvät varhaislapsuuden aikana on tärkeätä harjaannuttaa yhteissäätelyä ennen murrosikää 6

7 KEHOLLISET HERMOSTON TILAT Vuorovaikutus ja yhteys levollisessa yhteydessä toiseen seuraa ja vastaa ilmeisiin ja/tai äänensävyihin huomaa toisen valmiuden hyvään Taistelu tai pako pelon tai raivon värittämä yhteys toisiin yksioikoiset reaktiot, ei joustamisen kykyä katse pälyilevä, hengitys ja syke kiihkeitä Jähmettyminen ei yhteyttä toisiin ei vaikuta kuulevan, näkevän eikä edes tuntevan katse tuijottava, hengitys pinnallinen, hidas syke

8 VUOROVAIKUTUKSEN JA YHTEYDEN TILA Ihmisellä erityisen runsaasti sosiaalisia viestintäkanavia silmät ja silmien ympäristön lihakset äänen väri ja sävyt kuulon herkkyys ja suuntautuminen Varhaisemmat viestintäkanavat käsien eleet kehon asento kosketus Sisäinen tila hengityksen ja sydämen sykkeen joustavuus kehon rentous

9 SÄÄTELY SUOJAAVANA JA RAKENTAVANA. Voimakkaiden kielteisten tunteiden hallinta Pelko ja kipu kertovat uhasta fyysiselle hyvinvoinnille Yksin jäämisen kauhu perustavin ihmisen hätä poissaolevuus on lapselle yllättävän voimakas stressi kiintymyssuhteiden välttelevät muodot Leikissä aikuisen kanssa lapsi voi kokea riemua, joka olisi muuten liian kiihkeää kokemus omasta voimasta ja kyvykkyydestä Ilon yhteinen kokeminen on onnea yhdessä koettu ilo rakentaa mielenterveyden perustaa 9

10 TOINEN YDINVIESTI Myönteiset tunnetilat avaavat kehityksen mahdollisuuksia ja vahvistavat kehitystä Myönteiset tunnetilat nousevat neljää eri kanavaa 1) uteliaan tutkiminen ja löytämisen tuoma hallinnan tunne 2) fyysinen leikki erityisesti toisten kanssa riehakkuus lisää mielihyvää 3) hoiva- ja kiintymyskokemukset kun on niiden aika 4) ryhmään kuuluminen yhdessä tekeminen ja onnistuminen

11 KOLMAS YDINVIESTI Lapsi kehittyy vuorovaikutuskokemuksissa kiintymyssuhteet suhteet muihin lapsiin ovat pienestä asti tärkeitä leikki, yhteistoiminta, sosiaalinen neuvottelu aikuissuhteet ovat keskeiset jäsentävät suhteet Lapsi hyötyy vahvasta yhteydestä toisiin tämän havaitsemiseen hänellä on synnynnäisiä kykyjä läsnäolo ja lämmin kiinnostus ovat tärkeimmät

12 SAMANTAHTISUUS Sisäsyntyinen kyky havaita resonoiva rytmi turvallisuuden tunne kun voi ennakoida Mielihyvä siitä, että saa vastauksen kokemus siitä, että tulee hyväksytyksi yhteyteen lapsi saa tuntea, että tuottaa toiselle iloa mielihyvä tarttuu Häpeä on kokemus siitä, ettei saa vastausta häpeä on voimakkain sosiaalinen tunne, jota tulee käyttää kasvatuksessa tietoisesti ja hyvin varoen jäähypenkki on käsitteenä häpeärangaistus vaihtoehtona esim. voimapenkki: mennään keräämään voimaa että osaa käyttäytyä oikein

13 TUNTEIDEN YHTEEN SOINNUTTAMINEN Vastataan samalla tunneilmaisun muodolla muoto, elävyys, intensiteetti nouseva, laskeva, hiipivä, räjähtävä, Sanaton viestintä äänensävyt, eleet, ilmeet, läheisyys, kosketus sanoillakin on sanattomia painoarvoja ei!, miksi? ; passiivimuotoiset kehotukset hyvä, kiitos, ihana Yhteen soinnuttaminen kestää usein vain muutaman sekunnin silti juuri se luo yhteisen tunnesäätelyn tilan

14 MYÖNTEINEN SOSIAALINEN ODOTUS Ihmiset kokevat yhteistoiminnan palkitsevana lapsetkin jakavat ruoastaan ja muusta omastaan pienempien lohduttaminen Jo vauvojen mielestä toista kuuluu auttaa jos hänellä on jokin päämäärä vain mikäli toinen mielletään inhimilliseksi Ihmiselle tärkeintä on tulla hyväksytyksi omaan yhteisöön emme ole vain yksilöitä, jotka etsivät omaa tyydytystä

15 KIINTYMYKSEN TARPEET Miten saa apua kun on levoton tai hätääntynyt Miten saa vahvistusta omalle innokkuudelleen ja aloitteellisuudelleen miten tulee kuulluksi ja tuetuksi itsenäisyys vahvistuu kun iloitaan yhdessä ja lohdutetaan vaikeissa hetkissä Omat kiintymyskokemuksemme vaikuttavat tapaamme kokea ja elää tärkeitä ihmissuhteita kiintymys kehittyy kokemuksissa yleensä siirtyy seuraavaan sukupolveen ensimmäinen periytymisen muoto, joka ei perustu geenien siirtymiseen työ omien kiintymysoletusten kanssa ratkaisevaa, jotta voi auttaa lasta 15

16 KIINTYMYSSUHTEET Vuorovaikutussuhteita, joissa tunnesäätely kehittyy avain on aikuisen kyky tavoittaa ja jäsentää lapsen tunne tunteiden yhteen soinnuttaminen Vahvistavat lapsen uteliaisuutta ja tutkimista turvallisuudentunne saa uskaltautumaan maailmaan turvallisuuden tunne sisäistyy sitä hitaammin, mitä enemmän sitä on häiritty turvallisuus on ilon, hallinnan ja kyvykkyyden perusta Yhdentävät aivojen eri osia ja toimintoja monimutkainen toiminta edellyttää montaa eri kanavaa alhaalta ylös ja oikealta vasemmalle 16

17 LUOTTAVAINEN ELI TURVALLINEN KIINTYMYS Lapseen virittäytyvä, lapsen viesteihin vastaava hoito myönteiset tunteet vahvistetaan kielteiset tunteet rauhoitetaan Lapsi luottaa tulevansa kuulluksi avoin sekä hätänsä että ilonsa ilmaisussa johtaa laajaan asteikkoon hallittavissa olevia tunteita uteliaisuus ja yhteinen toiminta älyllinen kehitys vahvistuu empatiakyky kehittyy 17 sosiaalinen joustavuus tuo myönteistä palautetta

18 VÄLTTELEVÄ KIINTYMYS Lapsen viestit sivuuttava, ennustettava hoito tunnetasolla etäistä, virittäytyminen vähäistä tai vääristynyttä kielteisten tunteiden tyynnyttäminen tehotonta lapsi jätetään rauhoittumaan itse huomio pois vuorovaikutuksesta kohti esinemaailmaa Lapsi ei luota tunteisiinsa eikä niiden jakamiseen uteliaisuus suuntautuu esinemaailmaan näennäisitsenäisyys suomalaisen kulttuurin perinteinen oletusarvo vaikeuksia empatian kehittymisessä avointa tai piilotettua aggressiivisuutta riippuvuuskehitys vaarana 18

19 RISTIRIITAINEN KIINTYMYS Hoito ennustamatonta, aikuisen tunteiden ohjaamaa vastaaminen, torjuminen ja tunkeutuminen vaihtelevat ennakoimattomasti voimistaa lapsen kielteisiä tunteita huomio juuttuu aikuisen hallintaan Lapsi takertuu ja pakottaa ulospäin suuntautuva uteliaisuus tukahtuu sosiaalinen epävarmuus ahdistus ja masennusoireet 19

20 HÄIRIINTYNYT KIINTYMYS Outoja, yhteen sopimattomia käyttäytymisen piirteitä hajanainen levottomuus, paniikkikohtaukset, raivo pelon leimaamaa käyttäytymistä taistele, pakene tai jähmety äkillinen poissaolevuus Huono fyysinen yhteys läheisyys ja yhteys ahdistavia, katseyhteys huono valehtelu ei anna hoitaa itseään varastaminen oman kehon kokemus epäselvä kömpelyys Huono tunneyhteys pakonomaista miellyttämistä tai hallintaa 20

21 VANHEMMUUS HÄIRIINTYVÄSSÄ KIINTYMYKSESSÄ Vanhempi uhkaa väkivallalla tai hylkäämisellä jatkuva stressitila on traumaattista uuden oppiminen häiriintyy Vanhempi leikkii vähemmän yhteisen ilon ja tyyntymisen kokemuksia vähän Vanhempi vastaa tunneviesteihin vääristyneesti ymmärtää lapsen motiivit väärin häpeä korostuu Vanhempi puhuu vähemmän suunnitelmallinen yhteistyö kärsii lapsen oman toiminnan seuranta ja suunnitelmallisuus kärsivät 21

22 KIINTYMYKSEN HÄIRIINTYMINEN AIVOTASOLLA Vaikeuksia stressin hallinnassa stressivasteet pitkiä ja aivoille vauriollisia oppimishäiriöt Vaikeuksia tunnetilojen säätelyssä pysyviä muutoksia mielihyvän kokemisessa riippuvuudet, viiltely, syömishäiriöt Vaikeuksia vihan tunnistamisessa ja hallinnassa pelko ja hyökkäysvalmius uhkaava aggressiivisuus Irrottautuminen kauhun keskellä dissosiaatio 22

23 KIINTYMYKSEN OLETUSMALLIEN MUUTOS Kokemukset ihmissuhteissa muovaavat perusoletuksia itsestä, toisesta ja maailmasta ihminen etsii eheyttävää ja korjaavaa kokemusta mutta: vahva taipumus odottaa aiemman toistuvan siksi korjaavan aikuisen on oltava tietoinen ja aktiivinen oltava kiinnostunut ja valmis kuulemaan lapsen viestit etsii keinoja vastata niihin tavalla, joka tukee lapsen toimintaa aikuisen tietoisuus kiintymyshäiriöistä auttaa ymmärtämään lapsen vaikeuksia Terapeuttinen apu suuntauduttava kykyyn olla yhteydessä myönteisen suhteen rakentaminen kokemuksellisesti vanhempi ja lapset molemmat mukana 23

24 USKO LAPSEN MAHDOLLISUUKSIIN Todellisuuspohjaista ennakkoasenteet vaikuttavat ammattilaisten luokitteleva arviot voivat sekoittaa Tuetaan onnistumista yhdessä tehty muuttuu omiksi mahdollisuuksiksi aivot kehittyvät toiminnassa ja kokemuksissa radat, joita käytetään, vahvistuvat harvoin käytetyt radat surkastuvat Merkitään onnistuminen lapsi ei tiedä, mikä merkitsee odotukset itse pärjäämiselle usein liian korkeita pienestä onnistumisesta kiittäminen ratkaisee 24

25 MITEN PITÄÄ HUOLTA ITSESTÄÄN 1 Onnistumista tukee, että ajattelu, tunteminen ja kehollisuus pysyvät yhdistyneinä toisiinsa toiminnan vaihtoehdot ovat silloin suurimmat Fyysinen vointi on perusta muutos kehon hyvinvoinnissa tukee kyvykkyyttä liikunta parantaa myös henkistä kestävyyttä lisää mielihyvää ja ehkäisee masennusta HIIT (high intensity interval training), jollei ehdi muuta Ravitsemus antioksidantit (marjat, pakuri) öljyt: kalaöljy, hampun tai pellavansiemen 25

26 MITEN PITÄÄ HUOLTA ITSESTÄÄN 2 Henkinen vointi mielen säätely: kyky palata yhdistyneeseen kokemiseen paluu kulloiseenkin hetkeen: tietoinen hyväksyvä läsnäolo hengityksen tietoinen rauhoittaminen helpoin tapa viisi tietoista pitkä hengitystä kolme kertaa päivässä tietoinen kävely, askartelu, käsityöt, ruoanlaitto Omista kokemistavoista kiinnostuminen mikä tässä tilanteessa koskettaa minua mikä saa minut kuohuksiin, lamaantumaan, masentumaan miksi koen, että näin on hyvä toimia mielellistäminen tukee omaa tasapainoista kiintymystä olla omalle itselle myötätuntoinen, kiinnostunut kuulija terapia voi tukea 26

27 MITEN PITÄÄ HUOLTA ITSESTÄÄN 3 Parisuhde vanhemmuus on yhteinen projekti erilaisuus on voimaa ja sitä tulee arvostaa syvällinen ihmisenä kasvamisen prosessi Lapset kuormitus tuo esiin perustavia toiminta ohjaavia voimia suhteessa voi saada tukea näiden muuttamiseen ilo lasten kehityksestä on keskeinen mielihyvän lähde sisarukset ja ystävät tukevat lapsen kasvua sosiaaliseksi ihmiseksi jokainen lapsi tarvitsee erityisiä hetkiä oma pieni aika rikastaa aikuisen ja lapsen suhdetta nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on lapselle tärkeintä lapsen hyvinvointi ravitsee vanhempaa 27

28 JATKOLUKEMISTA Theraplay: Mäkelä J, Vierikko I: Kuinka yhteys löytyy. Vuorovaikutusterapia huostaanotetun lapsen hoidon tukena, SOS-lapsikylä 2004 Mielen kehitys ja sen tukeminen: Siegel D: Mielitaju. Muutoksen tiede, Basam 2012 Hyväksyvä läsnäolo: Kabat-Zinn J: Olet jo perillä. Tietoisen läsnäolon taito, Basam 2013 Vanhemmuus: Hughes D: Kiintymyskeskeinen vanhemmuus Toimivuutta kasvatukseen, PT-kustannus 2011 Sijoitetun lapsen oireilun ymmärtäminen ja auttaminen: Hughes D: Tie traumasta tervehtymiseen. Rakkauden herättäminen syvästi vaurioituneissa lapsissa, PT_kustannus 2006 HIT: Hittitreeni HIIT, Hyvä Terveys, 10/

PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS

PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet osasto, THL Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Varhaiskasvatus LASSO-TUTKIMUSRYHMÄ

Lisätiedot

SIJAISHUOLLON KIINTYMYSSUHTEET LAPSEN KEHITYKSESSÄ TRAUMAN KORJAAMISEN MAHDOLLISUUS

SIJAISHUOLLON KIINTYMYSSUHTEET LAPSEN KEHITYKSESSÄ TRAUMAN KORJAAMISEN MAHDOLLISUUS SIJAISHUOLLON KIINTYMYSSUHTEET LAPSEN KEHITYKSESSÄ TRAUMAN KORJAAMISEN MAHDOLLISUUS Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 1

Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 1 Mikä vuorovaikutuksessa kuntouttaa Jukka Mäkelä Stakes, mielenterveysryhmä Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 1 Aivojen terve kehitys Aivojen tehtävä ohjata käyttäytymistä mahdollisimman

Lisätiedot

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö 31.5.2011

Lisätiedot

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Lapsuuden traumaattiset kokemukset ja niiden käsittely adoptioneuvonnassa

Lapsuuden traumaattiset kokemukset ja niiden käsittely adoptioneuvonnassa Lapsuuden traumaattiset kokemukset ja niiden käsittely adoptioneuvonnassa Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti (VET), Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuorten ja perheet

Lisätiedot

Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä

Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

KIINTYMYSSUHDE ADOPTIOPERHEEN ARJESSA

KIINTYMYSSUHDE ADOPTIOPERHEEN ARJESSA KIINTYMYSSUHDE ADOPTIOPERHEEN ARJESSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 28.5.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitujen lasten

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Kiintymyssuhde ja sen merkitys päivähoitoikäiselle lapselle

Kiintymyssuhde ja sen merkitys päivähoitoikäiselle lapselle Kiintymyssuhde ja sen merkitys päivähoitoikäiselle lapselle Christine Välivaara Kehittämispäällikkö/ psykologi PSM, YTM, LTO Lapset ja perheet KASTE- hanke Keski-Suomessa Pesäpuu ry, Lastensuojelun erityisosaamisen

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Aktiivisen läsnäolon merkitys lapselle

Aktiivisen läsnäolon merkitys lapselle Aktiivisen läsnäolon merkitys Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, THL Lapset, nuoret ja perheet osasto Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

LAPSEN KALTOINKOHTELUN JA KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS

LAPSEN KALTOINKOHTELUN JA KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS LAPSEN KALTOINKOHTELUN JA KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri lasten psykoterapeutti, vanhempi-lapsi terapeutti Erityisasiantuntija, THL Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö KULLERVO KALTOINKOHDELTUNA

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus 12.10.2015 1 Lapsen kehitys on aikuisen varassa Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa moniulotteisen ympäristön kanssa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

ADOPTIOLAPSEN VANHEMPANA: STRESSI, TRAUMA, KIINTYMYS JA HYVÄ ELÄMÄ

ADOPTIOLAPSEN VANHEMPANA: STRESSI, TRAUMA, KIINTYMYS JA HYVÄ ELÄMÄ ADOPTIOLAPSEN VANHEMPANA: STRESSI, TRAUMA, KIINTYMYS JA HYVÄ ELÄMÄ Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti (VET), Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuorten ja perheet -osasto,

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Lasten altistuminen väkivallalle yksilön, perheen ja yhteiskunnan ongelmana

Lasten altistuminen väkivallalle yksilön, perheen ja yhteiskunnan ongelmana Lasten altistuminen väkivallalle yksilön, perheen ja yhteiskunnan ongelmana Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija; Lapset, nuoret ja perheet -osasto Lapsiin kohdistuva

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

LAPSEN TASAPAINOISEN KEHITYKSEN TUKENA

LAPSEN TASAPAINOISEN KEHITYKSEN TUKENA VUOROVAIKUTUSSUHTEET LAPSEN TASAPAINOISEN KEHITYKSEN TUKENA Lapsen normaalin kehityksen ja vanhemmuuden tukemisen seminaari Turku 27.5.2015 Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti, Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikö, THL

Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti, Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikö, THL Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti, Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikö, THL Eduskunnan sivistysvaliokunnan pyytämä kannanotto ehdotukseen

Lisätiedot

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri

Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri 1 Mitä on temperamentti? Ihmiselle tyypillisiä käyttäytymispiirteitä, jotka erottavat hänet muista Yksilöllinen

Lisätiedot

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström 1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström Ihmissuhdetaidoista riippuva palvelun käyttäjäkokemus Ihmiskäsitys, ihmissuhdekyvyt Itsensä/toisen arvostus Vuorovaikutus, viestintä Empatia Älykkyys

Lisätiedot

MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ

MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ Kaisa Lumijärvi, projektipäällikkö Satu Rauhala, suunnittelija Ensi- ja turvakotien liitto Kannusta minut vahvaksi! - hanke Mikä on väkivaltaa kasvatuksessa

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

KOHTAAMINEN JA LÄSNÄOLO

KOHTAAMINEN JA LÄSNÄOLO KOHTAAMINEN JA LÄSNÄOLO -NÄKÖKULMIA ALLE 3-VUOTIAAN LAPSEN PEDAGOGIIKKAAN 21.03.2015 Maritta Opas Päiväkodinjohtaja, työnohjaaja, perheterapeutti KOHTAAMINEN -kohtaaminen on vuorovaikutusta, toisen ihmisen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Lapsen oikeus hyvään kasvuun

Lapsen oikeus hyvään kasvuun Lapsen oikeus hyvään kasvuun Miss sä oot? seminaari, 9.4.2014, Lahti Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ylilääkäri, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian vastuualue, TAYS Lasten

Lisätiedot