SIJAISHUOLLON KIINTYMYSSUHTEET LAPSEN KEHITYKSESSÄ TRAUMAN KORJAAMISEN MAHDOLLISUUS

Transkriptio

1 SIJAISHUOLLON KIINTYMYSSUHTEET LAPSEN KEHITYKSESSÄ TRAUMAN KORJAAMISEN MAHDOLLISUUS Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet osasto, THL

2 OLEELLISET KYSYMYKSET Tuoko kiintymyksen ja sen häiriöiden ymmärtäminen oleellista uutta kuvaamme (myöhäis)lapsuudesta ja nuoruudesta mielenterveydestä ja sen häiriintymisestä sijaishuollosta ja sijaisvanhemmuudesta Voiko kiintymyskykyä parantaa nuoruudessa onko sijaishuollossa oikein kiintyä lapseen onko uusi pettymys suhteen loppuessa pahempi kuin mahdollinen saavutettu hyöty voiko kiintymisestä olla haittaa Kilpaillaanko sijaishuollossa vanhemmuudesta 2

3 SIJOITETUN LAPSEN KEHITYS ON ERITYISTÄ Kaikilla on takanaan traumatisoinut vuorovaikutussuhde Monella kokemuksia fyysisestä traumasta Kehitys ristiriitaista joissakin taidoissa erinomainen toisissa todella heikko Vaikeus luottaa kiintymysjärjestelmässä häiriöitä Uskon puute niukasti onnistumisen ja siitä yhdessä iloitsemisen kokemuksia onnistumisen pienimmistäkin aluista kasvaa usko itseen jos niitä vahvistetaan 3

4 USKO LAPSEN MAHDOLLISUUKSIIN Todellisuuspohjaista ennakkoasenteet vaikuttavat ammattilaisten luokitteleva arviot voivat sekoittaa Tuetaan onnistumista yhdessä tehty muuttuu omiksi mahdollisuuksiksi aivot kehittyvät toiminnassa ja kokemuksissa radat, joita käytetään, vahvistuvat harvoin käytetyt radat surkastuvat Merkitään onnistuminen lapsi ei tiedä, mikä merkitsee odotukset itse pärjäämiselle usein liian korkeita pienestä onnistumisesta kiittäminen ratkaisee 4

5 MITEN YLLÄPITÄÄ USKOA OMAAN ITSEEN Onnistumista tukee, että ajattelu, tunteminen ja kehollisuus pysyvät yhdistyneinä toisiinsa toiminnan vaihtoehdot ovat silloin suurimmat joustavuus on voimaa Henkinen terveys on kykyä joustavaan, yhdistyneeseen ja jäsentyneeseen toimintaan yhdistyneisyyden ylläpitäminen on työtä omassa kehokokemuksessa pysyminen auttaa hengitykseen keskittyminen helpoin tapa tunnesiirtymät lapsesta kuormittavat ymmärrys lapsen minuuden pirstaleisuudesta auttaa missä olemuspuolessa lapsi kulloinkin on 5

6 LAPSEN KEHITYS ON AIKUISEN VARASSA Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa moniulotteisen ympäristön kanssa Jokapäiväisistä kanssakäymisistä läheisten kanssa syntyy aivorakenteita ja mielen kykyjä ulkoisesta syntyy sisäinen kotona, päivähoidossa, koulussa ja muissa arjen ympäristöissä Lapsen kehitys sen tukeminen ja ohjaaminen sen häiriintyminen ja korjaantuminen tapahtuvat suhteessa ympäristöön ja yhdessä siinä olevien ihmisten kanssa 6

7 AIVOT KEHITTYVÄT SSA Aivojen tehtävä on ohjata yksilön toimintaa saamansa informaation mukaan Aisti-informaatio ympäristöaistit, kehoaisti, sosiaaliset aistit Kokemusinformaatio jokainen kokee todellisuuden omalla tavallaan Toiminta ja kokemus ohjaavat kehitystä aivot kypsyvät hitaasti ja asteittain kokemukset ohjaavat yksilöllistä perimää 7

8 MINUUDEN KEHITYS Ehdoton synnynnäinen ainutkertaisuus temperamentti ja muu perinnöllinen erityisyys Alusta asti vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa kehitys tapahtuu yhteydessä lähimpiin aikuisiin minuus on vuorovaikutuksellinen miten minut otetaan vastaan samantahtisuuden ja yhteen sointumisen kokemus Terve minuus on pysyvästi muutoksessa jatkuvuus muutoksen keskellä on terveyttä jatkuvuuden ylläpitäminen vaatii sisäisen tilan säätelyä 8

9 SISÄISEN TILAN SÄÄTELY Sisäisen tilan pitäminen hallittavalla alueella tila kuvaa biologisen informaatiovirran kulkua säätely edestakaista vaimentamista ja vahvistamista keskeisin säätelijä on kehittynyt etuaivokuori Stressi on säätelyn kuormittumisen tila temperamenttinen erilaisuus liian korkeat odotukset traumahistoria: häiriintynyt kiintymys Trauma on tilanne, jossa säätelykyky on ylittynyt tarve ulkopuoliselle säätelylle ehdoton tulee helposti tulkituksi huonona käytöksenä 9

10 SÄÄTELY YKSIN JA YHDESSÄ AIVOJEN INFORMAATIOVIR TA KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA STRESSI HÄLYTTÄÄ TRAUMA - MINUUDEN KOKEMUKSEN MURTUMINEN TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY REAKTIOT SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII LIIAN ALHAINEN VIREYS KUOLLUT TILA ÄRSYKKEET 10

11 ITSEÄ SÄÄTELEVÄ TOINEN Aikuinen, joka säätelee lapsen sisäistä tilaa voi ratkaisevasti vähentää stressiä lapselle tulee mahdolliseksi kokea voimakasta hyvää oloa ja kestää pahaa oloa yhteiset kokemukset muuttuvat vähä vähältä omiksi mahdollisuuksiksi aikuisen säilytettävä oma yhtenäisyytensä eli yhteys omaan kehoon Stressin hallinnan säätelykeskukset kehittyvät lapsuuden ja nuoruuden aikana korjaaminen myöhemmin aina hitaampaa uudet kokemukset yhteisestä säätelystä ainoa keino tukea yhtenäistymistä 11

12 SÄÄTELY SUOJAAVANA VOIMANA. Voimakkaiden kielteisten tunteiden hallinta Pelko, kipu ja yksinäisyys määrittävät lapsen kannalta pahoinpitelyn ja laiminlyönnin poissaolevuus on lapselle yllättävän voimakas stressi kiintymyssuhteiden välttelevät muodot vuorovaikutustraumat häiriintynyt kiintymys Toisen stressiä vähentävä läsnäolo suojaa myöhemmältä ahdistukselta ja paniikkioireilulta adhd ja mania 12

13 SÄÄTELY RAKENTAVANA VOIMANA. Ilon yhteinen kokeminen on onnea yhdessä koettu onni rakentaa mielenterveyden myönteisen perustan ainoa teoreettisesti perusteltu suoja riippuvuusongelmia vastaan Leikissä aikuisen kanssa lapsen on mahdollista kokea riemua, joka olisi muuten liian kiihkeää kokemus omasta voimasta ja kyvykkyydestä suoja myöhempää masennusta vastaan 13

14 KIINTYMYKSEN TARPEET Miten saa apua kun on levoton tai hätääntynyt Miten saa vahvistusta omalle innokkuudelleen ja aloitteellisuudelleen miten tulee kuulluksi ja tuetuksi itsenäisyys vahvistuu kun iloitaan yhdessä ja lohdutetaan vaikeissa hetkissä Omat kiintymyskokemuksemme vaikuttavat tapaamme kokea ja elää tärkeitä ihmissuhteita kiintymys kehittyy kokemuksissa yleensä siirtyy seuraavaan sukupolveen ensimmäinen periytymisen muoto, joka ei perustu geenien siirtymiseen työ omien kiintymysoletusten kanssa ratkaisevaa, jotta voi lasten ja nuorten auttamiseen 14

15 KIINTYMYSSUHDE Valikoiva suhde, joka parantaa lapsen eloonjäämisen mahdollisuuksia muodostuu ensimmäisten kk:ien aikana lasta hoitaviin aikuisiin hoitokokemusten mukaan muovautuu myöhemmissä kokemuksissa käyttäytymisen ilmiasu persoonallinen Yksilöllinen kuhunkin suhteeseen useat kiintymyksen kohteet ihmiselle ominaista Yleistyy oletusmalleiksi siirtyvät läheisten kahdenvälisten aikuissuhteiden perustaksi muokkaa suhdetta omiin lapsiin 15

16 KIINTYMYSSUHTEET Vuorovaikutussuhteita, joissa tunnesäätely kehittyy avain on aikuisen kyky tavoittaa ja jäsentää lapsen tunne tunteiden yhteen soinnuttaminen Vahvistavat lapsen uteliaisuutta ja tutkimista turvallisuudentunne saa uskaltautumaan maailmaan turvallisuuden tunne sisäistyy sitä hitaammin, mitä enemmän sitä on häiritty turvallisuus on ilon, hallinnan ja kyvykkyyden perusta Yhdentävät aivojen eri osia ja toimintoja monimutkainen toiminta edellyttää montaa eri kanavaa alhaalta ylös ja oikealta vasemmalle 16

17 IHMISEN LUONNOLLINEN VANHEMMUUS ON YHDESSÄ KANNETTUA Vanhemmuuden jakaminen on voimavara kiintymyssuhteet on ymmärretty rajallisesti lapsi hyötyy useasta häneen sitoutuvasta aikuisesta hoitavan aikuisen sensitiivisyys on lapselle tärkeintä Vanhemman sitoutuminen lapseen liittyy hänen käytettävissä oleviin voimavaroihinsa kun on vaikeata, odottaa saavansa tukea tuen saaminen lisää toimintamahdollisuuksia ilman tukea jääminen lisää epätoivoa Ilman tarvitsemaansa tukea vanhempi kääntyy helpommin lastaan vastaan jokainen lasten kanssa elävä on tuen tarpeessa 17

18 LUOTTAVAINEN ELI TURVALLINEN KIINTYMYS Virittäytyvä, sensitiivinen hoito lapsen viestit kuullaan myönteiset tunteet vahvistetaan kielteiset tunteet rauhoitetaan Lapsi luottaa tulevansa kuulluksi avoin sekä hätänsä että ilonsa ilmaisussa johtaa laajaan asteikkoon hallittavissa olevia tunteita uteliaisuus ja yhteinen toiminta älyllinen kehitys vahvistuu empatiakyky kehittyy sosiaalinen joustavuus tuo myönteistä palautetta 18

19 VÄLTTELEVÄ KIINTYMYS Epäsensitiivisen, ennustettava hoito emotionaalisesti etäistä, virittäytyminen vähäistä tai vääristynyttä negatiivisten tunteiden tyynnyttäminen tehotonta huomio pois vuorovaikutuksesta kohti esinemaailmaa Lapsi ei luota tunteisiinsa eikä niiden jakamiseen uteliaisuus suuntautuu esinemaailmaan näennäisitsenäisyys suomalaisen kulttuurin oletusarvo vaikeuksia empatian kehittymisessä avointa tai piilotettua aggressiivisuutta riippuvuuskehitys 19

20 RISTIRIITAINEN KIINTYMYS Hoito ennustamatonta, aikuisen tunteiden ohjaamaa vastaaminen, torjuminen ja tunkeutuminen vaihtelevat ennakoimattomasti voimistaa negatiivisia tunteita huomio juuttuu aikuisen läheisyyden hallintaan Lapsi takertuu ja pakottaa ulospäin suuntautuva uteliaisuus tukahtuu sosiaalinen epävarmuus ahdistus ja masennusoireet kognitiivisen kehityksen riski 20

21 HÄIRIINTYNYT KIINTYMYS Outoja, yhteen sopimattomia käyttäytymisen piirteitä hajanainen levottomuus, paniikkikohtaukset, raivo pelon leimaamaa käyttäytymistä taistele, pakene tai jähmety äkillinen poissaolevuus Huono fyysinen yhteys läheisyys ja yhteys ahdistavia, katseyhteys huono valehtelu ei anna hoitaa itseään varastaminen oman kehon kokemus epäselvä kömpelyys Huono tunneyhteys pakonomaista miellyttämistä tai hallintaa 21

22 VANHEMMUUS HÄIRIINTYVÄSSÄ KIINTYMYKSESSÄ Vanhempi uhkaa väkivallalla tai hylkäämisellä jatkuva psykobiologinen stressitila uuden oppiminen häiriintyy Vanhempi leikkii vähemmän yhteisen ilon ja tyyntymisen kokemuksia vähän Vanhempi vastaa tunneviesteihin vääristyneesti ymmärtää lapsen motiivit väärin häpeä korostuu Vanhempi puhuu vähemmän suunnitelmallinen yhteistyö kärsii lapsen oman toiminnan seuranta ja suunnitelmallisuus kärsivät 22

23 KIINTYMYKSEN HÄIRIINTYMINEN AIVOTASOLLA Vaikeuksia stressin hallinnassa stressivasteet pitkiä ja aivoille vauriollisia oppimishäiriöt Vaikeuksia tunnetilojen säätelyssä pysyviä muutoksia mielihyvän kokemisessa riippuvuudet, viiltely, syömishäiriöt Vaikeuksia vihan tunnistamisessa ja hallinnassa pelko ja hyökkäysvalmius uhkaava aggressiivisuus Irrottautuminen kauhun keskellä dissosiaatio 23

24 TRAUMA JA AIVOT: DISSOSIAATIO Autonominen hermosto kypsymätön yhteydessä pysyminen vaikeaa taistele, pakene, jähmety reaktiot vallitsevia Mantelitumake kasvanut pelon yliviritys Pitkäaikaiseen muistiin painamisen keskus (hippocampus) pienentynyt aidosti ei muista asioita, jotka tapahtuneet ei muista omia tekojaan Yhtenäistävät keskukset ohentuneet yhteys toisiin ja omaan kehoon pelottavia paniikki ja itsen ulkopuolisuuden tunne 24

25 HÄIRIINTYNYT KIINTYMYS JA PSYKIATRIA ADHD säätelyhäiriö Kaksisuuntainen mielialahäiriö vaihtelu eri suojautumisjärjestelmien välillä Psykoosit - PTSD ääniharhat Persoonallisuushäiriöt mahdollisesti kaikkien taustalla häiriintynyt kiintymys parhaiten osoitettu rajatilahäiriöstä ja epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä (psykopatiasta) 25

26 KAKSI REAKTIOTAPAA TRAUMAAN AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA YLIVIREYSTILA vireystila ylittää aivojen yhdistämiskyvyn SOPIVA VIREYSTILA Ogden ja Minton 2000 ALIVIREYSTILA vireystila riittämätön aivojen yhdistämistyölle AIKA 26

27 KAKSI REAKTIOTAPAA TRAUMAAN AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA YLIVIREYSTILA Taistelu tai pako; ylivalppaus; tunkeutuvat tunteet tai mielikuvat Jäätyminen halvaantumisen tunne liikkumattomuus SOPIVA VIREYSTILA ALIVIREYSTILA Lysähtyneisyys, turtuminen, alistuminen, tunteettomuus 27 Ogden ja Minton 2000 AIKA

28 TRAUMAPERÄINEN STRESSIHÄIRIÖ PTSD Toiminnan, tuntemisen ja ajattelun häiriöt aivot eivät toimi yhdentyneesti tunkeutuvat erilliset aistimukset välttäminen ylivireysoireet Kehittyy häiriintyneen kiintymyksen pohjalle suuri osa aikuisena trauman kokevista ei sairastu Näennäisesti normaali persoonallisuus NNP arjen toiminnan järjestelmät Tunteiden vallassa oleva persoonallisuus TVP ei yhteydessä NNP:hen 28

29 AIKUISTEN KIINTYMYKSEN OLETUSMALLIT Autonominen (autonomous) läheisyys ja ihmissuhteet merkitseviä kyky ajatella omaa ja toisen sisäistä maailmaa oma elämänkertomus ehyt ja jäsentynyt Etäistävä (dismissive) tunnetasoisen läheisyyden välttäminen: yli-itsenäisyys kertomus älyllinen, vailla tunnemerkityksiä Uppoutunut (preoccupied) omien tunteiden ylivalta, takertuva tarvitsevuus elämän kertomus jäsentymätön, tunnevoittoinen Häiriintynyt kiintymys (läpikäymätön trauma) pirstaleinen ja aukkoinen kertomus 29

30 KIINTYMYKSEN OLETUSMALLIEN MUUTOS Kokemukset ihmissuhteissa muovaavat perusoletuksia itsestä, toisesta ja maailmasta ihminen etsii eheyttävää ja korjaavaa kokemusta mutta: vahva taipumus odottaa aiemman toistuvan siksi korjaavan aikuisen on oltava tietoinen ja aktiivinen Pitkäaikainen arjen aikuissuhde on aina kiintymyssuhde aikuisen tietoisuus kiintymyshäiriöistä keskeinen korjaamisen mahdollisuus suuri petetyksi tulemisen mahdollisuus erityisen suuri Aikuisen oltava kiinnostunut ja valmis kuulemaan lapsen viestit vastata niihin tavalla, joka tukee lapsen toimintaa 30

31 AKTIIVINEN VUOROVAIKUTUS Tapa ajatella aikuisen ja lapsen välistä suhdetta Suhteessa oleminen on toisessa piilevien erityisten mahdollisuuksien auttamista esiin Aikuinen vastaa vuorovaikutuksesta lapsi on osallinen mutta vain aikuinen voi olla tietoinen tavoitteista stressin säätely on kaiken kehityksen perusta Turvallisuuden rakentamisen viisi osa-aluetta yhteys, jäsentäminen, onnistuminen, huolenpito, leikki 31

32 AKTIIVISEN VUOROVAIKUTUKSEN VIESTIT Yhteyden rakentaminen löydän sinun luoksesi ja haen sinut yhteyteen et jää yksin tässä maailmassa sinä olet aivan erityinen Jäsentäminen minä pidän huolen siitä, että tämä hetki pysyy turvallisena sinä voit etsiä ja löytää ihmeellisiä asioita 32

33 AKTIIVISEN VUOROVAIKUTUKSEN VIESTIT II Onnistumisen varmistaminen sinä pystyt saamaan aikaan muutoksen tässä meidän maailmassamme Huolenpito ja hoiva minulle on tärkeää että sinusta tuntuu hyvältä Leikki sinun kanssasi on hauska olla ilo ja riemu ovat mahdollisia 33

34 AKTIIVISEN VUOROVAIKUTUKSEN ASENNE Toisen näkeminen erityisenä utelias kiinnostus hyväksyminen arvon ja merkityksen antaminen menipä tuo hienosti sinä olet sitten kiva tyttö/ poika Kunnioittaminen vastuun ottamista omista virheistä nyt en tainnut kuunnella, en oikein osannut toimia Myötä tunteminen onpa sinulla ollut rankkaa, olipa ihana tarina Sanoittaminen ennakointi, jälkipurku ja kiitos 34

35 MITEN TEHDÄ VUOROVAIKUTUKSESTA KORJAAVAA Erityisiä hetkiä, jossa lapsi voi vain onnistua vastuunotto omista virheistä yhteys omaan keholliseen kokemukseen hengitys, sydämen lyönnit hyväksyvä tietoinen läsnäolo Lapsen näkeminen erityisenä ja arvokkaana uteliaisuus ja hyväksyminen arvon ja merkityksen antaminen Lapsen häpeän ja trauman korjaaminen myötätunteminen omien hyvien havaintojen ja ajatusten sanoittaminen: pienet alut 35

36 THERAPLAY ESIMERKKINÄ Aktiivinen, vuorovaikutukseen sitouttava, leikkisä lapsen hyvää kehitystä tukeva työmuoto Suunnitelmallisia kiintymysrakenteita korjaavia kokemuksia esisanallista tunteiden yhteen soinnuttamista stressiä lievittävää fyysistä kosketusta iloa tuovaa leikkivää ja hoivaavaa kosketusta intensiivistä vuorovaikutusta: taikahetkiä 36