Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti, Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikö, THL

Transkriptio

1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti, Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikö, THL Eduskunnan sivistysvaliokunnan pyytämä kannanotto ehdotukseen varhaiskasvatuslain muuttamiseksi Lakimuutos tulee vähentämään suomalaislasten sosioemotionaalista hyvinvointia ja käynnistämään syrjäänjoutumisen kierre uusille lapsille. Perustelen tätä kahden itsenäisen ilmiön kautta, joihin molempiin ehdotettu lakimuutos vaikuttaa haitallisesti. Ensimmäinen on, että yhteisöllisyyden kokemukset tutussa vertaisryhmässä ovat oleellisia lapsen aivojen kehitykselle. Lakimuutos tulisi oleellisesti vähentämään varhaiskasvatusryhmien yhtenäisyyttä. Toinen on, että perheen (erityisesti äitien) kokema vanhemmuuden tuki on tärkein suojatekijä lasten kaltoinkohtelua vastaan. Monen perheen kohdalla lakimuutos johtaisi käytännöllisen vanhemmuuden tuen vähenemiseen. Molempien ilmiöiden kannalta viime vuosien tieteellinen tutkimus on tuonut uutta tietoa, jonka varassa vanhoja näkökulmia on syytä tuulettaa. Alla avaan näitä kahta ilmiötä suhteessa ehdotettuun lakimuutokseen. 1) Lapsen aivojen kehitykselle tärkeä moniulotteinen sosiaalinen ympäristö muuttuu ehdotuksen myötä oleellisesti heikommaksi. a. Tärkein aivojen kehitystä muovaava vaihe on aika ennen kouluikää. b. Aivot kehittyvät toiminnassa: vuorovaikutuksessa arjen ympäristöjen ja niissä olevien ihmisten kanssa. Ihmissuhteet ovat ihmisaivojen ensisijainen tehtäväkenttä ja siten ne myös suuntaavat aivojen kehitystä vahvimmin. Kun ihmissuhteet pysyvät hallittavina, aivot voivat keskittyä taitojen ja tietojen oppimiseen. c. Lapsi hyötyy merkittävästi varhaisista ryhmäkokemuksista, joissa ryhmä säilyy tuttuna. Tuttuus lisää hallinnan tunnetta; vaihtuvuus kuormittaa sitä ja nostaa lapsen stressitasoa. Stressitason nousu vähentää kykyä sosiaalisuuteen. d. Uuden lain myötä lapsen sosioemotionaaliselle kehitykselle keskeiset lapsiryhmät muuttuvat epävakaammiksi. Osa-aikaisten lasten määrä ryhmissä kasvaa ja osa ryhmistä muodostuu erityisesti näistä lapsista. Molemmissa tilanteissa lapsiryhmät muodostuvat vaihtuviksi lasten tulleessa ja lähtiessä satunnaisina aikoina. Tämä kasvattaa lapsen arjen sosiaalisten suhteiden lukumäärää, mikä kuormittaa hänen kehittyvää yhteisöllisyyden hallintaansa. e. Yhteisöllisyyden hallinta alkaa synnynnäisestä kiinnostuksesta sosiaalisiin suhteisiin ja synnynnäisestä kyvystä arvioida hyväntahtoisuutta ja pahantahtoisuutta niissä. Hyväntahtoisuus näkyy toisen auttamisena ja omastaan toiselle jakamisena. Vaikka tämä on synnynnäinen valmius, se tarvitsee harjoittelua, kuten mikä tahansa kehittyvä kyvykkyys. f. Myös taipumus erotella lapsia kuuluvaksi meihin tai muihin on synnynnäinen. Siten päivähoidossa havaittu taipumus syrjään jättävään kiusaamiseen on helposti ymmärrettävä. Sen ehkäisy ja siten luonnollisen yhteisöllisyyden vahvistaminen on varhaiskasvatuksen keskeisin tehtävä. ja pohja muulle oppimiselle. Aikuista tarvitaan syrjään joutuvien palauttamiseen osaksi meryhmää. Vaihtuvissa ryhmissä me-kokemus vaikeutuu.

2 g. Ryhmäkoon kasvu vaikeuttaa entisestään lapsen kykyä jäsentää moninaisia sosiaalisia suhteita. Tämä lisää syrjäyttävää kiusaamista ja heikentää kaikkien oppimista. 2) Syntyy uusi joukko haavoittuvia perheitä. Osa perheistä jää vaille sitä tukea, jota päivähoito on antanut vanhemmille keskeisessä kasvatustehtävässä. a. Päinvastoin kuin usein luullaan, ihmisen lajityypillinen vanhemmuus on yhteisöllistä. Kiintymyssuhteet on ymmärretty rajallisesti, kun on arveltu lapsen kehittyvän vain yhden tai hyvin harvan kiintymyssuhteen varassa. Yhteisöllinen vanhemmuus on ihmisen erityisen älykkyyden, sosiaalisuuden, empatiakyvyn perusta. Myös kieli ja sen mahdollistama kulttuurinen kehitys perustuvat todennäköisesti lasten yhteisölliseen kasvatukseen. b. Yhteisöllinen kasvatus merkitsee sitä, että äidit tarvitsevat jakajia arkiseen kasvatustehtäväänsä. Isät ovat tässä keskeisiä, mutta se ei riitä. Perinteisesti sukulaiset ja muut, isommat lapset ovat olleet tässä keskeisiä. Meidän yhteiskunnassamme tätä tukea tarjoaa varhaiskasvatuslain alainen toiminta. c. Tuen tarve on henkilökohtainen kokemus pärjäämisestä, eikä sitä voi ulkopuolelta määritellä. Jos perheet eivät saa sitä tukea, jota kokevat tarvitsevansa, lasten laiminlyönnin ja pahoinpitelyn riski lisääntyvät. Nämä ovat Suomessa merkittävimpiä lapsen tervettä kehitystä vaarantavia tekijöitä. d. Nykyinen subjektiivinen päivähoito-oikeus on maailmassa ainutkertainen sosiaalinen investointi, jota suomalainen yhteiskunta erityisesti tarvitsee. Uusi laki edellyttäisi vanhempia osoittamaan tarpeensa kokoaikaiselle päivähoidolle. Lain muutos muodostaa merkittävän kynnyksen vanhemmille hakea tukea ja stigmatisoi vanhempia. e. Erityisesti kynnys muodostuu liian korkeaksi niille vanhemmille, jotka eivät pysty tai jaksa ottaa selvää kokopäiväisen paikan hakemisesta. Näitä ovat monet mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät sekä maahanmuuttajat. Usein näiden perheiden lapset tarvitsisivat erityisesti yhteisöllisiä ja kielen taitoja kehittäviä säännöllisiä ryhmäkokemuksia. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan korkeatasoinen varhaiskasvatus vahvistaa merkittävästi lapsen monipuolista kehitystä. Investointina se on kustannustehokkain tapa yhteiskunnan käyttää varojaan. Sijoittakaamme mieluummin varhaiskasvatuksen laadun parantamiseen kuin hakumenettelyn byrokratian lisäämiseen. Se merkitsee henkilökunnan tukemista sekä koulutuksellisesti että ennen kaikkea heidän työskentelymahdollisuutensa varmistamisella. Liian suuret ja vaihtuvat ryhmät kuormittavat lapsia ja työntekijöitä. Jokainen lapsi hyötyy toistuvista arkisista ryhmäkokemuksista. Joillekin varhaiskasvatusympäristö on aivan erityisen tärkeä suojatekijä. Ulkopuolinen ei voi arvioida kuin aivan selkeimmissä tilanteissa, ketkä lapset tästä eniten hyötyvät. Siksi lapselle tulee taata subjektiivinen oikeus kiinteään ryhmään lapsia ja aikuisia. Ehdotettu lakimuutos ei tätä tee. Helsingissä Kunnioittavasti Jukka Mäkelä

3

4 Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL LASSO-tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto, varhaiskasvatus

5 Kaksi itsenäistä haitallista vaikutusta 1) Yhteisöllisyyden kokemukset ja niissä harjoittelu ovat oleellisia lapsen aivojen kehitykselle ryhmän tuttuus ja pysyvyys ovat ratkaisevia lakimuutoksen myötä ryhmistä tulisi hajanaisempia 2) Perheen (erityisesti äitien) kokema sosiaalinen tuki on tärkein suojatekijä lasten kaltoinkohtelua vastaan. lakimuutoksen myötä monet perheet jäisivät vähemmälle tuelle. 2

6 Lasten sosiaalinen ympäristö muuttuu heikommaksi Tärkein aivojen tulevaisuutta muovaava kehitysvaihe on ennen kouluikää. Aivot kehittyvät toiminnassa ja vuorovaikutuskokemuksissa arkiset kokemukset ovat tärkeimpiä Lapsi hyötyy varhaisista ryhmäkokemuksista JOS ryhmä säilyy tuttuna tuttuus lisää hallintaa vaihtuvuus nostaa lapsen stressitasoa tämä heikentää sosiaalisuutta ja oppimista 3

7 Lasten sosiaalinen ympäristö muuttuu heikommaksi Lapsilla on synnynnäinen yhteisöllisyyden kyky hyväntahtoisuus näkyy toisen auttamisena ja omastaan toiselle jakamisena. synnynnäinen valmius tarvitsee harjaannuttamista ja aikuisen säätelyapua Taipumus erotella lapsia kuuluvaksi meihin tai muihin on myös synnynnäinen aikuisten tehtävä on laajentaa me-piiriä ja vähentää siten syrjäytymistä Ryhmän muuttuminen hallitsemattomaksi lisää kiusaamista 4

8 Osa perheistä jää vaille tukea Ihmisen lajityypillinen vanhemmuus on yhteisöllistä ihmisen erityisen älykkyyden, sosiaalisuuden, empatiakyvyn perusta Vanhemmat tarvitsevat jakajia arkiseen kasvatustehtäväänsä perinteisesti sukulaiset ja isommat lapset meillä varhaiskasvatus, koulu, palvelujärjestelmä Jos vanhemmat eivät saa tukea, lasten kaltoinkohtelun riski lisääntyy keskeinen lasten pahoinvoinnin syy 5

9 Subjektiivinen päivähoito-oikeus on ainutkertainen sosiaalinen investointi, On luonnollista antaa lapsille mahdollisuus uusille kiintymyksen kohteille ja ryhmälle uusi laki edellyttäisi vanhempia osoittamaan tarpeensa kokoaikaiselle päivähoidolle kynnys hakea nousee stigmatisaatios Erityisesti mielenterveys-, päihde- ja älyllisistä ongelmista kärsivät vanhemmat eivät jaksa tai kehtaa hakea Lasten kaltoinkohtelun riski lisääntyy Maahanmuuttajavanhemmat o 6

10 Subjektiivinen päivähoito-oikeus on ainutkertainen sosiaalinen investointi, Korkeatasoinen varhaiskasvatus vahvistaa merkittävästi lapsen monipuolista kehitystä tehokkain sosiaalinen investointi varhaiskasvatuksen laadun parantaminen henkilökunnan tukeminen sekä koulutuksella että työskentelymahdollisuuksien varmistamisella vaihtuvat ryhmät kuormittavat lapsia ja työntekijöitä Jokainen lapsi hyötyy toistuvista arkisista ryhmäkokemuksista. joillekin aivan erityisen tärkeä suojatekijä ei arvioitavissa ulkopuolisesti Lapselle tulee taata subjektiivinen oikeus kiinteään ryhmään lapsia ja aikuisia 7

11 Viitteitä Mäkelä J:i Lapsen kasvu ihmisyyteen ja yhteisöllisyyteen kirjassa Lapsilähtöinen esiopetus, toim Timo Jantunen & Raija Lautela, Tammi 2011 Mäkelä J, Sajaniemi N: Vertaissuhteet muovaavat lapsen aivoja. Kirjassa: Väkälylä, Reivinen (toim) Ketä kiinnostaa, Gaudeamus 2013 Repo, Laura. Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy. : PS-kustannus (2013). Rotkirch Anna Yhdessä - lasten kasvatus ei ole yksilölaji WSOY 2014 Sajaniemi N, Suhonen E, NislinM, Mäkelä JE: Stressin säätely, kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin PS-kustannus 2015 (painossa) Siegel D: Mielitaju. Muutoksen tiede, II painos Basam Siegel D: Brainstorm. Nuoruuden aivomyrskyn voima ja merkitys Basam 2014; 8