Tekn. ltk liite. Siilinjärven kunta TOIMITILAOHJELMA

Transkriptio

1 Tekn. ltk liite Siilinjärven kunta TOIMITILAOHJELMA FCG KONSULTOINTI OY

2 TOIMITILAOHJELMA 2 (19) Sisällys Sivu 1. TYÖN TAUSTA, TARKOITUS JA TOTEUTUS TOIMITILAOHJELMAN STRATEGISET TAVOITTEET TOIMITILAKANNAN NYKYTILANNE Nykyinen rakennuskanta Sisäinen vuokra TOIMITILAKANNAN KORJAUSVELKALASKENTA Laskennan teoriaa Siilinjärven kunnan rakennusten korjausvelka ENNUSTEET Väestöennusteet Palvelutarve-ennusteet Palvelutarve-ennuste uudessa kunnassa RAKENNUSTEN KÄYTTÖTARPEET JA TILATEHOKKUUS Palvelut ja toimitilat Tilatehokkuus Palveluiden tilatarpeet Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset RAKENNUSKANNAN SALKUTUS Salkutuksen periaatteet Kunnan toimitilojen salkkujako TOIMITILAOHJELMAN TOTEUTUS JA PÄIVITTÄMINEN Salkkukohtaiset toimenpiteet Sisäinen vuokra Palveluverkkojen kehittäminen Tilatehokkuuden kasvattaminen Investointien PTS Ylläpitotoiminnan kehittäminen Ohjelman päivittäminen... 19

3 TOIMITILAOHJELMA 3 (19) 1. TYÖN TAUSTA, TARKOITUS JA TOTEUTUS Siilinjärven kunnan rakennusten korjausvelkalaskenta on tehty v (tilanne ). Kunnassa on nähty tärkeäksi päivittää laskenta vastaamaan tämän hetken tilannetta ja samalla laatia kuntaan toimitilaohjelma salkutuksineen tukemaan kunnan pitkäjänteisen kiinteistönpidon tavoitteita. sai tehtäväkseen tehdä edellä mainitun laskennan ja laatia toimitilaohjelman. Työ rajattiin koskemaan ainoastaan kunnan omistamia toimitiloja eli vuokrakohteet, kiinteistöt (tontit) ja asunnot jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Työ toteutettiin yhteistyössä kunnan toimitilapalveluiden kanssa, jossa yhteyshenkilönä oli toimitilapäällikkö Jukka Kellokumpu. FCG:ltä työhön osallistuivat johtavat konsultit Esko Korhonen ja Riitta Ekuri. Työ toteutettiin huhti- toukokuussa Työn taustalla on käytetty soveltuvin osin Kuntaliiton julkaisua Harkittua omistajuutta toimitiloihin, ohjeita kuntakonsernien tilaomaisuuden hallintaan, jossa toimitilakysymysten kehittämisen kokonaisuutta on tarkasteltu kuvan 1 mukaisesti. Kuva 1. Palveluiden ja toimitilojen yhteensovittaminen = omistajaohjauksen ketju (Suomen Kuntaliitto). 2. TOIMITILAOHJELMAN STRATEGISET TAVOITTEET Siilinjärvellä on kunnanvaltuuston vuonna 2013 hyväksymä ja voimassa oleva kuntastrategia Siinä on strategiset tavoitteet esitetty kuvan 2 mukaisesti.

4 TOIMITILAOHJELMA 4 (19) Kuva 2. Kuntastrategiassa esitetyt strategiset tavoitteet. Toimitilaohjelmaa linjaaviksi tavoitteiksi kuvasta voidaan johtaa erityisesti kestävän kuntatalouden tavoitteet. 3. TOIMITILAKANNAN NYKYTILANNE 3.1 Nykyinen rakennuskanta Kunnalla on tässä tarkastelussa toimitiloja yhteensä n htm². Ne jakaantuvat kuvan 3 mukaisesti. Koulujen osuus on lähes 2/3 koko rakennuskannasta ollen yhteensä n htm². Tarkemmat tiedot on esitetty taulukossa 1. Kuva 3. Rakennuskannan jakauma käyttötarkoituksen mukaan huoneistoneliömetriä (htm²).

5 TOIMITILAOHJELMA 5 (19) 3.2 Sisäinen vuokra Kunnalla on käytössä sisäisen vuokran järjestelmä, jolla katetaan toimitiloista aiheutuvat ylläpitokustannukset ja omistamisen pääomakustannukset. Vuokrat vahvistetaan kullekin vuodelle talousarviokäsittelyn yhteydessä. Vuoden 2017 sisäiset vuokrat ovat yhteensä noin 9,6 milj.. 4. TOIMITILAKANNAN KORJAUSVELKALASKENTA 4.1 Laskennan teoriaa Rakennuksen kulumista voidaan havainnollistaa oheisella yksinkertaistetulla kuvalla 4. Kuva 4. Rakennuksen kuluminen ja korjaustarpeet. Kun rakennus valmistuu, sen kuntoluokka on 100 %. Rakennus alkaa kuitenkin heti valmistumisensa jälkeen kulua ja laskennallisesti kuluminen tapahtuu n 1,5 2,0 %/vuosi. Kulumisen (ja samalla arvon alenemisen) vauhti riippuu sekä rakennustyypistä että käytön intensiteetistä. Rakennuksen jälleenhankinta-arvo (= uudishinta) tarkoittaa hintaa, jonka vastaavankokoinen rakennus maksaisi nykyisin. Tekninen nykyarvo puolestaan kuvaa rakennuksen laskennallista, nykyistä arvoa kun uudishinnasta on vähennetty rakennuksen vuotuisesta kulumisesta aiheutunut arvon aleneminen ja vastaavasti siihen on lisätty rakennuksen arvoa nostavat taseaktivoidut korjausinvestointien jäännösarvot. Kuntoluokka on teknisen nykyarvon ja uudishinnan suhde. Hyvänä tasona pidetään yli 75 % kuntoluokkaa, jolloin rakennukseen ei ole vielä syntynyt ns. korjausvelkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka alittaa tason noin 60 %, alkaa rakennuksen peruskorjaus tulla ajankohtaisesti. Useimmiten tämä ajoittuu välille vuotta rakennuksen valmistumisesta. Rakennuksen ns. kulumattoman osan arvo on n. 30 %. Sekin kuluu, mutta huomattavan hitaasti eikä sitä yleensä huomioida laskelmissa. Kuntoluokan 50 % alittavat rakennukset ovat yleensä jo huonokuntoisia. Kuntoluokkia on yleensä viisi, joiden pohjalta nähdään, miten koko omaisuus on jakautunut erinomaisessa (>90 %), hyvässä (75 90 %), tyydyttävässä (60 75 %), välttävässä (50 60 %) ja huonossa kunnossa (< 50 %) oleviin rakennuksiin.

6 TOIMITILAOHJELMA 6 (19) Korjausvastuu on kuntoluokkien % välinen alue, jolla rakennukseen ei tarvitse vielä tehdä arvoa kohottavia investointeja vaan rakennuksen kuntoa pidetään yllä normaalien ylläpitotoimenpiteiden avulla. Korjausvastuu kuvaa samalla sitä vuotuista rahamäärää, joka rakennukseen pitäisi panostaa, jotta rakennuksen kuntoluokka pysyy ennallaan. Yleensä tällä tarkoitetaan koko rakennuskannan keskimääräistä korjausvastuun määrää, koska yksittäiseen rakennukseen ei joka vuosi ole tarpeen tehdä investointeja. Mikäli rakennuksen kuntoluokka laskee alle 75 %:n tason, alkaa syntyä korjausvelkaa. Korjausvelka kuvaa kunkin rakennuksen laskennallisen kuntoluokan ja kuntoluokan 75 % välistä euromääräistä arvoa. On huomattava, että rakennuskannan korjausvelkalaskenta on suuntaa antava arvio rakennuskannan tilasta eikä välttämättä kuvaa kovin tarkasti yksittäisen rakennuksen tilannetta. Yksittäisen rakennuksen todellinen kunto saattaa poiketa laskennallisesta riippuen rakennuksen käytöstä ja ylläpidon asteesta. 4.2 Siilinjärven kunnan rakennusten korjausvelka Kunnan rakennusten korjausvelkalaskenta toteutettiin kunnan toimittaman aineiston pohjalta siten, että siihen ei sisällytetty kohdekäyntejä. Muutamien rakennusten kuntoarviointien/-tutkimusten ja sisäilmatutkimusten tietoja oli käytettävissä ja niitä on laskennassa huomioitu soveltuvin osin kuntoa alentavina tai kohottavina tekijöinä. Taulukossa 1 on esitetty Siilinjärven kunnan omistuksessa olevan rakennuskannan nykytilanne. Sen mukaan kunnalla on toimitiloja (tässä tarkastelussa mukana olevia) yhteensä htm² (v htm²). Rakennuskannan ylläpidosta aiheutuu kustannuksia noin 5,0 milj. /vuosi (5,1 milj. ). Omaisuuden tasearvo on noin 49,2 milj. (45,8 milj. ), jälleenhankinta-arvo noin 164,9 milj. (166,9 milj. ) ja tekninen nykyarvo noin 101,0 milj. (104,7 milj. ). Rakennuskannan kuntoluokka on noin 61 % (v %), mikä yleiseen hyvän kunnon tavoitetasoon 75 % verrattuna on alhainen ja kuvastaa sitä, että suunnitelmallisiin pitkän aikavälin tavoitteellisiin toimenpiteisiin on syytä ryhtyä tilanteen korjaamiseksi. Rakennusten korjausvastuu on yhteensä noin 2,9 milj. (v ,9 milj. ) eli sen verran pitäisi rakennusten tasevaikutteisiin korjauksiin ainakin vuosittain panostaa, jotta rakennukset pysyisivät nykykunnossaan. Korjausvelkaa on muodostunut noin 25,7 milj. (24,3 milj. ), mikä on noin 358 /m² (335 /m²) kun tavoitteellisena rakennuskannan korjausvelan tasona pidetään yleensä noin 100 /m². Huomautettakoon, että korjausvelan kokonaan poistamiseen ei ole järkevää pyrkiä, mutta sen saattaminen kohtuulliselle tasolle on kannattavaa.

7 TOIMITILAOHJELMA 7 (19) Taulukko 1. Rakennuskannan nykytilanne ja korjausvelka. Omassa omistuksessa olevat: Pinta-ala Tilakustannukset Sis. vuokrakust. Tasearvo Uudishinta Tekninen nykyarvo Kuntoluokka Korjausvastuu Korjausvelka Kohteet htm² (alv 0 %)/v (alv 0 %)/v (alv 0 %) (alv 0 %) (alv 0 %) % (alv 0 %)/v (alv 0 %) Koulut Hamulan uusi koulu , Siilinjärven lukio / Ahmon koulu , Suininlahden koulu , Siilinlahden koulu , Siilinlahden koulun uudisrakennus , Vuorelan koulu , Toivalan koulu , Kasurilan koulu , Pöljän koulu , Päivärinteen koulu , Kuuslahden koulu , Kehvon koulu , Koulut yhteensä , Päiväkodit Leppäkaarteen päiväkoti , Päiväkoti Pikkusiili , Päivärinteen päiväkoti , Toivalan päiväkoti , Päiväkodit yhteensä , Sote-rakennukset Kehitysvammaisten asuntola , Pääterveysasema , Lääkäritalo , Sote-rakennukset yhteensä , Muut rakennukset Kunnantalo , Kirjasto , Paloasema , Toimistorakennus, Oppipojantie , Lämmin / kylmävarasto , Varastorakennus kylmä , Autotallit , Keskusvarasto (vanha) , Nuorisotalo , Koulu- ja työtila Hilmanrinne , Museo, myllytupa , Siilinjärven aikuiskoulutuskeskus , Huoltorakennus Ahmo , Huoltorakennus Sahara , Manttu , Siilinlahden huoltorakennus , Tanhula , Muut rakennukset yhteensä , Kaikki yhteensä , Rakennustyyppikohtaisesti tarkasteltuna voidaan todeta, että koulurakennukset ovat keskimäärin tyydyttävässä kunnossa, kuntoluokka 68 % (v %). Kuuslahden ja Kehvon koulut ovat laskennallisesti jo peruskorjauksen tarpeessa. Myös Suininlahden ja Vuorelan kouluissa sekä Siilinlahden koulun vanhassa osassa peruskorjaukset ovat ajankohtaisia lähivuosina. Tyydyttäväkuntoisia ovat myös päiväkodit, kuntoluokka 67 % (v %). Päiväkoti Pikkusiili on hyväkuntoinen, mutta muiden päiväkotien osalta peruskorjausten ohjelmointiin on syytä ryhtyä. Sote-rakennusten kuntoluokka on keskimäärin noin 58 % (v %). Lääkäritalo on tyydyttävässä kunnossa, mutta Pääterveysaseman ja Kehitysvammaisten asuntolan peruskorjaukset ovat lähivuosina tarpeen. Ryhmään muut rakennukset sijoitetut kohteet ovat keskimäärin huonokuntoisia, kuntoluokka noin 42 % (v %) ja niissä on paljon sekä peruskorjaus- että perusparannustarvetta. Merkittävimmiksi kohteiksi nousevat Kunnantalo, Kirjasto ja Paloasema, joiden peruskorjausajankohta on jo laskennallisesti käsillä. Tässä ryhmässä on myös paljon kohteita, joiden tasearvo on jo 0 tai lähellä sitä ja samoin kuntoluokka 30 %, mikä tarkoittaa sitä, että rakennuksen kunto on laskennallisesti jo alimmalla tasollaan (rakennuksen osista vain kantavilla rakenteilla elinkaarta jäljellä). Yleisesti voidaan todeta, että kunnan rakennuskantaan on kertynyt paljon korjaustarvetta (korjausvelkaa) ja tilanne on vuonna 2015 tehtyyn selvitykseen verrattuna

8 TOIMITILAOHJELMA 8 (19) vielä jonkin verran heikentynyt, joten toimenpiteet tilanteen kestävälle tasolle saattamiseksi on käynnistettävä pikaisesti. 5. ENNUSTEET 5.1 Väestöennusteet Ennusteet on laadittu käyttäen pääsääntöisesti pohjana tilastokeskuksen väestöennusteita 2014 ja tilinpäätöstietoja Kuvassa 5 on ennuste Siilinjärven väestömäärän kehityksestä vuoteen 2031 saakka. Sen mukaan väestömäärä kasvaa ennustejakson loppuun mennessä nykyisestä (2015) yli 1200 henkilöllä ja on ennustejakson lopussa Kasvu noudattelee kutakuinkin koko maan väestömäärän kehitystä ja on selvästi suurempi kuin koko Pohjois-Savossa. Ennustettu väestökehitys : +6% Koko väestö 110 Siilinjärvi Pohjois-Savo Koko maa 105 Koko Siilinjärvi maa 2015= Pohjois-Savo Tilastokeskus, väestöennuste 2015 Siilinjärvi Pohjois-Savo Koko maa Asukkaita = Asukkaita = Asukkaita = Kuva 5. Ennustettu väestökehitys Kuvassa 6 on esitetty Siilinjärven eri ikäryhmien kehitystrendit ennustekaudella. Ennusteen mukaan kaikkien muiden ikäryhmien henkilömäärät kasvavat tai pysyvät samana paitsi 1-6 vuotiaiden ja työikäisten määrät, joissa on odotettavissa hienoista laskua. Yli 65 vuotiaiden osuus kasvaa selvästi ja se lähes puolitoistakertaistuu ennustejakson aikana. Kehitys vaikuttaa myös huoltosuhteeseen epäedullisesti.

9 TOIMITILAOHJELMA 9 (19) Kuva 6. Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Palvelutarve-ennusteet Kuvassa 7 on esitetty kuinka eri palveluiden tarpeet kehittyvät ennustejakson aikana. Palvelutarve-ennuste perustuu ikäluokkakohtaisen väestöennusteen, nykyisten yksikkökustannusten ja palveluiden käyttötietoihin. Kasvu on voimakkainta vanhusten hoidossa ja erikoissairaanhoidossa ja myös muissa palveluissa on kasvua odotettavissa paitsi päivähoidossa ja esiopetuksessa sekä työikäisten osalta, joissa on hienoista laskua.

10 TOIMITILAOHJELMA 10 (19) Kuva 7. Palvelutarpeiden kehitys Palvelutarve-ennuste uudessa kunnassa Maakuntauudistuksen jälkeen alkaen vuodesta 2019 sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja niiden tuotanto siirtynevät maakuntien vastuulle. Kuvassa 8 on esitetty kuinka eri palveluiden tarpeet kehittyvät ennustejakson aikana em. tilanteessa. Palvelutarve-ennuste perustuu vastaaviin lähtöoletuksiin kuin kuvassa 7. Kasvu on voimakkainta muissa palveluissa. Perusopetuksen osalta havaitaan hetkellinen melko voimakas kasvu. Päivähoidon ja esiopetuksen palvelutarve laskee tasaisesti koko tarkastelujakson ajan. Työikäisten määrä laskee tarkastelujaksolla 4 %, mikä saattaa vaikuttaa verotulojen kertymään.

11 TOIMITILAOHJELMA 11 (19) Kuva 8. Palvelutarpeiden kehitys (uuden kunnan palvelut). 6. RAKENNUSTEN KÄYTTÖTARPEET JA TILATEHOKKUUS 6.1 Palvelut ja toimitilat Rakennusten käyttötarpeiden määrittelemiseksi tulee tuntea palveluiden prosessit ja tilatarpeet pitkälle tulevaisuuteen. Tilojen ja palveluihin liittyvien tilatarpeiden yhteensovittaminen onkin keskeisin ongelma tilamäärän optimoinnissa ja toimitilahallinnossa. Tätä voidaan havainnollistaa yksinkertaisella kuvalla.

12 TOIMITILAOHJELMA 12 (19) Kuva 9. Toimitilojen ja palveluiden tilatarpeiden tasapaino. Palveluiden tuotantotavat ovat muuttuneet voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta yksinkertaistuksen vuoksi tässä käsitellään vain palveluita, joihin tarvitaan toimitiloja. Kunnissa samaan palvelualueeseen sisältyvät osapalvelut muodostavat palvelukokonaisuuden eli palveluverkon. Palveluverkon toimipisteet ovat yleensä rakennuksia tai rakennusten osia. Palveluiden muuttuessa on myös tarpeen tarkastella palvelupisteiden sijoittumista ja niiden määrää palveluverkkosuunnittelun avulla. Kuntatalouden kiristyessä on suuntauksena yleensä siirtyminen suurempiin palveluiden tuotantoyksiköihin, vaihtoehtoisten palveluiden tuotantotapojen käyttöönottoon sekä yhteiskäyttöisyyden ja tilatehokkuuden lisäämiseen. Kuvassa 9 on Siilinjärven organisaatiokaavio, josta samalla selviää eri palveluiden sijoittuminen palvelualueisiin, joita ovat: - Konserni- ja maankäyttöpalvelut - Sivistyspalvelut - Sosiaali- ja terveyspalvelut - Talous- ja tukipalvelut - Tekniset palvelut Mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen tulee muuttamaan merkittävästi kunnan toimintaa ja taloutta. Tämä on otettu huomioon siltä osin kuin se on ollut mahdollista tässä toimitilaohjelmassa.

13 TOIMITILAOHJELMA 13 (19) 6.2 Tilatehokkuus Kuva 10. Siilinjärven kunnan organisaatiokaavio. Siilinjärvellä ei ole toistaiseksi tehty kaikkien palvelualueiden palveluverkkotarkasteluita vaan toimipisteiden tilanteita on ratkottu tapauskohtaisesti. Näin ollen palvelualueiden näkemyksiä tarvittavista tilaresursseista ei ole ollut käytettävissä käsillä olevan ohjelman laadinnassa. Rakennuksia tulisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Tilojen käytölle on käytännössä muotoutunut tavoitteellisia tunnuslukuja. Esim. vuonna 2014 voimaan tulleessa valtioneuvoston periaatepäätöksessä valtion toimitilastrategiaksi on uudisrakennusten toimistotilojen tilatehokkuustavoitteeksi asetettu 15 m²/htv kun käytännössä tilatehokkuus nykyisin on noin 30 m²/htv. Kunnissa vastaavaa ohjeistusta ei ole, mutta toimistotilojen osalta tavoite voisi olla järkevää olla samalla tasolla. Opetushallitus on antanut suositukset esi- ja perusopetuksen sekä lukio-opetuksen tilatarpeiden tunnusluvuiksi. Nämä ovatkin paljon käytettyjä, mutta nykyisin ollaan siirtymässä yhä enemmän uudenlaisiin oppimisympäristöihin, joihin suositukset eivät enää sovellu. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tiloihin ei ole olemassa neliöpohjaisia tilatehokkuussuosituksia. Nämä palvelut ovat lisäksi voimakkaassa muutoksessa ja uudenlaisia prosesseja, palveluiden synergioita ja uusia tapoja tuottaa palveluita kehitetään edelleen. Niiden tilatarpeet määräytyvät selkeästi palveluiden lähtökohdista ja tapauskohtaisesti vähentävät jopa merkittävästi tilojen määrää. Kunnissa on keskimäärin tilamassaa noin 6,3 krsm²/asukas. Tavoitetasoksi on määritelty keskimäärin noin 4,0 krsm²/asukas. Tässä Siilinjärven tarkastelussa mukana olevien rakennusten tilamäärä on yhteensä htm², mikä on noin

14 TOIMITILAOHJELMA 14 (19) krsm². Tämä tarkoittaa noin 4,0 krsm²/asukas eli kunnan tilanne tämän osalta on varsin hyvä, mutta edelleen kehittäminen on mahdollista. 6.3 Palveluiden tilatarpeet Siilinjärven kunnan palveluiden tilatarpeiden kartoittamiseksi olisi tarpeen käynnistää kaikkia palvelualueita koskevat palveluverkkoselvitykset ja tilatarvetarkastelut. Niiden tuloksena määritellään tuotettavat palvelut, niiden tuotantotavat sekä palveluita vastaavat optimaaliset tilat ja niiden investointi- ja realisointiohjelma pitkälle tulevaisuuteen. Tässä ohjelmassa on jäljempänä esitetty toimitilojen salkutus tehty olemassa olevilla tiedoilla ja siksi salkutusta tulee päivittää myöhemmin kuvattavalla tavalla. Koska kunnan toimitilojen kuntoluokka on keskimäärin verrattain alhainen, korjausvelkaa on kertynyt runsaasti ja kuntatalouden vakauttaminen on välttämätöntä, tulee investointi- ja realisointiohjelma kytkeä kuntatalouden kestävän kantokyvyn mukaiselle tasolle. Tässä tulee kuitenkin huomioida kokonaisuus siten, että nopeasti tuloa tuottavien investointien toteuttaminen on mahdollista joustavasti ja tarvittaessa käyttäen erilaisia toimitilojen omistamisen ja hallinnan muotoja sekä investointien toteutustapoja. 6.4 Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset Valmistelussa olevan sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnosten mukaan kunnan järjestämisvastuulle jäävien tehtävien määrä pienenee oleellisesti vuoden 2019 alusta lähtien. Lakiluonnoksessa kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien sote-tuotannossa oleva kiinteistöomaisuus (varat, velat ja irtainomaisuus) siirtyy maakunnille, ja edelleen maakuntien yhteisesti omistamalle valtakunnalliselle toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskukselle, Maakuntien Tilakeskus Oy:lle. Tämän lisäksi maakunnat vuokraavat kunnilta sote-tuotannossa ja pelastustoimessa olevat kiinteistöt määräaikaisilla vuokrasopimuksilla vähintään kolmen vuoden siirtymäajalle. Uudistuksen kaikkia seurannaisvaikutuksia kunta- ja kiinteistötalouteen ja varsinkin siirtymäkauden jälkeiseen aikaan ei vielä täysin tunneta. 7. RAKENNUSKANNAN SALKUTUS 7.1 Salkutuksen periaatteet Rakennuksen käyttötarve ja kunto ovat yleensä keskeisimmät tekijät, jotka määrittelevät karkeasti salkutusprosessia. Kuvassa 11 on esitetty tästä periaatekuva. Salkutus on lisäksi jatkumo, jossa yksittäisen rakennuksen sijoittuminen voi ajan myötä muuttua.

15 TOIMITILAOHJELMA 15 (19) Kuva 11. Periaatekuva rakennuksen käyttötarpeen ja kunnon yhdistämisestä salkutusprosessissa. 7.2 Kunnan toimitilojen salkkujako Kunnan rakennuskanta jaettiin neljään salkkuun seuraavasti: Salkku A. Ylläpidettävät toimitilat Kunnan ydintehtäviä ja palvelutuotantoa palvelevat toimitilat, jotka tarvitaan kunnan käytössä pitkälle tulevaisuuteen. Niitä ylläpidetään, säilytetään ja kehitetään. Kohteiden ylläpito järjestetään laadittavan ylläpito-ohjelman mukaisesti laadukkaasti ja ennalta ehkäisevästi ja tarvittavat korjaukset hoidetaan ajallaan. Tarvittaessa tehdään myös tilamuutoksia, joiden tavoitteena on lisätä ja parantaa tilojen käyttömahdollisuuksia. Näitä rakennuksia on yhteensä 24 kpl pinta-alaltaan htm². Salkku B. Maakunnalle vuokrattavat toimitilat Nämä kohteet ovat sote- ja maakuntauudistusta koskevien lakiluonnosten pohjalta ennakoitu vuokrattaviksi tulevalle maakunnalle. Kohteet on tarkoitettu säilytettäviksi (pitkäaikaiset vuokrasopimukset tmv.) ja niiden ylläpito ja korjaustoiminta järjestetään kuten salkussa A. Tarvittaessa salkut A ja B voidaan yhdistää. Salkun B rakennuksia on yhteensä 4 kpl ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on htm². Lisäksi Kunnantalosta vuokrauksen piiriin tulee tiloja yhteensä 511 htm². Salkku C. Palveluverkko- ja tarveselvityksillä selvitettävät toimitilat Nämä toimitilat palvelevat toistaiseksi vielä kunnan perustoimintaa, mutta niiden tulevaisuus on epäselvä. Osa niistä saattaa tällä hetkellä olla vajaakäytössä, mutta tarve voi muuttua. Siksi niiden tuleva tarve tulee arvioida palveluverkko- tai tarveselvityksillä. Selvityksen jälkeen osa voidaan myydä, purkaa tai jalostaa uutta/nykyistä käyttötarkoitusta vastaavaksi tai käyttää loppuun. Kohteet saattavat parem-

16 TOIMITILAOHJELMA 16 (19) min toimiakseen tarvita hankesuunnittelua ja investointeja. Näiden kohteiden ylläpito järjestetään jatkokäytön mukaisesti edullisella tavalla. Näitä rakennuksia on yhteensä 4 kpl yhteispinta-alaltaan htm² Salkku D. Myytävät ja purettavat toimitilat Nämä ovat toimitiloja, joille kunnalle ei ole enää käyttötarvetta tai joiden omistus ei ole kunnalle tärkeää ja niistä voidaan luopua. Nämä rakennukset ovat yleensä huonokuntoisia ja ne käytetään loppuun tai myydään tai puretaan. Kiinteistöt, jotka on hankittu maapoliittisista syistä, jalostetaan esim. kaavoituksella muuhun käyttöön. Suoraan myytävien tai purettavien rakennusten toimenpiteet toteutetaan mahdollisimman nopealla aikataululla. Tämän salkun rakennuksia on yhteensä 4 kpl yhteispinta-alaltaan htm². Edellä esitetty salkkujako kohdetietoineen on taulukossa 2. Taulukko 2. Rakennuskannan salkkujako. Omassa omistuksessa olevat: Pinta-ala Tasearvo Uudishinta Tekninen nykyarvo Kuntoluokka Korjausvastuu Korjausvelka Salkut ja kohteet htm² (alv 0 %) (alv 0 %) (alv 0 %) % (alv 0 %)/v (alv 0 %) Salkku A. Ylläpidettävät toimitilat Hamulan uusi koulu , Siilinjärven lukio / Ahmon koulu , Suininlahden koulu , Siilinlahden koulu , Siilinlahden koulun uudisrakennus , Vuorelan koulu , Toivalan koulu , Kasurilan koulu , Pöljän koulu , Päivärinteen koulu , Kuuslahden koulu , Kehvon koulu , Leppäkaarteen päiväkoti , Päiväkoti Pikkusiili , Päivärinteen päiväkoti , Toivalan päiväkoti , Kirjasto , Toimistorakennus, Oppipojantie , Lämmin / kylmävarasto , Varastorakennus kylmä , Autotallit , Museo, myllytupa , Siilinlahden huoltorakennus , Huoltorakennus Ahmo , Yhteensä , Salkku B. Maakunnalle vuokrattavat toimitilat Kehitysvammaisten asuntola , Pääterveysasema , Lääkäritalo , Paloasema , Yhteensä , Salkku C. Selvitettävät toimitilat Kunnantalo , Manttu , Siilinjärven aikuiskoulutuskeskus , Huoltorakennus Sahara , Yhteensä , Salkku D. Myytävät ja purettavat toimitilat Nuorisotalo , Keskusvarasto (vanha) , Koulu- ja työtila Hilmanrinne , Tanhula , Yhteensä , TOIMITILAOHJELMAN TOTEUTUS JA PÄIVITTÄMINEN 8.1 Salkkukohtaiset toimenpiteet Salkku A. Ylläpidettävät toimitilat. Tähän salkkuun on sijoitettu kaikki nykyiset koulut ja päiväkodit. Näiden osalta tehdään korjausten kiireellisyysjärjestysluokitus

17 TOIMITILAOHJELMA 17 (19) mahdollisimman pian ja laaditaan investointiohjelma. Kuuslahden ja Kehvon koulujen peruskorjaukset ovat jo laskennallisesti ajankohtaisia. Myös Suininlahden ja Vuorelan kouluissa sekä Siilinlahden koulun vanhassa osassa peruskorjaukset ovat ajankohtaisia lähivuosina, mutta tilanne selvitetään tarkemmin luokituksella, jossa teknisen kunnon lisäksi terveellisyys ja turvallisuus määrittävät kiireellisyysjärjestystä. Kirjastorakennus on myös jo laskennallisesti peruskorjauksen tarpeessa. Sen ohjelmointiin on syytä varautua lähivuosina. Samalla on syytä tutkia mahdollisuudet sen monikäyttöisyyden lisäämiseksi. Rakennuksen mahdollinen suojelutarve tulee huomioida. Muiden salkkuun kuuluvien rakennusten osalta jatketaan ylläpitoa ja korjauksia tehdään tarpeen mukaan. Salkku B. Maakunnalle vuokrattavat toimitilat. Tähän salkkuun kuuluvat Pääterveysasema, Kehitysvammaisten asuntola, Lääkäritalo ja Paloasema. Nämä ovat säilytettäviä ja sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa ne vuokrataan maakunnalle (Maakuntien Tilakeskus Oy:n kautta) vähintään väliseksi ajaksi. Vuokrasopimusta on mahdollista jatkaa yhdellä vuodella. Valtioneuvoston asetusluonnoksen mukaan vuokra määräytyisi valtuuston hyväksymän ja kunnassa laajasti käytössä olevan sisäisen vuokrajärjestelmän mukaan tai mikäli sitä ei ole, asetuksessa määritellyn teknisen arvon 6 prosentin tuottovaatimuksen ja ylläpitokustannusten pohjalta. Kunnalla ei ole tällä hetkellä valtuuston hyväksymää vuokrajärjestelmää. Salkun rakennuksista erityisesti Paloasemalla on tehtyjen tutkimusten mukaan paljon riskirakenteita ja jo kiireellistä korjausta vaativia kohteita. Rakennuksen korjausten ohella tulisi tehdä tarkastelu myös uudisrakentamisen ja sen eri hallinta- ja toteutusmuotojen välillä elinkaarikustannukset huomioiden. Tarkastelun yhteydessä on syytä pohtia myös aseman alueellista sijaintipaikkaa. Pääterveysasemalla on myös välttämättömiä korjaustarpeita, jotka tulisi toteuttaa heti ja laajempia korjaustöitä, jotka voidaan toteuttaa peruskorjauksen yhteydessä 2020-luvulla. Vastaava korjaustarve on Lääkäritalossa. Kehitysvammaisten asuntolasta ei ole tehty kuntotutkimuksia, mutta laskennallisen kuntoluokan perusteella senkin peruskorjausvaihe ajoittuu samoihin aikoihin kuin Pääterveysaseman. Kaikkien salkun kiinteistöjen osalta tulee selvittää, onko niiden omistaminen jatkossa kunnalle tärkeää ja erityisesti, kuinka menetellään vuokrakauden päättyessä. Myös rakennuksiin ja toimintoihin kuuluvan merkittävän irtaimen omaisuuden siirtoon liittyvät järjestelyt tulee selvittää jo kuluvan vuoden aikana. Salkku C. Palveluverkko- ja tarveselvityksillä selvitettävät toimitilat. Selvitettävien rakennusten listalla tärkein on Kunnantalo. Vuonna 2013 tehdyn kuntoarvioinnin perusteella rakennuksen peruskorjaukseen tulisi ryhtyä noin viiden vuoden aikana. Laskennallisesti rakennuksen kuntoluokka tukee näkemystä. Huomionarvoista on, että rakennuksesta soten käytössä olevat 511 htm² tulee vuokrattavaksi maakunnalle. Rakennuksen tuleva käyttö (esim. monikäyttöisyys) ja omistamisen tarpeellisuus tulee luonnollisesti ratkaista ennen peruskorjauksen suunnittelun käynnistämistä. Rakennukseen on sitoutunut huomattava korjausvelka n. 5,3 milj.. Salkun muiden rakennusten Mantun, Siilinjärven aikuiskoulutuskeskuksen ja Saharan tuleva käyttö tulee vastaavasti selvittää. Rakennusten laskennalliset kuntoluokat viittaavat peruskorjauksen tarpeellisuuteen.

18 TOIMITILAOHJELMA 18 (19) 8.2 Sisäinen vuokra Salkku D. Myytävät ja purettavat toimitilat. Salkun kaikki rakennukset Nuorisotalo, Vanha keskusvarasto, Hilmanrinne ja Tanhula esitetään ensisijaisesti myytäviksi kuitenkin niin, että tontit jäisivät kunnan omistukseen, ellei jatkossa muuta päätetä. Salkun rakennusten ylläpitoa jatketaan taloudellisesti ja tarpeen mukaan. Palvelualueilta peritään tilojen käytöstä sisäistä vuokraa. Sisäisessä vuokrassa tilojen käyttäjä vastaa kaikista tilojensa kustannuksista mukaan lukien pääomavuokran osuus. Sisäisen vuokrauksen tavoitteena on ohjata tilojen käyttäjää tarkoituksen mukaiseen ja tehokkaaseen tilojen käyttämiseen. Vuokrauksen pelisääntöjen selkiyttämiseksi tulee laatia sisäisen vuokrauksen ohje, jonka valtuusto voi hyväksyä. 8.3 Palveluverkkojen kehittäminen Käytännön toiminnassa tavoitteena on aikaansaada palvelutuotannon tarpeisiin soveltuvat ja toimintaa tukevat, turvalliset, terveelliset ja viihtyisät tilat, joiden ylläpito on järjestetty suunnitelmallisesti, taloudellisesti ja ongelmia ennaltaehkäisevästi. Toimitilojen ydinongelma on tarpeettomaksi tai vajaakäytölle jäänyt ja kunnoltaan heikkenevä rakennuskanta, jonka ylläpitäminen tuottaa ylimääräisiä kustannuksia. Ratkaisuna on rakennuskannan vähentäminen ohjelmassa esitetyillä tavoilla. Tuleva toimitilakanta määräytyy tulevan palveluverkon perusteella. Siksi palveluverkkoa on suunniteltava pitkäjänteisesti etukäteen ja suunnitelmaa on pidettävä ajan tasalla. Korjausvelan taittaminen edellyttää niin ikään ylläpito- ja peruskorjausten suorittamista ajallaan sekä tarpeettomista rakennuksista luopumista. Oikea-aikainen korjaaminen edellyttää myös oikea-aikaista rahoitusta. Kiireisin toimenpide on näin ollen kaikkien palvelualueiden palveluverkkojen läpikäynti, jossa tulee huomioida sekä palvelualuerajat että ylikunnalliset mahdollisuudet. 8.4 Tilatehokkuuden kasvattaminen 8.5 Investointien PTS Toimitilojen tilatehokkuutta ja käyttöastetta seurataan ja parannetaan, jonka tavoitteena ovat säästöt kustannuksissa. Toimitilojen muuntojoustavuus huomioidaan erityisesti uudis- tai peruskorjaushankkeissa. Merkittävimmät tilatarveratkaisut tehdään palveluverkkosuunnittelun ja sen päätöksenteon yhteydessä sekä hankkeiden tarveselvitysvaiheessa, minkä merkittävyyttä tulee korostaa ja sen vaiheen toteuttamiseen varata riittävästi aikaa. Palveluverkkoselvitysten, toimitilaohjelman, rakennusten teknisen luokituksen ja salkutuksen pohjalta laaditaan pitkän tähtäimen investointiohjelma vuosille ja liitetään se käsillä olevaan toimitilaohjelmaan. Uusia toimitiloja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon rakennuksen energiatehokkuus, tilojen muuntojoustavuus, elinkaariedullisuus sekä ylläpitokustannusten kustannustehokkuus. Peruskorjauksen ja uudishankkeen edullisuutta punnittaessa tulee tehdä tarkastelu elinkaaren aikaisten investointi-, ylläpito- ja toimintakustannusten välillä. Hankkeissa tulee tarvittaessa tarkastella myös erilaiset omistamisen ja hallinnan muodot sekä hankkeiden toteutustavat.

19 TOIMITILAOHJELMA 19 (19) 8.6 Ylläpitotoiminnan kehittäminen Tehdyn salkutuksen pohjalta teetetään kuntoarviot ja tarkemmat kuntotutkimukset tarvittaviin rakennuksiin. Näiden pohjalta laaditaan kunnossapidon pitkän tähtäimen ohjelma, kuten investoinneissakin. Ohjelmaa päivitetään talousarvioprosessin yhteydessä. Kiinteistönhoidon ja huollon toimintaa kehitetään rakennusten huolto-ohjeiden läpikäynnillä, korjaustarpeiden ilmoittamismenettelyä tehostamalla ja huoltohenkilöstön kouluttamisella. Erityisesti korostetaan ennalta ehkäisevän huollon merkitystä, sisäilmaongelmien ripeää selvittämistä ja energiatehokkuuden parantamista. Rakennusautomaation ja muiden digitaalisten menetelmien hyödyntämistä lisätään. 8.7 Ohjelman päivittäminen Toimitilaohjelmaa päivitetään valtuustokausittain ja ohjelman pohjalta laadittavat investointi- ja korjausohjelmat sekä myytävien ja purettavien rakennusten luettelot hyväksytetään talousarvioprosessin yhteydessä.