Kuntien rakennuskannan kehitys- ja säästöpotentiaali

Transkriptio

1 Kuntien rakennuskannan kehitys- ja säästöpotentiaali Esko Korhonen FCG Konsultointi Oy Page 1

2 Kuntien rakennuskannan kehitys- ja säästöpotentiaali I Esko Korhonen, Jussi Niemi, Riitta Ekuri, Raila Oksanen, Heikki Miettinen, Jarno Parviainen, Anne Haapanen, Tommi Patanen

3 Tutkimuksen lähtökohdat, tarkoitus ja tavoitteet Ongelmana kuntien rakennuskannan epätäydelliset tiedot ja selkeän kokonaiskuvan puuttuminen Tutkimuksen tavoitteet: Selvittää kuntien rakennuskannan nykytilanne ja arvioida tilannetta sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Tunnistaa ja määritellä rakennuskannan kehitys- ja säästöpotentiaalit Löytää keinot kehitys- ja säästöpotentiaalin hyödyntämiseksi

4 Kuntakysely, haastattelut ja vastausten jakauma Kysely Mukana kaikki kunnat pl. Ahvenanmaa Vastaajina kuntien tilaasioista vastaavat Vastausprosentti 46,8 % Asukasmäärän kattavuus 65,0 % Haastattelut 40 kuntaa Maakunta Kuntia Vastaukset Vastaus% Etelä-Karjala ,3 % Etelä-Pohjanmaa ,2 % Etelä-Savo ,0 % Kainuu ,0 % Kanta-Häme ,8 % Keski-Pohjanmaa ,0 % Keski-Suomi ,5 % Kymenlaakso ,6 % Lappi ,4 % Pirkanmaa ,6 % Pohjanmaa ,7 % Pohjois-Karjala ,5 % Pohjois-Pohjanmaa ,3 % Pohjois-Savo ,2 % Päijät-Häme ,3 % Satakunta ,2 % Uusimaa ,2 % Varsinais-Suomi ,3 % Yhteensä ,8 %

5 Kuntien rakennuskannan määrä, arvo ja kunto

6 Kuntakonsernien omistamat rakennukset ja niiden kerrosalat Omistajana kuntakonserni Rakennukset Kerrosala Kaikki Kerrosala tiedossa Kerrosala ei tiedossa Kerrosala ei tiedossa Tiedossa Tiedossa Korjattu kpl kpl kpl % m² m²/rakennus m² 10 Asuinrakennukset ,3 % Hoitorakennukset ,8 % Lasten päiväkodit ,8 % Toimistorakennukset ,4 % Kokoontumisrakennukset ,7 % Jäähallit ,9 % Uimahallit ,0 % Peruskoulut ja lukiot ,7 % Ammattioppilaitokset ,5 % Muut opetusrakennukset ,5 % Varastorakennukset ,2 % Liikenteen rakennukset ,9 % Muut rakennukset ,7 % Yhteensä ,8 % Kuntakonserni sisältää kunnan, kunnan liikelaitosten, kuntayhtymien ja kunnan yhtiöiden tiedot

7 Rakennuskannan ikäjakauma Merkittävä rakentamisbuumi ja 1980 luvuilla. Tilastoissa myös täydentämisen tarvetta (huom. ei tietoa olevat kohteet) Peruskorjausvaiheessa!

8 Kuntakonsernien rakennusten laskennalliset jälleenhankinta-arvot ja tekniset arvot Kuntakonserni Lukumäärä Pinta-ala Jälleenhankinta-arvo Tekninen arvo Rakennustyyppi Kpl Kem² Asuinrakennukset Hoitorakennukset Lasten päiväkodit Toimistorakennukset Kokoontumisrakennukset Jäähallit Uimahallit Peruskoulut ja lukiot Ammattioppilaitokset Muut opetusrakennukset Varastorakennukset Liikenteen rakennukset Muut rakennukset Yhteensä Jälleenhankinta-arvo on uuden samalle paikalle rakennettavan rakennuksen hinta. Tekninen arvo on rakennuksen nykyarvo kun uuden hinnasta on vähennetty kuluminen ja lisätty tasevaikutteiset investoinnit. Laskenta on suuntaa antava ja siihen on käytetty keskimääräisiä rakennustyyppikohtaisia arvoja ja tilastoaineistoja (Laskenta Trellum Consulting ja FCG)

9 Kuntakyselyn tulokset

10 Suuralue Tyyppi. Koko. Haasteet tilatehokkuuden kasvattamisessa Omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen puute Puutteellinen tilatehokkuuden seuranta Sektorimainen toimintatapa kuntakonsernissa Puutteellinen näkemys seudullisesta kehityksestä Poliittinen päätöksenteko % Kaikki, n= tai vähemmän, n= , n= , n= , n=9 Yli , n=9 Kaupunkimaiset, n=36 Taajaan asutut, n=34 Maaseutumaiset, n=63 Etelä-Suomi, n=25 Helsinki-Uusimaa, n=12 Länsi-Suomi, n=39 Pohjois- ja Itä-Suomi, n= Strategisen ohjauksen puute Riippuvuus vanhasta rakennuskannasta Palveluverkojen osaoptimointi Alun perin ylimitoitetut tilat Virkamiesten osaaminen Kaikki, n=133 Omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen puute Strategisen ohjauksen puute Puutteellinen tilatehokkuuden seuranta Riippuvuus vanhasta rakennuskannasta Sektorimainen toimintatapa kuntakonsernissa Palveluverkojen osaoptimointi Puutteellinen näkemys seudullisesta kehityksestä Alun perin ylimitoitetut tilat Poliittinen päätöksenteko Virkamiesten osaaminen Muu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 7 % 7 % 28 % 23 % 26 % 24 % 20 % 42 % 44 % 59 % 67 %

11 Suuralue Tyyppi Koko. Rakennuskannan tehostamispotentiaalin suuruus sote-kiinteistöt mukaan lukien 0 % 1-10 % % % % % yli 50 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kaikki, n=138 0 % 20 % 40 % Kaikki, n= % 1 % tai vähemmän, n= , n= % 14 % , n= , n= , n= % 37 % Yli , n=9 Kaupunkimaiset, n= % 29 % Taajaan asutut, n=34 Maaseutumaiset, n= % 7 % Etelä-Suomi, n=26 Helsinki-Uusimaa, n= % 7 % Länsi-Suomi, n=42 Pohjois- ja Itä-Suomi, n= yli 50 % 5 %

12 Kehitys- ja säästöpotentiaali

13 Kuntakonsernien tilatehokkuuden parantamisen laskennallinen säästöpotentiaali PERUSOPETUS JA LUKIOKOULUTUS TILATEHOKKUUS PARANEE 20 % 111 PERUSOPETUS JA LUKIOKOULUTUS TILATEHOKKUUS PARANEE 10 % 56 YLEINEN TILATEHOKKUUS PARANEE 10 % 303 YLEINEN TILATEHOKKUUS PARANEE 5 % Yleinen tilatehokkuus paranee 5 Yleinen tilatehokkuus paranee Perusopetus ja lukiokoulutus Perusopetus ja lukiokoulutus % 10 % tilatehokkuus paranee 10 % tilatehokkuus paranee 20 % Käyttömenot M Tilatehokkuuden 5-10 %:n parannus = miljoonan euron laskennallinen säästöpotentiaali (laskettu kerrosalamäärän pienenemisestä yksikkökustannuksella 5 euroa/kem²/kk). Sivistyspalveluiden säästöpotentiaali sisältyy em. lukuihin

14 Rakennuskannan laskennallinen energiatehokkuuden säästöpotentiaali Energiatehokkuus, säästöpotentiaali M Energiatehokkuus paranee 3 % Energiatehokkuus paranee 5 % Energiatehokkuus paranee 10 % Energiatehokkuus paranee 15 % M %:n ja 27 miljoonan euron säästö on mahdollista ilman investointeja esim. ilmanvaihdon tehokkuutta optimoimalla ja käyttäjien opastuksella ja neuvonnalla

15 Kehitys- ja säästöpotentiaalin hyödyntämisen TOP TEN

16 Rakennuskannan kehitys- ja säästöpotentiaalin hyödyntämisen perusta Keskeisin ongelma ja haaste on, kuinka kukin kunta pystyy jatkossa sopeuttamaan rakennuskantansa palvelutarvetta vastaavaksi niin, että siinä otetaan huomioon palvelutarve pitkälle tulevaisuuteen. Haasteeseen sisältyy olemassa olevan kehitys- ja säästöpotentiaalin kuntakohtainen tunnistaminen, analysointi, suunnittelu ja toteuttaminen. Kehitystoimenpiteillä pystytään vakauttamaan kuntataloutta, vähentämään massiivista korjausvelkaa ja pääsemään vähitellen eroon rakennusterveysongelmista. Ilman suunnitelmallisia ja pitkäaikaisia toimenpiteitä säästöpotentiaalin hyödyntäminen ei ole kuitenkaan mahdollista

17 1. Muutosilmiöiden tunnistaminen Tunnistettava ison kuvan megatrendit, jotta voi ymmärtää ja hyväksyä paikallistason muutoksia Kunnan strategisen pitkäntähtäimen kannattavan kiinteistönpidon perustan tulee tukeutua toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin Paikallistason linjaukset lopulta määrittävät strategisia ratkaisuja Väestömäärä- ja palvelutarve-ennusteet sekä talouden skenaariot erilaisilla ennustemalleilla Ennustemalleihin tulee liittää investointien erilaiset määrämuutokset ja niiden vaikutukset ajan funktiona kuntatalouden tilaan Tiedon jakaminen mm. kuntajohdon tilaisuuksissa

18 2. Strategisen kiinteistönpidon kehittäminen ja tukeminen Kehittämisen harmaa vyöhyke, johon tulee panostaa riittävästi! Katkeamaton päätöksenteon ja omistajaohjauksen ketju Esteiden tunnistaminen ja poisto Seudullinen näkemys mukaan Palveluverkosta tehdyillä päätöksillä on merkittävä ohjaava vaikutus tilahallinnan toteuttamiseen Kestävän kiinteistönpidon kehittämishanke Koordinaatio Terveet tilat 2028 ohjelman kanssa

19 3. Poliittisen päätöksenteon tukeminen Poliittisen päätöksenteon tulee aina perustua oikeaan, riittävään ja havainnolliseen tietoon Selkeät päätöksentekoasiakirjat, esittelytekstit ja muu aineisto Päätöksenteon kapeikkojen kuntakohtainen tunnistaminen Tiedon hyväksyttävyys ja vaikeat päätökset Avuksi johdon tietojärjestelmät, toiminnallisen ja poliittisen johdon koulutustilaisuudet, vuorovaikutteisten toimintamallien käyttö strategioiden laadinnassa sekä iltakoulut ja seminaarit

20 4. Kiinteistötilastoinnin kehittäminen Kiinteistötietokannassa (rekisteriaineistossa) havaittiin puutteita, eivätkä kaikki siellä olevat tiedot ole ajan tasalla Sote- ja maakuntauudistus tulee toteutuessaan aiheuttamaan lisää ajantasaistamistarvetta Tulisi selvittää mahdollisuudet kuntien kiinteistötilastoinnin kehittämiseksi vastaamaan paremmin tulevia tiedon keräämisen ja hyödyntämisen tarpeita

21 5. Tietotekniikan parempi hyödyntäminen Kiinteistöt ovat teknistyneet kovaa vauhtia, mutta tietoa ei hyödynnetä täysimääräisesti Yksittäisistä järjestelmistä saatavan tiedon seurannasta on siirryttävä kiinteistön ja sen olosuhteiden kokonaishallintaan Saadaan ajan tasalla olevaa tietoa kiinteistön tilasta sen olosuhteiden ja ylläpidon optimoimiseksi Kira-digi hankkeen mahdollinen jatko vuoden 2018 jälkeen Avoimet rajapinnat ja julkisen kiinteistökannan kehittäminen digitalisaatiota hyödyntämällä

22 6. Operatiivisen kiinteistönpidon tukeminen Kunnat ovat kooltaan, organisaatioiltaan ja toiminnoiltaan erilaisia Tilat tulee kuitenkin saada vastaamaan tulevia palvelutarpeita Ratkaisunavaimina: Palveluverkkoselvitykset Toimitilaohjelmat salkutukset, investointiohjelmat, ennakoiva ylläpito Ajoissa korjaaminen elinkaaren hallinta Kuntakokoluokittaisten vertaisverkostojen perustaminen, tiedon ja hyvien käytänteiden jakaminen

23 7. Tilankäytön tehostaminen Tilankäytön tehostamisen työkalupakki (mm. käyttöaikojen pidentäminen, ryhmäkokojen kasvattaminen, pedagogisten toimintatapojen muuttaminen, opetukseen käytettävien tilojen lisääminen, monitoimitalojen tilojen hyödyntäminen ja ict-ratkaisut, ajallisesti muuntuvat tilapäiskoulut ja oppilaaksiottoalueiden muutokset) Valtakunnalliset mittaristot käyttöön Suunnitteluprosessien kehittäminen (LEAN, allianssi) Opetushallituksen mitoitusohjeiden päivittäminen

24 8. Energiansäästöpotentiaalin hyödyntäminen 3 prosentin säästö helposti saavutettavissa Säädöt (esim. ilmanvaihdon teho ja käyntiajat) ja käyttäjien opastus ja neuvonta Energiakatselmustoiminnan aktivointi ESCO hankkeiden sopimusmallin kehittäminen ja toiminnan aktivoiminen Energiainvestointien ja tukien tunnettuuden edistäminen

25 9. Rakennusten omistus- ja hallintamuotojen sekä hankkeiden toteutusmallien kehittäminen. Omaan taseeseen rakentamisen kehittäminen ja vaihtoehdot Hankeohje, pidemmät takuuajat, elinkaaritarkastelut Hankkeiden toteutusmallien kehittäminen: Elinkaarimallin edelleen kehittäminen Allianssimallin aktivointi Elinkaarimallin ja allianssin hybridi

26 10. Valtion tukimuotojen kehittäminen Kunnilla on jo nykyisin suuri määrä tyhjiä rakennuksia ja väestörakenteen muutosten, digitalisaation sekä maakunta- ja sote-uudistuksen seurauksena näitä on arvioitu tulevan lisää Erillisselvitys, jossa: Tyhjien rakennusten määrän, sijoittumisen ja jälkikäyttövaihtoehtojen kartoitus Kuntien tyhjien rakennusten purkuavustuksen käyttömahdollisuus Suojelurakennusten korjausten ja ylläpidon tukimahdollisuudet

27 Kiitos! Lisätietoja: puh