Opas. Perusterveydenhuollon avohoidon tuotteistusjärjestelmä, pdrg

Transkriptio

1 1 (31) Opas Perusterveydenhuollon avohoidon tuotteistusjärjestelmä, pdrg VERSIO 1.0 FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 FCG KONSULTOINTI OY 2 (31) Esipuhe Edessäsi on ensimmäinen painos Suomen Kuntaliitto ry:n omistaman perusterveydenhuollon avohoidon tuotteistusjärjestelmän, pdrg:n, oppaasta. Opas toimii ohjeistuksena kirjaamiselle ja kustannuslaskennalle pdrg:n näkökulmasta. Oppaan tarkoituksena on lisäksi kuvata ne tiedot ja tietojen keruumenetelmät, jotka tarvitaan pdrgtuotteistusjärjestelmän käyttöönottamiseksi ja hyödyntämiseksi. Oppaan ensimmäinen versio on laadittu pdrg:n kansallisen käyttöönottohankkeen aikana, vuosina Opasta ylläpidetään ja kehitetään FCG Konsultointi Oy:n toimesta ja se päivitetään vuosittain. Oppaan tavoitteena on luoda yhtenäisiä käytäntöjä perusterveydenhuollon kustannuslaskentaan ja tarkentaa potilaskohtaisten tietojen kirjaamista perusterveydenhuollossa. Perusterveydenhuollosta saatavien tietojen yhdenmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden parantaminen antaa käyttäjäorganisaatioille mahdollisuuden kehittää omaa toimintaansa pdrg:tä hyödyntäen. Opas on laadittu olemassa olevat viranomaisohjeistukset, kuten lainsäädäntö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistukset huomioiden, ja ne ovat ensisijaisia, mikäli pdrg- tuotteistusjärjestelmän oppaan ja viranomaisohjeistusten välillä on ristiriitaisuuksia. pdrg:n avulla tuotetaan tietoa perusterveydenhuollon avovastaanottotoiminnan sisällöstä, palvelujen käytön syistä ja resurssien jakautumisesta. pdrg-tuotteistusjärjestelmää voidaan käyttää toiminnan ohjauksen ja tietoon perustuvan johtamisen tukena, esimerkiksi perusterveydenhuollon asiakaskunnan kuvaamiseen, laadun ja saavutetun terveyshyödyn mittaamiseen, työnjaon ja toiminnan tuottavuuden tarkasteluun sekä ulkokuntalaskutuksen ja hinnoittelun perusteena. Suomen Kuntaliitto ry:n ja FCG Konsultointi Oy:n yhteisenä tavoitteena on, että pdrg otetaan kunnissa laajasti käyttöön, jotta terveydenhuollon tuotteistaminen yhdenmukaistuisi ja tietojen vertailukelpoisuus kasvaisi.

3 FCG KONSULTOINTI OY 3 (31) Sisältö 1. Johdanto pdrg-tuotteistusjärjestelmästä Tausta pdrg, Primary Care Diagnosis Related Groups Rajaukset Käsitteet pdrg-kustannuslaskenta Kustannuslaskentamallin yleiskuvaus Potilaskohtainen kustannuslaskenta (KPP) Laskennallinen KPP-malli Kokonaiskustannuslaskenta Laskennan ulkopuolelle jätettävät kustannukset Laskentaan sisällytettävät kustannukset Välisuoritelaskenta Laskutus ja hinnoittelu Edellytykset pdrg:n käyttöönotolle ja hyödyntämiselle Lähtötietojen kuvaus Raportointi pdrg:n hyödyntäminen johtamisen välineenä pdrg-tuotteistusjärjestelmän visio, laadunhallinta ja tulevat kehittämistarpeet Visio Laadunhallinta Tulevat kehittämistarpeet Lähteet... 31

4 FCG KONSULTOINTI OY 4 (31) 1. Johdanto Terveydenhuollon toimintaympäristön muutokset ja niukat taloudelliset resurssit pakottavat terveydenhuollon organisaatiot suunnittelemaan toimintaa koko ajan tarkemmin. Erityisesti perusterveydenhuollon toiminnan sisällöistä on perinteisesti ollut vain vähän tietoa saatavilla eikä olemassa ole yhtenäistä kansallista menetelmää toiminnan seuraamista ja kehittämistä varten. Palvelutuotannon kuvaaminen ja kehittäminen sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittaaminen on kuitenkin nykyään mahdollista. Tällä hetkellä perusterveydenhuollon palvelujen sisällön ja hintojen vertaileminen on Suomessa hankalaa. Terveyspalveluja voidaan kuvata ja niiden tuottavuutta mitata ja vertailla tuotteistusjärjestelmiä hyödyntämällä. Tuotteistusjärjestelmän avulla saatujen tietojen perusteella kunnat saavat edellytyksiä suunnitella ja ohjata omaa toimintaansa. Tuotteistusmalleja ja käsityksiä siitä, mitä tuotteistuksella tarkoitetaan on olemassa useita. Kuntaliiton (2012) mukaan tuotteistuksella tarkoitetaan organisaation tuottamien ja asiakkaan saamien palvelujen paketointia asiakkaiden kannalta järkeviksi kokonaisuuksiksi, palvelujen tarkempaa määrittelyä, täsmentämistä ja profilointia. Tuotteistuksella voidaan tarkoittaa myös esimerkiksi käynti- ja kapitaatiopohjasta hinnoittelua. pdrg on perusterveydenhuollon avohoidon tuotteistusjärjestelmä, jonka avulla voidaan määritellä tuotteen sisältö ja sitä kautta tuotehinta. Onnistuneen tuotteistuksen tuloksena on, että organisaatio tuntee väestönsä terveystarpeet ja palvelunkäytön syyt, pystyy kuvaamaan palvelutuotantonsa ja muodostamaan hoidetun terveysongelman pohjalta kokonaisuuden sekä kustannuksiltaan ja resurssitarpeeltaan riittävän samankaltaiset hoitokokonaisuudet ottamalla huomioon myös toiminnan laadun, vaikuttavuuden seurannan ja kehittämisen. Tuotteistusjärjestelmien hyödyntäminen tuo lisäarvoa myös tuottavuuden mittaamiseen, kun perusterveydenhuollon toimintaa voidaan kuvata yhteismitallisesti, toimia yhtenäisten kirjaamiskäytäntöjen ja kustannuslaskennan periaatteiden mukaan, liittää toiminta ja talous asiakaslähtöisesti yhteen, seurata ja simuloida resurssikäytön kehittymistä muuttuvassa toimintaympäristössä ja parantaa tätä kautta taloudellisuutta. Perusterveydenhuollon palveluja tuotteistettaessa on otettava huomioon toimintaympäristön erityispiirteet. Huomioitava on paitsi kansalliset ja kansainväliset velvoitteet ja sääntely myös se, että tehokkuutta ei voida tarkastella terveyspalvelujen tuotannossa yksiselitteisesti samoin periaattein kuin esimerkiksi teollisuustuotannossa. Lisäksi palvelurakenteiden muutoksessa ja palvelun tuottamistapojen kehittyessä tuotteistusjärjestelmissä on otettava huomioon myös erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa käytettävien tuotteistusjärjestelmien yhteensopivuus.

5 FCG KONSULTOINTI OY 5 (31) Suomessa terveydenhuollon palvelujen tuotteistaminen on ajankohtaista. Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan (47 ) henkilö voi valita, mistä kuntansa terveyskeskuksen terveysasemalta hän saa ns. kiireettömän hoidon (terveydenhuollon palvelut). Lain mukaan (48 ) henkilöllä on lisäksi oikeus laajennettuun kiireettömän hoidon hoitopaikan valintaan alkaen. Tämä tarkoittaa, että henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveyskeskuksen terveysaseman palvelujen saamiseksi. Samaan aikaan voimaan on tullut myös direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa (potilasdirektiivi 2011/24/EU), jolloin henkilön vapaus valita hoitopaikkansa laajenee Euroopassa. EU-valtioista on oikeus hakeutua Suomeen julkisen terveydenhuollon hoidettavaksi. Direktiivin perusteella hoitoon hakeutuvalta voidaan periä palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten mukainen maksu. (Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992.) Terveydenhuoltolain 58 :n mukaan potilaan kotikunnalla on vastuu hoidon kustannuksista. Jos terveydenhuollon toimintayksikössä on hoidettavana potilas, joka ei ole toimintayksikköä ylläpitävän kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymää ylläpitävän kunnan asukas, on sen kunnan tai kuntayhtymän, jolla on vastuu hoidon järjestämisestä, korvattava hoidosta aiheutuneet kustannukset, jollei hoitokustannusten korvaamisesta muualla toisin säädetä. Korvauksen on perustuttava tuotteistukseen tai tuotehintaan, jolla terveydenhuollon toimintayksikkö seuraa omaa toimintaansa tai jolla kuntayhtymä laskuttaa jäsenkuntiansa. Korvauksesta vähennetään hoidosta potilaan suorittama asiakasmaksu ja muut palvelun tuottajan hoitoon liittyen saamat toimintatulot. Asiakasmaksu määräytyy sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaisesti perustuen palvelun antavan kunnan päätökseen. Palvelujen korvausperusteista ja laskutusmenettelystä voidaan säätää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 2. pdrg-tuotteistusjärjestelmästä 2.1. Tausta Perusterveydenhuollon tuotteistuksen standardointihanke ( PETTU ) toteutettiin vuosina PETTU-hanketta koordinoi ja johti FCG Finnish Consulting Group Oy, Suomen Kuntaliitto ryn myötävaikutuksella. Hankkeeseen osallistui kahdeksan terveyskeskusta ja/tai kuntayhtymää: Kouvolan kaupunki, Perusturvaliikelaitos Saarikka, Pirkkalan kunta, Oulun kaupunki, Tampereen kaupunki, Kemin kaupunki, Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Hämeenlinnan kaupunki sekä Pirkkalan kunta. Lahden kaupunki ilmoitti 2009 eroavansa hankkeesta kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi. Hankkeen aikana kehitettiin perusterveydenhuoltoon tuotteistusmenetelmä muodostamalla eniten resursseja vievistä sairauksista ja liitännäissairauksista sekä niihin liittyvistä tutkimuksista niin sanottuja

6 FCG KONSULTOINTI OY 6 (31) palvelupaketteja, hoitokokonaisuuksia. Lähtökohtana ryhmittelylle oli Tietopohja yhtenäiseksi Pirkanmaalla -hankkeessa muodostetut käyntisyiden jaottelut (käyntisyyryppäät), jotka perustuvat ICPC2- luokitukseen. (Savolainen 2008.) PETTU-hankkeessa perusterveydenhuollon tuotteistusta täydennettiin kattavaksi luokitukseksi ottamalla mukaan koko ICPC2-koodisto. Tuotteistusmenetelmää kehitettiin edelleen luokittelujärjestelmäksi luomalla yhtenäinen perusterveydenhuollon ryhmittely pdrg, Primary Care Diagnosis Related Groups, sekä tavoitteet siihen liittyvälle kustannuslaskennalle. pdrgtuotteiden määrittely pohjautuu olemassa oleviin kansallisiin hoitosuosituksiin ja -käytäntöihin. Tuotteiden rakentamisessa on huomioitu yhteensopivuus erikoissairaanhoidon tuotteistuksen (NordDRG) kanssa. (Savolainen 2008; Ketola ym ) PETTU-hankkeen aikana ryhmittelyyn liittyvät käsitteet määriteltiin ja perusterveydenhuollon organisaatioihin tehtiin useita auditointeja. Auditointien avulla selvitettiin perusterveydenhuollon toimintaprosesseja tarkastelemalla hallinnollisia ja kliinisiä työtehtäviä sekä kirjattua tietoa (Ketola ym ). Vuosien aikana käynnissä ollut pdrg-käyttöönottohanke oli jatkoa edellä mainitulle PETTU -hankkeelle. Käyttöönottohankkeessa pdrg:tä kehitettiin edelleen niin, että järjestelmän käyttöönotto on ollut järjestelmä- ja rakenneriippumattomasti mahdollista vuoden 2014 alusta alkaen. pdrg-tuotteistusjärjestelmän omistaa ja sen kehittämistä ohjaa ja valvoo Suomen Kuntaliitto ry. Kuntaliitto on luovuttanut FCG konsernille määräaikaisen yksinomaisen käyttöoikeuden pdrgtuotteistusrjestelmään vuosiksi FCG konsernissa hallinnointioikeus on FCG Konsultointi Oy:llä pdrg, Primary Care Diagnosis Related Groups pdrg on erikoissairaanhoidon tuotteistusjärjestelmää (NordDRG) vastaava perusterveydenhuollon avohoidon tuotteistusjärjestelmä. pdrg pohjautuu perusterveydenhuollon avohoidon kontaktien aikana rutiinisti kirjattuihin käyntisyy-/diagnoosikoodeihin sekä näitä tietoja vastaaviin taloushallinnon tietoihin. pdrg-tuotteistusjärjestelmä sisältää ryhmittely- ja kustannuslaskentalogiikan sekä yhtenäisen kansallisen ohjeistuksen kirjaamiseen ja kustannuslaskentaan. pdrg:tä varten kerätään keskeisimmät potilaan hoitoa koskevat tiedot, jotka perustuvat kansallisesti yhdenmukaisten ja suositeltujen luokitusten käyttöön. Näitä tietoja ovat muun muassa käyntisyy/diagnoosi, kirjattuna joko ICPC2 tai ICD10-luokituksin sekä erilaiset tutkimukselliset toimenpiteet, kuten laboratoriokokeet ja kuvantamiset. pdrg-tuotteistusjärjestelmää käyttävien organisaatioiden terveydenhuollon ammattilaisten ei tarvitse kirjata potilastietojärjestelmään mitään ylimääräistä rutiinikirjausten lisäksi.

7 FCG KONSULTOINTI OY 7 (31) pdrg-tuotteet muodostetaan ryhmittelemällä kaikki ICPC2- luokituksen mukaiset käyntisyyt (sairaudet ja oireet) järkeviksi ryhmiksi siten, että ryhmien sisäinen kustannusvaihtelu on vähäistä ja tuotteet muodostavat sekä lääketieteellisesti mielekkäitä ja yhdenmukaisia kokonaisuuksia. Siltaustaulukon avulla myös ICD10- luokituksin merkityt käynnit voidaan ryhmitellä. Tällä hetkellä pdrg sisältää 48 tuotetta. Listaus pdrg-tuotteista on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Vuoden 2013 pdrg-koodit ja pdrg-tuotteet. pdrgkoodi T010 T011 T020 T021 T091 T092 T099 T101 T201 T202 T301 T302 T303 T308 T309 T310 T311 T312 T319 T321 T322 T329 T501 T503 T508 T509 T601 T602 T603 T604 T605 T609 T709 T719 T729 T739 T741 T742 T801 T802 T803 pdrg-tuotenimi Silmien ja näön ongelma, akuutti Silmien ja näön ongelma, muu Korvien ja kuulon ongelma, akuutti Korvien ja kuulon ongelma, muu Pitkäaikaiset neurologiset sairaudet Päänsärky Neurologiset ongelmat, muu Atooppinen iho ja allergiat Hengitysteiden ongelma, akuutti Hengitysteiden ongelma, pitkäaikainen Suun, hampaiden, nielun ja leukojen ongelma Ylävatsan ongelma Maksan ongelma Ruoansulatuselimistön ongelma, akuutti Ruoansulatuselimistön ongelma, muu Liikapainoisuus Aikuistyypin diabetes Nuoruustyypin diabetes Veren, immuunijärjestelmän ja umpierityksen ongelma Verenpaineen seuranta ja kohonneen paineen hoito Sydän- ja verenkiertoelimistön ongelma, pitkäaikainen Verenkierron ongelma, muu Ihon tulehdus, akuutti Ihon haava tai ruhje, akuutti Ihohaavauma tai palovamma, krooninen Iho-ongelma, muu Niska- ja selkäongelma Yläraajojen ongelma Alaraajojen ongelma Nivelreuma tai pitkäaikainen reumatauti Murtumat, nyrjähdykset ja luksaatiot Tuki- ja liikuntaelinten ongelma, muu Virtsaelinten ongelmat Sukupuolitaudit Gynekologiset ongelmat Andrologiset ongelmat Perhesuunnittelu ja varhaisraskaus Raskaus ja lapsivuodeaika Depressio tai muu mielialahäiriö Psykoottinen häiriö Päihteiden käyttöön liittyvä ongelma

8 FCG KONSULTOINTI OY 8 (31) T911 T971 T981 T991 T992 T998 T999 Akuutti infektio Pahanlaatuiset kasvaimet Laaja-alaiset vammat ja hoidon komplikaatiot Terveydenedistäminen, neuvolat, koulut ja muut tarkistukset Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen ongelmat ja häiriöt Sosiaaliset ongelmat Muut/yleisoireet Yksi pdrg-tuote sisältää aina vähintään yhden ICPC2-luokituksen mukaisen käyntisyy- tai diagnoosikoodin. pdrg-tuote voi sisältää myös useita ICPC2-luokituksen mukaisia käyntisyy- ja/tai diagnoosikoodeja. Seuraavassa (taulukko 2.) on esitetty esimerkki yhden pdrgtuotteen sisällöstä, eli tuotteeseen kuuluvista ICPC2-luokituksen mukaisista koodeista. Taulukko 2. Esimerkki tuotteen sisällöstä T201, Hengitysteiden ongelma, akuutti. ICPC2- koodi R01 R02 R03 R04 R05 R06 R07 R08 R09 R21 R23 R24 R25 R27 R28 R29 R71 R79 R87 R88 R90 R98 R99 Käyntisyy/käyntisyydiagnoosi Hengityselimistä johtuva kipu Hengenahdistus / dyspnea Hengityksen vinkuna Muu hengityksen häiriö Yskä Nenäverenvuoto Aivastelu / nenän tukkoisuus Muu nenän oire / vaiva Sivuontelon oire / vaiva Kurkun / nielun oire / vaiva Äänen oire/vaiva Veriyskä Epänormaali yskös Muu hengityselinten sairauden pelko Hengityksen toiminnanvajavuus Muu hengityselinten oire/vaiva Hinkuyskä Krooninen keuhkoputkentulehdus Vierasesine nenässä / kurkunpäässä / keuhkoputkissa Hengityselinten muu vamma Nielurisojen / kitarisojen liikakasvu Hyperventilaatio Muu hengityselinten sairaus pdrg-tuotteet sisältävät potilaan terveyteen liittyvän ongelman hoitoon tarvittavat käynnit, tutkimukset ja niistä aiheutuvat kustannukset. Samaan tuoteryhmään diagnoosin perusteella kuuluvat (hoito)tapahtumat muodostavat yhdistetyn pdrg-episodin (hoitokokonaisuuden). Yhden hoitokontaktin aikana voidaan käsitellä useampaa

9 FCG KONSULTOINTI OY 9 (31) ongelmaa. Kutakin terveyteen liittyvää ongelmaa koskeva (osa)tapahtuma, pdrg-kontakti, yhdistyy omaan episodiinsa. pdrg:ssä jokaiselle pdrg-episodille on määritelty enimmäiskesto, katkaisuaika. Eri pdrg-episodit voivat olla ajallisesti eripituisia kokonaisuuksia, riippuen tuotteeseen kuuluvien sairauksien luonteesta. Episodien katkaisuajat perustuvat PETTU -hankkeen aikana kerättyihin kolmen peräkkäisen vuoden aineistoihin ja ne tarkistetaan vuosittain. pdrg:tä hyödynnettäessä potilaan hoidon tarkastelu tapahtuu pääasiassa tietyn sairauden hoitoon liittyvinä hoidollisina kokonaisuuksina, episodeina. pdrg:n avulla myös kontaktikohtainen tarkastelu on mahdollista Rajaukset Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) perusterveydenhuollolla tarkoitetaan kunnan järjestämää väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja sen osana terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia, suun terveydenhuoltoa, lääkinnällistä kuntoutusta, työterveyshuoltoa, ympäristöterveydenhuoltoa sekä päivystystä, avosairaanhoitoa, kotisairaanhoitoa, kotisairaala- ja sairaalahoitoa, mielenterveystyötä ja päihdetyötä siltä osin kuin niitä ei järjestetä sosiaalihuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Lain mukaan perusterveydenhuollosta voidaan käyttää myös nimitystä kansanterveystyö. pdrg:ssä tarkastelu on tässä vaiheessa rajattu niin, että mukaan ryhmittelyyn otetaan perusterveydenhuollon avoterveydenhuolto, johon sisältyy vastaanottotoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, neuvolatoiminta, lääkinnällinen kuntoutus, erikoislääkärien vastaanottotoiminta ja päivystys. Lähtökohtaisesti pdrg:ssä käsitellään edellä mainituin rajauksin niitä palveluja, joista kertyy suoritteita potilastietojärjestelmään. Kokonaisuuden tarkasteluun ei tässä vaiheessa sisällytetä suun terveydenhuoltoa, ympäristöterveydenhuoltoa, kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua, vammaispalveluita, mielenterveys- ja päihdehuoltoa, työterveyshuoltoa, apuvälinehuoltoa eikä perhepalveluita. Edellä mainittujen poisluettavien toimintojen osalta tarkasteltaviin aineistoihin lisätään kuitenkin pääsääntöisesti vammaispalveluiden tai mielenterveys- ja päihdehuollon palveluita käyttävien asiakkaiden ne käynnit, jotka ovat normaalia perusterveydenhuollon sairaanhoitopalvelujen tuottamaa palvelua. 3. Käsitteet Tässä luvussa on kuvattu keskeisimmät pdrgtuotteistusjärjestelmään liittyvät käsitteet. Osa asiakkaan hoitoon ja hoitoprosessiin/toiminnan seurantaan liittyvistä käsitteistä on kuvattu ainoastaan pdrg-tietomallissa (muuttujaluettelo), sillä käsitteet

10 FCG KONSULTOINTI OY 10 (31) on kuvattu jo aikaisemmin kansallisissa viranomaisohjeistuksissa, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen AvoHILMO Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus Määrittelyt ja ohjeistus - julkaisussa sekä THL:n ylläpitämässä Kansallisessa koodistopalvelussa. Kustannuslaskennan käsitteet tukeutuvat Kuntaliiton julkaisuun Kustannuslaskentaopas kunnille ja kuntayhtymille. Palvelutapahtuma AvoHILMOssa palvelutapahtumalla tarkoitetaan asiakkaan saamaa palvelua, joka toteutetaan esimerkiksi vastaanottokäynnin, kotikäynnin, puhelun tai konsultaation muodossa ja jota voi edeltää asiakkaan yhteydenotto ja ammattihenkilön tekemä hoidontarpeen arviointi ja ajanvaraus. Käynti Käsitettä käynti käytetään AvoHILMOssa yleiskäsitteenä tarkoittamaan myös muita kontakteja kuin käyntiä vastaanotolla. Näitä ovat yhteystapa-luokituksella eriteltävät muun muassa puhelinyhteys, sähköinen yhteys ja kirje, jotka käytännössä korvaavat vastaanottokäynnin. Vastaanottotoiminta pdrg:n näkökulmasta vastaanottotoiminnalla tarkoitetaan asiakkaan terveysongelmaa varten terveyskeskuksessa annettua palvelua. Vastaanottopalvelua voivat tuottaa lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, lähihoitajat, fysioterapeutit, puheterapeutit, toimintaterapeutit, jalkaterapeutit, ravitsemusterapeutit ja psykologit. pdrg:n näkökulmasta, mikäli ammattihenkilön tehtävänkuva vaihtelee, tulee palvelumuoto muuttaa tehtäväkuvaa vastaavaksi. Esimerkiksi terveydenhoitaja voi työskennellä sekä avoterveydenhuollon vastaanotolla että kouluterveydenhuollossa. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollolla tarkoitetaan perusopetuksen oppilaille annettua terveydenhuoltoa. Kouluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa ja asetuksessa neuvolatoiminnasta (Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 2011). Kouluterveydenhuoltoon sisältyvät kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta, vuosiluokittain oppilaan kasvun, terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen, oppilaan suun terveydenhuolto, oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen, pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen sekä jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen sekä oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset. pdrg:n näkökulmasta, mikäli ammattihenkilön tehtävänkuva vaihtelee, tulee palvelumuoto muuttaa tehtäväkuvaa vastaavaksi. Esimer-

11 FCG KONSULTOINTI OY 11 (31) kiksi lääkäri voi työskennellä sekä kouluterveydenhuollossa että avosairaanhoidossa. Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon palvelut kuuluvat lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille. Opiskeluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa. Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen, opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen, terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, joihin sisältyvät mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus sekä seksuaaliterveyttä edistävät palvelut ja suun terveydenhuollon palvelut sekä opiskelijan erityisen tuen ja tutkimuksen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tarvittaessa tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen. pdrg:n näkökulmasta, mikäli ammattihenkilön tehtävänkuva vaihtelee, tulee palvelumuoto muuttaa tehtäväkuvaa vastaavaksi. Esimerkiksi terveydenhoitaja voi työskennellä sekä avosairaanhoidossa että opiskelijaterveydenhuollossa. pdrg:n näkökulmasta ammattihenkilön tehtävänkuvan vaihtuessa myös palvelumuoto tulee muuttaa tehtävänkuvaa vastaavaksi. Neuvolatoiminta Neuvolatoiminnalla tarkoitetaan neuvolapalveluita, joita saavat raskaana olevat naiset, lasta odottavat perheet ja alle kouluikäiset lapset sekä heidän perheensä. Sosiaali- ja terveysministeriön (2013) mukaan neuvolatoimintaan sisältyvät sikiön terveen kasvun ja kehityksen sekä raskaana olevan ja synnyttäneen naisen terveyden seuranta ja edistäminen, lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta, lapsen suun terveydentilan seuranta, vanhemmuuden ja perheen muun hyvinvoinnin tukeminen, lapsen kodin ja muun kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyden edistäminen sekä lapsen ja perheen erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä lapsen ja perheen tukeminen ja tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen. Lisäksi neuvolatoimintaan kuuluu perhesuunnittelu- ja seksuaaliterveysneuvonta. pdrg:n näkökulmasta, mikäli ammattihenkilön tehtävänkuva vaihtelee, tulee palvelumuoto muuttaa tehtäväkuvaa vastaavaksi. Esimerkiksi terveydenhoitaja voi työskennellä sekä avosairaanhoidossa että neuvolassa. pdrg:n näkökulmasta ammattihenkilön tehtävänkuvan vaihtuessa myös palvelumuoto tulee muuttaa tehtävänkuvaa vastaavaksi. Lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällisellä kuntoutuksella tarkoitetaan fyysisen toimintakyvyn palauttamiseen (esim. tuki- ja liikuntaelinsairauksissa) ja toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävää kuntoutusta. Terveydenhuoltolain mukaan lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus, potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi, kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan

12 FCG KONSULTOINTI OY 12 (31) kuntoutusmahdollisuuksia, toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet, apuvälinepalvelut, sopeutumisvalmennus sekä edellä mainituissa toiminnoissa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa. pdrg:ssä mukaan lääkinnälliseen kuntoutukseen ei kuitenkaan sisällytetä apuvälinepalveluja, kuntoutusjaksoja laitos- tai avohoidossa tai veteraanien kuntoutusta. Erikoislääkärien vastaanottotoiminta Erikoislääkärien vastaanottotoiminnalla tarkoitetaan perusterveydenhuollossa tapahtuvaa vastaanottotoimintaa, jonka tuottaa erikoislääkäri. Tällaista toimintaa voivat olla esimerkiksi erilaiset tähystykset. pdrg:n näkökulmasta mukaan tarkasteluun otetaan se perusterveydenhuollossa tuotettu erikoislääkärien vastaanottotoiminta, josta syntyy suoritteita pdrg:tä käyttävän organisaation potilastietojärjestelmään. Päivystys Päivystyksessä annetaan kiireellistä hoitoa. Kiireelliset asiat hoidetaan terveyskeskuksissa aina heti. Ilta- ja yöpäivystyksiä on usein saatavana sairaaloiden yhteispäivystyksissä. pdrg:n näkökulmasta tarkasteluun otetaan mukaan ne osat päivystystoiminnasta, joista syntyy suoritteita pdrg:tä käyttävän organisaation potilastietojärjestelmään. pdrg-ryhmittelijä pdrg-ryhmittelijä on tietojärjestelmä, mikä toteuttaa aineiston ryhmittelyn teknisesti. Järjestelmä ryhmittelee käyntiaineiston pdrgryhmiin käyntisyyn/diagnoosin perusteella ja muodostaa pdrgkontaktit ja pdrg-episodit. pdrg-ryhmittely pdrg-ryhmittely perustuu potilaasta rutiinisti kirjattavaan tietoon. pdrg-ryhmittelyssä potilaan käynneistä muodostetaan pdrgkontakteja ja pdrg-episodeja. pdrg-ryhmittely on mahdollista, kun käytössä on potilaasta seuraavat tiedot: potilastunnus salattuna, käyntisyy/diagnoosit, sukupuoli ja hoidon alkamispäivä. pdrgryhmittelyssä kohdennetaan välisuoritteet laskentakohteille. pdrg-tuote pdrg-tuote on pdrg-kontakti tai -episodi, jonka tuotantokustannukset on selvitetty ja jolle voidaan määritellä hinta. Tuotteeseen kohdennetaan aina siihen liittyvät välisuoritteet pdrg-ryhmittelyssä määritellyin säännöin. pdrg-tuotteita voidaan käyttää kuntalaskutuksessa luovutettavina tuotteina. pdrg-episodi Episodilla tarkoitetaan yhden potilaan yhtä terveyteen liittyvää ongelmaa ja kaikkia siihen liittyviä hoitotapahtumia ja/tai kontakteja. Samaan pdrg-ryhmään diagnoosin perusteella kuuluvat palvelutapahtumat muodostavat yhdistetyn pdrg-episodin (hoitokokonaisuuden) määritellyn enimmäiskeston katkaisuajan rajoissa. pdrg-

13 FCG KONSULTOINTI OY 13 (31) episodi on yhden terveysongelman hoitokokonaisuus, joka voi koostua yhdestä tai useammasta pdrg-kontaktista. pdrg-episodi on ajanjakso, joka voi muodostua kolmella eri tavalla: 1. Kertaluontoinen käynti, esimerkiksi ylähengitystieinfektion hoito yhdellä vastaanottokerralla. 2. Pitkäkestoinen episodi, jolla selkeä alku ja loppu, esimerkiksi raskaus tai murtuma. 3. Pitkäaikaissairauksien episodi, joka alkaa selvittelyvaiheella ja joka kestää kunnes diagnoosi varmistunut. Diagnoosin varmistumisen jälkeen alkaa vuosiepisodi, jota tarkastellaan kalenterivuosittain. pdrg-episodien katkaisuajat Kullekin pdrg-episodille on määritelty enimmäiskesto eli katkaisuaika. Katkaisuajat perustuvat kolmen vuoden aineistoon, joka on luokiteltu pdrg-kontakteihin ja pdrg-episodeihin. pdrg-episodien katkaisuaikoja on tarkasteltu lääketieteelliseen asiantuntemuksen perusteella ja tarkistettu, että episodien sisäiset kustannukset ovat riittävän samankaltaiset. Esimerkiksi akuutin infektion katkaisuaika on kolme viikkoa, silmien ja näön akuutilla ongelmalla neljä viikkoa, raskaudella 38 viikkoa ja aikuistyypin diabeteksella 12 kuukautta. Mikäli terveyteen liittyvän ongelman hoito kestää kauemmin kuin tuotteelle määritelty katkaisuaika, alkaa potilaalla automaattisesti uusi episodi saman terveyteen liittyvän ongelman vuoksi. pdrg-kontakti pdrg-kontaktilla tarkoitetaan yhden käynnin aikana käsiteltyä yksittäistä terveysongelmaa. Yhden hoitokontaktin aikana voidaan käsitellä yhtä tai useampaa terveyteen liittyvää ongelmaa, jolloin kukin käynnin osatapahtuma, pdrg-kontakti, yhdistyy omaan episodiinsa. pdrg-kontaktit jaotellaan ryhmiin ja nimetään pdrg-logiikan mukaan. Katso esimerkki käynnin jakautumisesta pdrg-kontakteiksi (kuvio 1). Kuvio 1. Käynnin jakautuminen pdrg-kontakteiksi. Laskentakohde Laskentakohteiden määritys tehdään eriperusteisilla luokituksilla. Kustannuslaskennassa tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuvat kustannukset ja niillä aikaansaatujen tuotteiden myynnistä saadut tuotot

14 FCG KONSULTOINTI OY 14 (31) selvitetään ja kohdistetaan laskentakohteille. pdrgkustannuslaskentamallissa ensisijaisina laskentakohteina toimivat välisuoritteet. Välisuoritteet kohdennetaan potilaiden käynteihin, jolloin saadaan laskennallisesti muodostettua pdrg-kontaktien ja pdrg-episodien keskikustannus. Suorite Laskentatoimen yleiskäsite, joka kuvaa tuotantoprosessissa syntyviä aikaansaannoksia. Suoritteiden aikaansaamiseksi on käytettävä tuotannontekijöitä, kuten henkilöstöresursseja tai materiaaleja. Perussuorite Perussuoritteella tarkoitetaan yleisesti terveydenhuollossa hoitojaksoa tai käyntiä. pdrg:n yhteydessä perussuorite on käynti, jolla viitataan terveydenhuollon ammattilaisen kirjaamaan ja siten tilastoituvaan terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan väliseen yhteydenpitoon. Välisuorite Välisuoritteella tarkoitetaan yleisesti terveydenhuollossa hoitojaksoihin tai käynteihin suoraan tai epäsuorasti kohdistettavaa tapahtumaa, henkilöstöresurssia tai materiaalia. Välisuoritteiden avulla saadaan laskettua potilaskohtaiset kustannukset sekä kuvattua terveydenhuollon toimintayksiköiden toimintaa. Välisuoritteet ilmaisevat toiminnan ja talouden syy-seuraussuhteita. pdrg:ssä välisuoritteet on määritelty kansallisten koodistojen ja yhteisesti käytettävien kansallisten kirjaamiskäytäntöjen perusteella (esimerkiksi jokin laboratoriotutkimus), jolloin varmistetaan tietojen vertailukelpoisuus. pdrg:ssä välisuoritteet ovat laskentakohteita Kustannukset Per Potilas (KPP)-laskentamallissa. Välisuoritelaji Välisuoritelajit kokoavat samantyyppiset välisuoritteet ryhmiksi. pdrg:ssä välisuoritelajeja ovat käynnit, laboratoriotutkimukset ja kuvantamistutkimukset. Välisuoritelajeja käytetään raportoinnin apuna välisuoritekustannusten summatasona. Käyntivälisuorite Olennaisin välisuoritelaji pdrg-ryhmittelyssä on käyntivälisuorite. Käyntivälisuoritteella pyritään kuvaamaan riittävällä tarkkuudella käynnin tyyppiä ja sen vaatimia resursseja, kuten esimerkiksi aikaa, henkilöstön määrää, materiaaleja ja laitteita. Käyntivälisuorite muodostetaan yhdistämällä kävijäryhmä- ja yhteystapa- sekä ammattiluokitus -koodistot, jotka ovat THL:n AvoHilmo-oppaan mukaisia luokituksia. Esimerkiksi yksilökäynti lääkärin vastaanotolla (käyntivälisuorite) muodostetaan seuraavasti: 1 (yksilökäynti) + R10 (käynti vastaanotolla) (lääkäri). Laboratoriotutkimusvälisuorite Laboratoriotutkimusvälisuoritteita ovat laboratoriotutkimusnimikkeistön mukaiset palvelutapahtumat. Laboratoriotutkimusnimikkeistö

15 FCG KONSULTOINTI OY 15 (31) löytyy THL:n koodistopalvelimelta nimellä Kuntaliitto - Laboratoriotutkimusnimikkeistö. Esimerkiksi potilaan yksi tutkimus laboratoriossa (laboratoriovälisuorite) muodostuu laboratoriotutkimusnimeikkeistön mukaisesta koodista. Kuvantamistutkimusvälisuorite Kuvantamistutkimusvälisuorite muodostuu radiologisen toimenpideluokituksen mukaisesta palvelutapahtumasta. Radiologinen tutkimusja toimenpideluokitus löytyy THL:n koodistopalvelimelta nimellä Kuntaliitto Radiologinen tutkimus- ja toimenpideluokitus. Painokerroin pdrg-painokerroin on pdrg-kontaktin tai -episodin kustannusten keskiarvo suhteutettuna kaikkien kontaktien tai episodien kustannusten keskiarvoon. Painokertoimia voidaan laskea eri organisaatiotasoille ja pdrg-kontakteille tai -episodeille. Esimerkki pdrg-kontaktien painokertoimien laskennasta: pdrg-kontaktien kustannusten keskiarvo pdrg-painokerroin = Koko aineiston kontaktien kustannusten keskiarvo 4. pdrg-kustannuslaskenta pdrg-kustannuslaskentamalli on laadittu pdrgkäyttöönottohankkeen aikana yhteistyössä kustannuslaskentaryhmään osallistuneiden kuntien edustajien ja Kuntaliiton laskentaasiantuntijoiden kanssa. Malli tukeutuu Kuntaliiton julkaisuun Kustannuslaskentaopas kunnille ja kuntayhtymille. 4.1 Kustannuslaskentamallin yleiskuvaus pdrg-ryhmittelyn perusajatuksena on lääketieteellisesti mielekkäiden sekä kustannuksiltaan homogeenisten ryhmien muodostaminen. Lähtökohtiin kuuluu myös episodien muodostaminen. pdrgkustannuslaskennassa pyritään laskemaan perusterveydenhuollon avohoitotoiminnan käynti- ja potilaskohtaiset kustannukset, jotta saadaan määritettyä kullekin pdrg-kontaktille ja pdrg-episodille keskikustannus. Keskikustannuksen laskeminen edellyttää potilaskohtaisten kustannusten laskentaa kullekin käynnille. Potilaskohtainen kustannuslaskenta tunnetaan yleisesti nimityksellä KPP (kustannukset per potilas) -laskenta. pdrgtuotteistusjärjestelmän tavoitteena on käyttää pdrgryhmäkohtaisten keskikustannusten määrittelyssä KPPlaskentamallia. Potilaskohtaiset kustannukset lasketaan potilaskohtaisiin käynteihin kohdistettujen välisuoritekustannusten avulla. Laskentamallin tarkoituksena on kuvata kunkin organisaation kustan-

16 FCG KONSULTOINTI OY 16 (31) nusrakennetta pdrg-ryhmittäin tarkasteltuna. Kustannusrakenne muodostuu kunkin organisaation laskemista välisuoritekustannuksista, jotka on kohdistettu hoidettujen potilaiden toteutuneisiin käynteihin. Välisuoritteiden tulee olla rakenteeltaan ja tietosisällöltään sellaisia, että ne ovat yhdistettävissä potilaiden yksittäisiin kontakteihin. Lähtötietoina tässä laskentamallissa käytetään organisaatiokohtaisia tilitason kustannustietoja, välisuorite- ja kontaktitietoja. Malli rakentuu tilitason kustannustietojen yhdistämisestä välisuoritteisiin ja edelleen välisuoritteiden kohdistamisesta potilaskohtaisiin kontakteihin. KPP-laskentamalli on esitetty seuraavassa kappaleessa ja kuviossa 2. pdrg-tuotteistusjärjestelmän kehittämisen yhteydessä on luotu malli välisuoritekustannusten laskentaa varten. Malli noudattaa perusperiaatteiltaan KPP-laskentaa, mutta sen toteutus on suhteellisen karkea verrattuna perinteiseen KPP-laskentaan. Tätä mallia kutsutaan laskennalliseksi KPP-malliksi. Malli esitellään kappaleessa Potilaskohtainen kustannuslaskenta (KPP) Kuvio 2. KPP-laskentamalli pdrg -tuotteistusjärjestelmässä. pdrg:n potilaskohtainen kustannuslaskenta toteutetaan viidessä vaiheessa. Potilaskohtaisen kustannuslaskennan (KPP) vaiheet pdrg-tuotteistusjärjestelmässä ovat: 1. Kustannukset tileittäin Laskentaan otetaan mukaan pdrg-rajauksia vastaavat tilinpäätöstiedot, jotka jaetaan tileiltä yhteisesti määritellyille menolajeille. Menolajeja voivat olla esimerkiksi henkilöstökulut, tarvikekulut, tutki-

17 FCG KONSULTOINTI OY 17 (31) muskulut ja muut kulut. Kustannuksista poistetaan hoitotoiminnan ulkopuoliset kustannukset sekä muita tuottoja vastaavat kustannukset. 2. Kustannukset välisuoritteittain Muodostetaan yhteisen säännön mukaan käyntivälisuoritteet ja tutkimusvälisuoritteet. Menolajeilta kohdistetaan välisuoritteille kustannukset aiheuttamisperiaatetta noudattaen. 3. Kustannukset potilaittain Välisuoritteet kohdistetaan laskentakohteena oleviin käynteihin hyödyntäen potilastunnistetta ja päivämäärää. 4. Kustannukset pdrg-kontakteittain Käynnit ryhmitellään pdrg-ryhmittelijällä ja muodostetaan pdrgkontaktit. Yksi käynti voi jakautua useampaan pdrg-kontaktiin, jos käynnille on kirjattu useampi käyntisyy. Mikäli käynnille muodostuu ryhmittelyssä käyntisyiden/diagnoosien perusteella useampi pdrgryhmä, kustannukset jakautuvat käynnille muodostuvien pdrgryhmien lukumäärän suhteessa pdrg-kontakteille. 5. Kustannukset pdrg-episodeittain pdrg-kontaktit summataan potilas- ja pdrg-ryhmäkohtaisesti pdrg-episodeiksi pdrg-logiikassa määriteltyjen episodien katkaisurajojen perusteella. Yhteen pdrg-episodiin voi yhdistyä useita pdrg-kontakteja Laskennallinen KPP-malli Tässä kappaleessa kuvataan malli, millä kustannusten kohdistaminen käyntiaineistoon on toteutettu pdrg-hankkeessa laaditun laskentamallin mukaisesti. Tätä mallia kutsutaan laskennalliseksi KPP-malliksi ja sitä voidaan pitää kansallisena minimivaatimustasona kustannuslaskennalle. Mallissa tarkastellaan kustannuksia karkealla tasolla jaoteltuna henkilöstö-, laboratorio-, kuvantamis- ja muihin kuluihin (Kuvio 3). Näitä eri kustannusryhmiä kohdistetaan eri menettelyillä käyntiaineistoon. Menettelyinä käytetään suoraa kohdentamista sekä vyörytyksiä.

18 FCG KONSULTOINTI OY 18 (31) Kuvio 3. Laskennallinen KPP-malli pdrg-tuotteistusjärjestelmässä. Laskenta etenee mallissa seuraavien vaiheiden kautta: 1. Lähtötietojen keruu ja jaottelu, 2. Käynneille kohdistettavat suorat kustannukset ja 3. Vyörytettävien kustannusten kohdistaminen käynneille 1. Lähtötietojen keruu ja jaottelu Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään kohdeorganisaation kokonaiskustannukset ja jaotellaan ne edellä kuvattuihin neljään ryhmään. Keskeistä kokonaiskustannuksien keräämisessä on varmistaa, että kustannusaineiston ja käyntiaineiston rajaus on sama. Ainoastaan samalla aineistorajauksella voidaan varmistaa tietojen yhdistämisen lopputuloksen oikeellisuus. 2. Käynneille kohdistettavat suorat kustannukset Käynnin suora työaika Työaikakustannuksia kohdistetaan käynneille suoraan käynti- ja talousaineistossa olevien ammattiryhmätietojen perusteella. Tätä varten on laskettu jokaiselle ammattiryhmälle yhden työminuutin kustannus, joiden perusteella kohdentaminen tapahtuu. Laskennassa ja käyntiaineistoissa käytetyt ammattiryhmät ovat: Erityistyöntekijät Lähihoitajat Lääkärit Sairaanhoitajat Terveydenhoitajat Laskentatapaan voidaan helposti lisätä uusia ammattiryhmiä, mikäli laskentaa halutaan laajentaa uusille osa-alueille tai jotain ammatti-

19 FCG KONSULTOINTI OY 19 (31) ryhmää halutaan jaotella tarkemmin. Laskettaessa ammattiryhmille työminuutin kustannusta, huomioidaan ainoastaan työssäoloaika eli poistetaan keskimääräiset vuosi- ja sairausloma-ajat. Käytännössä laskenta tapahtuu seuraavasti: Vuodessa on viikkoja 52 ja työpäiviä 5, jolloin teoreettisia työpäiviä on 260. Lomaviikkoja on vuodessa keskimäärin 7 eli 35 työpäivää. Sairauslomapäiviä ja muita poissaoloja on keskimäärin 20 työpäivää, jolloin työpäiviä jää 205. Yhdessä työpäivässä on 6,5 tuntia, jolloin työminuutteja on vuodessa keskimäärin Kunkin henkilöstöryhmän keskimääräinen vuosipalkka (sisältäen sivukulut ja henkilöstökorvaukset) jaetaan keskimääräisellä työminuuttien määrällä. Tällöin saadaan henkilöstöryhmäkohtainen työminuutin kustannus. Käyntiaineistossa on tieto kunkin käynnin kävijäryhmä- ja yhteystapa- sekä ammattiluokitus -koodeista. Näiden tietojen perusteella muodostetaan käyntivälisuorite jokaiselle käynnille. Jokaiselle käyntivälisuoritteelle on määritelty sen keskimääräinen kesto minuutteina. Laskennallisessa KPP-laskentamallissa käytetään alla näkyvän taulukon (taulukko 3.) mukaisia keskimääräisiä kestoja. Alla olevia yksilökäyntiä koskevia ehdotuksia käyntivälisuoritteiden kestoista voidaan käyttää, mikäli organisaatio ei pysty tuottamaan omia organisaatiokohtaisia käyntien kestoja. Näiden keskimääräisten kestojen ja keskimääräisen yhden työminuutin kustannuksen perusteella muodostetaan käynneille kohdistettava kustannus. Taulukko 3. Ehdotukset käyntivälisuoritteiden kestoista.

20 FCG KONSULTOINTI OY 20 (31) Ammatti Yhteystapa Kävijäryhmä Erityistyöntekijät R10 Käynti vastaanotolla 1 Yksilökäynti 25 Erityistyöntekijät R20 Kotikäynti 1 Yksilökäynti 60 Erityistyöntekijät R30 Työpaikkakäynti 1 Yksilökäynti 25 Erityistyöntekijät R40 Sairaalakäynti 1 Yksilökäynti 25 Erityistyöntekijät R50 Puhelinyhteys 1 Yksilökäynti 5 Erityistyöntekijät R51 Sähköinen yhteys 1 Yksilökäynti 5 Erityistyöntekijät R55 Kirje 1 Yksilökäynti 5 Erityistyöntekijät R60 Konsultaatio 1 Yksilökäynti 15 R70 Asiakirjamerkintä Erityistyöntekijät ilman asiakaskontaktia 1 Yksilökäynti 5 Erityistyöntekijät R90 Muu 1 Yksilökäynti 15 Lähihoitaja R10 Käynti vastaanotolla 1 Yksilökäynti 25 Lähihoitaja R20 Kotikäynti 1 Yksilökäynti 60 Lähihoitaja R30 Työpaikkakäynti 1 Yksilökäynti 25 Lähihoitaja R40 Sairaalakäynti 1 Yksilökäynti 25 Lähihoitaja R50 Puhelinyhteys 1 Yksilökäynti 5 Lähihoitaja R51 Sähköinen yhteys 1 Yksilökäynti 5 Lähihoitaja R55 Kirje 1 Yksilökäynti 5 Lähihoitaja R60 Konsultaatio 1 Yksilökäynti 15 R70 Asiakirjamerkintä Lähihoitaja ilman asiakaskontaktia 1 Yksilökäynti 5 Lähihoitaja R90 Muu 1 Yksilökäynti 15 Lääkäri R10 Käynti vastaanotolla 1 Yksilökäynti 25 Lääkäri R20 Kotikäynti 1 Yksilökäynti 60 Lääkäri R30 Työpaikkakäynti 1 Yksilökäynti 25 Lääkäri R40 Sairaalakäynti 1 Yksilökäynti 25 Lääkäri R50 Puhelinyhteys 1 Yksilökäynti 5 Lääkäri R51 Sähköinen yhteys 1 Yksilökäynti 5 Lääkäri R55 Kirje 1 Yksilökäynti 5 Lääkäri R60 Konsultaatio 1 Yksilökäynti 15 R70 Asiakirjamerkintä Lääkäri ilman asiakaskontaktia 1 Yksilökäynti 5 Lääkäri R90 Muu 1 Yksilökäynti 15 Sairaanhoitaja R10 Käynti vastaanotolla 1 Yksilökäynti 25 Sairaanhoitaja R20 Kotikäynti 1 Yksilökäynti 60 Sairaanhoitaja R30 Työpaikkakäynti 1 Yksilökäynti 25 Sairaanhoitaja R40 Sairaalakäynti 1 Yksilökäynti 25 Sairaanhoitaja R50 Puhelinyhteys 1 Yksilökäynti 5 Sairaanhoitaja R51 Sähköinen yhteys 1 Yksilökäynti 5 Sairaanhoitaja R55 Kirje 1 Yksilökäynti 5 Sairaanhoitaja R60 Konsultaatio 1 Yksilökäynti 15 R70 Asiakirjamerkintä Sairaanhoitaja ilman asiakaskontaktia 1 Yksilökäynti 5 Sairaanhoitaja R90 Muu 1 Yksilökäynti 15 Terveydenhoitaja R10 Käynti vastaanotolla 1 Yksilökäynti 25 Terveydenhoitaja R20 Kotikäynti 1 Yksilökäynti 60 Terveydenhoitaja R30 Työpaikkakäynti 1 Yksilökäynti 25 Terveydenhoitaja R40 Sairaalakäynti 1 Yksilökäynti 25 Terveydenhoitaja R50 Puhelinyhteys 1 Yksilökäynti 5 Terveydenhoitaja R51 Sähköinen yhteys 1 Yksilökäynti 5 Terveydenhoitaja R55 Kirje 1 Yksilökäynti 5 Käynnin pituus (min)

21 FCG KONSULTOINTI OY 21 (31) Terveydenhoitaja R60 Konsultaatio 1 Yksilökäynti 15 R70 Asiakirjamerkintä Terveydenhoitaja ilman asiakaskontaktia 1 Yksilökäynti 5 Terveydenhoitaja R90 Muu 1 Yksilökäynti 15 Suorat laboratorio- ja kuvantamiskulut Käyntiaineistossa on tieto kaikista käynnin yhteydessä tehdyistä laboratorio- ja kuvantamistoimenpiteistä. Tutkimukset kohdistetaan kuhunkin kontaktiin potilastunnuksen (anonymisoitu potilastunniste) päivämäärän perusteella. Kustannusten kohdistamista varten organisaatioilta on kerätty laboratorio- ja kuvantamishinnastot, joiden perusteella kullekin käynnille kohdistetaan kustannukset. Käyntiaineistoissa on mukana sellaisia laboratorio- ja kuvantamistoimenpiteitä, joille ei ole löytynyt kyseisen organisaation hinnastosta hintaa. Nämä jäävät aineistoon 0 hintaisina tutkimuksina. 3. Vyörytettävien kustannusten kohdistaminen käynneille Epäsuorat henkilöstökulut Kaikkia kustannusaineistossa olevia henkilöstökuluja ei ole mahdollista kohdistaa suoraan käynneille, koska työntekijät tekevät muutakin työtä kuin suoraa potilastyötä. Suoraan käynneille kohdistumattomat henkilöstökulut vyörytetään kaikille käynneille. Tässä vyörytyksessä ei huomioida käyntityyppejä eli käyntien kestoa. Vyörytyksessä ei myöskään huomioida eri ammattiryhmiä, vaan suoran työajan kohdistamisen jälkeen jäljelle jääneet kustannukset vyörytetään kaikille käynneille käyntien lukumäärän suhteessa. Epäsuorat laboratorio- ja kuvantamiskulut Laboratorio- ja kuvantamiskulujen kohdentaminen suoraan käynneille toteutuu suurimmalle osalle kustannuksia, mutta ei kaikille. Esimerkiksi ns. pistomaksu tai hallinnolliset kustannukset eivät yleensä sisälly laboratorio- ja kuvantamishinnastoihin, jolloin niiden kustannukset eivät kohdistu hinnaston mukaisella kohdistuksella. Nämä suoran kohdentamisen jälkeen jäljelle jääneet laboratorio- ja kuvantamiskustannukset vyörytetään käynneille. Tässä vyörytyksessä huomioidaan ainoastaan ne käynnit, joilla on laboratorio- tai kuvantamistapahtumia eli tätä vyörytystä ei kohdenneta kaikkiin käynteihin. Vyörytys tehdään tutkimuskäyntien suhteessa. Muut kulut Muut jäljelle jäävät kuluerät kohdistetaan kaikille käynneille. Muihin kuluihin sisältyy esimerkiksi seuraavia kulueriä: IT- ja tietohallintokulut, tila- ja kiinteistönhoitokulut, muut palvelujen ostot, aineiden ja tarvikkeiden ostot ja sisäiset vyörytykset Näiden kulujen vyörytys tehdään kaikille käynneille tasaisesti käyntien suhteessa.

22 FCG KONSULTOINTI OY 22 (31) Yhteenveto ja arviointi Kustannusten kohdentamisen malli on karkea ja tällaisenaan melko nopea ja yksinkertainen toteuttaa. Toteutetuissa kohdennuksissa on organisaation kaikista kuluista kohdentunut 30-45% suoraan käynneille. Tätä voidaan pitää riittävän suurena osuutena, jolloin vyörytysten vaikutus ei heikennä liiallisesti tulosten luotettavuutta Kokonaiskustannuslaskenta Tässä kappaleessa käydään läpi kokonaiskustannusten määrittely, laskentaan sisällytettävät ja ulkopuolelle jätettävät kustannukset sekä pääomakustannusten käsittely. Lisäksi esitetään, miten kustannukset kohdistetaan erilaisia suoritteita tuottaville yksiköille. Kappaleessa käydään myös läpi, mitkä kulut tyypillisesti kuuluvat perusterveydenhuollon hoitotoimintaan ja mitkä rahoitetaan muilla tavoilla. Kokonaiskustannukset ryhmitellään seuraavasti: välittömät kustannukset, välilliset kustannukset, keskushallinto- ja muut vyörytykset ja pääomakustannukset. Ryhmistä välittömät ja välilliset kustannukset sekä vyörytykset sisältävät kukin seuraavia kustannuslajeja: henkilöstökustannukset aine- ja tarvikekustannukset ostopalvelut ICT-kustannukset toimitilakustannukset muut toimintakustannukset Pääomakustannuksiin sisältyvät kustannuslajit: suunnitelman mukaiset poistot taseen pysyvistä vastaavista arvonalennukset sitoutuneen pääoman korko muut mahdolliset pääomakustannukset Keskeistä kokonaiskustannuksien tarkastelussa on varmistaa, että kustannusaineiston ja käyntiaineiston rajaus on sama. Ainoastaan samalla aineistorajauksella voidaan varmistaa tietojen yhdistämisen lopputuloksen oikeellisuus. Alla (kuvio 4.) on esitetty rajausten yhdenmukaisuuden tärkeyttä.

23 FCG KONSULTOINTI OY 23 (31) Kuvio 4. Käyntiaineiston vaikutus kokonaiskustannusten rajaukseen. Perusterveydenhuollon yksiköiden välillä eroja voi aiheutua esimerkiksi tilaliikelaitoksen perimissä sisäisien vuokrien määrityksissä, pääomavuokrien määrittelyissä ja korjausvelan kattamisen rahastoinneissa Laskennan ulkopuolelle jätettävät kustannukset Kustannustietojen ulkopuolelle jätetään ne erät, joille ei synny suoritetietoa. Erityisrahoitetut kustannukset, joille ei synny suoritetietoa, jätetään myös kokonaiskustannusten ulkopuolelle. Tällaisia eriä ovat: opetuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset (Erityisvaltionosuudet, EVO), erillisrahoitetut projektit ja ostetut lopputuotepalvelut, joista ei kerry suoritteita. Opetuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset (erityisvaltionosuudet, EVO) Erityisvaltionosuuden tulisi kattaa kaikki opetuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset. Niiltä osin kun erityisvaltionosuus ei kata näitä kustannuksia, ne voidaan laskuttaa ja tarvittaessa tuotteistaa muulla tavoin. Nettokustannus kohdistetaan perusterveydenhuollon kokonaiskustannukseksi. Erillisrahoitetut projektit Hoitotoiminnan ulkopuolinen, toiminnan kehittämistä varten saatu rahoitus ja sitä vastaavat kustannukset. Ostetut lopputuotepalvelut, joista ei kerry suoritteita Kun kunta maksaa isäntäkunnalle terveyspalveluista, jäävät suoritteet ja kustannukset isäntäkunnalle. Esimerkiksi täyden korvauksen perusteella muista kunnista ostetut palvelut, esimerkiksi potilaan valinnanvapauteen, kiireelliseen hoitoon, kuntien väliseen sopimukseen tai lastensuojelulakiin perustuen ja niistä aiheutuvat kustannukset jätetään laskennan ulkopuolelle.

24 FCG KONSULTOINTI OY 24 (31) Laskentaan sisällytettävät kustannukset Laskentaan sisällytetään ne pdrg-rajausten mukaiset perusterveydenhuollon toimintojen kustannukset, joista syntyy suoritetieto. Hallinto- ja tukipalveluyksiköiden yksiköiden kustannukset kohdennetaan hoitotoiminnalle, jotta mainitut erät saadaan sisällytettyä suoritteiden kustannuksiin. Kohdentaminen voidaan tehdä joko tuotteistamalla ko. palvelut tai vyöryttämällä kustannukset suoritteille. Kustannukset voidaan jakaa joko kirjanpidossa tai kustannuslaskennan järjestelmissä. Vyörytys ja jakoperusteet Se osuus hallinnon ja tukipalveluiden kustannuksista, jota ei ole tuotteistettu, kohdistetaan suoritteille erilaisilla jakosäännöillä tai vyöryttämällä. Tämä voidaan tehdä joko kirjanpidossa (budjettiin tai toteumaan perustuen) tai kustannuslaskennan järjestelmässä. Esimerkkejä jakosäännöistä: palkkamenot hoitohenkilökunnan lukumäärä lääkärihenkilökunnan lukumäärä muun henkilökunnan lukumäärä painotetut neliöt toimintakulut käyntien määrä Erityistilanteet: Poistot Lähtökohtaisesti laskennassa käytetään kirjanpidossa kirjattuja suunnitelman mukaisia poistoja. Esimerkiksi suuret, tiloihin liittyvät poistoerät tehdään yleisesti hyväksyttyjen kansallisten ohjeiden (Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista) mukaan. Taloudellisesti merkittävien hyödykkeiden tai hankkeiden osalta, joiden kirjanpidon käyttöikä on jo ylitetty ja tasearvo sekä poistot ovat 0 euroa, voidaan kirjata laskennallinen poisto jälleenhankintahinnasta. Kokonaiskustannuslaskennassa poistoa kirjataan tällöin joko ennakkoon tai jaksotetaan se poistosuunnitelmaa pidemmälle ajalle. Tällä estetään mahdollinen ylisuuri poistokertymä. Menettelyn tarkoituksena on eliminoida ylisuuri yksikköhinnan vaihtelu esimerkiksi tilanteessa, jossa suuri investointi siirretään myöhempään, määriteltyyn ajankohtaan Välisuoritelaskenta Seuraavissa esimerkeissä on kuvattu, miten välisuoritteet kytketään pdrg-kontakteille ja miten kustannukset jaetaan, jos samalla käynnillä hoidetaan useampaa eri pdrg-tuotteeseen kuuluvaa terveyteen liittyvää ongelmaa.

25 FCG KONSULTOINTI OY 25 (31) pdrg-kontakti määritellään pdrg-ryhmittelyn perusteella. Jokaisen käynnin kustannus jaetaan muodostuneiden pdrg-kontaktien lukumäärällä tasan. Esimerkki 1. Potilaalla on kuumetta, jonka vuoksi hakeutuu terveyskeskukseen. Potilas käy terveydenhoitajan vastaanotolla ja saa kotihoito-ohjeet kuumeen hoitoon. Potilaalla on saman päivän aikana 1 välisuorite: käynti terveydenhoitajan vastaanotolla. Tästä muodostuu 1 pdrg-kontakti. Kulujen kohdentuminen pdrg-kontaktille esimerkissä 1: Kaikki kulut kohdentuvat terveydenhoitajan vastaanottokäyntiin. Esimerkki 2. Potilaalla on akuutti infektio, jonka vuoksi hakeutuu terveyskeskukseen. Potilas käy aluksi sairaanhoitajan vastaanotolla (käyntivälisuorite 1). Sairaanhoitaja lähettää potilaan heti lääkärin vastaanotolle (käyntivälisuorite 2.). Lääkäri määrää potilaalle laboratoriotutkimuksia. Potilas käy lääkärin vastaanoton jälkeen laboratoriossa (välisuorite 3.). Potilaalla on saman päivän aikana 3 välisuoritetta: käynti sairaanhoitajan vastaanotolla, käynti lääkärin vastaanotolla ja käynti laboratoriotutkimuksissa. Näistä muodostuu 3 välisuoritetta ja 1 pdrgkontakti. Kulujen kohdentuminen kontakteille esimerkissä 2: Laboratoriotutkimusten kulut kohdentuvat lääkärikäyntiin. Esimerkki 3. Potilas hakeutuu lääkärin vastaanotolle (välisuorite 1), koska on loukannut nilkkansa. Potilas sairastaa ennestään aikuistyypin diabetesta. Lääkäri epäilee vastaanotolla, että nilkka on murtunut ja määrää potilaan röntgentutkimukseen (välisuorite 2.). Samalla vastaanottokäynnillä lääkäri käy läpi potilaan diabeteksen hoitotasapainoa, määrää potilaalle laboratoriokokeita otettavaksi saman päivän aikana ja uusii potilaan insuliinireseptin. Potilas käy röntgenissä ja laboratoriotutkimuksissa (välisuorite 3.) ja uudelleen lääkärin vastaanotolla. Potilaalla hoidetaan kahta terveyteen liittyvää ongelmaa /episodia. Potilaalla on saman päivän aikana 3 välisuoritetta: käynti lääkärin vastaanotolla, röntgentutkimus ja laboratoriotutkimus. Potilaalle muodostuu 2 pdrg-kontaktia. Kulujen kohdentuminen kontakteille esimerkissä 3. Kulut kohdentuvat lääkärin vastaanotolle niin, että lab.kulut ja rtg-kulut summataan ja jaetaan kahtia (kahden terveysongelman/episodin hoitamisen vuoksi).

26 FCG KONSULTOINTI OY 26 (31) Esimerkki 4. Potilaalla on diabetes ja hän tulee mittauttamaan verensokeriarvonsa laboratorioon. Potilaalla on krooninen sairaus, jonka episodi kestää vuoden. Kyseessä on potilaan hoitosuunnitelman mukainen hoito. Potilaalla on 1 välisuorite: käynti laboratoriotutkimuksessa. Potilaalle muodostuu 1 pdrg-kontakti. Kulujen kohdentuminen kontakteille esimerkissä 4. Laboratoriokulut ovat ainoat kohdennettavat kulut ja ne kohdistuvat ensisijaisesti seuraavaan lääkärikäyntiin Laskutus ja hinnoittelu pdrg:n avulla voidaan tuottaa organisaatiokohtaiset hinnastot pdrg-episodeittain ja pdrg-kontakteittain. Hinnastot vahvistetaan vuodeksi kerrallaan. Kunkin tilikauden tulot ja menot kohdennetaan kyseessä olevalle kaudelle, joten toteutunut toiminta tulee laskuttaa viimeistään vuoden lopussa. pdrg-tulosten tarkastelu, pdrg-kontaktien ja -episodien kustannuslaskenta hinnoittelun pohjaksi on järkevää tehdä kerran vuodessa. pdrg-episodien käyttö laskutuksessa vaatii harkintaa ja kokemusta pdrg:n käytöstä. Käytettäessä episodeja laskutettavana tuotteena on ratkaistava, missä kohtaa episodia lasku muodostetaan. Laskutusperusteet, joita kunnat voivat käyttää ulkokuntalaskutuksessa ovat: 1) pdrg-episodiperusteinen laskutus, jos on oletus siitä, että potilas käyttää laskuttavan kunnan palveluja jatkuvasti, 2) pdrg-kontaktiperusteinen laskutus, jos on oletus siitä, että kyseessä on ollut kiireellinen hoito/yksittäinen hoidon tarve. 5. Edellytykset pdrg:n käyttöönotolle ja hyödyntämiselle pdrg-lisenssi pdrg:n käyttöönotto edellyttää pdrg-lisenssin hankintaa. pdrglisenssin hankkinut organisaatio saa vuosittaista lisenssimaksua vastaan oikeuden käyttää pdrg-tuotteistusjärjestelmää, oikeuden järjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen, pdrg-oppaan ylläpitoon, aineiston elinkaaren hallintaan, kerran vuodessa tehtävään pdrgryhmittelyyn ja pdrg-painokertoimien laskentapalveluihin sekä perusraporttien tuottamiseen. Laadukas kirjaaminen Perusterveydenhuollon avohoidon toiminnan seuraamiseksi ja kehittämiseksi tulee toiminnan sisältö olla kuvattu. Toiminnan sisältö voidaan kuvata, kun jokaisen potilaskäynnin/-kontaktin syy sekä mahdolliset toimenpiteet ja tutkimukset kirjataan standardoidusti potilaan hoitoon osallistuvien henkilöjen osalta. Laadukasta kirjaamista

27 FCG KONSULTOINTI OY 27 (31) edellytetään myös Suomen lainsäädännössä: jokaisen kontaktin syy terveydenhuollossa tulee kirjata. Kun terveydenhuollon toimintayksiköiden toiminta on kuvattu ja kuvauksiin liitetty käynneistä aiheutuvat kustannukset, voidaan terveydenhuollon yksikön toimintaa seurata ja kehittää. pdrg-ryhmittelyn onnistuminen perustuu diagnoosien/käyntisyiden ja tutkimusten oikeaan ja tarkkaan kirjaamiseen. pdrg-ryhmittely ja hinnoittelu tapahtuvat automaattisesti tietojärjestelmien avulla. Tarkka ja oikea pää- ja sivudiagnoosien/käyntisyiden ja mahdollisten tutkimusten kirjaaminen antavat hoidolle oikean hinnan. Mikäli diagnooseja/käyntisyitä ja tehtyjä tutkimuksia ei ole kirjattu oikein tai ollenkaan potilastietojärjestelmään, ei pdrg-ryhmittelyä voida tehdä luotettavasti. Kansalliset kirjaamisohjeet koskevat kaikkia pdrgtuotteistusjärjestelmään sisältyviä perusterveydenhuollon toimintoja ja ammattiryhmiä. Kirjaamiselle asetettu tavoite on, että jokainen potilastyötä tekevä kirjaa aina jokaiselta käynniltä käynnin syyn (käyntidiagnoosi). Käynnin syy kirjataan joko ICPC-2 (International Classification of Primary Care Second edition) tai ICD-10 (International Classificiation of Diseases and related Health Problems, Tenth revisionia) -luokitusta käyttäen ja kansallisia viranomaisohjeita (mm. Kanta:n käyttöönottoon liittyvät ohjeet ja AvoHILMO) noudattaen. pdrg-tuotteistusjärjestelmää käyttävän terveydenhuollon organisaation tulee vastata työntekijöidensä ohjeistuksesta ja yleisesti ja yhteisesti sovittujen kirjaamisohjeiden noudattamisesta. Kirjaamisen laadunseuranta, auditointi Vuoden 2014 aikana kehitetään pdrg-aineiston auditoinnin menetelmää niin, että pdrg-tuotteistusjärjestelmän hankkineen organisaation on mahdollista hankkia FCG:ltä kirjaamisen auditointipalveluja. Kirjaamisen laatua auditoitaessa, kaksi auditoijaa vertaavat itsenäisesti potilaiden sairauskertomuksissa olevia merkintöjä tietojärjestelmiin tallennettuihin tietoihin. Auditoinnissa kiinnitetään huomiota diagnoosi-, toimenpide- ja tutkimuskirjauksiin ja niiden mahdollisista vaikutuksista pdrg-tuotteistukseen. 6. Lähtötietojen kuvaus Menetelmä ja aineisto pdrg-ryhmittelyä varten poimitaan pdrg-lisenssin hankkineen organisaation toimesta perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kontakteja koskevat vuosittaiset potilas- ja kustannustiedot aina viimeisimmän saatavissa oleva vuoden osalta FCG:n ennalta määrittelemän tietopohjan mukaisesti. Aineiston poiminta koskee AvoHILMOn mukaisia keskeisimpiä tietosisältöjä, joita ovat muun muassa anonymisoitu potilastunniste, käyntisyy/diagnoosi, sukupuoli, hoidon alkamispäivä, palvelumuoto, ammattiryhmä, tutkimukset ja toimenpiteet sekä tuotteita sisällöllisesti

28 FCG KONSULTOINTI OY 28 (31) vastaavia taloushallinnon tietoja (muun muassa kustannukset tileittäin, käytetty henkilöstöresurssi). Seuraavassa kuviossa (kuvio 5.) on esitetty Kustannukset Per Potilas -laskennan kannalta välttämättömät tiedot. 7. Raportointi Kuvio 5. KPP-aineiston kannalta välttämättömät tiedot. FCG tuottaa vuosittain organisaatiokohtaisen pdrg-perusraportin jokaiselle pdrg-lisenssin hankkineelle organisaatiolle. Perusraportin sisällöksi on valittu keskeisimmät tulokset. Perusraportin tiedostomuotoina ovat.pdf,.xlxs (taulukot) ja.pptx (kuvat). Raportti sisältää taulukoiden ja kuvioiden lisäksi aineiston perusteella laaditun suppean analyysin. Organisaatiokohtaiset perusraportit tuotetaan teemoittain. Teemat ovat: Lähtöaineiston ja kirjaamisen laatu Perussuoritteet eli käynnit pdrg-episodit pdrg-kontaktit Kustannukset per potilas, KPP Organisaation johtamista tukevien raporttien tietosisältöä kehitetään yhteistyössä pdrg:tä käyttävien organisaatioiden kanssa. Tulokset läpikäydään aina yhdessä pdrg:tä käyttävän organisaation kanssa. 8. pdrg:n hyödyntäminen johtamisen välineenä pdrg:n avulla saadaan tietoa muun muassa väestön palvelutarpeesta, tuotetuista palveluista ja niiden kustannuksista sekä henkilöstöresurssin tarpeesta. pdrg on työkalu, jonka avulla voidaan tukea organisaatiokohtaisesti perusterveydenhuollon johtamista. pdrg-järjestelmää voidaan hyödyntää toiminnan ohjauksen ja tietoon perustuvan johtamisen tukena, resurssitarpeiden ennustami-