Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

2 Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistään syrjäytymistä sekä vähennetään terveyseroja. Valtioneuvoston asetuksen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (VNA 338/2011) tavoitteena on varmistaa, että lapset ja nuoret saavat ehkäiseviä terveyspalveluja yhdenvertaisesti kaikissa kunnissa ja ter veyskeskuksissa. Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatima valvontaohjelma ohjaa kuntia ja kuntayhtymiä kehittämään omaa toimintaansa lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen järjestämiseksi. Valvontaohjelman tavoitteena on varmistaa asetuksessa säädettyjen palvelujen toteutuminen mahdollisimman yhdenvertaisesti koko maassa. Valvontaohjelma perustuu riskinarvioon eli arvioon siitä, mitkä tekijät vaarantavat eniten toiminnan onnistumista. 2

3 Kunnat edistävät terveyttä ja hyvinvointia Kunnat ovat saaneet korotettua valtionosuutta valtioneuvoston asetuksen toimeenpanon tukemiseksi vuodesta 2010 lähtien. Korotetun valtionosuuden määrä on noin 3,4 euroa asukasta kohden vuodessa. Lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen asianmukainen järjestäminen edellyttää suunnitelmallista johtamista, riittävää ja valtakunnallisten suositusten mukaista henkilöstömitoitusta sekä henkilöstön osaamisen kehittämistä. Toiminnan suunnitelmallisuuden varmistamiseksi kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle ja lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelmassa on sovittava muun muassa lasten ja nuorten terveyspalvelujen järjestämisen menettelytavoista, vastuuhenkilöistä, työnjaosta sekä moniammatillisesta yhteistyöstä. Terveysneuvonnan, ehkäisevien palvelujen ja terveystarkastusten on oltava suunnitelmallisia tasoltaan yhtenäisiä moniammatillisesti järjestettyjä yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. 3

4 Kunnilla on velvollisuus järjestää määräaikaiset ja laajat terveystarkastukset kaikille asetuksessa määritellyille ikäryhmille varata terveystarkastuksiin riittävästi aikaa lasten, nuorten ja perheiden erityisen tuen tarpeen tunnistamiseksi mahdollisimman varhain ja tarpeellisen tuen järjestämiseksi viiveettä järjestää terveystarkastuksia tarvittaessa myös yksilölliseen tarpeeseen perustuen seurata määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien määrää sekä selvittää poisjääneiden tuen tarve tarkastaa kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus yhteistyössä oppilashuollon ja kunnan muiden toimijoiden kanssa kolmen vuoden välein ja seurata vuosittain tarkastuksissa todettujen puutteiden korjaamista järjestää lasten ja nuorten ehkäisevät suun terveystarkastukset ja selvittää niistä poisjääneiden tuen tarve järjestää ennaltaehkäisevien terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen kokonaisuus opiskeluterveydenhuollossa varmistaa riittävä henkilöstömitoitus ja osaaminen kehittää lasten ja nuorten terveyspalvelutoimintaa ja sen omavalvontaa. Määräaikaiset terveystarkastukset neuvoloissa Äitiysneuvolassa vähintään yksi laaja terveystarkastus. Lastenneuvolassa yhteensä 15 terveystarkastusta, joista laajat terveystarkastukset 4 ja 18 kuukauden sekä 4 vuoden iässä (vanhemmat kutsuttu mukaan). Lisäksi lääkärintarkastukset 4 6 ja 8 kuukauden iässä ja kerran terveydenhoitajan arvio lapsen suun terveydentilasta. Laajoissa terveystarkastuksissa arvioidaan äitiysneuvolassa odottavan äidin ja lastenneuvolassa lapsen terveyden lisäksi koko perheen/vanhempien hyvinvointia. Tarvittaessa laaditaan hyvinvointija terveyssuunnitelma. 4

5 Määräaikaiset terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa Terveystarkastus joka vuosiluokalla. Laajat terveystarkastukset 1., 5. ja 8. luokalla. Laajoissa terveystarkastuksissa arvioidaan myös koko perheen hyvinvointia. Järjestetään kouluterveydenhuollon erityistutkimukset. Määräaikaiset terveystarkastukset ja terveyskysely opiskeluterveydenhuollossa Terveydenhoitajan tekemä terveystarkastus ensimmäisenä opiskeluvuonna ja lääkärintarkastus ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna (toinen aste). Terveyskysely ensimmäisenä opiskeluvuonna ja tarvittaessa sen perusteella terveystarkastus (korkea aste). Määräaikaiset suun terveystarkastukset Ensimmäistä lasta odottavalle perheelle vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Alle kouluikäiselle lapselle suun terveystarkastus kolmesti. Koululaiselle suun terveystarkastus 1., 5. ja 8. luokalla. Opiskelijalle suun terveystarkastus vähintään kerran opiskeluaikana. 5

6 Terveyspalvelujen järjestämistä arvioidaan ja valvotaan Valvovat viranomaiset arvioivat, ovatko kunnat ja kuntayhtymät järjestäneet lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut säädösten mukaisesti. Valvonnan periaatteet, painopistealueet ja valvontaviranomaisten puuttumiskriteerit on määritelty valvontaohjelmassa. Lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen valvonta perustuu tulevaisuudessa ensisijaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitusjärjestelmään (AvoHILMO). Valvonnassa hyödynnetään myös muita neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja/tai lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevia kyselyitä kuten Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Terveydenedistämisaktiivisuus perusterveydenhuollossa -tiedonkeruuta sekä erillisiä neuvolatoiminnan ja kouluterveydenhuollon sisältökyselyitä. Myös sosiaali- ja terveysministeriö seuraa lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen järjestämistä ja toteutumista osana terveydenhuollon palvelukokonaisuutta. Lähde: Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma (Valvira, Valvontaohjelmia 1:2012) Lainsäädäntöä: Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 6

7 VALVIRAN VISIO 2015 Valvira varmistaa väestön oikeuden terveyttä ja hyvinvointia tukevaan elinympäristöön sekä riittäviin ja turvallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Valviran arvot Oikeudenmukaisuus, luotettavuus ja yhdenvertaisuus Rohkeus Arvostaminen ja myönteinen suhtautuminen Asiantuntijuus ja jatkuva kehittyminen Strategiset linjaukset Tunnistamme ja ennakoimme väestön terveyteen ja hyvinvointiin sekä palvelujärjestelmään liittyvät riskit ja kohdennamme työtämme niiden perusteella. Huolehdimme erityisesti niiden ihmisten oikeuksista, jotka eivät pysty itse niitä puolustamaan. Yhdenmukaistamme sosiaali- ja terveysalan valvonnan sekä sen edellyttämän ohjauksen saumattomaksi kokonaisuudeksi koko maassa. Ohjaamme toiminnanharjoittajia tehostamaan omavalvontaa. Toimimme ja vaikutamme aktiivisesti EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä. 7

8 PL 210, Helsinki Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puhelin: Sähköposti: Esitteet 3:2012