Etunimi Sukunimi

Transkriptio

1

2 Uudet opetussuunnitelmat A L B E R T E D E L F E LT I N K O U L U N V E S O T I I N A V Ä L I K A N G A S

3 Orientoituminen aiheeseen 1. Koulutuksen tavoitteet 2. OPS-lähtötasotesti 3. Uuden opetussuunnitelman uudistukset kertauksena 4. Paikallisen opetussuunnitelman reflektointia & linjauksia 5. Kehittämiskohteita ja arviointia

4 Koulutuksen tavoitteet Muodostaa käsitys omasta OPS-tuntemuksesta ja OPSin ymmärtämisestä Kerrata uuden opetussuunnitelman keskeiset uudistukset Muodostaa käsitys paikallisen opetussuunnitelman keskeisistä linjauksista Arvioida uutta opetussuunnitelmaa paikallista opetussuunnitelmaprosessia ja lopputulosta oman koulun OPS-työtä omaa oppimista ja työskentelyä kollegan ja työyhteisön työpanosta Luoda kehittämisen raamit/suuntaviivat paikalliselle OPSille koulun OPS-työlle omalle OPS-työlle Mitkä ovat sinun omat tavoitteesi koulutukselle?

5 OPS-lähtötasotesti Mene osoitteeseen Kirjaudu peliin omalla nimellä tai nimimerkillä. Osallistu ja pelaa. Miten meni?

6 Uuden opetussuunnitelman keskeiset uudistukset K E R TA U S TA

7 Opetussuunnitelmauudistuksen taustatekijät Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet Kasvuympäristön muutokset Informaation määrän kasvu Teknologia kehitys Yhteiskunnan monisärmäisyys Työn luonne muuttuu Miksi tarvitaan uusi opetussuunnitelma? (Irmeli Halinen, Opetushallitus)

8 Opetussuunnitelmauudistuksen taustatekijät Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvitaan erilaista osaamista, erityisesti korostuvat mm.: sosiaaliset taidot ja viestintätaidot yhteistyökykyisyys ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot digitaalinen osaaminen laaja-alainen osaaminen ja sivistys (Irmeli Halinen, Opetushallitus) Katso myös Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen tavoitteet

9 Uudistuksen lähtökohta Opetuksen sisältöjä, pedagogiikka ja koulujen työskentelytapoja tulee tarkastella ja uudistaa suhteessa toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja osaamisen tarpeisiin. (Irmeli Halinen, Opetushallitus)

10 Enemmän tukea paikalliselle tasolle OPS-tiekartta OPSTuki2016-koulutukset eperusteet Opetushallituksen digitaalinen opetussuunnitelmien julkaisualusta ja työkalu paikallisten opetussuunnitelmien laatimista varten Koulutuksenjärjestäjiä rohkaistaan linkittimään opetussuunnitelmat niin paikalliseen kuin kansalliseen koulutuksen ja opetuksen kehittämistyöhön. Konkreettiset kysymykset ohjaamassa opetuksenjärjestäjiä paikallisen opetussuunnitelman laadinnassa > Mistä pitää päättää paikallisella tasolla

11 Koulutusasteita uudistuksessa yhdistäviä piirteitä: esiopetus-perusopetus-lukiokoulutus Yhteistyön tiivistäminen Toimintakulttuurin kehittäminen Osallistaminen Yhdessä suunnittelu ja kehittäminen Läpinäkyvyys ja koulujen avautuminen ulospäin, yhteistyö eri tahoille Monipuolinen arviointi Monipuoliset oppimisympäristöt Oppilaan/opiskelijan oma-aloitteisuus, kiinnostuksenkohteet ja aktiivisuus Laaja-alainen osaaminen Teemat ja ilmiöt, integroiminen (opetuksen eheyttäminen)

12 Uusi opetussuunnitelma pähkinänkuoressa, OPH Lue lisää: utus_ja_tutkinnot/per usopetus/opetussuun nitelma_ja_tuntijako/u udet_opetussuunnitel mat_pahkinankuores sa Opetushallitus Kuva: Liisa Valtonen

13 MIKÄ on muuttunut / pitäisi muuttua? I. Toimintakulttuuri muutoksessa II. Oppiminen ja opiskelu muutoksessa III. Opettajuus muutoksessa IV. Arviointi muutoksessa

14 Uusi OPS tuo haasteita ja mahdollisuuksia Muuttuuko jokin vai jatkammeko kuten aina ennenkin? Moni koulu on jo aiemmin työskennellyt uuden opetussuunnitelman hengen mukaisesti ainakin osittain. Koulujen ja kuntien välinen variaatio on suuri. Tavoitteisiin pääsemiseksi pitää rakenteiden ajattelutavan työskentelytapojen johtajuuden muuttua. Muutos ei tule yhdessä yössä se tulee ajan ja osallistumisen myötä.

15 Muutoksen hallinta, Raili Gothóni MUUTOS! TOIMINTASUUNNITELMA VISIO OSAAMINEN MOTIVAATIO RESURSSIT

16 I Toimintakulttuuri muutoksessa Tavoitteena on, että toimintakulttuuri edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Toimintakulttuurin kehittämisen periaatteita: Oppiva organisaatio on toimintakultuurin ydin: Oppia yhdessä ja toisilta. Hyvinvointi ja turvallinen arki Viestintä ja monipuoliset työtavat Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus Osallisuus ja demokratia Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta Johtaminen, pedagoginen ja jaettu johtajuus Oppimisympäristöt Eheyttävä opetus Pohdintatehtävä: Miten toimintakulttuurin muutos/kehittäminen näkyy meillä: kunta, koulutuspalvelut, oma koulu?

17 II Oppiminen ja opiskelu muutoksessa Vähemmän sisältöä eri aineissa painopiste keskeisissä sisällöissä Oppimisen tavoitteet johtoajatuksena Kokonaisajattelu vuosiluokkakonaisuudet Vk 1-2 Vk 3-6 Vk 7-9 Myös tuntijako vuosiluokkakokonaisuuksina Enemmän huomiota nivelvaiheisiin Yhteistyötä yli ainerajojen, eheyttämistä Monialaiset oppimiskokonaisuudet Laaja-alainen osaaminen (vrt. Deep Learning) Seitsemän laaja-alaista osaamisaluetta osana kaikkia oppiaineita Pohdintatehtävä: Miten muutokset näkyvät opetuksessa ja opiskelussa meillä?

18 III Opettajuus muutoksessa Opettaja ohjaa ja opastaa (ei opeta). Opettaja tukee ja rohkaisee/kannustaa. Opettaja auttaa oppilasta löytämään omat vahvuutensa. Opettaja toimii aktiivisesti yhteistyössä eri tahojen kanssa: kollegat huoltajat koulun muut yhteistyökumppanit Opettaja kehittää ja jakaa osaamistaan. Opettaja käyttää monipuolisia opetusmetodeja. Draaman käyttö metodina lisääntyy erityisesti äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä yhteiskuntaopissa. Pohdintatehtävä: Miten minun/meidän opettajuus on muuttunut/kehittynyt?

19 IV Arviointi muutoksessa Arvioinnin tulee olla oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Ohjaavana ajatuksena tavoitteet ja arvioinnin kriteerit Oppiminen Työskentely & Käytös Oppilaan ja huoltajan tulee olla tietoisia tavoitteista ja kriteereistä. Arviointi kattaa koko oppimisprosessin. Jatkuva arviointi ja rakentava palaute koko koulupolun ajan Kannustava, tukeva ja rohkaiseva ilmapiiri Oppilaan oppimistulokset tehdään läpinäkyviksi. Arvioinnin näkyminen opiskelun suunnittelussa. Ohjaava palaute nivelvaiheissa Dokumentointi?

20 IV Arviointi muutoksessa Itsearviointi tärkeässä roolissa Oppilas-opettaja-arviointi Rakentava vertaisarviointi (kaveriarviointi) Suullinen arviointi mahdollista aina 7. luokalle asti Arviointikriteerit arvosanalle 8 (hyvä osaaminen) nivelvaiheessa vl:lla 6.-7 ja 9. luokan päättövaiheessa Sukupuolitietoinen arviointi! Oppiminen Työskentely & Käytös Pohdintatehtävä: Miten arviointikäytänteet ja -kulttuuri on minun kohdallani / meillä muuttunut/kehittynyt?

21 Peruskoulun tuntijako Hallituksen päätös uudesta tuntijaosta ( ) Enemmän tunteja: Taito- ja taideaineisiin +4 viikkotuntia: liikunta, musiikki ja kuvataide Historiaan ja yhteiskuntaoppiin +2 viikkotuntia, varhennetaan aloitusta Vähemmän tunteja uskontoon/elämänkatsomustietoon 1 viikkotunti Kotitalous luetaan nyt taito- ja taideaineisiin. Fysiikka, kemia, biologia ja maantieto sekä terveystieto muodostavat alakoulussa yhteisen oppiainekokonaisuuden ympäristöopin. A1-kielen opetuksesta 1 tunti siirtyy yläkoulusta alakouluun. B1-ruotsin kielen aloitetaan jo 6. luokalta lähtien. Mahdollisuus laajempaan kielenopetuksen tarjontaan valtion erityisavustuksella Lue lisää:

22 Käsityön opetusjärjestelyt perusopetuksessa Opetussuunnitelmaan kirjausta ja edelleen lukuvuoden rytmittämistä pohdittaessa olisi hyvä huomioida, ettei niiden johdosta syntyisi tilannetta, jossa yhteisen käsityön opiskelu eriytyisi oppilaan valinnan mukaan suureksi osaksi lukuvuotta joko teknisen työn tai tekstiilityön työmenetelmien käyttöön. Valtakunnallisen tuntijaon sekä opetussuunnitelman perusteiden mukaan käsityö on kaikille yhteinen oppiaine. Siihen ei sisälly erilaisia oppimääriä eivätkä oppilaat tee valintaa käsityön eri osa-alueiden kesken. Lukuvuosi voi rytmittyä esimerkiksi jaksoihin, joiden aikana oppilas perehtyy käsityön yhteisiin prosesseihin ja eri osa-alueisiin. Niiden lisäksi voi olla jakso, jonka aikana oppilas suunnittelee työn, jonka hän haluaa toteuttaa ja valitsee työhön sopivat menetelmät, materiaalit ja välineet. Ne voivat painottua teknisen työn alueelle, tekstiilityön alueelle tai yhdistellä näitä molempia. Käsityöhön liittyvä valinnainen aine (valinnaiset aineet / 9 vuosikkotuntia) voi olla nimeltään esimerkiksi tekninen työ, tekstiilityö, teknologia, muoti tai jokin muu käsityön syventävä osaamisalue.

23 Paikallisen opetussuunnitelman reflektointia & linjauksia

24 Paikallisen opetussuunnitelman reflektointia 1. Mikä on muistikuvasi edellisistä OPS-prosesseista? Vaihda ajatuksia vierustoverin kanssa? 2. Mikä on tämänhetkinen tunnelmasi ja ajatuksesi paikallisesta OPS-prosessista ja OPSista ylipäänsä? Hyvät puolet? Huonot puolet / haasteet? Pohdi hetki itseksi ja kirjaa mielipiteesi osoitteessa:

25 Paikallisen opetussuunnitelman reflektointia Mitä meidän koulussamme on tapahtunut OPS-prosessin yhteydessä? Mitä minä olen tehnyt ja me olemme tehneet asian eteen? Thinking Doing Being

26 Porvoon OPS-työn organisoiminen ja osallistaminen Yhteistyökumppanit Henkilöstö & opiskelijat & huoltajat Alueellinen yhteistyö 2 koordinaattoria Esi- ja perusopetus OPSprosessinvetäjät OPSohjausryhmä Täydennyskoulutus (Osaava- Kunnig) 2 koordinaattoria Lukiokoulutus LAATUTIIMI JA NELJÄ ALATIIMIÄ OPS-työryhmät (agentit, aineryhmät, muut ryhmät) OPS-työryhmät 26

27 Porvoon OPS-prosessi Etukäteisvalmistelu opetustiimissä Organisoituminen: ohjausryhmä, prosessinvetäjät, koordinointityö, resursointi Lue lisää: porvooborg%c3%a5/o ppilaitokset/pok 2014 OPS-koordinaattorit nimettynä 2/2014 OPS-koordinointi- ja -suunnittelutyön käynnistyminen keväällä 2014 OPS-työryhmien jäsenten haku keväällä 2014 Koulutussuunnittelun käynnistäminen (Osaava-Kunnigin kautta) keväällä 2014 OPS2016 Porvoo-viestintä (OPS-uutiset, OPS-www-sivut, FB, Wilma, vanhempainillat, mediatiedotteet yms.) OPS-ryhmät nimettynä henkilöineen 8/2014, mukana esiopetuksen edustus Sidosryhmäkeskustelut Kick Off -tilaiuus henkilsötölle syksyllä 2014 Koulukohtaiset keskustelut (OPSkoordinaattoreiden kouluturnee) Valtakunnalliset OPS-perusteet valmiit 12/ Paikallisen OPSin laadinta alkaa Koulutusta henkilöstölle (Osaava) OPS-agentit Koulukohtainen prosessointi opetussuunnitelmien parissa Paikallinen OPS-luonnos valmis 1/2016 Lausunnot OPSista 4/2016 OPS koulutusjaostossa 6/2016 OPS käytössä 08/2016 Arviointia OPSin jalkautumisesta kouluihin syksyllä & OPSin jalkauttamista OPS-koulutusta OPSin kehittämistä

28 Tiedotus & viestintä OPS2016 Uutiskirjeet Sähköposti Wilma Mediatiedotteet ja -kutsut Työryhmäkutsut Osaavatäydennyskoulutus Henkilöstökokoukset Tilaisuudet ja seminaarit Päättäjäfoorumit (koulutusjaosto) Porvoon kaupungin www-sivut Porvoo OPS2016 Pedanet-sivut Sosiaalinen media: Twitter ja FB

29 Paikallisen OPS-prosessin erityispiirteitä Kaksikielisyys & kunnan tason OPS Yhteistyö yli kielirajojen Päätöksenteko ja linjaukset Lukioiden OPS-prosessi Borgå Gymnasiumin liittyminen ruotsink. SiBoLoKo-verkostoon eperusteet (Opetushallituksen alusta) Tavoitteena valtakunnallinen läpinäkyvyys Alustan myöhästyminen ja kömpelyys Osallistaminen Aktivoiva vs. aikaa vievä menetelmä Aikaresurssi Ainetyöryhmät aika loppui kesken Monikerroksisuus esiopetus, perusopetus ja lukio yhteissuunnittelu OPS-ohjausryhmä OPS-Koordinaatioryhmä Työryhmät & agentit Koulutussuunnittelu OPS-koulutus alueellisena johdon koulutus henkilöstön koulutus

30 Paikallisten OPS-linjausten taustalla Kansallinen opetussuunnitelma ja sen ohjaavat kysymykset Valtakunnallinen & paikallinen tuntijako Tulevaisuuden koulu ja OPS2016 kysely Opetushenkilöstö Oppilaat Huoltajat Yhteistyökumppanit OPS-työryhmät OPS-agentit Aineryhmät Koulutusjaoston kokoukset OPS-ohjausryhmä Koulujen osallistaminen ja OPSprosessointi & saatu palaute Osallistamisfoorumit (tilaisuudet ja workshopit oppilaiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa) Rehtorikokoukset Koulutuspalvelujen laaturaportti Paikallinen opetussuunnitelma: eperusteet-linkki: /perusopetus/tiedot

31 Paikallisia OPS-linjauksia Kunnallinen opetussuunnitelma Yhteinen OPS-prosessi esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus Molemmissa kotimaisissa kielissä lähes yhtäläiset sisällöt Koskee esi- ja perusopetusta Koulukohtaiset täsmennykset lukuvuosisuunnitelmassa Tuntijaon painotukset ja kohdistukset Opetushallituksen eperusteet-alustan käyttö laadinnassa

32 Paikallinen tuntijako A1-englanti alkaa 2. luokalta Paikallinen tuntijako: B1-ruotsiin +2 h Matematiikkaan +1 h kset/pt1l/pt2 Äidinkieleen +1 h Vuosiluokilla 1-6 taito- ja taideaineiden valinnaisia on yhteensä 6 h Näistä 3 h kohdistetaan käsityöhön ja liikuntaan. Käsityötä opetetaan vuosiluokilla 4-6 yhteensä kaksi tuntia ja liikuntaa yhteensä kolme tuntia. Vuosiluokilla 7-9 taito- ja taideaineiden valinnaisia tunteja on yhteensä 5 h Näistä yksi tunti kohdistetaan 7. luokan käsityön opetukseen. Historian ja yhteiskuntaopin oppitunnit alakoulussa vuosiluokalla: 4. vuosiluokalla 1 tunti yhteiskuntaoppia, 5. vuosiluokalla 1 tunti yhteiskuntaoppia ja 1 tunti historiaa, 6. vuosiluokalla 2 tuntia historiaa Painotettu opetus: Kielikylpyopetus AE-koulussa Musiikki 4. luokalta Keskuskoulussa ja jatkuu Linnajoen koulussa Liikunta 7. luokalta Pääskytien koulussa

33 Yhteiset paikalliset painopisteet Porvoon suomenkielisissä koulutuspalveluissa on valittu yhteisesti opetushenkilöstön, oppilaiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kesken yhteisiä paikallisia painopisteitä. Painopisteet on seulottu Tulevaisuuden koulu ja OPS2016 kyselyn tuloksista ja OPS-työryhmien keskusteluista/valmistelusta.

34 Paikallisia painopisteitä Kaksi arvoperustan painotusta: oikeudenmukaisuus ja toisten ihmisten kunnioittaminen hyvä opetus Kolme oppimiskäsityksen painotusta luovuus ja oppimisen ilo myönteisten kokemusten ja tunteiden syntyminen oman tavan oppia tunnistaminen ja oppimisstrategioiden kehittäminen Neljä laaja-alaisen osaamisen painopistettä ajattelu ja oppimaan oppiminen itsestä huolehtiminen ja arjen taidot monilukutaito työelämätaidot ja yrittäjyys

35 Paikallisia painopisteitä ja linjauksia Arviointi Paikalliset painpoisteet: oppimisprosessin näkyminen arvioinnissa rohkaiseva ja kannustava arviointi arvioinnin oikeudenmukaisuus Uudet todistuspohjat Väliarviointi: 1-4. luokilla ei välitodistusta Väli- ja lukuvuositodistus: sanallinen arviointi 1-3. luokilla, numeroarviointi 4. luokalta lähtien Yhteiset käyttäytymisen kriteerit vl:lle 1-2, 3-6 ja 7-9 Arviointikeskustelut: yhteiset tukimateriaalit Nivelvaiheen arviointi: yhteiset tukimateriaalit Asioita on vielä auki: mm. dokumentointi ja läpinäkyvyys, arvioinnin kriteerit arvosanoille 5 ja 8 (muihin kuin nivelvaiheisiin)

36 Paikallisia OPS-linjauksia Monialaiset oppimiskokonaisuudet 1 oppimiskokonaisuus / lukuvuosi, voi olla myös useampia yhteinen kunnallinen teema lukuvuosittain Teemaa suunnitellaan monialaisesti ja sen valmisteluun tulee ottaa mukaan ainakin oppilaita, perusopetuksen opettajia, esiopetuksen edustaja, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden edustaja ja seurakunnan edustaja. Oppimiskokonaisuutta arvioidaan ennen kaikkea prosessina, joissa oppilaan itsearviointi sekä vertaisarviointi korostuu. saatavilla kunnan yhteistä tukimateriaalia

37 Paikallisia OPS-linjauksia Kieliohjelma Juuri nyt meneillään kieliohjelman uudelleen arviointi OPSiin liittyvät suunnitelmat tai täydentävät asiakirjat Yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelma Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma Kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskeva suunnitelma Järjestyssäännöt Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma TVT-kehittämissuunnitelma KULTIS Iltapäivätoiminnan suunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Esiopetussuunnitelma Valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kielikylpysuunnitelma jne.

38 Kehittämiskohteita & arviointia

39 Opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen Laatusuunnitelma- ja raportti Arviointisuunnitelma Kansalliset arvioinnit (KARVI) Koulujen lukuvuosisuunnitelma ja -kertomus erit. luvut 4 ja 11 Kansalliset kehittämisohjelmat ja paikalliset projektit ja työryhmät mm. Tutortoiminta, Liikkuva koulu, matematiikka & äidinkieli Kohdistetut arvioinnit esim. kieliohjelma Koulutukset Muut osallistamisen ja tiedolla johtamisen keinot

40 OPSin kehittämiskohteet Kohdat 1-2: Ryhmätyö Kirjatkaa molempiin kohtiin mielestänne kolme tärkeintä kehittämistä vaativaa asiaa. Kohta 3: Yksilötyö Kirjaa itsellesi 3-5 tärkeintä kehittämistä vaativaa asiaa. 3. Oma OPS-kehittyminen 2. Koulun kehittyminen uuden OPSin mukaisesti 1. Kunnan OPSin kehittäminen

41 OPSin kehittämiskohteet OPS OPS Kohdat 1-2: Ryhmätyö Kunnan ja koulun OPS-työ Kohta 1 Kunnan OPS Kirjatkaa mielestänne kolme tärkeintä kehittämistä vaativaa asiaa OPS Kohta 2 Koulun OPS-työn kehittäminen Kirjatkaa mielestänne kolme tärkeintä kehittämistä vaativaa asiaa

42 OPSin kehittämiskohteet Kohta 3: Yksilötyö Oma OPS-kehittyminen Kirjaa itsellesi 3-5 tärkeintä kehittämistä vaativaa asiaa

43 Arviointia Tarkoituksena on arvioida: a. koulutuksen antia b. omaa oppimista ja työskentelyä c. kollegan ja yhteisön työskentelyä. Kiitos! Katso koulutuksen tavoitteet ennen arviointia. Kirjaudu sitten osoitteeseen ja vastaa kyselyyn.

44