JOUSTAVAT OPETUSJÄRJESTELYT

Transkriptio

1

2 OPPILAAN OSALLISUUS Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus on tärkeä. Lisäksi oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Oppilaat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä yhteistyötä.

3 YHTEISÖLLISYYS Arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri ilmenevät koulutyön käytännön järjestämisessä. Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista. Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. Kun ulkopuolisia työtahoja otetaan mukaan koulutyöhon, opettaja toimii moniammatillisen yhteistyön pedagogisena johtajana. Yhteistyö rakennetaan kaikkia yhteistyötahoja hyödyttäväksi. Yhteistyö aloitetaan tavoitteiden rajaamisella siten, että opetussuunnitelman tavoitteet ovat keskiössä. Opettajan tehtävä on kiinnittää opetuksen sisällöt opetussuunnitelmaan. Tällä varmistetaan, että opittavat asiat eivät jää irrallisiksi saarekkeiksi opintokokonaisuuksissa.

4 JOUSTAVAT OPETUSJÄRJESTELYT Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden laajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan. TYÖTAVAT OPPIMISYMPÄ- RISTÖT OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN MONIALAISET OPPIMISKOKO- NAISUUDET

5 JOUSTAVAT OPETUSJÄRJESTELYT

6 JOUSTAVAT OPETUSJÄRJESTELYT TYÖTAVAT Opettaja toimii opiskelun ja oppimisprosessin ohjaajana. Yhteisopettajuus ja samanaikaisopettajuus ovat tavoiteltavia toimintatapoja. Erilaiset työtavat tukevat aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista ja antavat oppilaille valmiuksia eettiseen ja yhteiskunnalliseen ajatteluun ja toimintaan. Oppilaiden yksilöllisyys huomioidaan ja kiinnostuksen kohteet sekä kokemukset hyödynnetään oppimisprosessissa.

7 JOUSTAVAT OPETUSJÄRJESTELYT OPPIMISYMPÄRISTÖT Oppimisympäristöt eivät rajoitu koulun sisä- ja ulkotiloihin, vaan opetuksessa hyödynnetään muun muassa ympäröivää luontoa, kulttuurikohteita ja yrityksiä. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään oppimisympäristöjen monipuolistamisessa ja laajentamisessa. Uudet koulutilat rakennetaan muunneltaviksi ja oppilaiden aktiivisuutta tukeviksi. Olemassa olevien koulutilojen muunneltavuutta lisätään mahdollisuuksien mukaan. Opettaja huolehtii turvallisesta, kannustavasta ja osallistavasta ilmapiiristä yhdessä muun kouluyhteisön kanssa. Kiusaamista ei sallita.

8 JOUSTAVAT OPETUSJÄRJESTELYT OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN Tuusulan kunnassa opetusta pyritään eheyttämään yllä mainituin pedagogisin lähestymistavoin aina, kun se on mahdollista ja järkevää. Opetuksen eheyttäminen edellyttää hyvää yhteistyötä niin koulun henkilökunnan kuin oppilaidenkin keskuudessa. Myös koulun ulkopuoliset yhteistyötahot huomioidaan mahdollisuuksien mukaan opetusta eheytettäessä.

9 JOUSTAVAT OPETUSJÄRJESTELYT OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN Pedagoginen lähestymistapa, jossa oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Oppilaat voivat näin hahmottaa koulussa opiskeltavien asioiden merkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta. Menetelmänä mm. monialaiset oppimiskokonaisuudet: - Mukana useampi oppiaine - Laajuus noin oppilaan viikkotuntimäärä - Jokaisen oppilaan osallistuttava vähintään yhteen kokonaisuuteen lukuvuodessa

10 JOUSTAVAT OPETUSJÄRJESTELYT MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Koulun lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan lukuvuodessa vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus. Tämä takaa jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden osallistua lukuvuoden aikana vähintään yhteen monialaiseen oppimiskokonaisuuteen, joka yhdistää vähintään kolme oppiainetta ja on noin oppilaan viikon tuntien laajuinen. Monialaisen oppimiskokonaisuuden suunnittelussa huomioidaan ainakin seuraavat asiat: Kuinka laajasti monialainen oppimiskokonaisuus toteutetaan (koko koulu, luokka-aste jne.)? Mitkä työtavat valitaan oppimiskokonaisuuden toteutukseen (ks. Opetuksen eheyttäminen)? Mitkä oppiaineet ovat monialaisessa oppimiskokonaisuudessa mukana? Mitkä laaja-alaiset osaamisalueet ovat oppimiskokonaisuuden tavoitteina? Miten oppilaiden osallisuus oppimiskokonaisuuden suunnitteluun toteutetaan?

11 TARPEELLISTEN TAITOJEN JA TIETOJEN HALLITSEMINEN OPPIAINEET MIKÄ MUUTTUU? OPPIAINEISIIN LIITTYVIÄ KONKREETTISIA MUUTOKSIA TUNTIJAKO JA KIELIOHJELMA ARVIOINTI

12 TARPEELLISTEN TAITOJEN JA TIETOJEN HALLITSEMINEN OPPIAINEET MIKÄ MUUTTUU? Suurin muutos on painopisteen siirtyminen: Mitä opitaan miten opitaan Suurin muutos sitten peruskoulun alkamisen. Tavoitteena laaja-alainen osaaminen.

13 TARPEELLISTEN TAITOJEN JA TIETOJEN HALLITSEMINEN OPPIAINEET OPPIAINEISIIN LIITTYVIÄ KONKREETTISIA MUUTOKSIA - Ruotsin opiskelu aloitetaan 6. luokalla - Yhteiskuntaopin opiskelu aloitetaan 4. luokalla - Englannin opiskelu aloitetaan Tuusulassa 3. luokalla nykyisen 2. luokan sijaan - Alakoulussa 4. luokan oppilaat valitsevat itselleen 5. ja 6. luokalla opiskeltavan musiikkiin tai kuvataiteeseen liittyvän valinnaisaineen, jota on molemmilla vuosiluokilla yksi vuosiviikkotunti. Koulu toteuttaa ainakin sen valinnaisaineen, johon on kohdistunut eniten valintoja, mutta voi järjestää myös molempien aineiden opetuksen, jos sen tuntiresurssi antaa myöden.

14 TARPEELLISTEN TAITOJEN JA TIETOJEN HALLITSEMINEN OPPIAINEET TUNTIJAKO JA KIELIOHJELMA 1) Äidinkieleen kuntakohtainen lisätunti 1. luokalla 2) Matematiikkaan kuntakohtainen lisätunti 2. luokalla 3) Historia ja yhteiskuntaoppi: Historian opiskelu alkaa neljännellä luokalla 0,5 vuosiviikkotunnilla. Viidennellä ja kuudennella luokalla historiaa on yksi vuosiviikkotunti, seitsemännellä luokalla kaksi vuosiviikkotuntia ja kahdeksannella luokalla kaksi vuosiviikkotuntia. Opiskelu alkaa neljännellä luokalla 0,5 vuosiviikkotunnilla. Sekä viidennellä että kuudennella luokalla yhteiskuntaoppia on yksi vuosiviikkotunti. Yläkoulussa yhteiskuntaoppia on yhdeksännellä vuosiluokalla kolme vuosiviikkotuntia. 4) Valinnaiset taito- ja taideaineet: Sijoitettu valmiiksi tuntijakopohjaan oppituntien kohdalle. alakoulu: liikuntaa 4. luokalla 1 vvt, musiikkia sekä 3. että 4. luokilla 1 vvt, kuvataidetta 4. luokalla 1 vvt, käsitöitä luokilla 1 vvt, musiikkia sekä 3. että 4. luokilla 1 vvt. yläkoulu: käsityötä 7. luokalla 1 vvt, lisäksi oppilas valitsee yhden taito- ja taideaineen valinnaisen, jota on 8. ja 9. luokalla kummallakin 2 vvt. 5) Muut valinnaiset aineet: alakoulu: 5. ja 6. luokalla kummassakin musiikkia tai kuvataidetta 1 vvt koulukohtaisena oppilasvalintana. yläkoulu: 8. ja 9. luokalla kummallakin 4 vvt valinnaisaineita. 6) A2-kieli vie 8. ja 9. luokalla 2 vvt muista valinnaisista 7) B2-kielen valinta vie muista valinnaisista kaksi tuntia sekä 8. että 9. luokalla Oman tuntiresurssinsa puitteissa koulu voi tarjota tunteja myös yli kuntakohtaisen minimituntimäärän.

15 TARPEELLISTEN TAITOJEN JA TIETOJEN HALLITSEMINEN OPPIAINEET TUNTIJAKO JA KIELIOHJELMA Tuusulassa kaikille pakollinen A1-kieli on englanti, jonka opiskelu aloitetaan kolmannella luokalla. Vuosiviikkotunteja on alakoulun aikana yhdeksän ja yläkoulussa seitsemän. Kaikille pakollinen B1-kieli on ruotsi, jonka opiskelu alkaa kuudennella luokalla, jolloin kyseistä ainetta opiskellaan kaksi vuosiviikkotuntia. Yläkoulussa ruotsia on neljä vuosiviikkotuntia. Valinnainen A2-kieli voi olla saksa tai ranska. Sen opetus alkaa neljännellä luokalla. A2-kielen vuosiviikkotunteja on sekä ala- että yläkoulun aikana kuusi. Valinnainen B2-kieli voi olla ranska, saksa, venäjä, espanja tai italia. Sen opetus alkaa kahdeksannella luokalla ja vuosiviikkotunteja on neljä. Tuusulan kunnan kielivalintojen yhteistyöalueet ovat Etelä-Tuusula ja Pohjois-Tuusula. A2-kielen aloitusryhmän koko on 14 oppilasta. Opetuspaikan valinnassa otetaan huomioon valintojen määrä, opetustilojen saatavuus ja perusopetusryhmien koko. Kielen opetuspaikkaan kulkemisessa noudatetaan normaaleja kuljetussääntöjä. B2-kielen aloitusryhmäkoko määritellään koulun resurssin mukaisesti. Ruotsinkielisessä Klemetskogin koulussa A1-kieli on suomi, ja A2-kieli englanti. Klemetskogin koulussa A2-kieli ei näin ollen ole valinnainen aine, kuten muissa Tuusulan kouluissa.

16 TARPEELLISTEN TAITOJEN JA TIETOJEN HALLITSEMINEN OPPIAINEET ARVIOINTI Oppimisesta saa palautetta ja oppimisen prosessia tuetaan. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön, ja oppilas voi osoittaa osaamistaan hänelle parhaiten soveltuvalla tavalla opintojen aikana. Ohjaavat palautekeskustelut ja itsearvioinnit ovat keskeisessä asemassa arvioinnissa. Oppilaita ohjataan myös keskustelevaan vertaisarviointiin. - Tuusulassa luokan oppilaiden lukuvuosiarviointi on sanallinen. - Numeerinen arviointi alkaa 6. luokalta - Oppimista seurataan sähköisen oppimisprofiilityökalun avulla - Oppimisprofiilin yhteenvedon perusteella käydään arviointikeskustelu oppilaan ja opettajan välillä. Alakoulussa keskusteluun kutsutaan myös huoltaja. Yläkoulussa huoltajalla on mahdollisuus tulla mukaan keskusteluun.

17 TARPEELLISTEN TAITOJEN JA TIETOJEN HALLITSEMINEN OPPIAINEET ARVIOINTI - Yhteenvetokeskustelu vastaa väliarviointia. Yläkoulussa on mahdollista antaa lisäksi numeerinen välitodistus. - Käyttäytymistä arvioidaan suhteutettuna paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin käyttäytymisen tavoitteisiin. - Käyttäytymisen arviointi ei vaikuta oppiaineista saatavaan sanalliseen arviointiin tai arvosanaan.

18 LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Siihen, miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaiden omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista.

19 LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Arvot, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri luovat perustan osaamisen kehittymiselle. Kukin oppiaine rakentaa osaamista oman tiedon- ja taidonalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. Osaamisen kehittymiseen vaikuttavat sekä ne sisällöt, joiden parissa työskennellään, että erityisesti se, miten työskennellään ja miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus toimii. Oppilaille annettava palaute sekä oppimisen ohjaus ja tuki vaikuttavat etenkin asenteisiin, motivaatioon ja tahtoon toimia.

20 LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Seuraavassa kuvataan seitsemän laaja-alaista osaamiskokonaisuutta ja perustellaan niiden merkitys. Kokonaisuuksilla on useita liittymäkohtia toisiinsa. Niiden yhteisenä tavoitteena on perusopetuksen tehtävän mukaisesti ja oppilaiden ikäkauden huomioon ottaen tukea ihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. Erityisen tärkeätä on rohkaista oppilaita tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään. Tavoitteet on otettu huomioon oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöalueiden määrittelyssä. Oppiainekuvauksissa osoitetaan oppiaineiden tavoitteiden yhteys laaja-alaiseen osaamiseen.

21 LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN MITÄ LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN TARKOITTAA?