tilastollinen vuosikirja

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja Helsingfors stads statistiska årsbok Statistical Yearbook of the City of Helsinki

2 Helsingin kaupungin Helsingfors stads of the City of Helsinki Vuosikerta Årgång

3

4 Sisällys Innehåll Contents Esipuhe 4 Förord 5 Tothereader 6 Lukuohjeet Anvisningarförläsaren 7 Helsinki, vertailukunnat ja koko maa Helsingfors, jämförda kommuner och hela landet Helsinki, compared municipalities and the whole of Finland 1. Alue ja ympäristö Område och miljö Areaandenvironment 9 2. Väestö Befolkning Population 21 Väestön määrä ja rakenne Folkmängdochbefolkningsstruktur 21 Population and population structure Väestönmuutokset Befolkningsförändringar Vitalstatistics Asuminen Boende Housing Liikenne Samfärdsel Transportandcommunications Terveydenhuolto Hälsovården Healthcare Sosiaalitoimi Socialväsendet Socialwelfare Koulutus Utbildning Education Kulttuuri ja vapaa-aika Kultur och fritid Cultureandleisure Energia- ja vesihuolto Energi- och vattenförsörjning Energy and water supply Kunnallistalous ja kaupungin henkilöstö Stadens ekonomi och personal City finances and personnel Työmarkkinat Arbetsmarknaden Labour market Elinkeinotoiminta Näringsverksamheten Industry, commerce and construction 227 Yritykset Företag Enterprises 227 Teollisuus Industri Industry 232 Asunto- ja toimitilarakentaminen Byggandet av bostäder och verksamhetslokaler Residentialandotherbuildingconstruction 237 Kauppa Handel Trade 252 Ravitsemis- ja majoitustoiminta Restaurang-ochhärbärgeringsverksamhet 255 Restaurants, hotels and equivalent Rahoitusmarkkinat Finansmarknaden Financialmarkets Tulot ja kulutus Inkomst och konsumtion Incomeandconsumption Oikeuslaitos ja yleinen turvallisuus Rättsväsen och allmän säkerhet 279 Justice and public safety 15. Vaalit Val Elections 287 Kansainvälisiä vertailutietoja Internationella jämförelser International comparisons 16. Pohjoismaiset suurkaupungit Nordiska storstäder MajorCitiesofScandinavia Baltia ja Pietari Baltikum och S:t Petersburg TheBalticstatesandSt.Petersburg 325 Kuvio- ja taulukkoluettelo Figur- och tabellförteckning Listofdiagramsandtables 337 Asiahakemisto 363 Sakregister 369 KeywordsforEnglishusers 375 Karttaliitteet Kartbilagor Map Supplements Helsingin seutu Helsingforsregionen The Helsinki Region Helsingin kaupungin piirijako Helsingfors stads distriktsindelning District Division of the City of Helsinki Explanation of symbols Magnitude nil Magnitude less than half of unit employed 0 Data subject to secrecy... Data not available.. Category not applicable. Preliminary data * Corrected figure Males M Females N-Kv. A horizontal line drawn across a time series shows substantial breaks in the homogeneity of a series. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok

5 Esipuhe Helsingin kaupungin tilastollisella vuosikirjalla on pitkät perinteet tilastollisena kokoomateoksena, aina vuodesta Vuosikirjassa pyritään kuvaamaan kattavasti Helsinkiä ja helsinkiläisiä tilastoin. Samalla on seurattu kaupungin alueen muutoksia, joista viimeisimpänä Östersundomin suurpiirin muodostaminen Sipoosta ja Vantaasta Helsinkiin liitetyistä alueista Useissa taulukoissa esitetään myös vertailutietoja pääkaupunkiseudulta, Helsingin seudulta ja koko maasta. Vuosikirjan taulukoita on lukuisia kertoja muokattu yhteiskunnan, järjestelmien ja organisaatioiden muutosten mukaisesti. Vertailutietojen viimeisin suuri muutos ovat toteutetut kuntamuutokset, joilla on vaikutuksia myös seutukuntiin. Vuosikirjaan sisältyy myös erilliset osiot pohjoismaiden suurimmista kaupungeista sekä Baltian maiden pääkaupungeista ja Pietarista. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastojulkaisut, sähköiset aineistot ja tietokannat tarjoavat vuosikirjaa yksityiskohtaisempaa ja analysoidumpaa tietoa ( Lisätietoja saa tietokeskuksen kirjaston tietopalvelusta. Vuosikirja on laadittu tietokeskuksen tilasto- ja tietopalveluyksikössä. Kirjan toimittamista on johtanut yliaktuaari Sini Askelo ja julkaisun toimitustyöstä on vastannut tilastosihteeri Aila Perttilä. Taiton on tehnyt tilastosihteeri Sirkka Koski. Tilastosihteeri Annikki Suihkonen on tehnyt julkaisun kuviot. Tietokeskus kiittää niitä lukuisia kaupungin ja ulkopuolisia tiedonantajia, jotka ovat toimittaneet tietoja vuosikirjan taulukoihin. Kartat: kaupungingeodeetin luvalla 555/99. Helsingissä marraskuussa 2009, Leila Lankinen, tietohuoltopäällikkö Helsingin kaupungin alue suurpiireittäin Koillinen Östersundom Liitosalue Pohjoinen Läntinen Itäinen Keskinen Eteläinen Kaakkoinen Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 050/ Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok 2009

6 Förord Årsboken har långa anor som statistisk samling, sedan år Årsboken försöker på ett täckande sätt beskriva Helsingfors och helsingforsborna med hjälp av statistik. Likaledes har årsboken också följt med förändringar i Helsingfors stads område, senast bildandet av Östersundoms stordistrikt av de områden i Sibbo och Vanda som den anslöts till Helsingfors. Många tabeller lägger även fram jämförande uppgifter om Huvudstadsregionen, Helsingforsregionen och hela landet. Tabellerna i årsboken har åtskilliga gånger förändrats för att motsvara förändringar i samhället och i system och organisationer. Den senaste stora förändringen i de jämförande uppgifterna förorsakades av de kommunförändringar som skedde fr.o.m. början av 2009 och som också inverkar på regionkommunerna. Årsboken innehåller ett avsnitt om nordiska storstäder och ett avsnitt om baltiska huvudstäder samt St. Petersburg. Mera detaljerad och analyserad information om Helsingfors finns i Faktacentralens statistiska publikationer, elektroniska material och databaser ( Faktacentralens bibliotek står också till tjänst med information. Årsboken är uppgjord av Faktacentralens enhet för statistik- och informationstjänst. Bokens redigering har letts av överaktuarie Sini Askelo och för själva redigeringsarbetet har statistiksekreterare Aila Perttilä svarat. Ombrytningen har skötts av statistiksekreterare Sirkka Koski. Statistiksekreterare Annikki Suihkonen har gjort figurerna. Faktacentralen tackar alla de många instanser inom och utom stadens förvaltning som har levererat uppgifter till tabellerna. Kartorna publiceras med stadsgeodetens lov 555/99. Helsingfors november 2009 Leila Lankinen, informationsförsörjningschef Helsingfors stads område efter stordistrikt Nordöstra Östersundom Inkorporerings- området Västra Norra Mellersta Östra Södra Sydöstra Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 050/2006 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok

7 To the reader The Statistical Yearbook has traditions going back to Its objective has been to provide covering statistics on Helsinki and its residents. Likewise, changes of the city area have been followed, most recently the formation of the Östersundom Major District through the annexation on 1 January 2009 of neighbouring areas in Sipoo and Vantaa. Many tables also present comparative data on the Helsinki Metropolitan Area, the Helsinki Region and Finland as a whole. Over the years, the tables of the Yearbook have been changed several times to respond to changes in society and in systems and organisations. The latest great change in comparative data was brought about by the changes in Finland's division into municipalities seen on 1 January and which also influenced regions. The yearbook also includes separate sectors on large cities in Scandinavia and on the capitals of the Baltic countries and St. Petersburg. More detailed and analysed information on Helsinki can also be found in statistical publications, electronic data and databases (see and at the Library of Helsinki City Urban Facts. A selection of yearbook tables entirely in English is available on the website of Helsinki City Urban Facts: The yearbook was compiled by the Unit for Statistics and Information Services. Senior Statistician Sini Askelo assisted by Statistics Secretary Aila Perttilä have been in charge of the editing work. The layout was done by Statistics Secretary Sirkka Koski and the figures by Statistics Secretary Annikki Suihkonen. Helsinki City Urban Facts extends its warm thanks to all who have contributed with material for this year's Yearbook. The maps have been published courtesy of the City Cartographer, 555/99. Helsinki November 2009 Leila Lankinen, Information Services Manager The territory of the City of Helsinki by major districts Northeastern Östersundom Incorporated Area Western Northern Central Eastern Southern Southeastern Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 050/ Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok 2009

8 Lukuohjeet Anvisningar för läsaren Instructions to the reader Lukuohjeet Anvisningar för läsaren Lukuohjeet Kirjassa on joitain euromääräisiä tietoja esitetty joko vuoden 2007 tai vuoden 2008 kiinteässä rahanarvossa. Näin on pyritty poistamaan rahanarvon muutosten vaikutukset lukuihin. Deflatointikertoimena on käytetty elinkustannusindeksiä 1951:10 = 100. Eri vuosien kertoimet ovat seuraavat: Vuoden 2007 rahana Euromäärätietojen yhteydessä on aina maininta, jos luvut on esitetty joko vuoden 2007 tai vuoden 2008 kiinteässä rahassa. Jos mainintaa ei ole, ovat euromäärätiedot kunkin vuoden käyvässä rahassa. Kun lukuja tarkastellaan väkilukuun suhteutettuina, on väkilukuna käytetty keskiväkilukua, jos tiedot koskevat koko vuotta. Alueittaiset tiedot esitetään vuosikirjassa kaupunginhallituksen vahvistaman piirijakojärjestelmän mukaisesti. Piirijakojärjestelmä on nelitasoinen siten, että kaupunki on jaettu 8 suurpiiriin ja nämä edelleen peruspiireihin, joita on yhteensä 34. Peruspiirit muodostuvat virallisen aluejaon osa-alueista ja pienalueista. Osa-alueita on tällä hetkellä 137 ja pienalueita 369. Suurpiireillä, peruspiireillä ja osa-alueilla on kaupunginhallituksen vahvistama numero ja nimi, pienalueilla vain numero. Suurpiirit on numeroitu 1 8 ja peruspiirit kolminumeroisesti siten, että ensimmäinen luku on sama kuin suurpiirin numero. Osa-alueiden kolminumeroinen tunnus muodostuu kaupunginosakoodista (kaksi ensimmäistä numeroa) ja osa-aluekoodista (viimeinen numero). Täydellinen luettelo piirijakojärjestelmän alueiden nimistä ja numeroista on liitteenä olevan piirijakokartan yhteydessä. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Helsingin seutuun kuuluvat edellä mainittujen kuntien lisäksi Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti, lähtien Mäntsälä ja Pornainen. Pohjoismaisen osan 16 suurkaupungin ja niiden seutujen kuntien nimet ilmenevät sivulta 299. Vaaka- ja pystysuora viiva, joka katkaisee aikasarjan, osoittaa, että viivan eri puolilla olevat tiedot eivät ole täysin verrannollisia. Taulukoissa on käytetty seuraavia symboleja Ei mitään ilmoitettavaa Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0 Salassapitosäännön alainen tieto... Tietoa ei ole saatu tai liian epävarma ilmoitettavaksi.. Loogisesti mahdoton esitettäväksi. Ennakkotieto * Korjattu luku Miehiä M Naisia N Vuoden 2008 rahana Vuosi Kerroin Vuosi Kerroin , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,000 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok

9 Lukuohjeet Anvisningar för läsaren Anvisningar för läsaren En del uppgifter i euro har omräknats i penningvärdet år 2007 eller 2008 i syfte att eliminera verkningarna av penningvärdets förändring. Som deflationskoefficient har använts levnadskostnadsindex 1951:10 = 100. Koefficienterna för de olika åren som följer: Enligt kursen 2007 Enligt kursen 2008 År Koefficient År Koefficient , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,000 Då belopp i euro anges nämns alltid om talet räknats om i värdet för antingen år 2007 eller Om ingenting nämns anger beloppen gängse penningvärde för året. I det fall talen i årsboken har granskats genom att de ställts i relation till folkmängden har man utgått från medelfolkmängden, om uppgifterna gäller hela året. De områdesrelaterade uppgifterna framställs i årsboken i enlighet med distriktsindelningssystem som fastställts av stadsstyrelsen. Systemet omfattar fyra nivåer. Staden indelas nämligen i 8 stordistrikt, som i sin tur indelas i 34 distrikt. Distrikten består av del- och småområdena i den officiella områdesindelningen. Det finns för närvarande 137 delområden och 369 småområden. Stordistrikten, distrikten och delområdena har namn och nummer fastställda av stadsstyrelsen, småområdena enbart nummer. Stordistrikten numreras från 1 till 8 och distrikten tresiffrigt sålunda att den första siffran motsvarar stordistriktets nummer. Den tresiffriga beteckningen för delområdena består av stadsdelskoden (de två första siffrorna) och delområdeskoden (den sista siffran). En fullständig förteckning över namnen och numren för områdena finns i anslutning till bilagskartan över distriktsindelningen. Till huvudstadsregionen hör Helsingfors, Esbo, Vanda och Grankulla. Till Helsingforsregionen hör förutom de ovannämnda kommunerna även Hyvinge, Kervo, Kyrkslätt, Nurmijärvi, Sibbo, Träskända, Tusby, Vichtis, fr.o.m Borgnäs och Mäntsälä. Namnen på de 16 storstäder samt deras regioner som ingår i det nordiska avsnittet framgår från sidan 301. En vågrät eller lodrät linje som avskär en tidsserie markerar att uppgifterna på ömse sidor om linjen inte är fullt jämförbara. I tabellerna har följande symboler använts Intet finns att redovisa Storheten mindre än hälften av den använda enheten 0 Sekretessbelagd uppgift... Uppgift inte tillgänglig eller alltför osäker för att anges.. Uppgift kan inte förekomma. Preliminär uppgift * Korrigerat tal Män M Kvinnor N 8 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok 2009

10 1. Alue ja ympäristö Område och miljö Area and environment Alue ja ympäristö Område och miljö Alue ja ympäristö Helsingin kaupungin pinta-alaa ja maanomistusta koskevat tiedot on saatu kiinteistövirastosta, Helsingin kuntatietojärjestelmästä tilanteen mukaisena. Ilman lämpötilasta esitetään vuosittainen ja kuukausittainen keskilämpötila, normaali lämpötila sekä ylin ja alin lämpötila. Lämpötilan ääriarvot on mitattu edellisen päivän klo 20:stä havaintopäivän kello 20:een. Lämpötilat on mitattu Kaisaniemen havaintoasemalla. Sademäärät on mitattu päivittäin klo Vuorokausisademäärät on määrätty ko. päivän klo 8.00 ja seuraavan aamun klo 8.00 väliseltä ajalta. Ämmäsuon kaatopaikalla vastaanotetut jätteet lajeittain ovat: 1. Sekajäte, jolla tarkoitetaan asumisessa syntyvää jätettä ja muuta siihen verrattavissa olevaa teollisuus-, liike- ja palvelutoiminnassa syntyvää jätettä, jota ei määräysten mukaan lajitella lajikohtaisesti erikseen. 2 Biojäte, joka sisältää biojätekeräyksen kertymän. 3. Muut jätteet, joka koostuu muista kaatopaikalle tuoduista jätteistä. Veden ominaiskulutuksella tarkoitetaan veden kulutusta asukasta kohti vuorokaudessa. Kokonaiskulutuksesta saadaan erikseen talouskulutus, teollisuuskulutus ja palvelutoimintojen kulutus. Område och miljö Uppgifterna om Helsingfors stads yta och markägarförhållanden har fåtts från Fastighetskontorets system för kommundata i Helsingfors enligt För luftens temperatur presenteras årlig och månatlig medeltemperatur, normaltemperatur och högsta och lägsta noteringen. Extremvärdena är mätta mellan kl dagen före observationsdagen och under själva observationsdagen vid Kajsaniemi observationsstation. Regnmängderna är mätta dagligen kl Nederbördsmängderna per dygn är mätta mellan kl vederbörande dag och klockan 8.00 nästa morgon. De olika slagen av avfall mottaget vid soptippen i Käringmossen är: 1. Blandavfall, varmed avses avfall som uppkommer vid boende samt därmed jämförbart avfall från industri-, affärs- eller serviceverksamhet av sådant slag som inte enligt bestämmelserna behöver sorteras. 2. Bioavfall, som uppsamlas inom bioavfallsinsamlingen. 3. Övrigt avfall, som är allt övrigt avfall som hämtas till soptippen. Med specifika vattenförbrukningen avses vattenförbrukningen per invånare och dygn. Inom totalförbrukningen särskiljer man hushållens, industrins och servicens förbrukningen. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok

11 Alue ja ympäristö Område och miljö Sademäärä (mm) kuukausittain Kaisaniemen havaintoasemalla 2008 Månatlig nederbörd vid Kajsaniemi mätningsstation Monthly precipitation at Kaisaniemi weather station mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Lähde: Helsingin perusrekisteri. Källa: Basregistret för Helsingfors. Ilman keskilämpö Kaisaniemen havaintoasemalla kuukausittain vuonna 2008 Luftens medeltemperatur vid Kajsaniemi observationsstation Mean air temperature at Kaisaniemi meteorogical site C I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Lähde: Ilmatieteen laitos. Källa: Meteorologiska institutet. 10 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok 2009

12 1.1 Alue ja ympäristö Område och miljö Pinta-ala ja väestöntiheys suurpiireittäin 2009 Areal och folktäthet stordistriktsvis Area and population density by major district Pinta-ala - Areal km 2 Asukkaita maa-km 2 kohti Befolkning per km 2 land Yhteensä Totalt josta maata därav land 1. Eteläinen suurpiiri - Södra stordistriktet 122,3 18, Läntinen suurpiiri - Västra stordistriktet 37,2 31, Keskinen suurpiiri - Mellersta stordistriktet 18,9 15, Pohjoinen suurpiiri - Norra stordistriktet 23,4 23, Koillinen suurpiiri - Nordöstra stordistriktet 38,1 36, Kaakkoinen suurpiiri - Sydöstra stordistriktet 390,7 26, Itäinen suurpiiri - Östra stordistriktet 55,6 35, Östersundomin suurpiiri - Östersundom stordistriktet 29,4 26,2 79 Koko kaupunki - Hela staden 715,6 213, Lähde: Helsingin kuntatietojärjestelmä ja kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto. Källa: Helsingfors kommundatasystem och fastighetskontorets stadsmätningsavdelning. 1.2 Maanomistus Markägarskap Land ownership km 2 % Kunta tai kuntainliitto - Kommun eller kommunförbund 129,7 60,9 Valtio - Staten 19,7 9,2 Muu yksityinen henkilö tai perikunta - Övrig privatperson eller sterbhus 21,0 9,9 Asunto oy tai asunto-osuuskunta - Bostads-AB eller -andelslag 18,3 8,6 Muut - Övriga 24,3 11,4 Yhteensä - Totalt 213,0 100 Lähde: Helsingin kuntatietojärjestelmä ja kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto. Källa: Helsingfors kommundatasystem och fastighetskontorets stadsmätningsavdelning. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok

13 Alue ja ympäristö Område och miljö 1.3 Helsingin väestö (250 metrin ruuduissa) Helsingfors befolkning (i 250 meters rutor) Helsinki's population figure on 1-Jan-2009 (in 250 metre squares) Väkiluku Befolkning 250m x 250m Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 02/2008 Lähde: Helsingin kuntarekisteri Facta. Källa: Helsingfors kommunregister Facta. 12 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok 2009

14 Alue ja ympäristö Område och miljö 1.4 Helsingin rakennusten kerrosala (m2 ) (250 metrin ruuduissa) Våningsyta (kvm) i byggnaderna i Helsingfors (i 250 meters rutor) Floor area of buildings in Helsinki on 1-Jan-2009 (in 250 metre squares) Kerrosala Våningsyta m2 250 x 250 m Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 02/2008 Lähde: Helsingin kuntarekisteri Facta. Källa: Helsingfors kommunregister Facta. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok

15 Alue ja ympäristö Område och miljö 1.5 Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston hallinnassa olevat viheralueet Grönområden förvaltade av Byggnadskontorets gatu- och parkavdelning 1 Green areas managed by the city's Public Works Department's Street and Park Unit 2008 ha % Rakennetut puistot - Byggda parker ,7 Maisemapellot ja niityt - Landskapsåkrar och ängar ,6 Taajamametsät - Skogar inom staden ,9 Luonnonsuojelu - Naturskydd 461 7,4 Muut - Övriga 152 2,4 Yhteensä - Totalt Sisältävät asemakaavoitetut ja osan yleiskaavoitetuista viheralueista. - Innehåller de stdsplanerade och en del av de generalplanerade grönområdena. Lähde: Rakennusvirasto, viheraluerekisteri. Källa: Byggnadskontoret, grönområdesregistret. 1.6 Ilman lämpötila sekä meriveden lämpötila ja vedenkorkeus Luftens temperatur samt havsvattnets temperatur och vattenståndet Air temperature, sea-water temperature and water-level Ilman lämpötila 1 Veden lämpötila 3 Vedenkorkeus 3 Luftens temperatur 1 Vattnets temperatur 3 Vattenståndet 3 Keskilämpö Normaali 2 Ylin Alin Keskilämpö Ylin Alin Keskimäärin Ylin Alin Medel- Normal 2 Max. Minim. Medel- Max. Minim. Medeltal Max. Minim. temperatur temperatur C cm ,2. 26,3 18,0 7,7 18,8 0, ,9. 27,3 22,7 7,3 21,4 0, ,1. 27,8 23,4 6,6 20,6 0, ,6. 29,6 27,0 6,5 24,4 0, ,2. 27,0 19,4 6,8 20,5 0, ,6. 29,6 18,3 7,3 18,6 0, ,7. 29,2 22,8 7,4 20,2 0, ,0. 27,5 21,7 7,6 19,1 0, ,6. 26,9 10,8 7,6 18,2 0, I 0,6 4,2 5,0 5,7 1,6 3,6 0, II 1,1 4,9 7,8 10,8 1,2 1,8 0, III 0,2 1,5 10,5 7,3 1,1 1,8 0, IV 6,1 3,3 17,9 0,4 4,0 8,0 1, V 10,9 9,9 22,5 1,1 8,8 12,2 7, VI 14,4 14,8 24,1 7,2 12,3 14,2 10, VII 17,6 17,2 26,9 7,7 15,4 18,2 13, VIII 15,5 15,8 24,7 7,2 16,2 18,0 14, IX 10,4 10,9 18,6 2,3 13,1 15,1 5, X 9,3 6,2 13,6 1,6 9,5 11,2 6, XI 3,7 1,4 10,2 3,9 5,4 7,7 1, XII 1,3 2,2 6,7 4,5 2,2 4,0 0, Kaisaniemen havaintoasemalla. - Vid Kajsaniemi observationsstation. 2 Keskilämpö vuosina :5,2 o C. - Medeltemperaturen åren :5,2 o C. 3 Meren pinnassa Kaivopuiston rannassa. - Vid havsytan vid Brunnsparken. Lähde: Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos. Källa: Meteorologiska institutet och Havsforskningsinstitutet. 14 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok 2009

16 Alue ja ympäristö Område och miljö 1.7 Sade, kosteus ja aurinkoisuus Nederbörd, fuktighet och solsken 1 Precipitation, humidity and hours of sunshine Sademäärä Sadepäiviä Ilman Auringonpaiste- Nederbörd, mm Nederbörddagar 1,0 mm suhteellinen tuntien kosteus lukumäärä 3 Yhteensä Normaali 2 Suurin päivässä Lunta (rakeita) Luftens relativa Antal sol- Totalt Normal 2 Största på Snö (hagel) fuktighet skenstimmar 3 en dag 0,1 mm % , , , I , II , III , IV , V , VI , VII , VIII , IX , X , XI , XII , Kaisaniemen havaintoasemalla. - Vid Kajsaniemi observationsstation. 2 Keskimäärin vuosina :620 mm. - I medeltal åren :620 mm. 3 Vuodesta 2006 lähtien Kumpulan havaintoasemalla. - Fr.o.m. år 2006 vid Gumtäkt observationsstation. Lähde: Ilmatieteen laitos. Källa: Meteorologiska institutet. 1.8 Ilman leijuvan pölyn, rikkidioksidin ja typpidioksidin pitoisuudet Halter av svävande partiklar, svaveldioxid och kvävedioxid i luften Suspended particles, sulphur dioxide and nitrogen dioxide in the air Vuosikeskiarvo - Årsmedeltal µg/m Ilman leijuva pöly, TSP Svävande partiklar i luften, TSP Töölö 1 - Tölö Vallila 2 - Vallgård Leppävaara 3 -Alberga Tikkurila - Dickursby Ilman rikkidioksidipitoisuus 4,SO 2 Luftens svaveldioxidhalt 4,SO 2 Töölö - Tölö Vallila - Vallgård Leppävaara - Alberga 3 2 Tikkurila - Dickursby 3 Ilman typpidioksidipitoisuus, NO 2 Luftens kvävedioxidhalt, NO 2 Mannerheimintie 5 5 Mannerheimvägen Töölö 1 - Tölö Vallila - Vallgård Leppävaara 3 -Alberga Tikkurila - Dickursby Töölössä mittaukset lopetettiin vuonna I Tölö avslutades mätningarna år Mittauspaikka muuttunut vuonna Nytt mätningsställe sedan Mittausaseman sijainti muuttui vuoden 1996 ja 2005 alussa. - Mätstationens läge ändrades i början av 1996 och Leppävaarassa mittaus aloitettu 1990 luvulla. Töölössä ja Tikkurilassa mittaukset on lopetettu vuonna I Alberga inleddes mätningen på 1990 talet. I Tölö och Dickursby avslutades mätningarna år Mittaus aloitettu vuonna Mätningen inleddes år Lähde: YTV, Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla. Källa: SAD, Luftkvaliteten i Huvudstadsregionen. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok

17 Alue ja ympäristö Område och miljö 1.9 Eräiden Helsingin merialueiden veden laadun kehittyminen kuvattuna veden laatuluokilla Utvecklingen av vattnets kvalitet på vissa havsområden i Helsingfors efter kvalitetsklass Development of water quality in the Helsinki sea area by water quality classification Merialue - Havsområde Läntiset lahtialueet - Västra vikområdena Laajalahti - Bredviken IV IV III III III III Lehtisaarenselkä - Lövöfjärden III III III III III III Seurasaarenselkä - Fölisöfjärden III III III III III III Lauttasaarenselkä - Drumsöfjärden III III III III III III Keskiset lahtialueet - Mellersta vikområdena Vanhankaupunginselkä - Gammelstadsfjärden V V IV IV IV IV Tullisaarenselkä - Turholmsfjärden IV IV III IV III IV Kruunuvuorenselkä - Kronbergsfjärden Katajanokan edusta - utanför Skatudden IV IV IV IV III III eteläosa - södra delen III III III III III III Itäiset lahtialueet - Östra vikområdena Vartiokylänlahti - Botbyviken III III III III III III eteläosa - södra delen III III III III III III Sisäsaaristo - Inre skärgården Särkänsalmi - Långgörssundet III III III III III III Westendinselkä - Westendfjärden III III III III III III Melkinselkä - Melköfjärden III III II III III III Skatanselkä - Skatafjärden III III II II II II Villasaarenselkä - Ullholmsfjärden II III II II III III Ulkosaaristo - Yttre skärgården Katajaluodon alue - Stora Enskärs område II II III III II III Länsi-Tontun alue - Västertokan II II II II II II Luokkaa vastaavan vesistön kuvaus lyhyesti: - Kort beskrivning av vattenklasserna: I Erinomainen Vesialue on yleensä karu ja kirkasvetinen; soveltuu erittäin hyvin eri käyttömuotoihin. Utmärkt Vattenområdet är i allmänhet kargt med klart vatten; passar utmärkt för olika ändamål. II Hyvä Vesialue on lähes luonnontilainen tai lievästi rehevöitynyt; soveltuu hyvin eri käyttömuotoihin. God Vattenområdet är nästan i naturtillstånd eller bara svagt eutrofierad; passar bra för olika ändamål. III Tyydyttävä Vesialue on ihmisen toiminnan lievästi likaama tai luonnostaan huomattavan rehevä; soveltuu tyydyttävästi useimpiin käyttömuotoihin. Nöjaktig Vattenområdet är svagt nedsmutsat av mänsklig verksamhet eller märkbart frodigt av naturen; passar nöjaktigt för olika ändamål. IV Välttävä Vesialue on ihmisen toiminnan voimakkaasti likaama; soveltuu vain sellaisiin käyttötarkoituksiin, joiden vedenlaatuvaatimukset ovat vähäiset. Försvarlig Vattenområdet är kraftigt nedsmutsat av mänsklig verksamhet; passar bara för sådana ändamål där kraven på vattnets renhet är låga. V Huono Vesialue on ihmisen toiminnan pilaama; soveltuu huonosti mihinkään käyttötarkoitukseen. Dålig Vattenområdet är förstört av människan; lämpar sig dåligt för något som helst ändamål. Lähde: Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Källa: Helsingfors stads miljöcentralen. 16 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok 2009

18 1.10 Alue ja ympäristö Område och miljö Jäteveden puhdistus Rening av avloppsvatten Sewage treatment Puhdistamoja Jätevesimäärä Ainevirtaama mereen Avlopps- Avloppsvattenmängd Ämnesföring ut i havet reningsverk milj.m 3 Biologinen hapen- Fosfori Typpi kulutus (BHK 7 ) Fosfor Kväve Biologisk syreförbrukning (BS 7 ) Tonnia/vuosi - Ton/år , , , , , , , , , , , , , , , , , Lähde: Helsingin Vesi. Källa: Helsingfors Vatten YTV:n ongelmajäte- ja hyötyjätekertymät pääkaupunkiseudulla Problem- och nyttoavfall insamlat av SAD i Huvudstadsregionen Problem waste and recycled matter collected by Helsinki Metropolitan Area Council Tonnia - Ton Ongelmajätekertymät yhteensä De samlade mängdernaproblemavfall totalt paristot - batterier lyijyakut - blyackumulatorer jäteöljyt - spillolja maalijätteet - färgavfall tartuntajäte - smittofarligt avfall muut ongelmajätteet 1 annat problemavfall Hyötyjätekertymät yhteensä De samlade mängdernaåtervinnbart avfall totalt jätepuu 2 - virkesavfall metalliromu 3 - metallskrot lasi - glas biojäte - bioavfall Vuoden 2002 alusta ongelmajätteiksi luokitellaan myös kylmälaitteet, televisiot, monitorit ja kyllästetty puu. - Sedan början av år 2002 räknas även kylagrregat, televisioner, monitorer och impregnerat trä som problemavfall. 2 Puun vastaanotto siirtynyt rakennusjätteen käsittelylaitoksen (Ekopark Oy) hoidettavaksi. - Mottagning av virkesavfall ges över till anläggningen för hantering av byggdandsavfall (aktiebolaget Ekopark Oy). 3 Siirtynyt tuottajayhteisön hoidettavaksi. - Är hädanefter på producentens ansvar. Lähde: YTV, Jätehuoltolaitos. Källa: SAD, Avfallhanteringsverket. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok

19 Alue ja ympäristö Område och miljö 1.12 Ämmässuon kaatopaikalla vastaanotettu jäte1 lajeittain Avfall 1 mottaget på Käringmossens avstjälpningsplats enligt slag Waste received at Ämmässuo dump by waste class Yhteensä - Totalt 512,2 508,8 473,5 452,2 525,7 528,8 516,2 553,2 578,8 Sekajäte - Blandavfall 377,1 363,3 343,8 313,9 275,7 288,0 292,5 283,2 266,7 Biojäte - Bioavfall 33,8 36,7 38,6 41,0 43,1 43,5 47,5 51,0 53,8 Muut jätelajit Övriga avfallslag 101,3 108,8 91,2 97,3 206,9 197,3 176,2 219,0 258,3 1 Ei sisällä maa-aineksia, asfalttia, murskattua betonia ja tiiliä. - Exkl. jord, asfalt, krossad betong och tegel. Lähde: YTV, Jätehuoltolaitos. Källa: SAD, Avfallshanteringsverket Vesijohtoveden ominaiskulutus1 kuluttajaryhmittäin ja talotyypeittäin Förbrukning 1 av vattenledningsvatten konsumentgruppsvis och hustypsvis Consumption of municipal water by various consumer groups Ominaiskulutus kuluttajaryhmittäin, l/asukas/vrk Specifik förbrukning konsumentgruppsvis, l/invånare/dygn kotitaloudet - hushåll palvelutoiminnot - servicefunktioner teollisuus - industri Ominaiskulutus talotyypeittäin, l/asukas/vrk Specifik förbrukning enligt typ av hus, l/invånare/dygn kerrostalot - flervåningshus rivitalot - radhus omakotitalot - egnahemshus Luvut laskettu likiarvomenetelmällä. - Talen uträknade enligt approximationsmetoden. Lähde: Helsingin Vesi. Källa: Helsingfors Vatten. 18 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok 2009

20 1.14 Alue ja ympäristö Område och miljö Ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhuolto Miljövård och miljöhälsovård Environmental care and environmental health care Ympäristövalvonta - Miljökontroll siitä - därav valvontatarkastukset - inspektioner teollisuus ja maaperä - industri och jordmån asunnot ja muu asuinympäristö bostäder och övrig boendemiljö Ympäristöterveys - Miljöhälsa siitä - därav elintarvikevalvonnan tarkastukset lisvmedelsövervakningens inspektioner Yhteydenotot neuvontaan 1 Antal konsulteringar av rådgivningen Vuodesta 2007 lähtien neuvontapalvelut uudistuivat. Luvut eivät ole verrannollisia edellisiin vuosiin nähden. - Rådgivningen förnyades fr.o.m Talen ej jämförbara med tidigare års. Lähde: Ympäristökeskus. Källa: Miljöcentralen. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok

21 Väestö Befolkning Väestö Befolkning Population Väestö Väestön määrä ja rakenne Helsingin väestöllä tarkoitetaan Helsingissä vakituisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla Väestörekisterikeskuksen (VRK) ylläpitämän väestötietojärjestelmän (jota asti kutsuttiin väestön keskusrekisteriksi) mukaan on kotipaikka Helsingissä vuodenvaihteessa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Ulkomaalaisella on kotipaikka Helsingissä, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Helsingissä asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu Helsingin väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen helsinkiläinen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan Helsingin väestöön. (Väestörakenne 2000, Väestö 2001:6, Tilastokeskus, Helsinki 2001). Vuodenvaihteessa 1993/94 alettiin käyttää väestötietolain (507/93) mukaisesti vuodenvaihteen asukaslukua, joka korvasi vuodesta 1990 käytetyn tammikuun 1. päivän tilanteen. Erona aikaisempaan on, että vuodenvaihteen asukasluvussa eivät ole mukana vuoden ensimmäisenä päivänä syntyneet ja muuttaneet. Ennen vuotta 1990 käytettiin henkikirjoitettua väestöä koskevaa tietoa. Vuodesta 1996 lähtien vuoden ensimmäisen päivän asukaslukutietoa muodostettaessa otetaan huomioon kaikki tammikuun loppuun (vuoteen 1990 toukokuun loppuun ja vuosina maaliskuun loppuun) mennessä VRK:n väestötietojärjestelmään saadut edellisen vuoden muutostiedot. (Suomen asukasluku, vuodenvaihde , Väestörekisterikeskus, Helsinki 1996). Vuodesta 2003 lähtien tilastot sisältävät myös rekisteröidyt parisuhteet, sillä astui voimaan laki, jonka mukaan samaa sukupuolta olevat parit ovat voineet rekisteröidä parisuhteensa. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Perheisiin kuuluvat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat henkilöt ja heidän naimattomat lapsensa, jompikumpi vanhemmista naimattomine lapsineen sekä lapsettomat avio- tai avoparit tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät. Perheen muodostavat vain yhdessä asuvat henkilöt, yksinäinen henkilö on perheisiin kuulumaton. Perheessä voi olla korkeintaan kaksi perättäistä sukupolvea. Jos yhdessä asuu useampia sukupolvia, muodostetaan perhe nuorimmasta sukupolvesta lähtien. Kukin henkilö voi kuulua vain yhteen perheeseen. Vuodesta 1990 lähtien perhetilasto on sisältänyt myös avoparit ilman lapsia ja avoparit, joilla on vain ei-yhteisiä lapsia. Aikaisemmin perhetilastoon sisältyi avopareista vain sellaiset, joilla oli yhteisiä lapsia. Avoparit on muodostettu samassa asunnossa vakituisesti asuvista ja eri sukupuolta olevista puolisottomista aikuisista, jos heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta eivätkä he ole sisaruksia. Väestön perherakennetta koskevat tilastotiedot perustuvat väestö- ja asuntolaskentojen lisäksi VRK:n väestötietojärjestelmän tietoihin. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok

22 Väestö Befolkning Befolkning Folkmängd och befolkningsstruktur Med befolkningen i Helsingfors avses de personer som varaktigt bor i staden. De personer som enligt Befolkningsregistercentralens (BRC) befolkningsdatasystem (som fram till kallades Centrala befolkningsregistret) har Helsingfors som hemort vid årsskiftet hör till befolkning oavsett nationalitet, liksom också de finländska medborgare som tillfälligt bor utomlands. En utlänning har Helsingfors som hemort om hans vistelse är tänkt att räcka eller har räckt över ett år. Asylsökande får hemort först då deras ansökan godkänts. I Helsingfors befolkning ingår inte personer som hör till främmande staters beskickningar, handelsrepresentation eller konsulat, ej heller deras familjer och personliga betjäning. Däremot inbegriper Helsingfors befolkning de helsingforsare som arbetar vid Finlands beskickningar och handelsrepresentationer utomlands samt dem som tjänar vid FN:s fredsbevarande trupper (Befolkningsstruktur 2000, Befolkning 2001:6, Statistikcentralen, Helsingfors 2001). Vid årsskiftet 1993/94 började man enligt lagen om befolkningsdata (507/93) tillämpa begreppet folkmängd vid årsskiftet, som ersatte begreppet befolkning den 1 januari. Skillnaden är att folkmängden vid årsskiftet inte upptar dem som fötts eller flyttat under årets första dag. Före år 1990 tillämpades begreppet mantalsskriven befolkning. Fr.o.m. år 1996 beaktar man vid beräknandet av folkmängden under årets första dag alla de uppgifter om förändringar från föregående år som fram till slutet av januari (år 1990 slutet av maj och åren slutet av mars) inkommit till BRS:s befolkningsdatasystemet. (Finlands folkmängd, vid årsskiftet , Befolkningsregistercentralen, Helsingfors 1996). Eftersom en lag som möjliggör registrering av par som tillhör samma kön trädde i kraft den inbegriper statistiken fr.o.m även registrerade parförhållanden. Ett bostadshushåll utgörs av samtliga personer som är fast bosatta i samma bostadslägenhet. Till familjer hänförs personer som bor samman i lagligt eller öppet äktenskap eller i registrerat parförhållande samt dessas ogifta barn; någondera föräldern jämte ogifta barn; samt barnlösa gifta eller ogifta par eller registrerade par. Endast personer som bor tillsammans bildar en familj, en ensamstående person hör inte till någon familj. En familj kan bestå av högst två på varandra följande generationer. Om flera generationer bor tillsammans bildas familjen utgående från den yngsta generationen. En och samma person kan tillhöra endast en familj. Fr.o.m. år 1990 inbegriper familjestatstiken också samboende ogifta par utan barn eller med bara icke-gemensamma barn. Tidigare ingick i statistiken bara sådana samboende ogifta par som hade gemensamma barn. Som sambopar, dvs. sammanboende ogifta par, har man räknat två ogifta vuxna personer av skilda kön som varaktigt bor i samma bostad, om deras åldersskillnad är mindre än 16 år och de inte är syskon. Statistikuppgifterna rörande befolkningens familjestruktur baserar sig på folk- och bostadsräkningarna och på uppgifter ur BRC:s befolkningsdatasystemet. 22 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok 2009

23 Väestö Befolkning Väestö iän mukaan Befolkning enligt ålder Population by age Lukumäärä - Antal Ikä - Ålder Lähde: Henkikirjat vuonna 1980, Helsingin väestötietojärjestelmä , Tilastokeskus Källa: Mantalslängderna år 1980, Helsingfors befolkningsdatasystem , Statistikcentralen Ulkomaan kansalaiset maaryhmittäin Utländska medborgare enligt nationalitetsgrupp Foreign nationals by group of nationalities Lukumäärä - Antal Muut maat Övriga länder Etelä-, Keski- ja Länsi-Aasia Södra-, Central- och Västasien Kaakkois- ja Itä-Aasia Sydöst- och Östasien Afrikka - Afrika Venäjä - Ryssland Ent. Neuvostoliitto F.d. Sovjetunionen Muut EU-maat Övriga EU-länder Viro - Estland 0 Ruotsi - Sverige Lähde: Tilastokeskus. Källa: Statistikcentralen. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok

24 Väestö Befolkning 2.1 Väestö sekä vuodenvaihteissa 1993/ /09 Befolkning samt vid årsskiften 1993/ /09 Population Yhteensä Muutos 2 Miehiä Naisia Naisia Totalt Förändring 2 Män Kvinnor miestä kohti Kvinnor per Luku % män Antal , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Ulkomaalaiset sisältyvät lukuihin vuodesta 1951 lähtien sekä vuonna 1915, jolloin lukuihin sisältyy Venäjän alamaisia. - Utlänningar ingår i siffrorna från och med år 1951 samt år 1915, för vilket år ryska undersåtar ingår i siffrorna. 2 Muutos 5 edellisen vuoden aikana vuoteen 1960, sen jälkeen muutos edellisen vuoden aikana. - Förändring under de 5 föregående åren t.o.m. år 1960, därefter förändring under det föregående året. Lähde: Henkikirjat vuosina ja Väestörekisterikeskus vuodesta 1990 lähtien. Källa: Mantalslängderna åren och Befolkningsregistercentralen fr.o.m. år Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok 2009

25 2.2 Väestö Befolkning Väestö iän ja sukupuolen mukaan sekä vuodenvaihteissa 1993/ /09 Befolkning efter ålder och kön samt vid årsskiften 1993/ /09 Population by age and sex Yhteensä Ikä - Ålder Totalt Koko väestö - Hela befolkningen % ,4 9,9 2,4 20,3 24,0 22,0 9,1 4, ,5 8,4 2,3 19,9 25,6 22,1 8,3 6, ,5 8,4 1,7 19,9 25,9 22,2 7,8 6, ,1 8,3 1,8 18,7 24,7 24,4 7,7 6, ,5 8,6 1,9 18,8 24,7 25,1 7,2 6, ,0 8,8 1,8 19,4 24,1 25,5 7,1 6, ,8 8,9 1,8 19,4 23,8 25,8 7,1 6, ,8 8,9 1,8 19,5 23,5 26,0 7,2 6, ,7 8,9 1,9 19,4 23,2 26,2 7,2 6, ,6 8,7 2,0 19,4 23,0 26,5 7,2 6, ,5 8,5 2,0 19,5 22,9 26,4 7,4 6, ,5 8,2 2,1 19,7 22,7 26,6 7,4 6, ,6 8,1 2,0 19,8 22,6 26,6 7,6 6,7 Miehet - Män Naiset - Kvinnor Lähde: Henkikirjat vuonna 1980, Helsingin väestötietojärjestelmä , Tilastokeskus Källa: Mantalslängderna år 1980, Helsingfors befolkningsdatasystem , Statistikcentralen Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok

26 Väestö Befolkning 2.3 Väestö palvelujen kannalta merkittävien ikäryhmien mukaan sekä vuodenvaihteissa 1994/95 ja 2008/09 Befolkning efter servicespecificerad åldersgrupp samt vid årsskiften 1994/95 och 2008/09 Population by service-specified age group Kunnallinen palvelu Ikä Kommunal service Ålder Päivähoito - Dagvård Esikoulu - Förskola Peruskoulu - Grundskola Lukio, keskiaste Gymnasium, mellanivå Nuoriso - Ungdomar Työikäiset - Personer i arbetsför ålder Ikääntyvät Åldrande Eläkeikäiset Personer i pensionsåldern Koko väestö Hela befolkningen Lähde: Henkikirjat vuosina 1970 ja 1980, Helsingin väestötietojärjestelmä 1985 ja 1990, Tilastokeskus Källa: Mantalslängderna åren 1970 och 1980, Helsingfors befolkningsdatasystem 1985 och 1990, Statistikcentralen Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Helsingfors stads statistiska årsbok 2009