82 ~uo~ikerta. Statistical Yearbook of the City of Helsinki. . Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja. argang

Transkriptio

1 . Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja Helsingfors stads statistiska årsbok Statistical Yearbook of the City of Helsinki 1994? 82 ~uo~ikerta argang

2 ISSN Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä '994

3 Sisällys - Innehåll Contents Sivu Sida Page Esipuhe - Förord. To the reader.. Lukuohjeet - Anvisningar för läsaren - Instructions to the reader 1. Alue ja ympäristö - Område och miljö - Area and environment. 2. Väestö - Befolkning - Population Väestön määrä ja rakenne - Folkmängd och befolkningsstruktur Population and population structure Väestönmuutokset - Befolkningsförändringar - Vital statistics Asuminen - Boende - Housing I Liikenne - Samfärdsel - Transport and communications. Terveydenhuolto - Hälsovårdsväsen - Health care. Sosiaalitoimi - Socialväsen - Social welfare Koulutus - Utbildning - Education..... Kulttuuri ja vapaa-aika - Kultur och fritid - Culture and leisure Energia- ja vesihuolto - Energi- och vattenförsörjning Energy and water supply Kunnallistalous - Kommunala finanser - Municipal finances Työmarkkinat - Arbetsmarknaden - Labour market Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok 3

4 Sivu Sida Page 12. Elinkeinotoiminta - Näringsverksamhet - Industry, commerce and construction Toimipaikat - Verksamhetsställen - Work premises 199 Teollisuus - Industri - Industry Asunto- ja toimitilarakentaminen - Byggandet av bostäder och verksamhetslokaler - Residential and other building construction. 206 Kauppa - Handel - Trade Ravitsemis- ja majoitustoiminta - Restaurang- och härbärgeringsverksamhet - Restaurants, hotels and equivalent 224 Rahoitus- ja vakuutustoiminta - Finansierings- och försäkringsverksamhet - Financing and insurance Väestön taloudelliset olot - Befolkningens ekonomiska ställning Income, property, taxation Oikeuslaitos ja yleinen turvallisuus - Rättsväsen och allmän säkerhet Justice and publie safety Vaalit - Vai - Elections Pohjoismaiset suurkaupungit - Nordiska storstäder Major Cities of Scandinavia Viro, Tallinna ja Tallinnan seutu - Estland, Tallinn och Tallinnregionen Estonis, Tallinn and the Tallinn Region Taulukkoluettelo - Tabellförteckning - List of Tables. Key words for English users Asiahakemisto - Sakregister - Index Karttaliitteet - Kartbilagor - Map Supplements Helsingin seutu - Helsingforsregionen - The Helsinki Region Helsingin kaupungin piirijako - Helsingfors stads distriktsindelning District Division of the City of Helsinki 4 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok

5 Esipuhe Förord Statistisk årsbok för Helsingfors stad är ett statistiskt samlingsverk med långa anor. Tili fördelarna med de långa anorna hör kontinui teten och jämförbarheten också i ett historiskt perspektiv. I Statistisk årsbok strävar vi att så omfattande som möjligt framställa statistik om Helsingfors och helsingforsborna. Helsingin kaupungin tilastollisella vuosiki~alla on tilastollisena kokoomateoksena pitkät perinteet. Näiden perinteiden myönteisiä piirteitä ovat tilastoilla kuvattavien ilmiöiden jatkuvuus, ja vertailukelpoisuus ajassa pitkällekin taaksepäin. Tilastollinen vuosiki~a on luonteeltaan kokoomateos, jossa pyritään mahdollisimman kattavasti esittelemään Helsinkiä ja helsinkiläisiä kuvaavia tilastoja. Många tabeller framlägger också jämförande uppgifter om Huvudstadsregionen, Helsingfors regionen, de största städerna och hela landet. Monissa taulukoissa esitetään myös vertailutietoja Pääkaupunkiseudulta, Helsingin seudulta sekä suurimmista kaupungeista ja koko maasta. Vuosi kirjaan jo vuodesta 1936 sisältynyt pohjoismainen osa käsittää tietoja 16 pohjoismaisesta suurkaupungista ja niiden seuduista. Edellinen vuosikirja sisälsi ensimmäisen kerran tietoja Tallinnasta, Tallinnan seudusta ja koko Virosta. Tässä vuosikirjassa nämä tiedot on päivitetty uusilla tiedoilla. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastojulkaisut tarjoavat runsaasti vuosikirjaa yksityiskohtaisempaa ja analysoidumpaa tietoa. lisätietoja julkaisutoiminnasta saa tietokeskuksen kirjaston tietopalvelusta, puh Vuosikirja on laadittu tietokeskuksen tilasto- ja tietopalveluyksikössä. Tietokeskus kiittää niitä lukuisia ulkopuolisia tiedonantajia, jotka ovat antaneet perustietoja vuosikirjan taulukoihin. Vuosikirjan toimittamista on johtanut aktuaari Salla Säkkinen. Julkaisun tietojen keruusta ja toimitustyöstä ovat vastanneet julkaisusihteeri Maire Systä ja tilastosihteeri Aila Perttilä. Taitosta on huolehtinut julkaisusihteeri Ulla Nummio. Det nordiska avsnitt som ingått i årsboken sedan 1936 omfattar data om 16 nordiska storstadsregioner. Föregående årsbok innehöll för första gången uppgifter om Tallinn (Reval) och dess region samt om hela Estland. I denna årsbok har uppgifterna bragts a jour. I Helsingfors stads faktacentrals enskilda statistikpublikationer finns ett stort utbud av mera detaljerade och analyserade fakta. Mera om dem får man veta genom att vända sig tili vår informationstjänst, tel Arsboken har uppgjorts vid Faktacentralens enhet för statistik och informationstjänst. Faktacentralen tackar alla de utomstående instanser som bidragit med fakta för tabellerna. Sammanställningen av årsboken har letts av aktuarie Salla Säkkinen. För insamlingen av uppgifter och för redigeringen har svarat publikationssekreterare Maire Systä och statistiksekreterare Aila Perttilä. Ombrytningen sköttes av publikationssekreterare Ulla Nummio. Kartat on julkaistu kaupungingeodeetin luvalla Kartorna är publicerade med stadsgeodetens 527/94. tillstånd 527/94. Helsingissä marraskuussa 1994 Helsingfors, november 1994 Eero HolstIla Eero Holstila Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok 5

6 To the reader The Statistical Yearbook of the City of Helsinki has long traditions as a collection of up-to-date statistics. Long traditions provide extensive time series, continuity and comparability in a historical perscpective. Our aim is a comprehensive yearly statistical description of various phenomena pertaining to Helsinki and its inhabitants. Some tables also present comparative data on the Metropolitan Area, The entire Helsinki Region, the largest cities and the whole country. The yearbook has contained a Scandinavian section since Nowadays it presents data on 16 major cities in Scandinavia, their regions and respective countries. This yearbook contains also the section on Estonia's capital Tallinn, its region and the whole country. The yearbook is bilingual, using the two official languages of Finland, Finnish and Swedish. The names of chapters and tables have an English translation. On page 333, there is a list of English key words, which may help the English-speaking reader in many cases. Should your feel uncertain, do not hesitate to contact us, by mail or by phone or fax. Our contact person is Mrs. Salla Säkkinen. Eero Holstila director Explanation of symbols Magnitude nil Magnitude less than half of unit employed Data not available Category not applicable Preliminary data Corrected figure Males Females o * M N - Kv. 6 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok

7 Lukuohjeet - Anvisningar för läsaren Instructions to the reader Kirjassa on joitain markkamääräisiä tietoja esitetty joko vuoden 1992 tai vuoden 1993 kiinteässä rahanarvossa. Näin on pyritty poistamaan rahanarvon muutosten vaikutukset lukuihin. Deflatointi kertoi mena on käytetty elinkustannusindeksiä 1951:10 = 100. Eri vuosien kertoimet ovat seuraavat: Det förekommer i boken vissa i markbelopp angivna uppgifter, vilka framlagts i antingen 1992 års eiler 1993 års fa~ta penningvärde. Man har på detta sätt försökt eliminera inverkan av penningvärdets förändring. Som deflationskoefficient har använts levnadskostnadsindex 1951:10 = 100. Koefficienterna för de olika åren som följer: Vuoden 1992 rahana Vuoden 1993 rahana Enligt kursen 1992 Enligt kursen 1993 Vuosi Kerroin Vuosi Kerroin , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,000 Markkamäärätietojen yhteydessä on aina maininta, jos luvut on esitetty joko vuoden 1992 tai vuoden 1993 kiinteässä rahassa. Jos mainintaa ei ole, ovat markkamäärätiedot kunkin vuoden käyvässä rahassa. Kun lukuja tarkastellaan väkilukuun suhteutettuina, on väkilukuna käytetty keskiväkilukua, jos tiedot koskevat koko vuotta. Ar Koefficient Ar Koefficient , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,OPO I samband med de uppgifter som anges i markbelopp nämns alltid vilket års fasta penningvärde som avses. Om omnämnande saknas, har de i mark angivna uppgifterna angetts enligt berörda års gällande penningvärde. I det fall talen i årsboken har granskats genom att de ställts i relation tili folkmängden har man utgått från medelfolkmängden, om uppgifterna gäller hela året. Alueittaiset tiedot esitetään vuosikirjassa De områdesrelaterade uppgifterna framkaupunginhallituksen vahvistaman pilrijako- ställs i årsboken i enlighet med distriktsindeljärjestelmän mukaisesti. Piirijakojärjestelmä ningssystem som fastställts av stadsstyrel- Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok 7

8 on nelitasoinen siten, että kaupunki on jaettu 7 suurpiiriin ja nämä edelleen peruspiireihin, joita on yhteensä 33. Peruspiirit muodostuvat virallisen aluejaon osa-alueista ja pienalueista. Osa-alueita on tällä hetkellä 117 ja pienalueita 330. Suurpiireillä, peruspiireillä ja osa-alueilla on kaupunginhallituksen vahvistama numero ja nimi, pienalueilla vain numero. Suurpiirit on numeroitu 1-7 ja peruspiirit kolminumeroisesti siten, että ensimmäinen luku on sama kuin suurpiirin numero. Osa-alueiden kolminumeroinen tunnus muodostuu kaupunginosakoodista (kaksi ensimmäistä numeroa) ja osaaluekoodista (viimeinen numero). Täydellinen luettelo piirijakojärjestelmän alueiden nimistä ja numeroista on liitteenä olevan piirijakokartan yhteydessä. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Helsingin seutuun kuuluvat edellä mainittujen kuntien lisäksi Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti. sen. Systemet omfattar fyra nivåer. Staden indelas nämligen i 7 stordisfrikt, som isin tur indelas i 33 distrikt. Distrikten består av deloch småområdena i den officiella områdesindelningen. Det finns för närvarande 117 delområden och 330 småområden. Stordistrikten, distrikten och delområdena har namn och nummer fastställda av stadsstyrelsen, småområdena enbart nummer. Stordistrikten numreras från 1 tili 7 och distrikten tresiffrigt sålunda att den första siffran motsvarar stordistriktets nummer. Den tresiffriga beteckningen för delområdena består av stadsdelskoden (de två första siffrorna) och delområdeskoden (den sista siffran). En fullständig förteckning över namnen och numren för områdena finns i anslutning tili bilagskartan över distriktsindelningen. Tili huvudstadsregionen hör Helsingfors, Esbo, Vanda och Grankulla. Tili Helsingforsregionen hör förutom de ovannämnda kommunerna även Hyvinge, Kervo, Kyrkslätt, Nurmijärvi, Sibbo, Träskända, Tusby och Vichtis. Pohjoismaisen osan 16 suurkaupungin ja Namnen på de 16 storstäder samt deras reniiden seutujen kuntien nimet ilmenevät si- gioner som ingår i det nordiska avsnittet vulta 264. framgår från sidan 264. Vuoteen 1993 asti Tallinnan seutu käsittää Tallinnan lisäksi Maardun ja Sauen kaupungit. Vuoden 1994 tiedoissa Tallinnan seutu käsittää vain Tallinnan. Fram tili år 1993 omfattar uppgifterna för Tallinnregionen städerna Tallinn, Maardu och Saue, men i uppgifterna för 1994 gäller de bara själva Tallinn. Taulukoissa on käytetty seuraavia symboleja Ei mitään ilmoitettavaa Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä Tietoa ei ole saatu tai liian epävarma ilmoitettavaksi Loogisesti mahdoton esitettäväksi Ennakkotieto Korjattu luku Miehiä Naisia I tabellerna har följande symboler använts Intet finns att redovisa Storheten mindre än hälften av den använda o enheten Uppgift inte tillgänglig eiler alltför osäker för.. att anges Uppgift kan inte förekomma * Preliminär uppgift Korrigerat tai M Män N - Kv. Kvinnor Vaakasuora viiva, joka katkaisee aikasarjan, osoittaa, että viivan eri puolilla. olevat tiedot eivät ole täysin verrannollisia. En horisontell linje som avskär en tidsserie markerar att uppgifterna på ömse sidor om linjen inte är fullt jämförbara. 8 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok

9 Alue ja ympäristö - Område och miljö 1 Alue ja ympäristö - Område och miljö Area and environment 1.1 / Pinta-ala ja väestöntiheys suurpiireihäin Areal och folktäthet stordistriktsvis Area and population density by major district PinJa-ala - Areal km Asukkaita maa-km 2 kohti Befolkning per km 2 land Yhteensä josta maata 1993 Totalt därav land Eteläinen suurpiiri - Södra stordistriktet 122,3 17, Läntinen suurpiiri - Västra stordistriktet 37,2 30, Keskinen suurpiiri - Mellersta stordistriktet 18,9 15, Pohjoinen suurpiiri - Norra stordistriktet 23,4 23, Koillinen suurpiiri - Nordöstra stordistriktet 38,1 36, Kaakkoinen suurpiiri - Sydöstra stordistriktet 294,9 25, Itäinen suurpiiri - Östra stordistriktet 55,6 35, Koko kaupunki - Hela staden 590,4 185, Lähde: Pääkaupunkiseudun tietorekisterien järjestelmä (PTRJ) ja kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto. Källa: Huvudstadsregionens dataregistersystem och fastighetskontorets stadsmätningsavdelning. 1.2 Maanomistus Markförhållanden Land ownership H~lsingin kaupunki - Helsingfors stad Valtio - Staten Muut - Övriga Yhteensä - Totalt % Lähde: Pääkaupunkiseudun tietorekisterien järjestelmä (PTRJ) ja kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto. Källa: Huvudstadsregionens dataregistersystem och fastighetskontorets stadsmätningsavdelning. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok 9

10 Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.3 Maankäyttö suurpiireittäin Markanvändning stordistriktsvis Use of land area by majar district Koko Suurpiiri - Stordistrikt kaupunki Hela Eteläi- Läntinen Keskinen Pohjoi- Koillinen Kaakkoi- Itäinen staden nen Västra Mellersta nen Nord- nen Östra Södra Norra östra Sydöstra ha Yhteensä - Totalt Asuinkerrostaloalue (+asuntolaalue) - För flervåningsbostadshus ( +bostadsinrättningar) Pientaloalue - För småhus Liikerakennusten alue För affärer Yleisten rakennusten alue För allmänna byggnader Teollisuus- ja varastorakennusten alue För industrf och lager Puisto- ja hautausmaa-alue För parker och gravgårdar Urheilu-, retkeily- ja loma-alue För idrott, camping och semester Liikennealue (+ autopaikat ja huoltoasemat) - För trafik (+bilplatser och servicestationer) Tori- ja katualue För torg och gator Vaara- ja muu erftyisalue Farligt och övrigt specialt område Metsätalousalue - För skogbruk Maatalousalue - För jordbruk Muut alueet - Övriga områden IMI. tuntematon alue. - Inkl. okänt område. Lähde: Pääkaupunkiseudun tietorekisterien jä~estelmä (PTRJ). Källa: Huvudstadsregionens dataregistersystem. 10 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosiki~a 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok

11 Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.4 Ilman lämpötila sekä meriveden lämpötila ja veden korkeus Luftens temperatur samt havsvattnets temperatur och vattenståndet Air temperature, sea-water temperature and water-ievel Ilman lämpötila 1 Luftens temperatur 1 Veden lämpötila 3 Vattnets temperatu~ Vedenkorkeus 4 Vattenståndet 4 Keskilämpö Norma~1i2 Ylin Alin Keskilämpö Ylin Alin Keskimäärin Ylin Alin Madel- Normal Max. Minim. Medel- Max. Minim. Medeltal Max. Minim. temperatur temperatur C cm ,2 28,5-20,6 20, ,4 27,8-19,0 6,6 16,5-0, ,5 24, ,9 16,7-0, I -0,7-5,7 6,1-14,0 1,5 2,1 0, II -1,7-5,7 7,9-17, ,2-2,1 6,7-12,2 0,2 0,5 0, IV 3,7 3,1 21,9-5,9 2,0 3,8 0, V 13,0 9,7 24,7 3,1 8,4 12,6 4, VI 12,6 15,0 21,2 5,6 10,8 14,0 8, VII 16,2 17,0 22,7 9,3 13,4 16,0 9, VIII 14,5 15,7 22,0 7,0 14,9 16,7 11, IX 7,7 11,1 14,3-3,5 11,5 13,8 9, X 4,9 6,4 12,7-5,5 7,4 9,5 4, XI -1,6 1,4 7,1-10,2 1,8 4,7-1, XII -2,0-2,9 4,1-17,4-1,5 0,4-0, Kaisaniemen havaintoasemalla. - Vid Kajsaniemi observationsstation. 2Keskilämpö vuosina :5,2 C. - Medeltemperaturen åren :5,2 C. 3Meren pinnassa Katajaluodon rannassa. - Vid havsytan vid Stora Enskär. 4Merentutkimuslaitoksen Kaivopuistossa olevan mareografin mukaan. Teoreettinen keskivedenkorkeus vuonna 1993 on 7,7 cm N 60 tason alapuolella. Maan kohoamisen ja valtameren pinnan muuttumisen yhteisvaikutus teoreettiseen keskivedenkorkeuteen on -2,5 ± 0,5 mm/vuosi. - Enligt registreringen på Havsforskningsinstitutets mareograf i Brunnsparken. Det teoretiska medelvattenståndet för år 1993 är 7,7 cm under N 60 nivå. Den gemensamma inverkan på det teoretiska medelvattenståndet förorsakad av landhöjningen och förändringar i oceanens vattenvolym är -2,5 ± 0,5 mm/år. Lähde: Ilmatieteen laitos ja merentutkimuslaitos. Källa: Meteorologiska institutet och havsforskningsinstitutet. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok 11

12 Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.5 Sade, kosteus ja aurinkoisuus Nederbörd, fuktighet och solsken Precipitation, humidity and hours of sunshine sademäär~' Sadepäiviä ' Ilman suh- Auringonpaiste Nederbörd, mm Nederbörddagar' teelline~ tuntien ~ 1,0 mm kosteus lukumäärä 3 Luftens Antal sol- Yhteensä Norma~1i2 Suurin Lunta relativa skenstimmar 3 Totalt Normal päivässä (rakeita) fuktighet' Största på Snö (hagel) % en dag ~ 0,1 mm , , , I , II , , IV , V , VI , VII , VIII , IX , X , XI , XII , 'Mitattu Kaisaniemessä. - Uppmätt i Kajsanlemi. 2Keskimäärin vuosina :620 mm. - I medeltal åren :620 mm. 3Helsinki-Vantaan lentoasemalla. - Vid Helsingfors-Vanda flygstatlon. Lähde: Ilmatieteen laitos. Källa: Meteorologiska institutet. Ilman leijuva pöly ja rikkidioksidi mittausasemittain Svävande partiklar i luhen och luhens svaveldioxid vid mätstationerna Suspended particles in the air and sulphur dioxide at monitoring stations Vuosikeskiarvo - Arsmedeltal, I1g/m3 Ilman leijuva pöly' Svävande partiklar i luften' Erottaja - Skillnaden ' Kruununhaka - Kronohagen Vallila - Vallgård Kyläsaari - Byholmen " Pakila - Baggböle Kontula - Gårdsbacka Ilman rikkidioksidi 2 Luftens svaveldioxid 2 Punavuori - Rödbergen Töölö - Tölö Vallila - Vallgård Pakila - Baggböle Kontula - Gårdsbacka '0, m ~ukkaskoko. Valtion ohjearvo on enintään 60 I1g/m3. - 0, m partikelstorlek. Statens riktvärde är ~ax 60 l1g/m. Ohjearvo 40 l1g/m3. - Riktvärde 40 l1g/m3. Lähde: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV). Källa: Huvudstadsregionens samarbetsdelegatlon (SAO). 12 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok

13 Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.7 Eräiden Helsingin merialueiden veden laadun kehittyminen kuvattuna veden laatu luokilla Utvecklingen av vattnets kvalitet på vissa havsområden i Helsingfors efter kvalitetsklass Development of water quality in the Helsinki sea area by water quality classification Merialue Havsområde läntiset lahtialueet Västra vlkområdena Laajalahti - Bredviken V IV IV IV Lehtisaarenselkä - Lövöfjärden V IV Seurasaarenselkä - Fölisöfjärden V Lauttasaarenselkä - Drumsöfjärden IV IV Keskiset lahtialueet Mellersta vlkområdena Vanhankaupunginselkä - Gammelstadsfjärden V V V V Tullisaarenselkä - Turholmsfjärden V V IV IV Kruunuvuorenselkä - Kronbergsfjärden Katajanokan edusta - utanför Skatudden IV IV IV IV eteläosa - södra delen IV Särkänsalmi - Långörssundet Itäiset lahtialueet Östra vlkområdena Vartiokylänlahti - Botbyviken eteläosa - södra delen IV Slsisaaristo Inre skärgården Westendinselkä - Westendfjärden Melkinselkä - Melköfjärden Kallahdenselkä - Kallviksfjärden Villasaarenselkä - Ullholmsfjärden II 111 Ulkosaarlsto Yttre skärgården Katajaluodon alue - Stora Enskärs område II II II II Länsi-Tontun alue - Västertokan II II II II IV 111 IV II II II Luokkaa vastaavan vesistön kuvaus lyhyesti: - Kort beskrivning av vattenklasserna: Erinomainen Utmärkt II Hyvä Gott 111 Tyydyttävä Nöjaktigt IV Välttävä Skralt V Huono Dåligt Vesialue on yleensä karu ja kirkasvetinen; soveltuu erittäin hyvin eri käyttömuotoihin. Vattenområdet är i allmänhet kargt med klart vatten; passar utmärkt för olika ändamål. Vesialue on lähes luonnontilainen tai lievästi rehevöitynyt; soveltuu hyvin eri käyttömuotoihin: Vattenområdet är nästan i naturtillstånd eiler bara svagt gött; passar bra för olika ändamål. Vesialue on ihmisen toiminnan lievästi Iikaama tai luonnostaan huomattavan rehevä; soveltuu tyydyttävästi useimpiin käyttomuotoihin. Vattenområdet är svagt nedsmutsat av mänskllg verksamhet eiler märkbart frodigt av naturen; passar nojaktigt för olika ändamål. Vesialue on ihmisen toiminnan voimakkaasti Iikaama; soveltuu vain sellaisiin käyttötarkoituksiin, joiden vedenlaatuvaatimukset ovat vähäiset. Vattenområdet är kraftigt nedsmutsat av mänsklig verksamhet; passar bara for sådana ändamål där kraven på vattnets renhet är låga. Vesialue on ihmisen toiminnan pilaama; soveltuu huonosti mihinkään käyttömuotoihin. Vattenområdet är förstort av människan; lämpar sig dåligt for något som helst ändamål. Lähde: YmpäristOkeskus. Kaila: Miljöcentralen. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok 13

14 Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.8 Jäteveden puhdistus Rening av avloppsvatten Sewage treatment Puhdista- Pumppaa- Jätevesimäärä Ainevirtaama mereen moja moja Avloppsvattenmängd ÄmnesfOring ut i havet Avlopps- Pumprenings- verk Kokonais m 3 /d Biologinen haprn- Fosfori Typpi verk virtaama kulutus (BHK7) Fosor Kväve Totalflöde milj.m 3 Biologisk syref?rbrukning (BS7) , , , , , Biologinen hapenkulutus seitsemässä vuorokaudessa ilmaisee happea kuluttavan. orgaanisen aineksen määrän. - Den biologiska syreforbrukningen under sju dygn utrycker mängden av syreforbrukande organisk substans. Lähde: Vesi- ja viemärilaitoksen toimintakertomus. Källa: Vatten- och avloppsverkets verksamhetsberättelse. kgld 1.9 Jäteveden puhdistus puhdistamoittain 1993 Rening av avloppsvatten efter avloppsreningsverk Sewage treatment Puhdistamo - Avloppsreningsverk Kyläsaari Byholmen Viikki Vik Vuosaari Nordsjö Kokonaisvirtaama - TotalflOde, milj.m 3 40,3 27,8 13,3 Käsitelty vesimäärä Behandlad vattenmängd, milj. m 3 40,1 27,4 13,3.J.äteveden pitoisuudet Amneshalter i avloppsvattnet Tuleva jätevesi - Inkommande avloppsvatten, mg/l BHK7 - BS7 Fosfori - Fosfor Typpi - Kväve 190 5, , ,5 47 Lähtevä jätevesi (mereen) Utgående avloppsvatten (ut i havet), mg/l BHK7 - BS7 Fosfori - Fosfor Typpi - Kväve Puhdistusteho - Reduction, % BHK7 - BS7 Fosfori -Fosfor Typpi - Kväve 7 0, , , Lähde: Vesl- ja viemärilaitoksen toimintakertomus. Källa: Vatten- och avloppsverkets verksamhetsberättelse. 14 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosiki~a 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok

15 Alue ja ympäristö Område och miljö 1.10 Pääkaupunkiseudun kaatopaikoilla vastaanotehu jäte lajeihain Avfall mohaget på huvudstadsregionens avstjälpningsplatser enligt slag Waste received at Helsinki metropolitan area dumps by waste class 1990 Yhteensä Totalt 607,3 Yleinen yhdyskuntajäte Allmänt samhällsavfall 399,6 Erityisyhdyskuntajäte Speciellt samhällsavfall 5,1 Liete - Slam 22,7 Rakennustoimintajäte - Byggnadsavfall 176,0 Muut jätelajit - Övriga avfallslag 3,9 Lähde: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV). Källa: Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAO) tonnia - ton ,1 435,5 397,3 364,1 7,4 6,8 21,8 16,2 79,2 46,7 2,4 1, ,0 330,0 6,7 12,6 50,7 4, Vesijohto- ja viemäriverkosto VaHenlednings- och avloppsnätet Water distribution and sewer system Vesijohtoverkosto - Vattenledningsnätet , km siitä rakennettu vuoden aikana därav byggt under året, km 16 9 Viemäriverkosto - Avloppsnätet , km siitä rakennettu vuoden aikana därav byggt under året, km Lähde: Vesi- ja viemärilaitoksen toimintakertomus. Källa: Vatten- och avloppsverkets verksamhetsberättelse Puistot Parker Parks Hoidossa olevat puistot yhteensä' Omskötta parker totalt', ha siitä vuoden aikana uutta 2 därav nyanlagda under åref, ha , Rakennusviraston puisto-osaston hoidossa olevat. - Omskötta av byggnadskontorets parkavdelning. 2Tilaustyöt ml. - Inkl. beställningsarbeten. Lähde: Rakennusvirasto. Källa: Byggnadskontoret. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok 15

16 16 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok

17 Väestö - Befolkning 2. Väestö - Befolkning Population Väestön määrä ja rakenne - Folkmängd och befolkningsstruktur Henkikirjoitettuun väestöön kuuluvat kaikki henkikirjaan merkityt henkilöt. Jokaisen henkilön on oltava väestörekisterissä ja kotipaikkarekisterissä siinä kunnassa, jossa hänellä kulloinkin on vakinainen kotipaikka. Kotipaikkarekisteri tarkistetaan vuosittain henkikirjoituksessa, joka suoritetaan tammikuun 1. päivänä. Mikäli henkilöstä ei kahdessa perättäisessä henki kirjoituksessa saada tietoja, hänet poistetaan jälkimmäisen henkikirjoituksen yhteydessä kotipaikkarekisteristä ja henkikirjasta. Väestökirjalakia (141/69) muutettiin lukien, jolloin henkikirjoitusta koskevat säännökset kumottiin. Muutoksen johdosta lakiin lisättiin mm. uusi 8 a, jonka mukaan väestön keskusrekisterissä on oltava saatavilla tieto vuoden ensimmäisen päivän asukasluvusta. Tämä tieto korvaa aiemman henkikirjoitettua väestöä koskevan tiedon. Vuodesta 1991 lähtien vuoden ensimmäisen päivän asukaslukutietoa muodostettaessa otetaan huomioon kaikki maaliskuun loppuun (vuonna 1990 toukokuun loppuun) mennessä väestön keskusrekisteriin saadut edellisen vuoden muutostiedot. (Suomen asukasluku , Väestör~kisterikeskus, Helsinki 1990). Helsinki siirtyi tähän käytäntöön jo vuoden 1985 tiedoista, lähtien.. Tammikuun 1. päivän tilanteen korvaa uuden väestötietolain (507/93) mukaisesti vuodenvaihteen asukasluku, joka otettiin käyttöön ensimmäisenkerran vuodenvaihteessa 1993/94. Erona aikaisempaan on, että vuodenvaihteen asukasluvussa eivät ole mukana vuoden ensimmäisenä päivänä syntyneet ja muuttaneet. Mantalsskriven. befolkning omfattar alla i mantalslängderna införda personer. Varje person bör ingå i befolkningsregistret och hemortsregistret inom den kommun där hon eiler han vid ifrågavarande tidpunkt är fast bosatt. Hemortsregistret kontrolleras årligen vid mantalsskrivningen, som äger rum' den 1 januari. Om det under två på varandra följande mantalsskrivningar inte går att erhålla uppgifter om en person, avlägsnas han vid den andra mantalsskrivningen ur hemortsregistret och mantalslängden. Lagen om befolkningsböcker (141/69) ändrades fr.o.m , varvid stadgandena om mantalsskrivning slopades. Tili lagen adderades bl.a. den nya 8 a, enligt vilken centrala befolkningsregistret bör ha årets första dags invånarantal tillgängligt. Denna uppgift ersätter den tidigare uppgiften om mantalsskriven befolkning. Fr.o.m. år 1991 tar man vid beräknandet av folkmängden under årets första dag i beaktande alla de uppgifter om förändringar från föregående år som fram tili slutet av mars (år 1990 slutet av maj) inkommit tili Centrala befolkningsregistret. (Finlands. folkmängd , Befolkningsregistercentralen, Helsingfors 1990). Helsingfors övergick. tili denna praxis redan med uppgifterna för år I kraft av den nya lagen om befolkningsdata (507/93) ersätts folkmängden under årets första dag med folkmängden vid årsskiftet. Begreppet användes första gången årsskiftet Skillnaden är att folkmängden vid årsskiftet inte inbegriper de personer som fötts eiler flyttat under årets första dag. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok 17

18 Väestö - Befolkning Maassa asuva väestö käsittää kaikki vuoden lopussa (31.12.) Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt (myös ulkomaan kansalaiset) ja Suomen valtion palveluksessa ulkomailla olevat Suomen kansalaiset. Vuosina maassa asuvan väestön määrä laskettiin lisäämällä vuoden 1950 väestölaskennan väki lukuun syntyneet ja maahan muuttaneet ja vähentämällä kuolleet ja maasta muuttaneet. Vuoden 1960 väestölaskennan väkiluku otettiin uudeksi maassa asuvan väestön pohjaluvuksi. Samoin vuoden 1970 väestölaskennan väkiluku. Vuodesta 1977 lähtien maassa asuva väestö on väestörekisterikeskuksen pitämässä väestön keskusrekisterissä ajankohtana oleva väestö. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Perheisiin kuuluvat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän naimattomat lapsensa, jompikumpi vanhemmista naimattomine lapsineen sekä lapsettomat aviotai avoparit. Perheen muodostavat vain yhdessä asuvat henkilöt, yksinäinen henkilö on perheisiin kuulumaton. Perheessä voi olla korkeintaan kaksi perättäistä sukupolvea. Jos yhdessä asuu useampia sukupolvia, muodostetaan perhe nuorimmasta sukupolvesta lähtien. Kukin henkilö voi kuulua vain yhteen perheeseen. Perheen määrittely on muuttunut siten, että vuodesta 1990 lähtien tilasto sisältää myös avoparit ilman lapsia ja avoparit, joilla on vain ei-yhteisiä lapsia. Aikaisemmin perhetilastoon sisältyi avopareista vain sellaiset, joilla oli yhteisiä lapsia. Avoparit on muodostettu samassa asunnossa vakituisesti asuvista ja eri sukupuolta olevista puolisottomista aikuisista, jos heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta eivätkä he ole sisaruksia. Väestön perherakennetta koskevat tilastotiedot perustuvat väestö- ja asuntolaskentojen lisäksi väestön keskusrekisterin tietoihin. I landet bosatt befolkning omfattar alla personer som vid årets slut (31.12.) varit fast bosatta i Finland (även utländska medborgare) och utomlands bosatta finska medborgare som verkar i finska statens tjänst. Aren räknades den i landet bosatta befolkningen ut genom att folkmängden från folkräkningen år 1950 utökades med födda och tili landet inflyttade samt minskades med döda och från landet utflyttade. Folkmängden från folkräkningen år 1960 togs som grund för de nya talen för den i landet bosatta befolkningen. Sammaledes förfors med folkmängden från folkräkningen år Från och med år 1977 är i landet bosatt befolkning den befolkning, som ingår i det av befolkningsregistercentralen upprätthållna centrala befolkningsregistret vid tidpunkten Ett bostadshushåll utgörs av samtliga personer som är fast bosatta i samma bostadslägenhet. Tili familjer hänförs personer som bor samman i lagligt eiler öppet äktenskap samt dessas ogifta barn; någondera föräldern jämte ogifta barn; samt barnlösa gifta eiler ogifta par. Endast personer som bor tillsammans bildar en familj, en ensamstående person hör inte tili någon familj. En familj kan bestå av högst två på varandra följande generationer. Om flera generationer bor tillsammans bildas familjen utgående från den yngsta generationen. En och samma person kan tillhöra endast en familj. Definitionen av familjen har förändrats på det viset att familjestatistiken fr.o.m. år 1990 inbegriper också samboende ogifta par utan barn eiler med bara icke-gemensamma barn. Tidigare ingick i statistiken bara sådana samboende ogifta par som hade gemensamma barn. Som sambopar, dvs. sammanboende ogifta par, har man räknat två ogifta vuxna personer av skilda kön som varaktigt bor i samma bostad, om deras åldersskillnad är mindre än 16 år och de inte är syskon. Statistikuppgifterna rörande befolkningens familjestruktur baserar sig utom på folk- och bostadsräkningarna på uppgifter ur Centrala befolkningsregistret. 18 Helsingin kaupungin tilastollinen woslkirja 1994 Helsingfors stads statistlska årsbok

19 Väestö - Befolkning 2.1 Väestö ja vuodenvaihteessa 1993/94 Befolkning och årsskiftet 1993/94 Population Yhteensä Muutos 2 Miehiä Naisia Naisia Totalt Förändring 2 Män Kvinnor miestä kohti Kvinnor per Luku % män Antal , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ' , , , , , , , , Ulkomaalaiset (vuonna , m ja n 7 120) sisältyvät lukuihin vuodesta 1951 lähtien sekä vuonna 1915, jolloin lukuihin sisältyy Venäjän alamaisia. - Utlänningar (år ,8905 m och kv.) ingår i siffror- 2a från och med år 1951 samt år 1915, för vilket år ryska undersåtar ingår i siffroma. Muutos 5 edellisen vuoden aikana vuoteen 1960, sen jälkeen muutos edellisen vuoden aikana. - Förändring under de 5 föregående åren t.o.m. år 1960, därefter förändrlng under det foregående året. Lähde: Henkikirjat vuosina ja väestörekisterikeskus vuodesta 1990 lähtien. Källa: Mantalslängderna åren och befolknlngsregistercentralen fr.o.m. år Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok 19

20 Väestö - Befolkning 2.2 Väestö iän ja sukupuolen mukaan ja vuodenvaihteessa 1993/94 Befolkning efter ålder och kön och årsskiftet 1993/94 Population by age and sex Yhteensä Totalt Ikä - Alder CH Koko väestö - Hela befolknlngen % ,4 9,9 2,4 20,3 24,0 22,0 9,1 4, ,5 8,4 2,3 19,9 25,6 22,1 8,3 6, ,4 8,2 1,9 20,1 25,9 22,0 8,1 6, ,4 8,2 1,8 20,1 26,2 21,9 7,9 6, ,5 8,3 1,7 20,1 26,1 22,0 7,8 6, ,5 8,4 1,7 19,9 25,9 22,2 7,8 6, ,5 8,5 '1,7 19,6 25,6 22,7 7,7 6, ,6 8,4 1,8 19,3 25,3 23,3 7,7 6, ,8 8,4 1,9 18,8 25,0 23,9 7,7 6, ,0 8,4 1,8 18,7 24,8 24,2 7,6 6,5 Miehet - Män Naiset - Kvlnnor Lähde: Henkikirjat vuonna 1980 ja Helsingin väestötletojä~estelmä vuodesta 1985 lähtien. Källa: Mantalslängdema år 1980 och Helsingfors befolkningsdatasystem fr.o.m. år Helsingin kaupungin tilastollinen vuosiki~a 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok

21 Väestö - Befolkning 2.3 Väestö palvelujen kannalta merkittävien ikäryhmien mukaan ja vuodenvaihteessa 1993/94 Befolkning efter servicesp~cificerad åldersgrupp och årsskiftet 1993/94 Population by service-specified age group Kunnallinen palvelu Ikä Kommunal service Älder Päivähoito - Dagvård Esikoulu - Förskola Peruskoulu - Grundskola Lukio, keskiaste Gymnasium, mellannivå Nuoriso - Ungdomar Työikäiset - Personer i arbetsför ålder Varhaiseläkeikäiset Förtidspensionärer Eläkeikäiset Personer i pensionsåldern Koko väestö Hela befolknlng Lähde: Henkikirjat vuosina 1970 ja 1980 sekä Helsingin väestötietojärjestelmä vuodesta 1985 lähtien. Källa: Mantalslängderna åren 1970 och 1980 samt Helsingfors befolkningsdatasystem fr.o.m. år Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok 21

22 Väestö - Befolkning 2.4 Väestö ja vuodenvaihteessa 1993/94 sekä väestöennuste piireittäin ja osa-alueittain Befolkning och årskiftet 1993/94 samt folkmängdsprognos efter distrikt och delområde Population and population projection by district and City sub-district *2003 Koko kaupunki - Hela staden % Eteläinen suurpiiri - Södra stordlstrlktet % 24,9 20,9 18,4 17,7 17,9 17,3 101 Vironniemen peruspiiri - Estnäs distrikt Kruununhaka - Kronohagen Kluuvi - Gloet Katajanokka - Skatudden Ullanlinnan peruspiiri - Ulrikasborgs distrikt Kaartinkaupunki Gardesstaden Punavuori Rödbergen Eira Ullanlinna - Ulrikasborg Kaivopuisto - Brunnsparken Munkkisaari Munkholmen Suomenlinna - Sveaborg Länsisaaret - Västra holmama Kampinmalmin peruspllrl - Kampmalmens distrikt Kamppi - Kampen Etu-Töölö - Främre Tölö Ruoholahti - Gräsvlken Lapinlahti - Lappviken Jätkäsaari - Busholmen Taka-Töölön peruspiiri - Bortre Tölö distrikt Taka-Töölö - Bortre Tölö Lauttasaaren perus&iiri - Drumsö distrikt Lauttasaari - rumsö läntinen suurpiiri - Västra stordlstrlktet % 17,0 18,0 18,2 18,4 18,4 17,8 201 Reijolan peruspiiri - Grejus distrikt Meilahti - Mejlans Ruskeasuo - Brunakärr Laakso - Dal Munkkiniemen peruspiiri - Munksnäs distrikt Vanha Munkkiniemi - Gamla Munksnäs Kuusisaari - Granö Lehtisaari - Lövö Munkkivuori - Munkshöjden Niemenmäki - Näshöjden Haagan peruspiiri - Haga distrikt Etelä-Haaga - Södra Haga Kivihaka - Stenh~en Pohjois-Haaga - orra Haga Lassila - Lassas Pitäjänmäen peruspiiri - Sockenbacka distrikt Konala - Kånala pa/amäki - Smedjebacka Tai Reimarla - Reimars Marttila - Martas Pitäjänmäen teoll.alue - Sockenbacka ind.omr. 205 Kaarelan peruspiiri' - Kårböle distrikt' Kannelmäki - Gamlas Maununneva - M~nuskärr Malminkartano - almiård 334 Hakuninmaa - Håkans ker Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok

23 Väestö - Befolkning Jatk. - forts * Keskinen suurpiiri - Mellersta stordlstrlktet % 18,6 16,1 14,9 14,1 13,9 12,9 301 Kallion treruspiiri - Bertälls distrikt S rnälnen - SOrn s Siltasaari - Broholmen Linjat - Linjerna Torkkelinmäkl - Torkelsbacken Alppiharjun pxruspiiri - AshOjdens distrikt Harju - s AlppIla - Alphyddan Vallilan peruspiiri - Vallgårds distrikt Hermanni - Hermanstad Vallila - Vallgård Pasilan peruspiiri - 80le distrikt Länsi-Pasila - Västra 80le Pohjois-Pasila - Norra BOle Itä-Pasila - Östra BOle Keski-Pasila - Mellersta 80le Vanhankaupungin peruspiiri - Gammelstadens distrikt 230 Toukola - Majstad Kumpula - Gumtäkt Käp,lä - Kottby Kos ela - Forsby Vanhakaupunki - Gammelstaden Pohjoinen suurpiiri - Norra stordlstrlktet % 7,1 7,8 8,2 8,0 7,8 7,2 401 Maunulan peruspiiri - Månsas distrikt Pirkkola - Britas Maunula - Månsas Metsälä - Krämertskog Maunulanpuisto - Månsasparken Länsi-Pakilan perus~iri - Västra BaggbOle distrikt Länsi-Pakila - ästra BaggbOle Tuomarinkylän peruspiiri - Domarby distrikt Paloheinä - Svedängen Torppar~nmäki - Torp~rbacken Haltiala - Tomtbacka Oulunkylän peruspiiri - Aggelby distrikt Patola - Dammen Veräjämäki - Grindbacka Itä-Pakilan eerusriiri - Östra BaggbOle distrikt Itä-Pa ila - tlstra BaggbOle Tuomarinkartano - Domargård KolIlInen suurpiiri - Nordöstra stordlstrlktet % 8,1 11,3 15,7 16,0 16,1 16,2 501 Latokartanon peruspiiri - Ladugårdens distrikt VIikinmäki " Viksbacka Latokartano - Ladugården Pihlajamäki - ROnnbacka Pukinmäen peruspiiri - Bocksbacka distrikt Pukinmäki - Bocksbacka Malmin peruspiiri - Malms distrikt Ylä-Malmi - Övre Malm Ala-Malmi - Nedre Malm Tattariharju - Tattaråsen Malmin lentokenttä - Malms flygfält Tapaninvainio - Staffansslätten Tapanila - Mosabacka Suutarilan peruspiiri - SkomakarbOle distrikt SIItamäki - Brobacka TOyrynummi - Lidamalmen Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok 23

24 Väestö - Befolkning jatko - forts Puistolan peruspiiri - Parkstads distrikt Tapulikaupunki - Stapelstaden Puistola - Parkstad Heikinlaakso - Henriksdal Tattarisuo - Tattarmossen Jakomäen peruspiiri - Jakobacka distrikt Jakomäki - Jakobacka Kaakkolnen suurpiiri - Sydöstra stordlstrlktet % 7,7 8,4 7,6 7,7 7,6 8,6 601 Kulosaaren r:ruspiiri - Brändö distrikt Mustik maa-korkeasaari - Blåbärslandet- Högholmen Kulosaari - Brändö Herttoniemen peruspiirl - Hertonäs distrikt Länsi-Herttoniemi - Västra Hertonäs Roihuvuori - Kasber~et Herttoniemen teoll.a ue - Hertonäs ind.omr Herttoniemen satama - Hertonäs hamn Tammisalo - Tammelund Laajasalon peruspiiri - Degerö distrikt Vartiosaari - Vårdö Yliskylä - Uppby Jollas Tullisaari - Turholm Tahvonlahti - Stansvik Hevossalmi - Hästnässund Villinki - Villinge Santahamina - Sandhamn Itäsaaret - Östra holmarna Itäinen suurpiiri - Östra stordlstrlktet % 13,2 15,1 15,4 16,0 16,1 18,6 701 Vartiokylän peruspiiri - Botby distrikt Vartioharju - Botbyåsen Puotila - Botb~ård Puotinharju - tbyhöjden Marjaniemi - Marudd Roihupellon teoll.alue - Kasåkers ind.omr Myllypuron peruspiiri - Kvarnbäckens distrikt Myllypuro - Kvarnbäcken Mellunkylän peruspiiri - Mellungsby distrikt Kontula - Gårdsbacka Vesala - Ärvings Mellunmäki - Mellungsbacka Kivikko - Stensböle Vuosaaren peruspiiri - Nordsjö distrikt Keskl-Vuosaari - Mellersta Nordsjö Nordsjön kartano - Nordsjö gård Uutela-Niini~aari - Nybondas-~astö Meri-R~stila - H~vs-Rastböle Kallahtl - Kallvik Muut - Övrlga % 3,2 2,4 1,6 2,3 2,0 1,4 Kantakaupunki - Innerstaden Eslkaupunglt - Ytterstaden Helsingin aluejakoa on muutettu (Khs ) siten, että Haltiala ja Niskala yhdistettiin Haltialaksi sekä Vuosaaressa Meri-Rastlla jaettiin Meri-Rastilaan ja Kallahteen, jälkimmäiseen liitettiin myös eteläisin osa Keski- Vuosaarta. Näiden lisäksi Etelä-Kaarelan peruspiirin nimi muutettiin Kaarelaksi. - Helsingfors områdesindelning ändrades den av stadsstyrelsen så, att Tomtbacka och Nackböle sammanslogs tili Tomtbacka och att Havs-Rastböle i Nordsjö delades upp i Havs-Rastböle och Kallvik. Tili Kallvik anslöts också den sydligaste delen av Mellersta Nordsjö. Södra Kårbölr;t.distrikt bytte namn tili Kårböle. 2Usäksi 18 henkilöä, joiden osa-alue on tuntematon. - Dessutom 18 personer, vars delområde är okänt. Lähde: Henkikirjat vuosina ja Helsingin väestötietojärjestelmä vuodesta 1990 lähtien. Källa: Mantalslängderna åren och Helsingfors befolkningsdatasystem fr.o.m. år Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1994 Helsingfors stads statistiska årsbok