Liikenne - Sarnfärdsel - Transport and communications. Terveydenhuolto - Hälsovårdsväsen - Health care

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja Helsingfors stads statistiska årsbok Statistical Yearbook of the City of Helsinki ~uo?ikerta argang

2 ISSN Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 1993

3 Sisällys - Innehåll Contents Sivu Sida Page Esipuhe - Förord To the reader Lukuohjeet - Anvisningar för läsaren - Instructions to the reader 1. Alue ja ympäristö - Område och miljö - Area and environment 2. Väestö - Befolkning - Population Väestön määrä ja rakenne - Folkmängd och befolkningsstruktur Population and population structure Väestönmuutokset - Befolkningsförändringar - Vital statistics Asuminen - Boende - Housing Liikenne - Sarnfärdsel - Transport and communications Terveydenhuolto - Hälsovårdsväsen - Health care Sosiaalitoimi - Socialväsen - Social welfare Koulutus - Utbildning - Education.... Kulttuuri ja vapaa-aika - Kultur och fritid - Culture and leisure Energia- ja vesihuolto - Energi- och vattenförsörjning Energy and water supply.... Kunnallistalous - Kommunala finanser - Municipal finances " " Työmarkkinat - Arbetsmarknaden - Labour market Helsingin kaupungin tilastollinen wosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok 3

4 Sivu Sida Page 12. Elinkeinotoiminta - Näringsverksamhet - Industry, commerce and construction Toimipaikat - Verksamhetsställen - Work premises Teollisuus - Industri - Industry Asunto- ja toimitilarakentaminen - Byggandet av bostäder och verksamhetslokaler - Residential and other building construction. 206 Kauppa - Handel - Trade Ravitsemis- ja majoitustoiminta - Restaurang- och härbärgeringsverksamhet - Restaurants, hotels and equivalent.224 Rahoitus- ja vakuutustoiminta - Finansierings- och försäkringsverksamhet - Financing and insurance Väestön taloudelliset olot - Befolkningens ekonomiska ställning Income, property, taxation Oikeuslaitos ja yleinen turvallisuus - Rättsväsen och allmän säkerhet Justice and publie safety Vaalit - Vai - Elections Pohjoismaiset suurkaupungit - Nordiska storstäder Major Cities of Scandinavia.... Viro, Tallinna ja Tallinnan seutu - Estland, Tallinn och Tallinnregionen Estonia, Tallinn and the Tallinn Region Taulukkoluettelo - Tabellförteckning - List of Tables Key words tor English usei's Asiahakemisto - Sakregister - Inde~ KarttaJlitteet - Kartbilagor - Map Supplements Helsingin seutu - Helsingforsregionen - The Helsinki Region Helsingin kaupungin piirijako - Helsingfors stads distriktsindelning District Division of the City of Helsinki 4 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosiki~a 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok

5 Esipuhe Förord Helsingin kaupungin tilastollisella vuosikirjalla Statistisk årsbok tör Helsingfors stad är ett on tilastollisena kokoomateoksena pitkät pe- statistiskt samlingsverk med långa anor. Tili rinteet. Näiden perinteiden myönteisiä piirteitä tördelarna med de långa anorna hör kontinuiovat tilastoilla kuvattavien ilmiöiden jatkuvuus, teten och järntörbarheten också i ett historiskt ja vertailukelpoisuus ajassa pitkällekin taakse- perspektiv. I Statistisk årsbok strävar vi att så päin. Tilastollinen vuosiki~a on luonteeltaan orntattande som möjligt framställa statistik om kokoomateos, jossa pyritään mahdollisimman Helsingfors och helsingforsborna. kattavasti esittelemään Helsinkiä ja helsinkiläisiä kuvaavia tilastoja. Vissa tabeller framlägger också järntorande uppgifter om Huvudstadsregionen, Helsingfors regionen, de största städerna och hela landet. Det nordiska avsnitt som ingått i årsboken se dan 1936 har förnyats och utvidgats. Det om fattar nu data om 16 nordiska storstadsre- gioner. Eräissä taulukoissa esitetään myös vertailutietoja Pääkaupunkiseudulta, Helsingin seudulta sekä suurimmista kaupungeista ja koko maasta. Vuosikirjaan jo vuodesta 1936 sisältynyt pohjoismainen osa on uudistettu ja käsittää nyt tietoja 16 pohjoismaisesta suurkaupungista ja niiden seuduista. Aivan uutena osana tämä vuosiki~a sisältää En helt ny del i denna årsbok är uppgifterna tietoja Tallinnasta, Tallinnan seudusta ja koko om Tallinn och dess region sarnt om hela Est- Virosta. land. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastojulkaisut tarjoavat runsaasti vuosikir'jaa yksityiskohtaisempaa ja analysoidumpaa tietoa. lisätietoja JUlkaisutoiminnasta saa tietokeskuksen kirjaston tietopalvelusta, puh Vuosikirjan toimittamista on johtanut johtava yliaktuaari Anneli Pulkkinen. Julkaisun tietojen keruusta ja toimitustyöstä ovat vastanneet julkaisusihteeri Maire Systä ja tilastosihteeri Aila Perttilä. Taitosta on huolehtinut julkaisusihteeri Ulla Nummio. I Helsingfors stads faktacentrals enskilda statistikpublikationer finns ett stort utbud av mera detaljerade och analyserade fakta. Mera om dem får man veta genom att vända sig tili vår intormationstjänst, tel Sammanställningen av årsboken har letts av ledande överaktuarie Anneli Pulkkinen. FOr insamlingen av uppgifter och för redigeringen har svarat publikationssekreterare Maire Systä och statistiksekreterare Alla Perttilä. Ombrytningen sköttes av publikationssekreterare Ulla Nummio. Kartat on julkaistu kaupungingeodeetin luvalla Kartorna är publicerade med stadsgeodetens 506/93. tillstånd 506/93. Helsingissä marraskuussa 1993 Helsingfors, november 1993 Eero Holstlla Eero HolstIla Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok 5

6 To the reader The Statistical Yearbook of the City of Helsinki has long traditions as a collection of up-to-date statistics. Long traditions provide extensive time series, continuity and comparability in a historical perscpective. Our aim is a comprehensive yearly statistical description of various phenomena pertaining to Helsinki and its inhabitants. Some tables also present comparative data on the Metropolitan Area, The entire Helsinki Region, the largest cities and the whole country. The yearbook has contained a Scandinavian section since Nowadays it presents data on 16 major cities in Scandinavia, their regions and respective countries. A novelty of this year's yearbook is the section on Estonia's capital Tallinn, its region and the whole country. The yearbook is bilingual, using the two official languages of Finland, Finnish and Swedish. The names of chapters and tables have an English translation. On page 333, there is a list of English key words, which may he Ip the English-speaking reader in many cases. Should your feel uncertain, do not hesitate to contact us, by mail or by phone or fax. Our contact person is Mrs. Anneli Pulkkinen. Eero HolstIla director Explanation of symbols Magnitude nil Magnitude less than half of unit employed o Data not available Category not applicable Preliminary data * Corrected figure Males M Females N - Kv. 6 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikl~a 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok

7 Lukuohjeet - Anvisningar för läsaren Instructions to the reader Kirjassa on joitain markkamääräisiä tietoja esitetty joko vuoden 1991 tai vuoden 1992 kiinteässä rahanarvossa. Näin on pyritty poistamaan rahanarvon muutosten vaikutukset lukuihin. Deflatolntlkertolmena on käytetty elinkustannusindeksiä 1951 :10 = 100. Eri vuosien kertoimet ovat seuraavat: Det förekommer i boken vissa i markbelopp anglvna uppglfter, vilka framlagts i antingen 1991 års eiler 1992 års fasta penningvärde. Man har på detta sätt försökt eliminera inverkan av penningvärdets förändring. Som deflatlonskoefflclent har använts levnadskostnadsindex 1951: 1 0 = 100. Koefficientema för de olika åren som följer: Vuoden 1991 rahana Vuoden 1992 rahana Enligt kursen 1991 Enligt kursen 1992 Vuosi Kerroin Vuosi Kerroin , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,000 Markkamäärätietojen yhteydessä on aina maininta, jos luvut on esitetty joko vuoden 1991 tai vuoden 1992 kiinteässä rahassa. Jos mainintaa ei ole, ovat markkamäärätiedot kunkin vuoden käyvässä rahassa. Kun lukuja tarkastellaan väkilukuun suhteutettulna, on väkilukuna käytetty keskiväkilukua, jos tiedot koskevat koko vuotta. Ar Koefficient Ar Koefficient , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,000 I samband med de uppgifter som anges i markbelopp nämns alltid vilket års fasta penningvärde som avses. Om omnämnande saknas, har de i mark angivna uppgiftema angetts enligt berörda års gällande penningvärde. I det fall talen i årsboken har granskats genom att de ställts I relatlon tili folkmängden har man utgått från medelfolkmängden, om uppgifterna gäller hela året. Aluelttalset tiedot esitetään vuosikirjassa De områdesrelaterade uppglfterna framkaupunginhallituksen vahvistaman pllrljako- ställs i årsboken i enlighet med dlstrlktslndel- Järjestelmän mukaisesti. Piirijakojärjestelmä nlngssystem som fastställts av stadsstyrel- Helsingin kaupungin tilastollinen wosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok 7

8 on nelitasoinen siten, että kaupunki on jaettu 7 suurpiiriin ja nämä edelleen peruspiireihin, joita on yhteensä 33. Peruspiirit muodostuvat virallisen aluejaon osa-alueista ja pienalueista. Osa-alueita on tällä hetkellä 117 ja pienalueita 330. Suurpiireillä, peruspiireillä ja osa-alueilla on kaupunginhallituksen vahvistama numero ja nimi, pienalueilla vain numero. Suurpiirit on numeroitu 1-7 ja peruspiirit kolminumeroisesti siten, että ensimmäinen luku on sama kuin suurpiirin numero. Osa-alueiden kolminumeroinen tunnus muodostuu kaupunginosakoodista (kaksi ensimmäistä numeroa) ja osaaluekoodista (viimeinen numero). Täydellinen luettelo piirijakojärjestelmän alueiden nimistä ja numeroista on liitteenä olevan piirijakokartan yhteydessä. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Helsingin seutuun kuuluvat edellä mainittujen kuntien lisäksi Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti. sen. Systemet ornfattar fyra nivåer. Staden indelas nämligen i 7 stordistrikt, som isin tur indelas i 33 distrikt. Distrikten består av deloch småområdena i den officiella områdesindelningen. Det finns för närvarande 117 delområden och 330 småområden. Stordistrikten, distrikten och delområdena har namn och nummer fastställda av stadsstyrelsen, småområdena enbart nummer. Stordistrikten numreras från 1 tili 7 och distrikten tresiffrigt sålunda att den första siffran motsvarar stordistriktets nummer. Den tresiffriga beteckningen för delområdena består av stadsdelskoden (de två första siffrorna) och delområdeskoden (den sista siffran). En fullständig förteckning över namnen och numren för områdena finns i anslutning tili bilagskartan över distriktsindelningen. Tili huvudstadsreglonen hör Helsingfors, Esbo, Vanda och Grankulla. Tili Helslngforsreglonen hör förutom de ovannämnda kommunerna även Hyvinge, Kervo, Kyrkslätt, Nurmijärvi, Sibbo, Träskända, Tusby och Vichtis. Pohjoismaisen osan 16 suurkaupungin Ja Namnen på de 16 storstäder samt deras reniiden seutujen kuntien nimet ilmenevät si- gloner som Ingår I det nordiska avsnlttet vulta 264. framgår från sidan 264. Tallinnan seutu sisältää Maardun ja Sauen kaupungit. Talllnnreglon omfattar Maardus och Saues städer. Taulukoissa on käytetty seuraavia symboleja Ei mitään ilmoitettavaa Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä Tietoa ei ole saatu tai liian epävarma ilmoitettavaksi Loogisesti mahdoton esitettäväksi Ennakkotieto Korjattu luku Miehiä Naisia I tabellerna har följande symboler använts Intet finns att redovisa Storheten mindre än hälften av den använda o enheten Uppgift inte tillgänglig eiler alltför osäker för.. att anges Uppgift kan inte förekomma Preliminär uppgift Korrigerat tai M Män N - Kv. Kvinnor Vaakasuora viiva, joka katkaisee aikasarjan, osoittaa, että viivan eri puolilla olevat tiedot eivät ole täysin verrannollisia. En horisontell linje som avskär en tidsserie markerar att uppgifterna på ömse sidor om linjen inte är fullt jämförbara. 8 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosiki~a 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok

9 Alue ja ympäristö - Område och miljö 1 Alue ja ympäristö - Område och miljö Area and environment 1.1 Pinta-ala Ja väestontlheys suurpllrelttäln Areal och folktäthet stordlstrlktsvls Area and population density by major district PinJa-ala - Areal km Asukkaita maa-km 2 kohti Befolkning per km 2 land Yhteensä josta maata 1992 Totalt därav land Eteläinen suurpiiri - Södra stordistriktet 122,3 17, Läntinen suurpiiri - Västra stordistriktet 37,2 30, Keskinen suurpiiri - Mellersta stordistriktet 18,9 15, Pohjoinen suurpiiri - Norra stordistriktet 23,4 23, Koillinen suurpiiri - Nordöstra stordistriktet 6. Kaakkoinen suurpiiri - Sydöstra stordistriktet 38,1 294,9 36,5 25, Itäinen suurpiiri - Östra stordistriktet 55,6 35, Koko kaupunki - Hela staden 590,4 185, Lähde: Pääkaupunkiseudun tietorekisterien järjestelmä (PTRJ) ja kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto. Källa: Huvudstadsregionens dataregistersystem och fastighetskontorets stadsmätningsavdelning. 1.2 Maanomistus MarkfOrhållanden Land ownership km 2 % Helsingin kaupunki - Helsingfors stad Valtio - Staten Muut" - Ovriga Yhleensä - Toiali Lähde: Pääkaupunkiseudun tietorekisterien järjestelmä (PTRJ) ja kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto. Källa: Huvudstadsregionens dataregistersystem och fastighetskontorets stadsmätningsavdelning Helsingin kaupungin tilastollinen wosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok 9

10 Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.3 MaankayttO suurpllrelttal n Markanvandnlng stordlstrlktsvls Use af land area by majar district Koko Suurpiiri - Stordistrikt kaupunki Hela Eteläi- läntinen Keskinen Pohjoi- Koillinen Kaakkoi- Itäinen staden nen Västra Mellersta nen Nord- nen Östra Södra Norra östra Sydöstra ha Yhteensä Totalt ' Asuinkerrostaloalue (+asuntolaalue) - För flervåningsbostadshus ( +bostadsinrättningar) Pientaloalue - För småhus Liikerakennusten alue För affärer Yleisten rakennusten alue För allmänna byggnader Teollisuus- ja varastorakennusten alue För industri och lager Puisto- ~a hautausmaa-alue För par er och gravgårdar Urheilu-, retkeily- ja loma-alue För idrott, camping och semester Liikennealue (+ autopaikat ja huoltoasemat) - För trafik (+bilplatser och servicestationer) Tori- ja katualue För torg och gator Vaara- ja muu erityisalue Farligt och övrigt specialt område Metsätalousalue - För skogbruk ' Maatalousalue - För jordbruk Muut alueet - Övriga områden , Ml. tuntematon alue. - Inkl. okänt område. lähde: Pääkaupunkiseudun tietorekisterien järjestelmä (PTRJ). Källa: Huvudstadsregionens dataregistersystem. 10 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok

11 Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.4 Ilman lampotlla seka meriveden lampotlla Ja vedenkorkeus Luftens temperatur samt havsvattnets temperatur och vattenståndet Air temperature, sea-water temperature and water-ievel Ilman lämpötila 1 Veden lämpötila 3 Luftens temperatur 1 Vattnets temperatu~ Vedenkorkeus: Vattenslåndet Keskilämpö Norma:t Ylin Alin Keskilämpö Ylin Alin Keskimäärin Ylin Alin Medel- Normal Max. Minim. Medel- Max. Minim. Medeltal Max. Minim. temperatur temperatur 'C ,7 25,3-17,1 17, ,2 28,5-20,6.. 20, ,4 27,8-19,0 6,6 16,5-0, I -0,7-5,7 7,7-19,0 1,0 2,4 0, II -1,3-5,7 6,0-15,3 0,3 1,2-0, ,4-2,1 6,4-6,6 1,1 1,8 0, IV 2,4 3,1 10,2-7,2 2,1 3,0 1, V 10,9 9,7 23,5 3,0 6,2 13,1 3, VI 16,0 15,0 25,2 6,9 13,2 15,3 10, VII 16,7 17,0 26,1 8,3 12,8 16,5 10, VIII 15,3 15,7 27,8 7,9 13,6 14,9 11, IX 13,0 11,1 23,6 6,7 14,1 14,8 12, X 2,0 6,4 12,0-11,6 9,0 12,9 4, XI -0,1 1,4 8,0-12,6 3,1 5,6 1, XII 1,3-2,9 6,5-10,2 2,2 2,6 1, Kaisaniemen havaintoasemalla. - Vid Kajsaniemi observationsstation. ~Keskilämpö vuosina :5,2 C. - Medeltemperaturen åren :5,2 'C. Meren pinnassa Katajaluodon rannassa. - Vid havsytan vid Skatakobbens strand. 4Merentutkimuslaitoksen Kaivopuistossa olevan mareografin mukaan. Teoreettinen keskivedenkorkeus vuonna 1992 on 7,4 cm N 60 tason alapuolella. Maan kohoamisen ja valtameren pinnan muuttumisen yhteisvaikutus teoreettiseen keskivedenkorkeuteen on -2,5 ± 0,5 mm/vuosi. - Enligt registreringen på Havsforskningsinstitutets mareograf i Brunnsparken. Det teoretiska medelvattenståndet för år 1992 är 7,4 cm under N 60 nivå. Den gemensamma inverkan på det teoretiska medelvattenslåndet förorsakad av landhöjningen och förändringar i oceanens vattenvolym är -2,5 ± 0,5 mm/år. Lähde: Ilmatieteen laitos ja merentutkimuslaitos. Källa: Meteorologiska institutet och havsforskningsinstitutet. cm Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok 11

12 Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.5 Sade, kosteus ja aurlnkolsuus Nederb6rd, fuktlghet och solsken Precipitation, humidity and hours of sunshine Sademäärä' Sadepäiviä ' Ilman suh- Auringonpais- Nederbörd', mm Nederbörddagar' ~ 1,0 mm teeliineil kosteus tetunti~n lukumäärä Luftens rela- Antal sol- Yhteensä Norma~1i2 Suurin päi- Lunta tiva tuk- skenstimma..a Totalt Normal vässä (rakeita) tighet' Största på Snö (hagel) % en dag ~ 0,1 mm , , , I , II , , IV , V , VI , VII , VIII , IX , X , XI , XII , , Mitattu Kaisaniemessä. - Uppmätt i Kajsaniemi. 2Keskimäärin wosina :620 mm. - I medeltal åren :620 mm. 3Helsinki-Vantaan lentoasemalla. - Vid Helsingfors-Vanda tlygstation. Lähde: Ilmatieteen laitos. Källa: Meteorologiska institutet. Ilman leljuva pöly ja rikkidioksidi mlttausasemlttaln Svävande panlklar I luften och luftens svaveldloxld vld mätstatlonerna Suspended particles in the air and sulphur dioxide at monitoring stations Vuosikeskiarvo - Arsmedeltal, ~g/m3 Ilman le~uva pöly' Svävan e partiklar i luften' Erottaja - Skillnaden Kruununhaka - Kronohagen Vallila - Val~rd Kyläsaari - holmen Pakila - Baggböle Kontula - Gårdsbacka Ilman rikkidioksidi 2 Luftens svaveldioxid 2 Punawori - Rödbergen Töölö - Tölö Vallila - Vallgård Pakila - Baggböle Kontula - Gårdsbacka '0, 1-40 ~ ~ukkaskoko. Valtion ohjearvo on enintään 60 ~g/m3. - 0, 1-40 ~m partikelstorlek. Statens riktvärde är ~ax 60 ~g/m. Ohjearvo 40 ~g/m3. - Riktvärde 40 ~g/m3. Lähde: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV). Källa: Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAO). 12 Helsingin kaupungin tilastollinen wosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok

13 Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.7 Erllden Helsingin merialueiden veden laadun kehittyminen kuvattuna veden laatu luokilla Utveckllngen av vattnets kvalltet pa vlssa havsområden I Helsingfors efter kvalltetsklass Development of water quality in the Helsinki sea area by water quality classification Merialue Havsområde Läntiset lahtialueet Väatra vikområdsna Laajalahti - Bredviken V IV IV Lehtisaarenselkä - Lövöfjärden V IV 111 Seurasaarenselkä - Fölisöfjärden V Lauttasaarenselkä - Drumsöfjärden IV IV 111 Kaskiset lahtialueet Mellerata vikområdena Vanhankaupunginselkä - Gammelstadsfjärden V V V Tullisaarenselkä - Turholmsfjärden V V IV Kruunuworenselkä - Kronbergsfjärden Katajanokan edusta - utanför Skatudden IV IV IV eteläosa - södra delen IV Särkän salmi - Långörssundet Itäiset lahti alueet Östra vikområdena Vartiokylänlahti - Botbyviken eteläosa - södra delen IV Slsäsaaristo Inre skärgården Westendinselkä - Westendfjärden Melkinselkä - Melköfjärden Kallahdenselkä - Kallviksfjärden Villasaarenselkä - Ullholmsfjärden II Ulkosaaristo YHre skärgård en Katajaluodon alue - Stora Enskärs område II II II Länsi-Tontun alue - Västertokan II II II IV IV IV IV II II II Luokkaa vastaavan vesistön kuvaus lyhyesti: - Kort beskrivning av vattenklasserna: Erinomainen Utmärkt II Hyvä Gott 111 Tyydyttävä Nöjaktigt IV Välttävä Skralt V Huono Dåligt Vesialue on yleensä karu ja kirkasvetinen; soveltuu erittäin hyvin eri käyttömuotoihin. Vattenområdet är i allmänhet kargt med klart vatten; passar utmärkt tör olika ändamål. Vesialue on lähes luonnontilainen tai lievästi rehevöitynyt; soveltuu hyvin eri käyttömuotoihin. Vattenomrädet är nästan i naturtillslånd eiler bara svagt gött; passar bra för olika ändamål. Vesialue on ihmisen toiminnan lievästi likaama tai luonnostaan huomattavan rehevä; soveltuu tyydyttävästi useimpiin käyttömuotoihin. Vattenområdet är sval!t nedsmutsat av mänsklig verksamhet eiler märkbart frodigt av naturen; passar nöjaktigt för ohka ändamål. Vesialue on ihmisen toiminnan voimakkaasti likaama; soveltuu vain sellaisiin käyttötarkoituksiin, joiden vedenlaatuvaatimukset ovat vähäiset. Vattenområdet är kraftigt nedsmutsat av mänsklig verksamhet; passar bara för sädana ändamål där kraven på vattnets renhet är låga. Vesialue on ihmisen toiminnan pilaama; soveltuu huonosti mihinkään käyttömuotoihin. Vattenområdet är förstört av människan; lämpar sig dåligt för något som helst ändamål. Lähde: Vesi- ja viemärilaitos. Källa: Vatten- och avloppsverket. Helsingin kaupungin tilastollinen wosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok 13

14 Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.8 Jäteveden puhdistus Renlng av avloppsvatten Sewage treatment Puhdista- Pumppaa- Jätevesimäärä moja moja Avloppsvattenmängd Avlopps- Pumprenings- verk Kokonaisverk 1000 m 3 /d virtaama Total~de milj.m Ainevirtaama mereen Ämnesföring ut i havet Biologinen haprnkulutus (BHK7) Biologisk syrefqrbrukning (BS7) Fosfori Fosor Typpi Kväve kg/d , , , , , Biolo~inen hapenkulutus seitsemässä worokaudessa ilmaisee happea kuluttavan orgaanisen aineksen määrän. - Den blologiska syreförbrukningen under sju dygn utrycker mängden av syreförbrukande organisk substans. Lähde: Vesi- ja viemärilaitoksen toimintakertomus. Källa: Vatten- och avloppsverkets verksamhetsberättelse. 1.9 Jäteveden puhdistus puhdlstamolttaln 1992 Renlng av avloppsvatten efter avloppsrenlngsverk Sewage treatment Puhdistamo - Avloppsreningsverk Kyläsaari Viikki Vuosaari Byholmen Vik Nordsjö Kokonaisvirtaama - Totalflöde, milj.m 3 45,0 33,0 15,4 Käsitelty vesimäärä Behandlad vattenmängd, milj. m 3 44,9 31,0 15,2 ~äteveden pitoisuudet Ämneshalter i avloppsvattnet Tuleva jätevesi - Inkommande avloppsvatten, mgll BHK Fosfori - Fosfor 4,8 5,0 6,8 Typpi - Kväve Lähtevä jätevesi (mereen) Utgående avloppsvatten (ut i havet), mgll BHK Fosfori - Fosfor 0,4 0,8 0,7 Typpi - Kväve Puhdistusteho - Reduction, % BHK Fosfori -Fosfor Typpi - Kväve Lauttasaari Drumsö 3,0 3, , , Lähde: Vesi- ja viemärilaitoksen toimintakertomus. Källa: Vatten- och avloppsverkets verksamhetsberättelse. 14 Helsingin kaupungin tilastollinen wosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok

15 Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.10 Pääkaupunkiseudun kaatopaikoilla vastaanotettu Jäte lajelttaln Avfall mottaget på huvudstadsreglonens avstjälpnlngsplatser enllgt slag Waste received at Helsinki metropolitan area dumps by waste class 1989 Yhteensä - Totalt 638,0 Yleinen yhdyskuntajäte Allmänt samhällsavfall 408,8 Erityisyhdyskuntajäte Speciellt samhällsavfall 10,8 Liete - Slam 28,7 Rakennustoimintajäte - Byggnadsavfall 183,4 Muut jäte lajit - Ovriga avfallslag 6,3 Lähde: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV). Källa: Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAO) tonnia - ton ,3 399,6 5,1 22,7 176,0 3, ,1 435,5 397,3 364,1 7,4 6,8 21,8 16,2 79,2 46,7 2,4 1, VesiJohto- Ja viemäriverkosto 19~92 Vattenlednlngs- och avloppsnätet Water distribution and sewer system Vesijohtoverkosto - Vattenledningsnätet , km siitä rakennettu vuoden aikana därav byggt under året, km 16 9 Viemäriverkosto - Avloppsnätet , km siitä rakennettu vuoden aikana därav byggt under året, km Lähde: Vesi- ja viemärilaitos. Källa: Vatten- och avloppsverket Helsingin kaupungin tilastollinen wosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok 15

16 Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.12 Kadut Ja muut yleiset alueet Gator och Ovrlga aliminna områden Streets and other publie areas Yleiset alueet' - Allmänna områden' Kokonaispinta-ala siitä rakennettu Katujen kokonais- siitä rakennettu Total yta woden aikana pituus woden aikana däravanlagt under året Gator, total längd därav byggt under året ha Rakennusviraston katuosaston kunnossa pitänlät kadut, tiet, sillat, aukiot ja torit. - Gator, vägar, broar, öppna platser och torg underhållna av byggnadskontorets gatuavdelning. Lähde: Rakennusvirasto. Källa: Byggnadskontoret. km 1.13 Puistot Parker Parks Hoidossa olevat puistot yhteensä 1 Omskötta parker totalt 1, ha siitä vuoden aikana uutta 2 därav nyanlagda under åref, ha Rakennusviraston puisto-osaston hoidossa olevat. - Omskötta av byggnadskontorets parkavdelning. 2Tilaustyöt ml. - Inkl. beställningsarbeten. Lähde: Rakennusvirasto. Källa: Byggnadskontoret. 16 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok

17 Väestö - Befolkning 2. Väestö - Befolkning. PopulBtion / I.J ~ - (-"t.{ (,. Väestön määrä ja rakenne - Folkmängd och befolkningsstruktur Henkikirjoitettuun väestöön kuuluvat kaikki henkikirjaan merkityt henkilöt. Jokaisen henkilön on oltava väestö rekisterissä ja kotipaikkarekisterissä siinä kunnassa, jossa hänellä kulloinkin on vakinainen kotipaikka. Kotipaikkarekisteri tarkistetaan vuosittain henkikirjoituksessa, joka suoritetaan tammikuun 1. päivänä. Mikäli henkilöstä ei kahdessa perättäisessä henkikirjoituksessa saada tietoja, hänet poistetaan jälkimmäisen henkikirjoituksen yhteydessä kotipaikkarekisteristä ja henkikirjasta. Mantalsskrlven befolknlng ornfattar alla i mantalslängderna införda personer. Varje person böringå i befolkningsregistret och hemortsregistret inom den kommun där hon eiler han vid ifrågavarande tidpunkt är fast bosatt. Hemortsregistret kontrolleras årligen vid mantalsskrivningen, som äger rum den 1 januari. Om det under två på varandra följande mantalsskrivningar inte går att erhålla uppgifter om en person, avlägsnas han vid den andra mantalsskrivningen ur hemortsregistret och mantalslängden. Väestökirjalakia (141/69) muutettiin lukien, jolloin henkikirjoitusta koskevat säännökset kumottiin. Muutoksen johdosta lakiin lisättiin mm. uusi 8 a, jonka mukaan väestön keskusrekisterissä on oltava saatavilla tieto vuoden ensimmäisen päivän asukasluvusta. Tämä tieto korvaa aiemman henkikirjoitettua' väestöä koskevan tiedon. Vuodesta 1991 lähtien vuoden ensimmäisen päivän asukaslukutietoa muodostettaessa otetaan huomioon kaikki maaliskuun loppuun (vuonna 1990 toukokuun loppuun) mennessä väestön keskusrekisteriin saadut edellisen vuoden muutostiedot. (Suomen asukasluku , Väestörekisterikeskus, Helsinki 1990). Helsinki siirtyi Ä'äJ:aentämällä ku.oj.ieet ja maasta...muytta.reet7 tähän käytäntöön jo vuoden 1985 tiedoista lähtien. Lagen om befolknlngsböcker (141/69) ändrades fr.o.m , varvid stadgandena om mantalsskrivning slopades. Tili lagen adderades bl.a. den nya 8 a, enligt vilken centrala befolkningsregistret bör ha årets första dags invånarantal tillgängligt. Denna uppgift ersätter den tidigare uppgiften om mantalsskriven befolkning. Fr.o.m. år 1991 tar man vid beräknandet av folkmängden under årets.;ta $ag i beaktande alla de uppgifter om I nin från föregående år som fram tili slutet av mars (år 1990 slutet av maj) inkommit tili centrala befolkningsregistret. (Finlands folkmängd , Befolkningsregistercentralen, Helsingfors 1990). Helsingfors övergick tili denna praxis redan med uppgifterna för år Maassa asuva väestö käsittää kaikki vuoden lopussa (31.12.) Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt (myös ulkomaan kansalaiset) ja Suomen valtion palveluksessa ulkomailla olevat Suomen kansalaiset. Vuosina maassa asuvan väestön määrä laskettiin lisäämällä vuoden 1950 väestölaskennan väki- I landet bosatt befolknlng ornfattar alla personer som vid årets slut (31.12.) varit fast bosatta i Finland (även utländska medborgare) och utomlands bosatta finska medborgare som verkar i finska statens tjänst. Aren räknades den i landet bosatta befolkningen ut genom att folkmängden från Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok 17

18 Väestö - Befolkning lukuun syntyneet ja maahan muuttaneet ja vähentämällä kuolleet ja maasta muuttaneet. Vuoden 1960 väestö laskennan väkiluku otettiin uudeksi maassa asuvan väestön pohjaluvuksi. Samoin vuoden 1970 väestölaskennan väkiluku. Vuodesta 1977 lähtien maassa asuva väestö on väestörekisterikeskuksen pitämässä väestön keskusrekisterissä ajankohtana oleva väestö. Ett bostadshushåll utgörs av samtliga per soner som är fast bosatta i samma bostadslägenhet. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henki- ~t. PerheisIIn kuuluvat yhdessä asuvat avio- tai avo liitossa olevat henkilöt ja heidän naimattomat lapsensa, jompikumpi vanhemmista naimattomine lapsineen sekä lapsettomat aviotai avoparit. Perheen muodostavat vain yhdessä asuvat henkilöt, yksinäinen henkilö on perheisiin kuulumaton. Perheessä voi olla korkeintaan kaksi perättäistä sukupolvea. Jos yhdessä asuu useampia sukupolvia, muodostetaan perhe nuorimmasta sukupolvesta lähtien. Kukin henkilö voi kuulua vain yhteen perheeseen. Perheen määrittely on muuttunut siten, että vuodesta 1990 lähtien tilasto sisältää myös avo parit ilman lapsia ja avoparit, joilla on vain ei-yhteisiä lapsia. Aikaisemmin perhetilastoon sisältyi avopareista vain sellaiset, joilla oli yhteisiä lapsia. Avoparit on muodostettu samassa asunnossa vakituisesti asuvista ja eri sukupuolta olevista puolisottomista aikuisista, jos heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta eivätkä he ole sisaruksia. Väestön perherakennetta koskevat tilastotiedot perustuvat väestö- ja asuntolaskentojen lisäksi väestön keskusrekisterin tietoihin. folkräkningen år 1950 utökades med födda och tili landet inflyttade sarnt minskades med döda och från landet utflyttade. FOlkmängden från folkräkningen år 1960 togs som grund för de nya talen för den i landet bosatta befolkningen. Sammaledes förfors med folkmängden från folkräkningen år Från och med år 1977 är i landet bosatt befolkning den befolkning, som ingår i det av befolkningsregistercentralen upprätthållna centrala befolkningsregistret vid tidpunkten Tili famlljer hånförs personer som bor samman i laglig1 eiler öppet äktenskap, sarnt dessas ogifta barn, någondera föräldern jämte ogifta barn, sarnt barnlösa gifta eiler ogifta par. Endast personer som bor tillsammans bildar en familj, en ensamstående person hör inte tili någon familj. En familj kan bestå av högst två på varandra följande generationer. Om flera generationer bor tillsammans bildas familjen utgående från den yngsta generationen. En och samma person kan tillhöra endast en familj. Definitionen av familjen har förändrats på det viset att familjestatistiken fr.o.m. år 1990 inbegriper också samboende ogifta par utan barn eiler med bara icke-gemensamma barn. Tidigare ingick i statistiken bara sådana samboende ogifta par som hade gemensamma barn. Som sambopar, dvs. sammanboende ogifta par, har man räknat två ogifta vuxna personer av skilda kön som varaktigt bor i samma bostad, om deras åldersskillnad är mindre än 16 år och de inte är syskon. Statistikuppgifterna rörande befolkningens familjestruktur baserar sig utom på folk- och bostadsräkningarna på uppgifter ur befolkningscentralregistret. 18 Helsingin kaupungin tilastollinen vuosiki~a 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok

19 Väestö - Befolkning 2.1 vaest Befolknlng 1 Population Yhteensä Muutos 2 Miehiä Naisia Naisia Totalt Förändring 2 Män Kvinnor miestä kohti Kvinnor per Luku % män Antal , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Ulkomaalaiset (vuonna , m 7265 ja n 5 467) sisältyvät lukuihin vuodesta 1951 lähtien sekä wonna 1915, jolloin lukuihin sisältyy Venäjän alamaisia. - Utlänningar (år , 7265 m och kv.) ingår i siffror- 9a fmn och med år 1951 samt år 1915, för vilket år ryska undersåtar ingår i siffrorna. Muutos 5 edellisen vuoden aikana woteen 1960, sen jälkeen muutos edellisen woden aikana. - Förändring under de 5 föregående åren t.o.m. år 1960, därefter förändring under det föregående året. Lähde: Henkikirjat wosina ja väestörekisterikeskus wodesta 1990 lähtien. Källa: Mantalslängderna åren och befolkningsregistercentralen fr.o.m. år Helsingin kaupungin tilastollinen wosikirja 1~93 Helsingfors stads statistiska årsbok 19

20 Väestö - Befolkning 2.2 vaestö lan Ja sukupuolen mukaan Befolknlng efter Alder och kön Population by age and sex Yhteensä Totalt Ikä - Alder Koko väestö - Hela befolkningen % ,4 9,9 2,4 20,3 24,0 22,0 9,1 4, ,5 8,4 2,3 19,9 25,6 22,1 8,3 6, ,4 8,3 2,1 20,0 25,9 21,8 8,2 6, ,4 8,2 1,9 20,1 25,9 22,0 8,1 6, ,4 8,2 1,8 20,1 26,2 21,9 7,9 6, ,5 8,3 1,7 20,1 26,1 22,0 7,8 6, ,5 8,4 1,7 19,9 25,9 22,2 7,8 6, ,5 8,5 1,7 19,6 25,6 22,7 7,7 6, ,6 8,4 1,8 19,3 25,3 23,3 7,7 6, ,8 8,4 1,9 18,8 25,0 23,9 7,7 6,5 Miehet - Män Naiset - Kvinnor Lähde: Henkikirjat vuonna 1980 ja Helsingin väestötietojärjestelmä vuodesta 1985 lähtien. Källa: Mantalslängderna år 1980 och Helsingfors befolkningsdatasystem fr.o.m. år Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok

21 Väestö - Befolkning 2.3 Väestö palvelujen kannalta merkittävien Ikäryhmien mukaan (1.1.) Befolknlng efter servlcespeclflcerad Aldersgrupp Population by service-specified age group Kunnallinen palvelu Ikä Kommunal service Alder Päivähoito - Dagvård Esikoulu - Förskola Peruskoulu - Grundskola ~ ? Lukio, keskiaste Gymnasium, mellannivå Nuoriso - Ungdomar Työikäiset - Personer i arbetsför ålder t Varhaiseläkeikäiset Förtidspensionärer Eläkeikäiset Personer i pensionsåldern Koko väestö Hela befolkning Lähde: Henkikirjat vuosina 1970 ja 1980 sekä Helsingin väestötietojärjestelmä vuodesta 1985 lähtien. Källa: Mantalslängderna åren 1970 och 1980 samt Helsingfors befolkningsdatasystem fr.o.m. år Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok 21

22 Väestö - Befolkning Vlestö Ja vlestöennuste purelttlln Ja osa-alueittain 2.4 Befolknlng och folkmlngdsprognos efter dlstrlkt och delområde Population and population projection by district and City sub-district *2000 Koko kaupunki - Hela ataden % Eteläinen auurpiiri - Södra atordistriktet % 24,9 20,9 18,4 17,9 17,7 17,4 101 Vironniemen peruspiiri Estnäs distrikt Kruununhaka - Kronohagen Kluuvi - Gloet Katajanokka - Skatudden Ullanlinnan peruspiiri - Ulrikasborgs distrikt Kaartinkaupunki - Gardesstaden Punawori - Rödbergen Eira Ullanlinna - Ulrikasborg KaiV~UiSto - Brunnsparken Mun isaari - Munkholmen Suomenlinna - sveaborp, Länsisaaret - Västra ho marna Kampinmalmin ~eruspiiri - Kampmalmens distrikt KamtPi - ampen Etu- öölö - Främre Tölö Ruoholahti - Gräsviken lapinlahti - lappviken Jätkäsaari - Busholmen Taka-Töölön perus~i - Bortre Tölö distrikt Taka-Töölö - rtre Tölö Lauttasaaren perus&iiri - Orumsö distrikt lauttasaari rumsö Läntinen auurpiiri - Väatra stordistriktet % 17,0 18,0 18,2 18,5 18,4 18,2 201 Re30lan ceruspiiri - Grejus distrikt Mei ahti - Mejlans Ruskeasuo - Brunakärr laakso - Oal Munkkiniemen peruspiiri - Munksnäs distrikt Vanha Munkkimemi - Gamla Munksnäs Kuusisaari - Granö Lehtisaari - Lövö Munkkiwori - Munkshöjden Niemenmäki - Näshöjden Haagan ~eruspiiri - Ha9a distrikt Ete ä-haaga - Sö ra Haga Kivihaka - Stenh~en Pohjois-Haaga - orra Haga Lassila - Lassas Pitäjänmäen peruspiiri - Sockenbacka distrikt Konala - Kånala P~amäki - Smedjebacka T i Reimarla - Reimars Marttila - Martas Pitäjänmäen teollalue - Sockenbacka ind.omr. 205 Kaarelan perus~iri' - Kårböle distrikt' Kannelmä' - Gamlas Maununneva - M~nuskärr Malminkartano - alm~ård Hakuninmaa - Håkans ker Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok

23 Väestö - Befolkning jatko - forts * Keskinen suurpiiri - Mellersta stordistriktet olo 18,6 16,1 14,9 14,5 14,1 13,1 301 Kallion peruspiiri - Berghälls distrikt Sörnäinen - Sömäs 111 Siltasaari - 8roholmen linjat - linjerna 113 Toikkelinmäki - Torkelsbacken Alppiharjun pxruspiiri - AshOjdens distrikt Harju - s Alppila - Alphyddan Vallilan peruspiiri - Vallgårds distrikt Hermanni - Hermanstad Vallila - Vallgård Pasilan peruspiiri - 80le distrikt 171 Länsi-Pasila - Västra 8öle Poh~ois-Pasila - Norra 8öle ltä- asila - Östra 80le Keski-Pasila - Mellersta 80le Vanhankaupungin peruspiiri - Gammelstadens distrikt 230 Toukola - Majstad Kumpula - Gumtäkt KäP~lä - Kottb Kos ela - Fors h y Vanhakaupunki - Gammelstaden Pohjoinen suurpiiri Norra stordistriktet % 7,1 7,8 8,2 8,1 8,0 7,7 401 Maunulan perus~iiri - Månsas distrikt Pirkkola - ritas Maunula - Mänsas Metsälä - Krämertskog Maunulanpuisto - Mänsasparken Länsi-Pakilan ~erus~iri - Västra Baggböle distrikt Länsi-Pa Ia - ästra Baggböle Tuomarinkylän peruspiiri - Domarby distrikt Palo heinä - Svedängen Torppar~nmäki - Torp~rbacken Haltiala - Tomtbacka Oulunkylän peruspiiri - Aggelby distrikt Patola - Dammen Veräjämäki - Grindbacka Itä-Pakilan ~erusp.iiri - Östra 8aggböle distrikt Itä-Pa ila - <Jstra Baggböle Tuomarinkartano - Domargård Koillinen suurpiiri Nordöstra stordistriktet % 8,1 11,3 15,7 15,9 16,0 16,2 501 Latokartanon ~erusp'iiri - Ladugårdens distrikt Viikin mä i - Vlksbacka Latokartano - Ladugården Pihlajamäki - Rönn acka Pukinmäen peruspiiri - 80cksbacka distrikt Pukinmäki - Bocksbacka Malmin peruspiiri - Malms distrikt Vlä-Malmi - Övre Malm Ala-Malmi - Nedre Malm Tattariharju - Tattaråsen Malmin lentokenttä - Malms flygfält Tapaninvainio - Staffansslätten Tapanila - Mosabacka Suutarilan peruspiiri - Skomakarböle distrikt Siltamäki - 8robacka Töyrynummi - Lidamalmen Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska ärsbok 23

24 Väestö - Befolkning jatk.. - forts * Puistolan peruspiiri - Parkstads distrikt Tapulikaupunki - Stapelstaden PUlstola - Parkstad Heikinlaakso - Henriksdal Tattarisuo - Tattarmossen Jakomäen peruspiiri - Jakobacka distrikt Jakomäki - Jakobacka Kaakkoinen suurpiiri - Sydöstra stordistriktet % 7,7 8,4 7,6 7,7 7,7 8,3 601 KulosaarenkferusPiiri - BrändO distrikt Musti amaa-korkeasaari - Blåbärslandet- HOgholmen Kulosaari - Brändö Herttoniemen peruspiiri - Hertonäs distrikt länsi-herttoniemi - Västra Hertonäs Roihuwori - Kasberr.et Herttoniemen teoll.a ue - Hertonäs ind.omr Herttoniemen satama - Hertonäs hamn Tammisalo - Tammelund laajasalon peruspiiri - Degerö distrikt Vartiosaari - Vårdö Yliskylä - Uppby Jollas Tullisaari - Turholm Tahvonlahti - Stansvik Hevossalmi - Hästnässund Villinki - Villinge Santahamina - Sandhamn Itäsaaret - Östra holmarna Itäinen suurpiiri - ÖStra stordistriktet % 13,2 15,1 15,4 15,7 16,0 17,6 701 Vartiokylän peruspiiri - Botby distrikt Vartiohat - Botbyåsen Puoti la - otb~ gård Puotinharju - otbyhöjden Maianiemi - Marudd Roi upellon teoll.alue - Kasåkers ind.omr Ml.llypuron perus~iri - Kvarnbäckens distrikt Myllypuro - varnbäcken Mellunkylän peruspiiri - Mellungsby distrikt Kontula - Gårdsbacka Vesala - Ärvings Mellunmäki - Mellungsbacka Kivikko - Stensböle Vuosaaren eeruspiiri - Nordsjö distrikt Keski- uosaari - Mellersta Nordsjö NordsjOn kartano - Nordsjö gård Uutela-Niini~aari - Nybondas-~astö Meri-R~stila - H,vs-Rastböle Kallahti - Kallvik Muut - Övriga % 3,2 2,4 1,6 1,9 2,3 1,4 Kantakaupunki - Innerstaden Esikaufungit - Ytterstaden Helsingin aluejakoa on muutettu (Khs ) siten, että Haltiala ja Niskala yhdistettiin Haltialaksi sekä Vuosaaressa Meri-Rastila jaettiin Meri-Rastilaan ja Kallahteen, jälkimmäiseen liitettiin myös eteläisin osa Keski-Vuosaarta. Näiden lisäksi Etelä-Kaarelan peruspiirin nimi muutettiin Kaarelaksi. - Helsingfors områdesindelning ändrades den av stadsstyrelsen så, att Tomtbacka och Nackböle sammans,ors tili Tomtbacka och att Havs-Rastböle i Nordsjö delades upp i Havs-RastbOle och Kallvik. Tili Kallvik anslots ocks den sydligaste delen av Mellersta Nord- ~jö. Södra Kårböle distrikt bytte namn tili Kårböle. Usäksi 18 henkilöä, joiden osa-alue on tuntematon. - Dessutom 18 personer, vars delområde är okänt. Lähde: Henkikirjat wosina ja Helsingin väestotietojärjestelmä wodesta 1990 lähtien. Kiila: Mantalslängderna åren och Helsingfors befolkningsdatasystem fr.o.m. år Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1993 Helsingfors stads statistiska årsbok