Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa. Raimo Kettunen
|
|
- Markku Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa Raimo Kettunen Sepelvaltimotautia sairastavat ovat valtimonkovettumistaudin sekundaariprevention tutkituin kohderyhmä. Myös iskeemisen aivohalvauksen ja perifeerisen valtimotaudin lääkkeellisestä jälkiehkäisystä on jo näyttöä. Lipidilääkkeiden muut kuin varsinaiset lipidivaikutukset ja angiotensiinikonvertaasin estäjien ei-hemodynaamiset eli ns. pleiotrooppiset vaikutukset ovat mullistamassa alan lääkehoitoa. Diabeteksen osoittautuminen riskitekijäksi ja diabeetikoiden tulo kohderyhmäksi on jopa häivyttämässä primaari- ja sekundaariprevention välisen rajan. Klopidogreeli on yrittämässä asetyylisalisyylihapon rinnalle ja ohi, angiotensiinireseptorin salpaajat ja antibiootit ovat pyrkimässä ennustetta parantavien lääkkeiden joukkoon, mutta antioksidantit ja naisten hormonikorvaushoito ovat putoamassa tästä joukosta. Valtimonkovettumistaudilla on kolme merkittävää kohde-elintä: aivot, sydän ja alaraajat. Munuaisvaltimotauti saattaa väestön ikääntyessä tulla joskus merkittäväksi. Nyttemmin myös valtimotauteja sairastamattomat aikuistyypin diabeetikot on haluttu ottaa sekundaariprevention kohteeksi, koska heillä mitä todennäköisimmin on kuitenkin oireeton valtimonkovettumistauti (Taskinen 1999, Yki-Järvinen 1999). Valtimotautien sekundaaripreventiolla tarkoitetaan hoitoa, jolla pyritään ehkäisemään tautia jo sairastavien potilaiden kuolemia ja uusia tautitapahtumia. Myös sydämen vajaatoiminnan estäminen sekä revaskularisaation ja muiden toimenpiteiden tarpeen vähentäminen ovat tavoitteina. Kuusikymmentäluvulta lähtien on erityisesti sepelvaltimotaudin sekundaaripreventioon saatu tärkeitä lääkkeitä: asetyylisalisyylihappo (ASA), beetasalpaajat, angiotensiinikonvertaasin (ACE:n) estäjät ja statiinit. Kaikkien näiden lääkeaineiden taudinkulkua estävä ja jopa parantava vaikutus on osoitettu kiistattomasti. Lääkkeellisellä sekundaaripreventiolla on arvioitu olleen jopa yli 10 %:n osuus sepelvaltimotaudin aiheuttaman kuolleisuuden vähenemisessä 1980-luvulla (Capewell ym. 2000). Iskeemisen aivohalvauksen ja erityisesti alaraajavaltimoiden kovettumistaudin osalta näytöt lääkehoidon tehosta ovat vajavaiset (Savolainen 2000, Donnelly ja Yeung 2001). Toisaalta aivohalvauksesta toipuvan potilaan tavallisin kuolinsyy ensimmäisen vuoden jälkeen onkin sepelvaltimotauti (Hankey ja Warlow 1999), ja klaudikaatiopotilaistakin 60 %:lla on sepelvaltimotauti ja 10 % menehtyy aivohalvaukseen (Smith ym. 1990). Kenelle sekundaaripreventiolääkitystä? Preventiivisten lääkehoitojen järkevä toteuttaminen alkaa lääkkeettömän ehkäisyn ohella riskien arvioinnista (Wood ym. 1998). Viime aikojen tärkein muutos valtimotautipotilaiden ris- Duodecim 2002;118:
2 kinarvioinnissa on aikuistyypin diabeteksen aiemmin luultua paljon suurempi merkitys vaaratekijänä. Kun riskit on arvioitu, tehdään hoitopäätös. Tällöin saatetaan päätyä useisiin kalliisiin eikä aina haittavaikutuksettomiin lääkehoitoihin, jotka jatkuvat vuosia, jopa vuosikymmeniä. Ja silti ilman takeita terveenä pysymisestä. Usein nimittäin unohdetaan, että yksilön kannalta sekundaaripreventiolla ainoastaan»parannetaan asemia arpajaisissa» (kuva 1): suuri osa hoitamatta jätetyistäkin säilyy ilman tulostapahtumia! Niinpä ainakin diagnoosin ja riskiarvion olisi oltava oikeat sekundaaripreventiohoitoa aloitettaessa. Sydäninfarktin sairastaneilla sepelvaltimotaudin diagnoosia voidaan pitää selvänä, mutta angina pectoriksen diagnoosi tehdään useimmiten noninvasiivisilla tutkimusmenetelmillä. Vääriä positiivisia diagnooseja ja siten»turhia» sekundaaripreventiohoitoja ei voida eikä pidäkään välttää. Tämä koskee myös aivohalvauspotilaita: iskeemisen ja ei-iskeemisen halvauksen erottaminen ei ole aina helppoa. Raskaan riskitekijäprofiilin takia kysymyksessä on usein sentään oletetun sekundaariprevention asemesta järkevä primaaripreventio. Sitä paitsi»kliinisesti todettu valtimonkovettumistauti» on ollut hyväksytty mukaanottokriteeri eräissä suurissa preventiotutkimuksissakin. ASA on valtimotautipotilaan peruslääke Asetyylisalisyylihapon vaikuttavuus sekundaaripreventiolääkkeenä on osoitettu kiistattomasti kaikkien sepelvaltimotaudin ilmenemismuotojen, iskeemisen aivohalvauksen (taulukko 1) ja perifeerisen valtimotaudin hoidossa (Antithrombotic Trialists Collaboration 2002, Dormandy 2002). Hyöty saavutetaan vain yhden tai kahden kallonulkoisen verenvuotokomplikaation kustannuksella tuhatta hoitovuotta kohden. Aikuistyypin diabeetikoille suositellaan ASA-hoitoa, vaikka verisuonisairauksia ei olisi todet- Hoitoryhmä 100 potilasta Lumeryhmä 100 potilasta Tulostapahtuma 14 potilaalla Potilas, joka koki tulostapahtuman Tulostapahtuma 18 potilaalla Potilas, joka ei kokenut tulostapahtumaa Kuva 1. Ehkäisevän lääkehoidon merkitys lumelääkkeeseen verrattuna. Eräässä tässä artikkelissa mainitussa tutkimuksessa oli neljä vuotta kestäneen hoidon aikana esiintynyt tulostapahtumia lumeryhmässä vajaalla 18 %:lla ja hoitoryhmässä 14 %:lla. Jos hoitoa haluttaisiin esitellä potilaalle havainnollisesti, pitäisi kertoa näin:»kun tämä uusi lääkitys aloitetaan ja käytätte lääkettä ohjeeni mukaan, neljän vuoden kuluttua pääsette arpajaisiin nostamaan pallon sellaisesta korista, jossa on 86 valkoista palloa ja vain 14 mustaa palloa. Valitettavasti voitte silti saada mustan pallon. Mutta jos emme hoida, pääsette samoihin arpajaisiin, mutta saatte nostaa pallon sellaisesta korista, jossa on vain 82 valkoista palloa ja peräti 18 mustaa palloa. Tällöinkin saatte siis todennäköisemmin valkoisen kuin mustan pallon R. Kettunen
3 Taulukko 1. Verihiutaleiden kokkaroitumista estävän lääkityksen (enimmäkseen asetyylisalisyylihappo) hyödyllisyys sekundaaripreventiossa (Antithrombotic Trialists Collaboration 2002). Tulostapahtuma sydäninfarktin sairastanutta, aivohalvauksen tai TIA-kohtauksen hoitoaika 2 v sairastanutta, hoitoaika 3 v Riskin Riskin NNT Riskin Riskin NNT absoluuttinen suhteellinen absoluuttinen suhteellinen vähenemä (%) vähenemä (%) vähenemä (%) vähenemä (%) Ei-fataali sydäninfarkti 1, , Ei-fataali aivohalvaus 0, , Verisuoniperäinen kuolema 1, , Kokonaiskuolleisuus 1, , NNT = number needed to treat eli potilasmäärä, joka on hoidettava, jotta yhdelle koituisi hyötyä tukaan (Grundy ym. 1999). Tuoreen meta-analyysin mukaan pitkävaikutteinen dipyridamoli ei tuo selvää ennusteellista lisähyötyä ASAan lisättynä aivohalvauspotilaiden jälkihoidossa (Antithrombotic Trialists Collaboration 2002). ASA mg:n päiväannoksina on valtimotautipotilaan elinikäinen lääke (Antithrombotic Trialists Collaboration 2002, Scottish Intercollegiate Guidelines Network 2000). Ns. puskuroitujen tai suolistoliukoisten valmisteiden ei ole voitu osoittaa olevan suolistovuotojen suhteen parempia kuin tavalliset valmisteet, pikemminkin päinvastoin (Scottish Intercollegiate Guidelines Network 2000). Ruoansulatuskanavan yläosan verenvuotojen riski on merkittävä pienilläkin annoksilla varsinkin ensimmäisten käyttökuukausien aikana. Valitettavasti resistenssiä ASAn verihiutaleiden kokkaroitumista estävälle vaikutukselle saattaa esiintyä (Gum ym. 2001). Noin 5 %:lle valtimonkovettumistautia sairastavista ASA-lääkitys ei sovi (Hankey ja Warlow 1999). Klopidogreeli 75 mg:n päiväannoksena on hyvä mutta kallis vaihtoehto näille potilaille (Smith ym. 2001, Antithrombotic Trialists Collaboration 2002). ASAn ja klopidogreelin yhteiskäytön ennustetta parantavasta tehosta on jo näyttöä epästabiilin angiinan jälkihoidossa (The Clopidogrel in Unstable Angina to Prevent Recurrent Events Trial (CURE) Investigators 2001). Beetasalpaajat sekundaariprevention uranuurtajia Ensimmäiset hoitotutkimukset beetasalpaajilla tehtiin 1960-luvulla. Ovatko sen jälkeen kehitetyt uudet hoitomuodot heikentäneet niiden vaikutusta ennusteeseen? Todennäköisesti näin ei ole käynyt (Freemantle ym. 1999). Kymmenillätuhansilla potilailla tehtyjen tutkimusten metaanalyysit ovat osoittaneet beetasalpaajien pitkäaikaiskäytön vähentävän sydäninfarktin sekundaaripreventiossa kokonaiskuolleisuutta yli 20 % ja äkkikuolemia yli 30 % (Freemantle ym. 1999). Propranololi, timololi ja metoprololi ovat pitkäaikaisen sekundaariprevention kannalta parhaiten tutkitut beetasalpaajat. Luokkavaikutukseen uskotaan, mutta sympatomimeettisesti vaikuttavia beetasalpaajia vältellään. Lääkityksen yhtäkkinen lopettaminen on riski sydänpotilailla (Scottish Intercollegiate Guidelines Network 2000). Aikaisemmat sydäninfarktin jälkihoitotutkimukset on kuitenkin tehty pienen riskin potilailla, sillä vajaatoimintapotilaita ei otettu niihin mukaan. Puutetta paikkaa CAPRICORNtutkimus, jossa beetasalpaajan (karvedilolin) ennustetta parantava teho osoitettiin myös vajaatoimintapotilaan sydäninfarktin jälkeen ja mm. ACE:n estäjään liitettynä (Dargie 2001). Tutkittua tietoa beetasalpaajien vaikutuksesta ennus- Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa 2095
4 teeseen ei-st-nousuinfarktin jälkeen ei ole, mutta asiantuntijoiden mielipiteet ovat lääkehoidon kannalla (Ryan ym. 1999). Sydäninfarktin sairastaneille diabeetikoille yhdysvaltalainen suositus esittää beetasalpaajahoitoa kuitenkin vain, jos kysymyksessä on»suuren riskin» potilas, jolla on kammioperäisiä rytmihäiriöitä, vasemman kammion toimintahäiriö ja helposti ilmenevä iskemia (Grundy ym. 1999). Sydäninfarktin jälkeen beetasalpaajahoitoa on syytä jatkaa pysyvästi (Smith ym. 2001). Lääkityksestä ei pidä hevillä luopua astmaatikoillakaan (Salpeter ym. 2002). Vaikka beetasalpaajahoidon ennustetta parantavasta vaikutuksesta infarktia sairastamattomiin angina pectoris -potilaisiin ei ole selkeätä näyttöä, sen käyttöä suositellaan myös kyseiselle ryhmälle (North of England Stable Angina Guideline Development Group 1996). Valitettavasti beetasalpaajahoidon merkitystä»täydellisen revaskularisaation» eli ohitusleikkauksen jälkeen ei ole selvitetty. ACE:n estäjät mullistavat sekundaariprevention ACE:n estäjien sekundaaripreventiivinen teho sydäninfarktin jälkeisessä vasemman kammion systolisessa toimintahäiriössä ja vajaatoiminnassa on erittäin hyvin dokumentoitu 1980-luvun puolivälistä alkaen. Yhdeksänkymmentäluvun alussa alettiin puhua vasemman kammion uudelleen muotoutumisesta, jonka ehkäiseminen ACE:n estäjillä pitäisi olla nykyäänkin tärkeimpiä tehtäviä infarktin jälkeen. Jopa satatuhatta potilasta käsittävällä meta-analyysillä on osoitettu selvä ja nopeasti saavutettava vaikutus ennusteeseen, kun lääkehoito aloitetaan tunnin kuluessa sydäninfarktin alkuoireista ja Taulukko 2. Eräiden statiini- ja ACEn-estäjätutkimusten primaaripäätetapahtumien tunnuslukuja (Otterstad ja Sleight 2001). 4 S CARE LIPID HPS SOLVD SAVE,AIRE, HOPE (n = 4 444) (n = 4 195) (n = 9 014) (n = ) (n = 2 569) TRACE 1 (n = 9 279) (n = 5 966) Primaarinen Kokonais- Koronaari- Koronaari- Kokonais- Kokonais- Kokonais- Kardiopäätetapahtuma kuolleisuus kuolleisuus kuolleisuus kuolleisuus kuolleisuus kuolleisuus vaskulaarinen + AMI kuolleisuus + AMI + aivohalvaus Hoito- simvastatiini pravastatiini pravastatiini simvastatiini enalapriili kaptopriili ramipriili 10 mg lääkeannos/vrk mg 40 mg 40 mg 40 mg 10 20mg mg, ramipriili 5 10 mg, trandolapriili 4 mg Vaarasuhteen suhteellinen pienenemä (%) Vaarasuhteen 3,3 3,0 1,9 1,8 4,5 5,7 3,8 absoluuttinen pienenemä (%-yks.) NNT/tutkimuksen kesto NNT/vuosi Kaikki tiedot meta-analyysistä (Flather ym. 2000) NNT/tutkimuksen kesto = koehenkilömäärä, jota oli hoidettava tutkimuksen ajan, jotta yksi primaarinen tulostapahtuma estyisi (number needed to treat) NNT/vuosi = laskennallinen (aritmeettinen) koehenkilömäärä, jota oli hoidettava vuoden ajan, jotta yksi primaarinen tulostapahtuma estyisi AMI = akuutti sydäninfarkti 2096 R. Kettunen
5 hoitoa jatketaan ainakin neljä viikkoa (Scottish Intercollegiate Guidelines Network 2000). Sydämen vajaatoimintaa ja vasemman kammion toimintahäiriötä potevilla todettiin kolmen merkittävän tutkimuksen meta-analyysissa 26 %:n vähenemä kokonaiskuolleisuudessa 31 kuukauden hoitoaikana (taulukko 2). Hoidon hyödyllisyyden ja vasemman kammion ejektiofraktion välillä ei kuitenkaan voitu osoittaa johdonmukaista korrelaatiota. Tämä havainto ja laaja kokeellinen tieto angiotensiini II:n ja bradykiniinin vaikutuksista soluproliferaatioon, tulehdukseen, endoteelin toimintaan ja näiden kautta ateroskleroosin patogeneesiin johtivat»iskemiahypoteesiin» ja laajoihin kliinisiin tutkimuksiin ei-vajaatoimintaisilla potilailla. Heart Outcomes Prevention Evaluation eli HOPE-tutkimus osoitti ensimmäisenä hypoteesin oikeaksi (The Heart Outcome Prevention Study Investigators 2000). Ramipriililääkitys paransi ennustetta myös sellaisilla suuren riskin potilailla, joilla ei ollut vasemman kammion systolista toimintahäiriötä (taulukko 2). Tämä mullistava havainto lupaa ACE:n estäjille yhtä laajaa käyttöaluetta, kuin ASAlla on (taulukko 3). Nyt on perusteltua suositella usean vuoden pituista hoitoa ACE:n estäjällä ainakin kaikille yli 55-vuotiaille sydäninfarktin sairastaneille (Smith ym. 2001) mutta myös infarktia sairastamattomille angina pectoris -potilaille ja jopa oireettomille diabeetikoille, joilla on yksikin merkittävä muu valtimotaudin riskitekijä (Smith ym. 2001). HOPE-tutkimuksen alaryhmäanalyysin mukaan perifeeristä valtimotautia sairastavat hyötyivät tulostapahtumien suhteen lääkehoidosta vähintään yhtä paljon kuin muutkin. Samoin erityisesti diabeetikoilla saavutettiin verenpaineesta riippumaton 33 %:n suuruinen suhteellisen riskin pienenemä aivohalvauksien ilmaantuvuudessa, joten suuren riskin potilailla ACE:n estäjän käyttö on myös aivohalvausten sekundaaripreventiota (taulukko 3). Mutta onko ramipriili ainoa oikea ACE:n estäjä näillä uusilla käyttöaiheilla? ACE:n estäjien luokkavaikutus näyttää kylläkin selvältä vasemman kammion toimintahäiriöön kohdistuvien vaikutusten osalta, mutta HOPE-tutkimuksessa tavoiteltujen anti-iskeemisten vaikutusten kannalta tilanne ei ole selvä. HOPE-tutkimuksen tuloksia selitetään mielellään ramipriilin muita paremmalla kyvyllä sitoutua kudoksiin. Kudosvaikutusten merkitystä tukee sekin, että HOPEtutkimuksen potilaat olivat normotensiivisiä tutkimuksen alussa, eikä heidän verenpaineensa juuri laskenut tutkimuksen aikana. Mutta samankaltaisia tuloksia saatiin myös tutkimuksessa, jossa toinen ACE:n estäjä perindopriili vähensi aivoverenkierron häiriöitä potevilla selvästi uusintahalvauksia ja vähemmän selvästi muita verisuonitapahtumia, tosin selkeimmin indapamididiureettihoitoon yhdistettynä (PROG- RESS Collaborative Group 2001). Arvailu luok- Taulukko 3. Lääkehoidon aiheet sekundaaripreventiossa. Aihe ASA Beetasalpaaja ACE:n estäjä Statiini 1 Sepelvaltimotauti Angina pectoris ++ +? Sydäninfarkti Epästabiili angina ++ +? Revaskularisaatio ++ +? Diabetes Aivohalvaus tai TIA Klaudikaatio Ainakin, jos kokonaiskolesterolipitoisuus on yli 5,0 mmol/l tai HDL-kolesteroliarvo alle 1,0 mmol/l tai LDL-kolesterolipitoisuus yli 3,0 mmol/l. 2 Ilman kliinistä sepelvaltimotautia 3 Jos lisäksi muu riskitekijä ++ = hyvin aiheellinen + = usein aiheellinen Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa 2097
6 kavaikutuksesta loppunee, kun meneillään olevat HOPE:n kaltaiset tutkimukset muilla ACE:n estäjillä valmistuvat. Statiineistako valtimonkovettumistaudin yleislääke? Tärkeimmissä lipideihin kohdistetuissa sekundaaripreventiotutkimuksissa sepelvaltimotautia sairastavien statiinihoidolla on pystytty vähentämään kuolleisuutta % (taulukko 2) (Wood ym. 1998). Tähän mennessä simvastatiinia ja pravastatiinia on tutkittu riittävästi. Niillä aikaansaadut suunnilleen samantasoiset suhteelliset riskin pienenemät viittaavat ns. luokkavaikutukseen ja siten muidenkin statiinien käyttö on hyväksyttyä. Niiden eroihin voidaan ottaa kantaa vasta eri statiineja vertaavien tutkimusten valmistuttua (Ross ym. 1999, Savolainen 2000). Erityisesti LIPID- ja CARE-tutkimusten ansiosta lipidihoidon ohjaavana parametrina on ollut seerumin LDL-kolesterolipitoisuus. Laaja yhteisymmärrys on vallinnut hoidon aloittamisen raja-arvosta 3,0 mmol/l. Tätä arvoa on perusteltu mm. sillä, että LDL-pitoisuus 3,2 mmol/l muodostui eräänlaiseksi kynnysarvoksi LIPIDja CARE-tutkimuksissa (Taskinen 1999). Lääkehoidon tavoitteeksi on asetettu usein LDLkolesterolipitoisuus 2,6 mmol/l (Syvänne 2000). Näin on tehty huolimatta statiinien muita kuin lipidivaikutuksia korostavasta runsaasta kirjallisuusmäärästä ja siitäkin huolimatta, että ennustetta parantava vaikutus on yhä useammin saavutettu lipidien lähtöarvoista riippumatta (Sacks 1996, Savolainen 2000). Nyt kiista lipidien lähtö- ja tavoitearvoista saattaa ratketa: Simvastatin Heart Protection Studyn (HPS) tulokset osoittavat, että valtimonkovettumistautia sairastavalle ja diabeetikolle pienikin kolesterolipitoisuus on hoidon aihe (Heart Protection Study Collaborative Group 2001). Tässä tutkimuksessa simvastatiinia käytettiin»titraamattomalla» 40 mg:n päiväannoksella. Vahvan lipidilääkityksen hypoteesia»enemmän on parempi», testataan parhaillaan muissakin suurissa tutkimuksissa. Samalla statiinilääkityksestä on tulossa akuuttihoitoa: ensimmäiset näytöt akuutin koronaaritapahtuman yhteydessä annettavan lääkityksen puolesta on saatu (Fonarow ja Ballantyne 2001). Statiinien farmakologian dynaamista luonnetta korostaa sekin havainto, että jo lääkityksen lyhytaikainen keskeyttäminen saattaa olla vaarallista (Heeschen ym. 2002). Ennen HPS-tutkimusta vain 4S-tutkimukseen oli otettu riittävästi sydäninfarktia sairastamattomia angina pectoris -potilaita. Naiset ja vanhukset olivat samoin puutteellisesti tutkittuja. Tosin positiivinen tulos oli osoitettavissa myös naisia koskevissa alaryhmäanalyyseissa. Luotettavaa tutkimustietoa yli 75-vuotiaille aloitetusta statiinilääkityksestä ei ollut (Savolainen 2000). Tuoreen suomalaisen asiantuntija-arvion mukaan yli 75-vuotiaiden lipidiarvojen hoitaminen statiineilla on kyseenalaista (Viikari 2002), mutta HPS:n tulokset puoltavat tämänkin ikäisten hoitoa. Vaikka sepelvaltimotaudin ja seerumin kolesterolipitoisuuden välillä on todettu johdonmukainen käyräviivainen yhteys, aivohalvauksen ja kolesterolin välillä ei ole tullut esiin tällaista suuressa meta-analyysissakaan (Qizilbash ym. 1995). Kuitenkin tutkimuksissa, joiden tavoitteena on ollut sydäntapahtumien vähentäminen, on saatu aikaan iskeemisten aivotapahtumien vähenemä sepelvaltimotautisilla (Strandberg 1999). Nämä näytöt yhdysvaltalainen lääkevalvontaviranomainen FDA on hyväksynyt riittäväksi perusteeksi hoitaa sepelvaltimotautikohtauksen sairastaneita statiineilla aivohalvauksen ja TIA:n ehkäisemiseksi, vaikka seerumin kolesterolipitoisuus olisi normaalikin. HPS-tulokset tuovat myös aivohalvauksen ehkäisyn statiinilääkityksen piiriin. Samoin taannoiset epäilyt statiinien turvallisuudesta väistyvät. Myös yleiseksi virinnyt keskustelu interaktioista saa uusia aineksia: jos HPS-tutkimuksesta toivottavasti julkaistava turvallisuusanalyysi antaa yhtä puhtaan tuloksen kuin taannoin 4Stutkimus ja LIPID-tutkimus, kliinikko ihmettelee jälleen kerran, mikä merkitys interaktioilla loppujen lopuksi on käytännön työssä. Näissä tutkimuksissa kun interaktioille oli tahallisella monilääkityksellä luotu mitä otollisimmat edellytykset R. Kettunen
7 ASA 83 % 82 % Beetasalpaajat ACE:n estäjät 17 % 24 % 78 % 88 % Statiinit 35 % 63 % % Kuva 2. Sydänpotilaiden sekundaaripreventiolääkkeiden käyttö EUROASPIRE I ja II -poikkileikkaustutkimusten mukaan sepelvaltimotaudin takia sairaalahoitoa tarvinneilla yli 70-vuotiailla potilailla Kuopiossa. Statiinihoidon merkitys sekundaaripreventiossa on kiistaton. Sen sijaan HDL-kolesterolin suurentamiseen ja erityisesti triglyseridipitoisuuden pienentämiseen perustuvan hoidon merkityksestä kiistellään (Haffner 2000, Savolainen 2000). Kiista ei koske pelkästään hoidon tehoa vaan myös turvallisuutta. Valmistuneiden tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia (Haffner 2000), eikä niitä voida selittää ainakaan tutkimusaineistojen pienuuteen liittyvällä sattumalla. On kuitenkin parempi hoitaa lipidit jo sairastuneilla, tarvittaessa statiiniin yhdistetyn fibraatin avulla (Taskinen 1999). Hoidon toteutuminen puutteellista Sekä lääkkeetön että lääkkeellinen preventio toteutuu puutteellisesti Suomessa ja muualla (kuva 2) (EUROASPIRE I and II Group 2001). Tämäkin tieto perustuu kuitenkin ns. kvalitatiivisiin käyttötutkimuksiin. EUROASPIRE II -poikkileikkaustutkimuksessa esimerkiksi beetasalpaajalääkitys toteutui kuopiolaispotilailla jopa ASA-lääkitystä kattavammin, mutta mitkä mahtoivat olla beetasalpaajien annokset? Enimmäkseen varmaan liian pienet, sillä mm. tuon aineiston verenpainepotilaista (50 % aineistos- ta) vain puolella paine oli hallinnassa. Vaikka haittavaikutukset ja vasta-aiheet voivat estää beetasalpaajien ja ACE:n estäjien käytön jopa neljäsosalla potilaista (kuva 3), nämä syyt eivät selitä hoidon huonoa toteutumista kokonaisuudessaan (Campbell ym. 1998). EUROASPIRE II -tutkimuksessa lipidien hoidon tavoitteen saavutti vain 70 % kuopiolaisista sairaalahoitoa tarvinneista sepelvaltimotautipotilaista, avohoitopotilailla tilanne saattaa olla huonompi (Vanhanen ja Strandberg 2001). Lopuksi Valtimonkovettumistaudin nykyinen sekundaaripreventio on tahallista polyfarmasiaa (taulukko 3). Hoitomyöntyvyyden säilyttäminen haittavaikutuksia ja interaktioita välttämällä on siksi erittäin kova haaste. Lääkearsenaali saattaa vielä lisääntyä mm. uusilla trombosyyttien aggregaation estäjillä, angiotensiinireseptorin salpaajilla ja jopa antibiooteilla. Sen sijaan mm. HOPE- ja HPS-tutkimustulosten perusteella arvioituna antioksidanttien käyttö jää vieläkin pelkästään puoskareiden hoitovalikoimaan. Vaikka HERS-tutkimuksen perusasetelmia ja toteutusta voidaan arvostella, naisten hormonikor- Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa 2099
8 Kuva 3. Sekundaaripreventiolääkkeiden annosvastesuhteet. Asetyylisalisyylihappo eli ASA (A) on lähes ideaalinen sekundaaripreventiolääke: vaikutus ennusteeseen saavutetaan pienellä annoksella, jolloin haittavaikutuksia esiintyy hyvin harvoin. Lääkettä tarvitsee ottaa vain kerran päivässä, ja hinta on»aidosti» halpa. Potilaat suostuvat käyttämään sitä vuosia, vaikka se ei helpota oireitakaan lumelääkettä tehokkaammin. Beetasalpaajat ja ACE:n estäjät (B) helpottavat usein oireitakin mutta aiheuttavat haittavaikutuksia jopa pienemmillä kuin ennusteeseen vaikuttavilla annoksilla, niitä on otettava usein enemmän kuin kerran päivässä, eikä niitä ainakaan koeta halvoiksi lääkkeiksi. Statiinien (C) haittavaikutukset ovat harvinaisia ja vähäisiä ennusteeseen vaikuttavilla annoksilla ja niitä voidaan ottaa kerran päivässä, mutta hoito koetaan kalliiksi. A Vaikutus ASA B 100 mg ACE:n estäjät ja beetasalpaajat C Ennuste Statiinit Annos Haittavaikutukset Hinta vaushoito koki siinä joka tapauksessa takaiskun sepelvaltimotaudin sekundaariprevention välineenä (Mosca ym. 2001). Kustannus-hyötyanalyysien teko sekundaaripreventiolääkkeiden käytöstä on osoittautunut yllättävän vaikeaksi. Yleispäteviä tuloksia onkin turha odottaa, sillä yhteiskunnallinen ympäristö, jossa hoitoa sovelletaan, vaikuttaa analyysituloksiin niin ratkaisevasti, että jopa saman kansantalouden piirissä esiintyy suuria vaihteluita. Sekundaariprevention kansantaloudellisesta järkevyydestä ollaan kuitenkin yhtä mieltä toisin kuin lääkkeellisen primaariprevention oikeutuksesta (Savolainen 2000). Kuolemien ja muiden tulostapahtumien estämisen lisäksi mm. sairaalahoidon ja revaskularisaatiotarpeen väheneminen on erittäin tärkeä kustannusvaikuttaja. Näistä seikoista on saatu näyttöä sekä statiinien että ACE:n estäjien osalta. Sekundaariprevention historia osoittaa, että suuret hyvin toteutetut kliiniset tutkimukset ovat tärkeä perusta järkevälle toiminnalle käytännön lääketieteessä ja kansanterveystyössä. Tutkimustulosten soveltaminen käytäntöön on merkittävä haaste mm. yleislääketieteen tutkimustoiminnalle. Valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventio on viimeistään nyt ACE:n estäjien ja statiinien nopeasti laajentuneiden käyttöalueiden takia resursseja ja harkintaa vaativa erittäin mittava kansanterveystehtävä R. Kettunen
9 Kirjallisuutta Antithrombotic Trialists Collaboration. Collaborative meta-analysis of randomised trials of antiplatelet therapy for prevention of death, myocardial infarction, and stroke in high risk patients. BMJ 2002; 324: Campbell NC, Thain J, Deans HG, Ritchie LD, Rawles JM, Squair JL. Secondary prevention clinics for coronary heart disease: randomised trial of effect on health. BMJ 1998;316: Capewell S, Beaglehole R, SeddonM, McMurray J. Explanation for the decline in coronary heart disease mortality rates in Auckland, New Zealand, between 1982 and Circulation 2000;102: Dargie HJ. Effect of carvedilol on outcome after myocardial infarction in patients with left-ventricular dysfunction: the CAPRICORN randomised trial. Lancet 2001;357: Donnelly R, Yeung JM. Management of intermittent claudication: the importance of secondary prevention. Eur J Vasc Endovasc Surg 2001;23: Dormandy JA. Antiplatelet therapy in patients with claudication: lessons from large trials. Eur Heart J 2002; 4 Suppl B:B55 7. EUROASPIRE I and II Group. Clinical reality of coronary prevention guidelines: a comparison of EUROASPIRE I and II in nine countries. Lancet 2001;357: Flather MD, Yusuf S, Køber L, ym. for the ACE-Inhibitor Myocardial Infarction Collaborative Group. Long-term ACE-inhibitor therapy in patients with heart failure or left-ventricular dysfunction: a systematic overview of data from individual patients. Lancet 2000; 355: Fonarow, GC, Ballantyne, CM. In-hospital initiation of lipid-lowering therapy for patients with coronary heart disease: the time is now. Circulation 2001;103:2768. Freemantle N, Cleland J, Young P, Mason J, Harrison J. β-blockade after myocardial infarction: systematic review and meta regression analysis. BMJ 1999;318: Grundy SM, Benjamin IJ, Burke GL, ym. Diabetes and cardiovascular disease. A statement for healthcare professionals from the American Heart Association. Circulation 1999;100: Gum PA, Kottke-Marchant K, Poggio ED, ym. Profile and prevalence of aspirin resistance in patients with cardiovascular disease. Am J Cardiol 2001;88: Haffner SM. Secondary prevention of coronary heart disease. The role of fibric acids. Circulation 2000;102:2 4. Hankey GJ, Warlow CP. Treatment and secondary prevention of stroke: evidence, costs, and effects on individuals and populations. Lancet 1999;354: Heart Protection Study Collaborative Group. MRC/BHF Heart Protection Study of cholesterol lowering with simvastatin in highrisk individuals: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2002;360:7 22. Heeschen C, Hamm CW, Laufs U, Snapinn S, Böhm M, White HD. Withdrawal of statins increases event rates in patients with acute coronary syndromes. Circulation 2002;105: Mosca L, Collins P, Herrington DM, ym. Hormone replacement therapy and cardiovascular disease. A statement for healthcare professionals from the American Heart Association. Circulation 2001;104: North of England Stable Angina Guideline Development Group. North of England evidence based guidelines development project: summary version of evidence based guideline for the primary care management angina. BMJ 1996;312: Otterstad JE, Sleight P. The HOPE study: comparison with other trials of secondary prevention. Eur Heart J 2001;22: PROGRESS Collaborative Group. Randomised trial of a perindopril-based blood-pressure-lowering regimen among 6105 individuals with previous stroke or transient ischaemic attack. Lancet 2001; 358: Qizilbash N, Lewington S, Duffy S. Cholesterol, diastolic blood pressure, and stroke: strokes in people in 45 prospective cohorts: Prospective Studies Collaboration. Lancet 1995;346: Ross SD, Allen IE, Connelly JE, ym. Clinical outcomes in statin treatment trials. Arch Intern Med1999;159: Ryan TJ, Antman EM, Brooks NH, ym update: ACC/AHA guidelines for the management of patients with acute myocardial infarction. A report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines (Committee on Management of Acute Myocardial Infarction). J Am Coll Cardiol 1999;34: Sacks FM, Pfeffer MA, Moye LA, ym. The effect of pravastatin on coronary events after myocardial infarction in patients with average cholesterol levels. Cholesterol and Recurrent Events Trial investigators. N Engl J Med 1996;335: Salpeter S, Ormiston T, Salpeter E. Cardioselective beta-blockers for reversible airway disease (Cochrane Review). The Cochrane Library, Issue 1, Oxford: Update Software. Savolainen M. Statiinilääkkeet uusia vaikutusmekanismeja ja käyttöaiheita. Duodecim 2000;116: Scottish Intercollegiate Guidelines Network (SIGN). Secondary prevention of coronary heart disease following myocardial infarction. SIGN Publication Number 41 Jan 2000: pdf/sign41.pdf Smith GD, Shipley MJ, Rose G. Intermittent claudication, heart disease risk factors and mortality: the Whitehall study. Circulation 1990; 82: Smith SC Jr, Blair SN, Bonow RO, Brass LM. AHA/ACC Guidelines for preventing heart attack and death in patients with atherosclerotic cardiovascular disease: 2001 update. A statement for healthcare professionals from the American Heart Association and the American College of Cardiology. Circulation 2001;104: Strandberg T. Statiiniako aivohalvauksen estoon? Duodecim 1999; 115:1277. Strandberg T, Vanhanen H. Lääkityksen, potilaan ja lääkärin ominaisuuksien vaikutus lipidihoidon tavoitteiden saavuttamiseen. Suom Lääkäril 2001;56: Syvänne M. Dyslipidemian hoito. Kirjassa: J. Heikkilä, K. Luomanmäki, H. Huikuri, M.S. Nieminen, K. Peuhkurinen, toim. Kardiologia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim 2000, s Taskinen M-R. Dyslipidemian hoito ja sen hyöty. Duodecim 1999; 115:1138. The Clopidogrel in Unstable Angina to Prevent Recurrent Events Trial Investigators. Effects of clopidogrel in addition to aspirin in patients with acute coronary syndromes without ST-segment elevation. N Engl J Med 2001;345: The Heart Outcome Prevention Study Investigators. Effects of an angiotensin converting enzyme inhibitor, ramipril, on cardiovascular events in high risk patients. N Engl J Med 2000;342: Viikari J. Iäkkään ihmisen kolesteroli. Duod 2002;118: Wood D, DeBacker G, Faergeman O, Graham I, Mancia G and Pyörälä K. Prevention of coronary heart disease in clinical practice. Recommendations of the second joint task force of European and other societies on coronary prevention. Task Force Report. Eur Heart J 1998;19: Yki-Järvinen H. Mitä aikuistyypin diabeteksessä tulisi hoitaa? Duodecim 1999;115:1119. RAIMO KETTUNEN, dosentti, ylilääkäri raimo.kettunen@phks.fi Päijät-Hämeen keskussairaala, sisätaudit Keskussairaalankatu Lahti Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa 2101
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotUudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?
Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit
LisätiedotSepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa
Alkuperäistutkimus Sepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa Saila Vikman, Juhani Airaksinen, Keijo Peuhkurinen, Ilkka Tierala, Kirsi Majamaa-Voltti, Matti Niemelä ja Kari Niemelä FINACS-tutkimusryhmän
LisätiedotMonipillerissäkö tulevaisuus? Timo Strandberg. Helsingin yliopisto, Hyks. LKT, professori
Monipillerissäkö tulevaisuus? 24.11.2017 Timo Strandberg LKT, professori Helsingin yliopisto, Hyks Yhteistyö Erilaista yhteistyötä (tutkimus, koulutus, konsultointi) useiden tähän esitykseen liittyvien
LisätiedotSepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Valtimotaudin vaaran yksilöllinen arvioiminen Kalevi Pyörälä Viimeaikaisissa sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin aiheuttamien valtimotautien ehkäisyä koskevissa
LisätiedotBeetasalpaajat vaikuttavat elimistön adrenergisiin
Lääkevaaka Lasse A. Lehtonen ja Pertti J. Pentikäinen Beetasalpaajat ovat heterogeeninen lääkeaineryhmä, jolla on monia käyttöaiheita. Suomessa käytetään eri beetasalpaajia hiukan yli 100 miljoonaa määriteltyä
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotLower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät
Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys
LisätiedotSekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen
Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti
LisätiedotFINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista
Alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja THL, terveyden ja hyvinvoinnin toimiala erkki.vartiainen@thl.fi Tiina Laatikainen LT, tutkimusprofessori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotMiten valitsen potilaalleni parhaiten soveltuvan statiinin? Jorma Viikari
Lääkevaaka Miten valitsen potilaalleni parhaiten soveltuvan statiinin? Jorma Viikari Hyperlipidemioiden hoitolinjat ovat nykyään suhteellisen selkeät. Statiineilla on kiistaton ensisijaislääkkeen asema.
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotSydämen vajaatoiminnan lääkehoito
Kardiologian uudet tuulet RAIMO KETTUNEN Sydämen vajaatoiminnan lääkehoito Sydämen krooninen vajaatoiminta on erilaisten sydänsairauksien aiheuttama komplikaatio, oireyhtymä. Sen hoito on kuitenkin varsin
LisätiedotKohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja
Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotKuolleisuus ja sairastuvuus sepelvaltimotautiin
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Marja-Riitta Taskinen Suuret triglyseridi- ja pienet HDL-kolesterolipitoisuudet ovat tyypillisiä lipidimuutoksia aikuisiän diabetespotilailla. Kyseiseen häiriöön liittyy
LisätiedotMitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi?
Aikuisten diabetes Mikko Syvänne Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Diabetes määritellään plasman glukoosipitoisuuden mukaan, mutta glykemian tehokas hoito ehkäisee lähinnä diabeteksen
LisätiedotLiite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotTaustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011
Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011 Taustatiedote tarjoaa lisätietoa seuraavista aiheista: Kasvistanolit; mitä ne ovat, kuinka ne toimivat ja miten ne eroavat kasvisteroleista Nykykäsitys kasvistanolien
LisätiedotViite: Kansaneläkelaitoksen ja Turun yliopiston välinen tutkimussopimus (Kela 10/26/2007, päivitetty 8.2.2008)
Raportti Statiinien käyttö ja kustannus (STATEAM) - hankkeesta Stateam-hankkeen puolesta: prof. Risto Huupponen, hankkeen vastuullinen johtaja, ja dos. Maarit Jaana Korhonen, erityisasiantuntija, hankkeen
LisätiedotKiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki
Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa
LisätiedotSydänlääkkeet ja liikunta
Sydänlääkkeet ja liikunta Beetasalpaajat S = selektiivinen (beeta-1-selektiivinen eli etupäässä sydämeen vaikuttava) V = vasodilatoiva eli verisuonia laajentava I = ISA (intrinsic sympathomimetic action)
LisätiedotDiabeetikon sydän. Juha Mustonen
Katsaus Diabeetikon sydän Juha Mustonen Sepelvaltimotauti on diabeetikoilla selvästi yleisempi kuin muilla vastaavan ikäisillä. Sen lääkehoidossa ei ole käytännön eroja diabeetikoiden ja muiden välillä.
LisätiedotVaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa
Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotSepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja vaaran arviointi ja hoito
Käypä hoito -suositus Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja vaaran arviointi ja hoito Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Tavoitteet Suosituksen
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotKenelle aloitan statiinilääkityksen?
Juhani Kahri ja Mikko Syvänne NÄIN HOIDAN Kenelle aloitan statiinilääkityksen? Statiinit kuuluvat sydän- ja verisuonisairauksia potevien normaaliin hoitokäytäntöön lipidiarvoista riippumatta. Myös primaari
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotVarfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä?
TEEMA TROMBOOSI LUKU 1 Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä? MATTI HALINEN littää ASAn ja muiden verihiutaleiden tarttuvuutta estävän lääkityksen lievän aivohalvauksia estävän tehon.
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotEstrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala
Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana
LisätiedotMAALLIKKO STATIINIMAAILMASSA
Leino Utriainen 20.10.2011 MAALLIKKO STATIINIMAAILMASSA NAISTEN JA PIENIRISKISTEN MIESTEN STATIINILÄÄKITYS Sepelvaltimokuolemien vähentyminen 500 400 300 Miehet 200 100 Naiset 0 1970-72 -74-76 -78-80 -82-84
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotMitä uutta tulossa aivoinfarktin ehkäisyyn?
Aivoinfarkti Mitä uutta tulossa aivoinfarktin ehkäisyyn? Markku Kaste, Timo Strandberg, Perttu Lindsberg ja Juhani Sivenius Harvassa sairaudessa on jo nyt yhtä paljon tietoa riskitekijöistä ja ehkäisyn
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotAikuistyypin diabetespotilaiden sepelvaltimotaudin
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Aikuistyypin diabetespotilaan sepelvaltimotaudin hoito Mikko Syvänne Aikuistyypin diabeetikkojen hoidossa on tärkeää hyödyntää kaikki ne keinot, jotka parantavat sepelvaltimotaudin
LisätiedotSepelvaltimon äkillisestä tukkeutumisesta. Sepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa. Alkuperäistutkimus. Aineisto ja menetelmät
Alkuperäistutkimus SAILA VIKMAN, JUHANI AIRAKSINEN, ILKKA TIERALA, KEIJO PEUHKURINEN, KIRSI MAJAMAA-VOLTTI, MATTI NIEMELÄ, HELENA TUUNANEN, KARI NIEMELÄ JA MARKKU S. NIEMINEN Sepelvaltimotautikohtauksen
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotHoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät
Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden
LisätiedotSydämen kroonisen vajaatoiminnan hoito nyt ja tulevaisuudessa
Tieteessä katsaus Heikki Ukkonen dosentti, osastonylilääkäri, vastuualuejohtaja TYKS, Sydänkeskus heikki.ukkonen@tyks.fi Sydämen kroonisen vajaatoiminnan hoito nyt ja tulevaisuudessa Beetasalpaajat, ACE:n
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotParemman elämän puolesta
Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä
LisätiedotRESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA
RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA Dosentti, sisätautien el Toimialuejohtaja Tyks, Turku SIDONNAISUUDET Advisor/Consultant/Speaker s Bureau Bayer, Boehringer-Ingelheim, Genzyme-Sanofi, Medtronic, Menarini,
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotTulehduskipulääkkeet tänään
Tulehduskipulääkkeet tänään Klaus Olkkola Helsingin yliopisto ja HYKS Tulehduskipulääkkeiden vaikutukset Kipua lievi6ävä eli analgee8nen vaikutus Kuume6a alentava eli an:pyree8nen vaikutus Tulehdusta lievi6ävä
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotSuolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotTieteelliset johtopäätökset ja yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) suositukseen liittyvistä eroista 1
LisätiedotEUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE
LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä
LisätiedotHypertension lääkehoito Suomessa
SILY ry:n ja Trafin valtuuttamien ilmailulääkäreiden kevätkokous 4.4.2014 Helsinki Hypertension lääkehoito Suomessa Teemu Ahola LT kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus Ilmailulääkäri
LisätiedotKomplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia
Tieteessä alkuperäistutkimus Teemu L. Ahola LT, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus THL, Terveysosasto teemu.ahola@tyks.fi Jouni K. Johansson LT, terveydenhuollon erikoislääkäri,
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Amlodipin Orion 5 mg tabletit Amlodipin Orion 10 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Amlodipin Orion 5 mg tabletit Amlodipin Orion 10 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää amlodipiinimaleaattia määrän, joka
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset (myös iäkkäät): Suositeltu annos on 800 mg eli 2 kapselia vuorokaudessa kerta-annoksena kolmen kuukauden ajan.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Chondroitin Sulphate Rovi 400 mg, kovat kapselit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kapseli sisältää 400 mg kondroitiinisulfaattia. Täydellinen apuaineluettelo,
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Amlodipin 5 mg tabletti: Yksi tabletti sisältää 6,94 mg amlodipiinibesilaatti, mikä vastaa 5 mg amlodipiinia.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Amlodipin Krka 5 mg tabletti Amlodipin Krka 10 mg tabletti VALMISTEYHTEENVETO 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Amlodipin 5 mg tabletti: Yksi tabletti sisältää 6,94 mg amlodipiinibesilaatti,
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. 10 mg tabletti: Valkoinen tai luonnonvalkoinen, 8-kulmainen tabletti, jonka toisella puolella on
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI NORVASC 5 mg tabletit NORVASC 10 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 5 mg tabletit: Yksi tabletti sisältää 5 mg amlodipiinia (amlodipiinibesilaattina).
LisätiedotStatiinien käyttö ja hoidon vaikuttavuus Suomessa STATEAM-hanke. Risto Huupponen, prof. Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Turun yliopisto
Statiinien käyttö ja hoidon vaikuttavuus Suomessa STATEAM-hanke Risto Huupponen, prof. Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Turun yliopisto Sidonnaisuudet Kansaneläkelaitoksen sosiaalilääketieteellisen
LisätiedotIäkkään hypertensio. Katsaus. Potilasesimerkki. Hypertension merkitys
Katsaus TIMO STRANDBERG Iäkkään hypertensio Kohonnut verenpaine on erityisesti iäkkäillä vakavien sydän- ja verisuonisairauksien varsinkin aivohalvauksen ja sydämen vajaatoiminnan taustatekijä. Kohonneen
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotKATSAUS. Sydämen kroonisen vajaatoiminnan lääkehoito. Juhani Airaksinen ja Kimmo Luomanmäki
KATSAUS Sydämen kroonisen vajaatoiminnan lääkehoito Juhani Airaksinen ja Kimmo Luomanmäki Sydämen vajaatoiminnan hoito alkaa oikeasta diagnoosista, perussairauden ja vajaatoiminnan mekanismin selvittämisestä.
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Efient 5 mg kalvopäällysteinen tabletti 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää prasugreelihydrokloridia, joka vastaa 5 mg prasugreelia.
LisätiedotKokeellinen interventiotutkimus
Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotSTATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA
STATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA Jenni Koskela Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Kansanterveystieteen laitos Marraskuu 2014 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
Lisätiedot