LDL kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LDL kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti"

Transkriptio

1 Katsaus Ari Palomäki ja Petri T. Kovanen LDL kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti Elimistön kaikki solut tarvitsevat kolesterolia kalvojensa rakennusaineeksi. Kun plasman LDL kolesterolipitoisuus on noin 0,5 mmol/l, solut saavat käyttöönsä riittävästi kolesterolia ja niiden LDL reseptorien säätely on optimaalista. Pitoisuuden ylittäessä 1,5 mmol/l LDL reseptorit kyllästyvät. Solututkimusten mukaan LDL kolesterolipitoisuuden luonnonmukaisen eli fysiologisen vaihtelun yläraja on siis 1,5 mmol/l. Luonnonkansoilla plasman LDL kolesterolipitoisuus on ollut fysiologisella tasolla, mutta jälkiteollisessa yhteiskunnassa elävillä se on moninkertainen. Niinpä merkittävä osa heistä sairastuu valtimotautiin. LDL kolesterolipitoisuuden tehokas pienentäminen statiinilääkityksellä on vähentänyt sydän ja verisuonitautien aiheuttamaa kuolleisuutta. Fysiologisen pitoisuuden (alle 1,5 mmol/l) saavuttaminen mahdollistaa valtimonseinämien ateroomien regression ja parantaa valtimotautipotilaiden ennustetta entisestään. Meidän tuleekin pyrkiä käynnistämään valtimotaudin regressio sen sijaan, että tyytyisimme vain hidastamaan taudin etenemistä. E limistömme kaikki solut tarvitsevat kolesterolia kalvojensa rakennusaineeksi. Kolesterolin saannin turvaamiseksi soluilla on käytössään kaksi järjestelmää: ne joko ottavat tai valmistavat kolesterolia (Brown ja Goldstein 1986). Solut ottavat LDL kolesterolia LDL reseptoreittensa avulla. Reseptorit sitovat soluvälinesteen LDL hiukkasia ja kuljettavat ne solujen sisään, jolloin hiukkasista vapautuu kolesterolia solujen käytettäväksi. Lisäksi kaikki solut kykenevät valmistamaan kolesterolia hydroksimetyyli glutaryylikoentsyymi A (HMG CoA) reduktaasientsyymin säätelemän synteesiketjun lopputuotteena. Molemmat järjestelmät ovat tarkan säätelyn alaisia ja toisistaan riippuvaisia. Kaksoissäätely takaa, että soluilla on aina riittävä mutta ei liiallinen määrä kolesterolia. Viime joulukuussa tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun dallasilaiset tutkijat Joseph L. Goldstein ja Michael S. Brown vastaanottivat Nobelin palkinnon kolesteroliaineenvaihduntaa ja erityisesti LDL reseptoreita koskevista tutkimuksistaan (Kovanen ja Palomäki 2005). Tukholmassa pitämässään juhlaesitelmässä he esittivät teesin, jonka mukaan ihmisen kuten muidenkin nisäkkäiden seerumin luonnonmukainen eli fysiologinen LDL kolesterolipitoisuus on alle 1,5 mmol/l (Brown ja Goldstein 1986). Käsittelemme tätä teesiä katsauksessamme nobelistien esittämän tutkimustiedon ja tuoreimpien kliinisten lääketutkimusten valossa. Arvioimme myös suuressa valtimotautitapahtuman vaarassa olevien potilaiden mahdollisuuksia saavuttaa LDL kolesterolin fysiologinen pitoisuus. Duodecim 2006;122:

2 LDL kolesterolin fysiologinen pitoisuus Kuinka voidaan arvioida, mikä on LDL kolesterolin fysiologinen pitoisuus? Kysymys ratkesi soluviljelyolosuhteissa tehtyjen LDL reseptoritutkimuksien avulla. Luonnon nisäkkäillä todetut löydökset tukevat solubiologisissa kokeissa saatujen tulosten tulkintoja. Saavuttaakseen kohdesolun esimerkiksi rasvasolun, luurankolihassolun tai sydänlihassolun kapillaarisuonessa olevan LDL hiukkasen on poistuttava verenkierrosta (kuva 1). Endoteelisolut kuljettavat LDL hiukkasia lävitseen ns. transsytoottisissa rakkuloissa (Kovanen 2000). Soluvälinesteeseen joutuneet LDL hiukkaset tarttuvat solujen pinnalla oleviin LDL reseptoreihin ja päätyvät solujen sisään reseptoreiden kuljettamina. Kun solut ovat saaneet tarpeeksi Endoteelisolu Solun LDL-reseptoreitten kyllästymisaste (%) LDL Kapillaari 100 Imusuoni LDLreseptori Kudossolu 50 kolesterolia, niiden LDL reseptorituotanto pysähtyy. Tällöin ne eivät ota enää LDL hiukkasia eikä niihin pääse kertymään kolesterolia. Ylimääräiset LDL hiukkaset kulkeutuvat erittäin nopeasti kapillaaria ympäröivästä soluvälinesteestä imusuonia pitkin takaisin verenkiertoon, joten kolesterolia ei kerry myöskään soluvälinesteeseen (kuva 1). Fibroblasteilla tehdyissä soluviljelytutkimuksissa on osoitettu, että LDL reseptorien säätely on tehokkaimmillaan, jos soluviljelynesteen LDL kolesterolipitoisuus on noin 0,05 mmol/l (Brown ja Goldstein 1986). Niinpä myös kudosten soluvälinesteen pitoisuuden pitäisi olla tämänsuuruinen. Jotta soluvälinesteen pitoisuus olisi 0,05 mmol/l, täytyy veriplasman LDL kolesterolipitoisuuden olla kymmenkertainen eli 0,5 mmol/l, sillä endoteelieste hidastaa tehok ,05 0,5 0,15 1,5 LDL-kolesterolin pitoisuus (mmol/l) Soluvälineste Veriplasma Kuva 1. LDL hiukkasten kulkeutuminen kudoksissa. Kapillaariverenkierrosta soluvälinesteeseen suodattuneet LDL hiukkaset tarttuvat LDL reseptoreihin, joiden avulla solut ottavat hiukkaset sisäänsä. Solut käyttävät niiden sisältämän kolesterolin rakennusaineekseen. Ylimääräiset hiukkaset kulkeutuvat nopeasti imusuonia pitkin takaisin verenkiertoon. Kuva 2. LDL reseptorien toiminta suhteutettuna LDL kolesterolipitoisuuteen. LDL reseptorit kyllästyvät, kun plasman LDL kolesterolipitoisuus on yli 1,5 mmol/l (punainen alue). Reseptorien toiminta on optimaalinen, kun LDL kolesterolin pitoisuus on plasmassa noin 0,5 mmol/l eli 0,05 mmol/l soluvälinesteessä (vihreä alue). Plasman fysiologisen LDL kolesterolipitoisuuden alarajaa ei ole kyetty määrittämään A. Palomäki ja P. T. Kovanen

3 kaasti LDL hiukkasten siirtymistä veriplasmasta soluvälinesteeseen (Smith 1990). LDL reseptorit kyllästyvät soluviljelynesteen LDL kolesterolipitoisuuden suurentuessa yli arvon 0,15 mmol/l, jota vastaava pitoisuus plasmassa on siis 1,5 mmol/l (Goldstein ja Brown 1977) (kuva 2). Voimmekin päätellä, että evoluution aikana kehittyneet endoteelieste ja LDL reseptoreiden säätelyalue määräävät yhdessä plasman LDL kolesterolipitoisuuden fysiologisen ylärajan, joka on 1,5 mmol/l. Sen ylittävät pitoisuudet ovat solujen LDL reseptorisäätelyn kannalta suprafysiologisia eli liian suuria. Edellä esitettyjen kokeellisten soluhavaintojen soveltumista koko elimistön kolesteroliaineenvaihduntaan voidaan arvioida perehtymällä eläinkunnassa esiintyviin LDL kolesterolipitoisuuksiin. Useilla luonnossa elävillä nisäkkäillä plasman LDL kolesterolipitoisuus on hieman alle 1 mmol/l eli suunnilleen sama kuin fibroblastitutkimusten perusteella fysiologisiksi arvioidut pitoisuudet (Mills ja Taylaur 1971) (kuva 3). Pitoisuus on sama ihmiselläkin syntymän aikaan, jolloin ympäristötekijät eivät ole vielä ehtineet vaikuttaa suoraan elimistöön (Brown ym. 1978, Goldstein ja Brown 1982). On tärkeää huomata, että näinkin pieni pitoisuus on riittävä ajankohtana, jolloin solujen kolesterolintarve on erittäin suuri kasvuun liittyvän solunjakautumisen ja solukalvojen rakentamisen vuoksi. Myös metsästäjä keräilijäkulttuureissa eläneillä aikuisilla ihmisillä plasman kolesterolipitoisuus on ollut erittäin pieni. O Keefen ym. (2004) mukaan plasman kokonaiskolesterolipitoisuus on ollut arktisten alueiden inuiiteilla ja afrikkalaisilla pygmeillä noin 2,5 3,8 mmol/l ja vastaava LDL kolesterolipitoisuus arviolta 1,2 1,9 mmol/l. Suprafysiologinen LDL kolesterolipitoisuus valtimon seinämässä Seerumin LDL-kolesterolipitoisuus (mmol/l) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0 Suuren vaaran potilaat Fysiologinen pitoisuus Rotta Marsu Lammas Kaniini Lehmä Ilves Apina Sika Hamsteri Luonnonkansat Suomalainen mies Kuva 3. Nisäkkäiden plasman LDL kolesterolipitoisuuksia. Useimmilla tutkituista nisäkkäistä pitoisuus on LDL reseptorien säätelyn tehokkaalla eli fysiologisella alueella. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa elävien ihmisten keskimääräinen LDL kolesterolipitoisuus on selvästi sitä suurempi. Myös eurooppalaisen nykysuosituksen mukainen suuren vaaran potilaiden tavoitepitoisuuden yläraja 2,5 mmol/l on selvästi suurempi kuin fysiologisen pitoisuuden yläraja 1,5 mmol/l. Pitoisuuksien ylärajat on merkitty kuvaan katkoviivoin. Värien symbolit kuten kuvassa 2. Suurten ja keskisuurten valtimoiden paksussa sisäkerroksessa eli intimassa LDL hiukkasten aineenvaihdunta poikkeaa kuvassa 1 esitetystä, muita kudoksia koskevasta aineenvaihdunnasta. Tämä johtuu valtimon seinämän poikkeuksellisesta rakenteesta ja aiheuttaa LDL kolesterolipitoisuuden suurentumisen valtimon seinämässä kymmenkertaiseksi muihin kudoksiin verrattuna (kuva 4A). Läpäistyään valtimononteloa peittävän endoteelin LDL hiukkasten on kulkeuduttava intimanesteessä kohdesolujen eli sileälihassolujen pinnalle. Koska intimassa ei ole kapillaarisuonia, hiukkasten on kulkeuduttava usein jopa kymmenien solukerrosten välitse saavuttaakseen intiman syvimmät solukerrokset. Inti LDL kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti 1749

4 A LDL Valtimonontelo B LDL HDL Endoteeli I N TI HDLreseptori Sileälihassolu Proteoglykaani Jätereseptori M A Kollageeni Muuntunut LDL Vaahtosolu M ED Sisempi elastinen levy I A Imusuoni Imusuoni Kuva 4. LDL hiukkaset valtimon seinämässä. A) Valtimon seinämän sisäkerroksessa eli intimassa ei ole kapillaareja eikä imusuonia. Niinpä hiukkaset joutuvat kulkeutumaan nestevirran mukana intiman läpi mediakerroksessa oleviin imuteihin tai palaamaan vastavirtaan takaisin valtimononteloon. Hitaan poistuman seurauksena LDL hiukkasten pitoisuus intimassa suurenee, kunnes pitoisuus on sama kuin plasmassa. Niinpä intimanesteen LDL pitoisuus on kymmenkertainen muiden kudosten soluvälinesteeseen verrattuna (vrt. kuva 1). B) Rasvajuoste, ateroskleroosin ensiaste. LDL hiukkaset tarttuvat sileälihassolujen muodostamaan proteoglykaaneista ja kollageenista koostuvaan tukiverkkoon. Jumiutuneet LDL hiukkaset muuntuvat esimerkiksi hapettumalla ja joutuvat intimaan tulleiden makrofagien syömiksi jätereseptorien välityksellä. Makrofagit poistavat lakkaamatta muuntuneita LDL hiukkasia. Sen seurauksena kolesteroli täyttää makrofagit, joista tulee suurikokoisia vaahtosoluja. Intimaan virranneet HDL hiukkaset tarttuvat vaahtosolujen HDL reseptoreihin, poistavat kolesterolia soluista ja kuljettavat kolesterolin imusuonten kautta takaisin verenkiertoon. massa ei ole myöskään imusuonia. Niinpä ylimääräisten LDL hiukkasten on kulkeuduttava koko intiman läpi valtimon keskikerrokseen eli mediaan, jossa ovat lähimmät imusuonet. LDL hiukkasten pääsy sinne on kuitenkin vaikeaa tai mahdotonta, koska intiman ja median erottaa toisistaan tiivis elastinen levy. Niinpä intimanesteessä olevien LDL hiukkasten pitäisi palata takaisin verenkiertoon samaa tietä kuin tulivatkin. Paluu vastavirtaa takaisin verenkiertoon on kuitenkin hidasta, ja intimaan virtaa koko ajan uusia LDL hiukkasia (kuva 4A). Intimanesteen LDL hiukkaspitoisuus kasvaa vähitellen ja saavuttaa lopulta saman pitoisuuden kuin verenkierrossa, eli se on kymmenkertainen verrattuna kapillaareja ja imusuonia sisältävien kudosten kudosnesteeseen (Smith 1990). Muihin kudoksiin verrattuna poikkeuksellisen suuren LDL kolesterolipitoisuuden vuoksi valtimon seinämä on erityisen altis ateroskleroosin kehittymiselle. Tätä vaaraa lisää nykyihmisen keskimääräinen LDL kolesterolipitoisuus 3 4,5 mmol/l, joka on moninkertainen fysiologiseen pitoisuuteen nähden. Valtimon intimassa positiivisesti varautuneet LDL hiukkaset tarttuvat sileälihassolujen muodostamaan solunulkoiseen negatiivisesti varautuneeseen tukiverkkoon (kuva 4B) (Kovanen 2000). Jumiutuneet LDL hiukkaset muuntuvat ajan myötä joko hapettumalla tai entsymaat 1750 A. Palomäki ja P. T. Kovanen

5 tisesti, mikä on ateroskleroottisen kolesterolin kertymäprosessin patofysiologinen alkutapahtuma (Steinberg ym. 1989, Öörni ym. 2000). LDL hiukkasten muuntumista edistävät muun muassa tupakointi ja verenpainetautiin liittyvä lisääntynyt angiotensiiniaktiivisuus. Erityisen herkkiä muuntumaan ovat normaalia pienikokoisemmat LDL hiukkaset (small dense LDL), joita todetaan metabolisen oireyhtymän, tyypin 2 diabeteksen sekä suurentuneen triglyseridipitoisuuden ja pienentyneen HDL kolesterolipitoisuuden yhteydessä (Taskinen 2005). Hapettumalla muuntuneet LDL hiukkaset houkuttelevat valtimon intimaan verestä monosyyttejä, jotka erilaistuvat intimassa makrofageiksi ja alkavat kerätä sisäänsä hapettuneita LDL hiukkasia jätereseptoriensa välityksellä (Steinberg ym. 1989). Jätereseptorit ottavat toisin kuin LDL reseptorit solujen sisään muuntuneita LDL hiukkasia kontrolloimattomasti. Makrofagit kykenevät pilkkomaan hapettuneiden LDL hiukkasten sisältämiä valkuaisaineita, hiilihydraatteja, fosfolipidejä ja triglyseridejä mutta eivät niiden kolesterolia (Goldstein ja Brown 1982). Niinpä kolesterolin täytyy siirtyä makrofageista HDL hiukkasiin. Tämä reitti on kuitenkin osittain tukossa, sillä hapettunut LDL estää kolesterolia poistumasta makrofageista HDL hiukkasiin ja niiden mukana imusuonten kautta takaisin verenkiertoon (Jessup ja Kritharides 2000). Lisäksi intiman proteolyyttiset entsyymit hajottavat HDL hiukkasia ja muuntavat ne kyvyttömiksi ottamaan vastaan kolesterolia makrofageista (Lee-Rueckert ja Kovanen 2006). Koska hapettuneiden LDL hiukkasten otto makrofageihin on jatkuvaa eivätkä HDL hiukkaset kykene poistamaan tehokkaasti LDL peräistä kolesterolia makrofageista, makrofagit täyttyvät kolesterolista. Tällaisia kolesterolia pullollaan olevia makrofageja kutsutaan vaahtosoluiksi. Hapettunut LDL estää myös kolesterolia täynnä olevia makrofageja palaamasta verenkiertoon. Valtimon seinämän vaahtosoluiksi muuttuneet makrofagit jatkavat muuntuneiden LDL hiukkasten syömistä kontrolloimattomasti kuolemaansa saakka. Kuolleiden vaahtosolujen sisältämä kolesteroli jää valtimon seinämään muodostamaan ateroskleroottisen plakin nekroottista rasvaydintä. Tämä on plakin kasvun kriittisin ja vaarallisin vaihe, sillä silloin kliinisesti merkityksettömästä rasvajuosteesta muodostuu tulehdusreaktiota sisältävä ateroskleroottinen plakki, joka saattaa myöhemmin revetä ja aiheuttaa aterotromboottisia komplikaatioita (Kovanen 2000). Hoito tehokkailla statiiniannoksilla Epidemiologisten tutkimusten mukaan valtimotaudin vaara on sitä pienempi, mitä pienempi on plasman LDL kolesterolipitoisuus. Käytännön potilastyössä tämä tarkoittaa LDL kolesterolipitoisuuden pienentämistä mahdollisimman tehokkaasti, jotta hoidosta saataisiin paras hyöty. Moderni lääkehoito mahdollistaa tavoitteiden asettamisen jopa pitoisuuksiin, jotka ovat fysiologisella alueella. Viime vuosiin saakka ei kuitenkaan ole ollut tiedossa, kuinka vähäiseksi LDL kolesterolin pitoisuus voidaan pienentää turvallisesti. HMG CoA reduktaasin estäjät eli statiinit vähentävät maksassa tapahtuvaa kolesterolisynteesiä siten, että ne estävät kolesterolin synteesiketjun eli mevalonaattiketjun alkupään toimintaa (Palomäki 2004, Kovanen ja Palomäki 2005). Kun maksasolujen kolesterolintuotanto vähenee, ne alkavat tuottaa pinnalleen LDL reseptoreita saadakseen enemmän LDL hiukkasten kolesterolia (Brown ym. 1981). Sen myötä veressä kiertävien LDL hiukkasten määrä vähenee ja LDL kolesterolin pitoisuus voi pienentyä jopa yli 50 %. Maksan LDL reseptoreiden toiminnan kiihdyttäminen on statiinivaikutuksen perusmekanismi (Kovanen ym. 1981). Reseptoristimulaation tehokkuus LDL kolesterolipitoisuuden pienentämisessä onkin tehnyt statiineista hyperkolesterolemian hoidon tärkeimmän lääkeaineryhmän (Kovanen ja Palomäki 2005). Vaikka maksasolujen kolesterolisynteesiä hidastetaan ja plasman LDL kolesterolipitoisuus pienenee, maksan oma kolesterolinsaanti on turvattu. Maksa saa suolesta imeytynyttä kolesterolia, ja lisäksi maksasolut tehostavat LDL kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti 1751

6 LDL reseptoreitten ja HMG CoA reduktaasin tuotantoa (Singer ym. 1988). Myös maksan ulkopuolisten solujen kolesterolinsaanti on turvattu tehokkaan lääkehoidon aikana: kun plasman LDL kolesterolipitoisuus ja sen myötä myös soluvälinesteen LDL pitoisuus pienenevät fysiologiselle alueelle, solut alkavat tuottaa enemmän kolesterolia ja ottaa LDL hiukkasia sisäänsä entistä tehokkaammin. Käsityksemme statiinihoidon myönteisestä vaikutuksesta potilaiden ennusteeseen perustuu vuodesta 1994 alkaen julkaistujen lumekontrolloitujen tutkimusten tuloksiin (Kovanen ja Palomäki 2005). Aktiivihoitona niissä on käytetty yleensä lääkkeiden ekvivalentteja vuorokausiannoksia, kuten 10 mg atorvastatiinia, 20 mg simvastatiinia, 40 mg pravastatiinia tai lovastatiinia tai 80 mg fluvastatiinia. Parin viime vuoden aikana julkaistut, entistä tehokkaampia hoitoja koskevat tutkimukset sepelvaltimotautipotilailla ovat kuitenkin tuoneet merkittävää lisätietoa, joka on samalla asettanut lipidihoidon suositukset uuteen valoon. TNT, IDEAL, ja PROVE IT tutkimuksissa verrattiin tehokasta, standardiannoksista statiinihoitoa (atorvastatiinia 10 mg, simvastatiinia mg tai pravastatiinia 40 mg vuorokaudessa) atorvastatiinin maksimiannoksiseen (80 mg/vrk) käyttöön (Cannon ym. 2004, LaRosa ym. 2005, Pedersen ym. 2005). Asetelmasta riippumatta tulokset olivat yhdensuuntaiset: LDL kolesterolin pitoisuuden pienentäminen välille 1,6 2,1 mmol/l paransi potilaiden ennustetta paremmin kuin vähempitehoinen hoito, jolla saavutettiin LDLkolesterolin pitoisuus 2,5 2,7 mmol/l. PROVE IT alatutkimuksessa selvitettiin akuutin sepelvaltimotapahtuman yhteydessä aloitetulla hoidolla saavutetun LDL kolesterolipitoisuuden yhteyttä potilaiden ennusteeseen (Wiviott ym. 2005). Statiinihoidon hyöty osoittautui parhaaksi, kun saavutettiin fysiologinen (alle 1,5 mmol/l) LDL kolesterolipitoisuus (kuva 5). Eri muuttujien vakioinnin jälkeen ennuste näytti kohentuvan edelleen saavutettaessa LDL kolesterolipitoisuus alle 1,0 mmol/l. Kliinisesti merkittäviä haittavaikutuksia ei ilmaantunut tehokkaamman hoidon aikana enempää Päätetapahtumia (%) < 1,0 1,0 1,5 1,5 2,0 2,0 2,5 2,5 (keskim.) LDL-kolesterolipitoisuus Lääkehoito Atorvastatiini 80 mg/vrk Pravastatiini 40 mg/vrk Kuva 5. Fysiologisen LDL kolesterolipitoisuuden saavuttaminen parantaa sepelvaltimotautia sairastavien ennustetta. PROVE IT tutkimuksessa atorvastatiinilla hoidettujen potilaiden ennuste akuutin sepelvaltimotapahtuman jälkeen saavutetun LDL kolesterolipitoisuuden mukaan ryhmiteltyinä ja pravastatiinilla hoidettuihin verrattuna (Cannon ym. 2004, Wiviott ym. 2005). Ensisijaisia päätetapahtumia ilmaantui vähiten potilaille, joiden LDL kolesterolipitoisuus oli fysiologisella alueella. kuin vähemmän tehokkaan standardihoidon aikana, eikä fysiologisen LDL kolesterolipitoisuuden saavuttamiseen liittynyt lisääntynyttä haittavaikutusten vaaraa verrattuna suurempiin LDL kolesterolipitoisuuksiin. Löydöstä tukee Tsain ym. (2005) hiljattain julkaisema havainto akuutin sepelvaltimotapahtuman ennusteesta. He analysoivat tiedot 155 potilaasta, joiden LDL kolesteroliarvo oli ilman statiinihoitoa enintään 2 mmol/l sairaalaan tullessa. Kuuden kuukauden seurannassa kuoleman, uusintainfarktin tai aivohalvauksen vaara oli ilman statiinilääkitystä hoidetuilla potilailla 29,0 % mutta statiinihoidon kera kotiutetuilla vain 9,5 %. Tämä suuri ero oli myös tilastollisesti erittäin merkitsevä (p = 0,005). Uusien suurten ennustetutkimusten tavoin myös REVERSAL tutkimuksessa verrattiin tavanomaista statiinihoitoa (pravastatiinia 40 mg/vrk) atorvastatiinin maksimiannokseen 1752 A. Palomäki ja P. T. Kovanen

7 80 mg/vrk. Tutkimuksessa selvitettiin 502 potilaan sepelvaltimotaudin etenemistä valtimonsisäisen kaikututkimuksen avulla (Nissen ym. 2004). Tällöin pystyttiin kuvantamaan ateroskleroottisen prosessin etenemistä tarkemmin kuin angiografialla. Pravastatiinilla saavutettiin keskimäärin LDL kolesterolipitoisuus 2,8 mmol/l ja atorvastatiinilla 2,0 mmol/l. Seuranta kesti yhteensä puolitoista vuotta, jona aikana valtimon seinämän sisäisten ateroomien koko lisääntyi pravastatiiniryhmässä 2,7 %, kun taas atorvastatiiniryhmässä se pysyi käytännöllisesti katsoen ennallaan. Ryhmien välinen ero oli merkitsevä (p = 0,02). REVERSAL tutkimuksen sekä rosuvastatiinilla tehdyn ORION tutkimuksen tulosten perusteella valtimoiden ateroskleroosi jatkaa etenemistään statiinihoidon aikanakin, jos LDL kolesterolipitoisuus ylittää 2 mmol/l (Nissen ym. 2004, Hatsukami ym. 2005). Jotta plakkien regressio saataisiin käynnistymään, LDL kolesterolipitoisuus pitäisi saada pienemmäksi kuin 2 mmol/l. Jos sepelvaltimotautipotilaalla on useita aterooman kehitystä kiihdyttäviä tekijöitä, jollaisia ovat diabetes ja tupakointi, tai hänellä on akuutti sepelvaltimotapahtuma, LDL kolesterolipitoisuutta täytynee vähentää vieläkin pienemmäksi kuin muilla potilailla, jotta regressio voisi käynnistyä ja valtimotaudin komplikaatiot saataisiin vähennettyä mahdollisimman tehokkaasti (Kovanen ja Pentikäinen 2005, Wiviott ym. 2005). Aivan tuoreen 349 sepelvaltimotautipotilaan aineistolla tehdyn ASTEROID tutkimuksen tulokset vahvistavat nämä löydökset (Nissen ym. 2006). Annoksella 40 mg/vrk toteutetun kaksi vuotta kestäneen rosuvastatiinihoidon myötä saavutettiin keskimäärin LDL kolesterolipitoisuus 1,6 mmol/l ja kiistaton, valtimonsisäisin kaikututkimuksin osoitettu valtimotaudin regressio (p < 0,001). Aiemmin yksilötasolla havaittu valtimotaudin regressio on nyt siis todettu systemaattisena löydöksenä. Kokemuksia suuren vaaran potilaiden lipidihoidosta Toissa syksynä julkaistun dyslipidemioiden hoitosuosituksen mukaan (Dyslipidemiat: Käypä hoito suositus, 2004) suuren vaaran potilaita ovat oireiseen valtimotautiin sairastuneet, kuten sepelvaltimotautipotilaat ja aivojen tai alaraajojen valtimoverenkierron häiriöistä kärsivät. Suuren vaaran potilaita ovat myös ne toistaiseksi oireettomina pysyneet, piilevää valtimotautia sairastavat, joiden kuoleman tai valtimotapahtuman vaara on suunnilleen sama kuin jo diagnosoitua valtimotautia sairastavilla (Dyslipidemiat: Käypä hoito suositus, 2004). Tällaisia suuren vaaran potilaita ovat mm. tyypin 2 diabeetikot ja proteinurian asteelle edennyttä tyypin 1 diabetesta sairastavat ja henkilöt, joilla on perinnöllinen rasva aineenvaihdunnan sairaus, kuten familiaalinen hyperkolesterolemia tai familiaalinen kombinoitunut hyperlipidemia. Valtimotaudin kliinisten ilmentymien kannalta tarkasteltuna näiden oireettomien potilaiden hoidossa kyse on primaaripreventiosta, ja heidän hoitotarpeensa määritetään epidemiologisen vaara arvion mukaan eli käytännössä joko vaarataulukoiden (www.escardio.org) tai vaaray d i n a s i a t Solututkimusten mukaan LDL kolesterolin luonnonmukainen eli fysiologinen pitoisuus plasmassa on alle 1,5 mmol/l. Eläimillä ja luonnonkansoilla LDL kolesterolin pitoisuus on yleensä fysiologisella tasolla. Saavutettaessa LDL kolesterolin fysiologinen pitoisuus tai päästäessä lähelle sitä sepelvaltimotaudin regressio tulee mahdolliseksi ja potilaiden ennuste kohenee. Suuressa valtimotautitapahtuman vaarassa olevia hoidettaessa tulee pyrkiä käynnistämään valtimotaudin regressio eikä vain tyytyä hidastamaan taudin etenemistä. LDL kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti 1753

8 Pitoisuus (mmol/l) 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0 Koska valtimotaudin kehittyminen on monietiologinen tapahtumaketju, pelkän LDL kolesterolipitoisuuden hoitaminen ei riitä. Voitto ensimmäisestä, sotien jälkeen ilmaantuneesta sepelvaltimotautiepidemiasta on perustunut pääasiassa LDL kolesterolipitoisuuden pienenemiseen ja tupakoinnin vähenemiseen (Kuulasmaa ym. 2000). Vähäiseen liikuntaan nähden ravinnon liiallisen energiamäärän seurauksena suhteellinen paino on kuitenkin lisääntymässä kaikkialla maailmassa (Tunstall-Pedoe ja Tolonen 2003). Tällöin metabolinen oireyhtymä ja tyypin 2 diabetes tulevat yhä yleisemmiksi. Väestömme lipidiprofiili onkin nykyisin erilainen kuin muutama vuosikymmen sitten (Kuulasmaa ym. 2000). Pelkän hyperkolesterolemian eli LDL kolesterolin suuren pitoisuuden valtakausi näyttää väistyvän ja tilalle tullee hypertriglyseridemian, pienen HDL kolesterolipitoisuuden ja niihin liittyvän LDL hiukkasten laadullisen heikkenemisen muodostama»kuoleman kolmio» (Manninen ym. 1992, Taskinen 2005). Olemme todennäköisesti järjestyksessä toisen valtimotautiepidemian kynnyksellä. On mahdollista, että tässäkin epidemiassa hoidon tärkein tavoite valtimotautien estämiseksi tulee olemaan LDL kolesterolipitoisuuden tehokas pienentäminen. Jos metabolista oireyhtymää sairastavien LDL kolesterolipitoisuus pienennetään evoluution määräämälle fysiologiselle tasolle, on oletettavaa, ettei valtimotautia kehity. Teollistuneissa maissa Brownin ja Goldstei LDLkolesteroli HDLkolesteroli Triglyseridit Kuva 6. Fysiologinen LDL kolesterolipitoisuus voidaan saavuttaa tehokkaalla lääkityksellä. Seerumin lipidipitoisuudet 15 peräkkäisellä suuren vaaran avohoitopotilaalla tehokkaan kolesterolilääkityksen vakiinnuttua. Suurin osa potilaista saavutti fysiologisen LDL kolesterolipitoisuuden, jonka yläraja 1,5 mmol/l on merkitty poikkiviivalla. Värien symbolit kuten kuvassa 2. laskurien (www.chd taskforce.com) antamien osviittojen avulla. Pohjois Euroopan SCORE taulukoiden laatimisessa Euroopan kardiologinen seura on hyödyntänyt mittavien suomalaisten seurantatutkimusten tietopohjaa. Halusimme arvioida, onko LDL kolesterolin fysiologisen pitoisuuden saavuttaminen suuren vaaran potilailla käytännön työssä mahdollista. Sen vuoksi kokosimme retrospektiivisesti tiedot 15 peräkkäisestä primaari tai sekundaaripreventiopotilaasta, jotka olivat tulleet kirjoittajan (AP) vastaanotolle Linnan Klinikkaan tai Kanta Hämeen keskussairaalaan ja joiden lipidihoito oli saatu stabiiliin vaiheeseen. Potilaista seitsemän oli miehiä ja kahdeksan naisia, ja heidän ikänsä oli keskimäärin 70 vuotta (54 82 v). Tehokkaan statiinihoidon aikana seerumin lipidipitoisuudet olivat keskimäärin (suluissa vaihteluväli) seuraavat: kokonaiskolesteroli 3,3 (2,4 4,7) mmol/l, LDL kolesteroli 1,5 (0,8 2,9) mmol/l, HDL kolesteroli 1,3 (0,7 2,3) mmol/l ja triglyseridit 1,3 (0,8 2,9) mmol/l. Useimpien suuren vaaran potilaiden hoidossa on mahdollista saavuttaa fysiologisen LDL kolesterolipitoisuus (alle 1,5 mmol/l) tai ainakin päästä hyvin lähelle sitä (kuva 6). He tarvitsevat yleensä elämäntapojen tarkistamisen lisäksi lääkehoitoa. Se toteutetaan joko tehokkaimpiin statiineihin eli atorvastatiiniin tai rosuvastatiiniin perustuvana annossuositusten mukaisena monoterapiana tai kolesterolin imeytymistä estävän lääkkeen etsetimibin ja statiinin yhdistelmällä. Lopuksi 1754 A. Palomäki ja P. T. Kovanen

9 nin teesin mukainen fysiologinen LDL kolesterolipitoisuus on useimmiten mahdollista saavuttaa vain elämäntapojen kohentumiseen liittyvän tehokkaan lääkehoidon avulla. Tuoreiden tutkimusten mukaan LDL kolesterolipitoisuuden tehokas pienentäminen parantaa suuren vaaran potilaiden ennustetta (Kovanen ja Pentikäinen 2005). Kliinisten tutkimusten antaman näytön perusteella heidän osaltaan tavoitteena on vähentää kiertävän LDL kolesterolin pitoisuus alle arvon 2 mmol/l. Todennäköisesti fysiologisen eli luonnonmukaisen pitoisuuden (alle 1,5 mmol/l) saavuttaminen toisi heille vielä lisähyötyä ilman kliinisesti merkittäviä haittavaikutuksia (McKenney 2005). Meidän tuleekin pyrkiä käynnistämään valtimotaudin regressio sen sijaan, että tyytyisimme vain hidastamaan taudin etenemistä. Kirjallisuutta Brown MS, Goldstein JL. A receptor-mediated pathway for cholesterol homeostasis. Science 1986;232: Brown MS, Kovanen PT, Goldstein JL. Regulation of plasma cholesterol by lipoprotein receptors. Science 1981;212: Brown MS, Kovanen PT, Goldstein JL, ym. Prenatal diagnosis of homozygous familial hypercholesterolemia: expression of a genetic disease in utero. Lancet 1978;I: Cannon CP, Braunwald E, McCabe CH, Rader DJ, Rouleau JL, Belder R, Joyal SV, Hill KA, Pfeffer MA, Skene AM, for the Pravastatin or Atrovastatin Evaluation and Infection Therapy Thrombolysis in Myocardial Infarction 22 Investigators. Intensive versus moderate lipid lowering with statins after acute coronary syndrome. N Engl J Med 2004;350: Dyslipidemiat [online]. Käypä hoito suositus. Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2004 [päivitetty ]. Saatavissa: Goldstein JL, Brown MS. The low-density lipoprotein pathway and its relation to atherosclerosis. Annu Rev Biochem 1977;46: Goldstein JL, Brown MS. Insights into the pathogenesis of atherosclerosis derived from studies of familial hypercholesterolemia. Kirjassa: Carlson LA, Pernow B, toim. Metabolic risk factors in ischemic cardiovascular disease. New York: Raven Press, 1982, s Hatsukami T, Zhao XQ, Kraiss LW, ym. Assessment of rosuvastatin treatment on carotid atherosclerosis in moderately hypercholesterolemic subjects using high-resolution magnetic resonance imaging. European Society of Cardiologyn Annual Meeting, Tukholma, Ruotsi Abstract n:o 3700 (http://cic. escardio.org/abstractdetails.aspx?id=25168). Jessup W, Kritharides L. Metabolism of oxidized LDL by macrophages. Curr Opin Lipidol 2000;11: Kovanen P. Ateroskleroosin patologia ja molekulaariset syntytavat. Kirjassa: Heikkilä J, Huikuri H, Luomanmäki K, Nieminen MS, Peuhkurinen K, toim. Kardiologia. Jyväskylä: Suomen Kardiologinen Seura, 2000, s Kovanen PT, Bilheimer DW, Goldstein JL, Jaramillo JJ, Brown MS. Regulatory role for hepatic low density lipoprotein receptors in vivo in the dog. Proc Natl Acad Sci U S A 1981;78: Kovanen PT, Palomäki A. Kolesterolitutkimuksen voittokulku 20 vuotta Nobelin palkinnosta. Suom Lääkäril 2005;60: Kovanen PT, Pentikäinen MO. Tehokas statiinihoito heti sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen. Duodecim 2005;121: Kuulasmaa K, Tunstall-Pedoe H, Dobson A, ym. Estimation of contribution of changes in classic risk factors to trends in coronary-event rates across the WHO MONICA Project populations. Lancet 2000;355: LaRosa JC, Grundy SM, Waters DD, Shear C, Barter P, Fruchard J-C, Gotto AM, Greten H, Kastelein JJP, Shepherd J, Wenger NK, for the Treating to New Targets (TNT) investigators. Intensive lipid lowering with atorvastatin in patients with stable coronary disease. N Engl J Med 2005;352: Lee-Rueckert M, Kovanen PT. Mast cell proteases: physiological tools to study functional significance of high density lipoproteins in the initiation of reverse cholesterol transport. Atherosclerosis 2006 (painossa, julkaistu elektronisesti). Manninen V, Tenkanen L, Koskinen P, ym. Joint effects of serum triglyceride and LDL cholesterol and HDL cholesterol concentrations on coronary heart disease risk in the Helsinki Heart Study. Implications for treatment. Circulation 1992;85: McKenney JM. Pharmacologic options for aggressive low-density lipoprotein cholesterol lowering: benefits versus risks. Am J Cardiol 2005;96:60E 66E. Mills GL, Taylaur CE. The distribution and composition of serum lipo proteins in eighteen animals. Comp Biochem Physiol 1971;40B: Nissen SE, Tuzcu EM, Schoenhagen P, Brown BG, Ganz P, Vogel RA, Crowe T, Howard G, Cooper CJ, Brodie B, Grines CL, DeMaria AN, for the REVERSAL Investigators. Effect of intensive compared with moderate lipid-lowering therapy on progression of coronary atherosclerosis. A randomized controlled trial. JAMA 2004;291: Nissen SE, Nicholls SJ, Sipahi I, Libby P, Raichlen JS, Ballantyne CM, Davignon J, Erbel R, Fruchart JC, Tardif JC, Schoenhagen P, Crowe T, Cain V, Wolski K, Goormastic M, Tuzcu EM; ASTER OID Investigators. Effect of very high-intensity statin therapy on regression of coronary atherosclerosis: the ASTEROID trial. JAMA. 2006;295: O Keefe JH, Cordain L, Harris WH, Moe RM, Vogel R. Optimal lowdensity lipoprotein is 50 to 70 mg/dl. Lower is better and physiologically normal. J Am Coll Cardiol 2004;43: Palomäki A. Statiinien oheisvaikutukset. Duodecim 2004;120: Pedersen TR, Faergeman O, Kastelein JJP, Olsson AG, Tikkanen MJ, Holme I, Lytken Larsen M, Bendiksen FS, Lindahl C, Szarek M, Tsai J, for the Incremental Decrease in End Points Through Aggressive Lipid Lowering (IDEAL) Study Group. High-dose atorvastatin vs usual-dose simvastatin for secondary prevention after myocardial infarction. The IDEAL Study: a randomized controlled trial. JAMA 2005;294: Singer II, Scott S, Kazazis DM, Huff JW. Lovastatin, an inhibitor of cholesterol synthesis, induces hydroxymethylglutaryl-coenzyme A reductase directly on membranes of expanded smooth endoplasmic reticulum in rat hepatocytes. Proc Natl Acad Sci U S A 1988;85: Smith EB. Transport, interactions and retention of plasma proteins in the intima: the barrier function of the internal elastic lamina. Eur Heart J 1990;11:E Steinberg D, Parthasarathy S, Carew TE, Khoo JC, Witztum JL. Beyond cholesterol. Modifications of low-density lipoprotein that increase its atherogenicity. N Engl J Med 1989;320: Taskinen MR. Type 2 diabetes as a lipid disorder. Curr Mol Med 2005; 5: Tsai TT, Nallamothu BK, Mukherjee D, ym. Effect of statin use in patients with acute coronary syndromes and a serum low-density lipoprotein <or=80 mg/dl. Am J Cardiol 2005;96: LDL kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti 1755

10 Tunstall-Pedoe H, Tolonen H. MONICA Graphics. Kirjassa: Tunstall- Pedoe H, toim. MONICA Monograph and Multimedia Sourcebook. Geneva: World Health Organization, 2003, s Wiviott SD, Cannon CP, Morrow DA, Kausik KR, Pfeffer MA, Braunwald E, for the PROVE IT-TIMI 22 Investigators. Can low-density lipoprotein be too low? The safety and efficacy of achieving very low low-density lipoprotein with intensive statin therapy. J Am Coll Cardiol 2005;46: Öörni K, Pentikäinen MO, Ala-Korpela M, Kovanen PT. Aggregation, fusion, and vesicle formation of modified low density lipoprotein particles: molecular mechanisms and effects on matrix interactions. J Lipid Res 2000;41: Ari Palomäki, LT, erikoislääkäri, ylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaala, päivystysklinikka Hämeenlinna ja Hämeenlinnan Lääkäriasema Oy Linnan Klinikka Raatihuoneenkatu Hämeenlinna Petri T. Kovanen, professori, johtaja Wihurin Tutkimuslaitos Kalliolinnantie Helsinki 1756

Kuinka ateroskleroosi kehittyy

Kuinka ateroskleroosi kehittyy Sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa 25 64-vuotiaat miehet ja naiset Per 100 000 Kuinka ateroskleroosi kehittyy Katariina Öörni Wihurin tutkimuslaitos Sepelvaltimotautikuolemat Suomessa yhä iäkkäämmillä

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Miten valitsen potilaalleni parhaiten soveltuvan statiinin? Jorma Viikari

Miten valitsen potilaalleni parhaiten soveltuvan statiinin? Jorma Viikari Lääkevaaka Miten valitsen potilaalleni parhaiten soveltuvan statiinin? Jorma Viikari Hyperlipidemioiden hoitolinjat ovat nykyään suhteellisen selkeät. Statiineilla on kiistaton ensisijaislääkkeen asema.

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) EMA/577184/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) Tämä on Repatha-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden avulla

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Statiinien eli 3-hydroksi-3-metyyliglutaryylikoentsyymi

Statiinien eli 3-hydroksi-3-metyyliglutaryylikoentsyymi Lääkevaaka Statiinien oheisvaikutukset Ari Palomäki Suurten etenevien ennustetutkimusten mukaan statiinit vähentävät merkitsevästi sydänja verisuonitauteihin liittyvää kuolleisuutta ja sairastavuutta.

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. 07/2015

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Levite henkilöille, jotka haluavat alentaa veren kolesterolitasoaan 03/2014 Hyvä

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

STATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA

STATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA STATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA Jenni Koskela Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Kansanterveystieteen laitos Marraskuu 2014 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Lipistad 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 20 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 40 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 80 mg kalvopäällysteiset tabletit 27.11.2015, versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Verisuonitaudin riskitekijät

Verisuonitaudin riskitekijät Verisuonitaudin riskitekijät Timo Kouri, LKT, dosentti, oyl, vastuuyksikön päällikkö HUSLAB, Kl.kemia ja hematologia, Meilahden sairaalan laboratorio 30.11.2012 T.Kouri, HUSLAB 1 Laskimotukoksen patofysiologia

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Kolesterolin imeytymisen esto hyperlipidemian hoidossa uudet ja vanhat keinot. Hannu Vanhanen

Kolesterolin imeytymisen esto hyperlipidemian hoidossa uudet ja vanhat keinot. Hannu Vanhanen Lääkevaaka Kolesterolin imeytymisen esto hyperlipidemian hoidossa uudet ja vanhat keinot Hannu Vanhanen Suurentuneen kolesterolipitoisuuden hoitoon on tullut uusi lääkeaine etsetimibi, joka estää kolesterolin

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Kolesterolin endogeeninen tuotanto ja saanti ravinnosta

Kolesterolin endogeeninen tuotanto ja saanti ravinnosta KATSAUS Helena Gylling ja Tatu A. Miettinen Kolesterolin endogeeninen tuotanto ja saanti ravinnosta Kolesterolin keskeytyksetöntä saantia ja toisaalta määrän pysymistä vakiona elimistössä pyrkivät turvaamaan

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA. Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala

DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA. Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala 15.1.2010 Sidonnaisuudet: Olen tehnyt koulutus-, tutkimus- ja konsultaatioyhteistyötä

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Viite: Kansaneläkelaitoksen ja Turun yliopiston välinen tutkimussopimus (Kela 10/26/2007, päivitetty 8.2.2008)

Viite: Kansaneläkelaitoksen ja Turun yliopiston välinen tutkimussopimus (Kela 10/26/2007, päivitetty 8.2.2008) Raportti Statiinien käyttö ja kustannus (STATEAM) - hankkeesta Stateam-hankkeen puolesta: prof. Risto Huupponen, hankkeen vastuullinen johtaja, ja dos. Maarit Jaana Korhonen, erityisasiantuntija, hankkeen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

MAALLIKKO STATIINIMAAILMASSA

MAALLIKKO STATIINIMAAILMASSA Leino Utriainen 20.10.2011 MAALLIKKO STATIINIMAAILMASSA NAISTEN JA PIENIRISKISTEN MIESTEN STATIINILÄÄKITYS Sepelvaltimokuolemien vähentyminen 500 400 300 Miehet 200 100 Naiset 0 1970-72 -74-76 -78-80 -82-84

Lisätiedot

Kuinka ateroskleroosi kehittyy

Kuinka ateroskleroosi kehittyy Sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa 25 64-vuotiaat miehet ja naiset Per 100 000 Kuinka ateroskleroosi kehittyy Katariina Öörni Wihurin tutkimuslaitos Luento Sepelvaltimotautikuolemat Suomessa yhä iäkkäämmillä

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista

FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista Alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja THL, terveyden ja hyvinvoinnin toimiala erkki.vartiainen@thl.fi Tiina Laatikainen LT, tutkimusprofessori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Hyperkolesterolemian uudet hoitovaihtoehdot

Hyperkolesterolemian uudet hoitovaihtoehdot Katsaus tieteessä Niina Matikainen LT, endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri HUS, Meilahden sairaala, endokrinologian klinikka niina.matikainen@hus.fi Hyperkolesterolemian uudet hoitovaihtoehdot

Lisätiedot

Seerumin suurentunut kolesterolipitoisuus on

Seerumin suurentunut kolesterolipitoisuus on Alkuperäistutkimus Miesten LDL-partikkelit ovat pienikokoisempia ja aterogeenisempia kuin naisten Matti Nikkilä, Timo Pitkäjärvi, Pekka Laippala, Timo Koivula, Tiina Solakivi, Terho Lehtimäki, Hannu Jokela,

Lisätiedot

Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa. Raimo Kettunen

Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa. Raimo Kettunen Katsaus Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa Raimo Kettunen Sepelvaltimotautia sairastavat ovat valtimonkovettumistaudin sekundaariprevention tutkituin kohderyhmä. Myös iskeemisen

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Lescol / Lescol Depot. 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lescol / Lescol Depot. 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lescol / Lescol Depot 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Korkea kolesteroli tarkoittaa kolesterolin

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Hapettunut LDL-kolesteroli akuutissa koronaarisyndroomassa

Hapettunut LDL-kolesteroli akuutissa koronaarisyndroomassa Hapettunut LDL-kolesteroli akuutissa koronaarisyndroomassa Olga Rimpilä LK HUS, Sisätautien yksikkö Helsinki 18.1.2011 Tutkielma olga.rimpila@helsinki.fi Ohjaaja: Marja-Riitta Taskinen LT, prof. em., Marit

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Julkisen yhteenvedon osiot. VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Rosuvastatin Stada 5 mg tabletti, kalvopäällysteinen Rosuvastatin Stada 10 mg tabletti, kalvopäällysteinen Rosuvastatin Stada 20 mg tabletti, kalvopäällysteinen Rosuvastatin Stada 40 mg tabletti, kalvopäällysteinen

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Statiinien käyttö ja hoidon vaikuttavuus Suomessa STATEAM-hanke. Risto Huupponen, prof. Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Turun yliopisto

Statiinien käyttö ja hoidon vaikuttavuus Suomessa STATEAM-hanke. Risto Huupponen, prof. Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Turun yliopisto Statiinien käyttö ja hoidon vaikuttavuus Suomessa STATEAM-hanke Risto Huupponen, prof. Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Turun yliopisto Sidonnaisuudet Kansaneläkelaitoksen sosiaalilääketieteellisen

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Cholestagel 625 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Tabletti sisältää 625 mg kolesevelaamihydrokloridia. Täydellinen

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Praluent. 08-2015, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Praluent. 08-2015, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Praluent 08-2015, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Praluent-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

Ravinto ja kolesteroli: käännetään suomalaisten kolesterolitaso taas laskuun

Ravinto ja kolesteroli: käännetään suomalaisten kolesterolitaso taas laskuun Katsaus tieteessä Matti J. Tikkanen LKT, sisätautiopin professori emeritus HYKS, sydän- ja keuhkokeskus, Folkhälsanin tutkimuskeskus, matti.j.tikkanen@helsinki.fi Helena Gylling LKT, kliinisen ravitsemustieteen

Lisätiedot

Matti Uusitupa 18.5.2011. Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään?

Matti Uusitupa 18.5.2011. Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään? Matti Uusitupa 18.5.2011 Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään? Luennon pääasiallinen sisältö Ateroskleroosin patogeneesi ja LDL-kolesteroli Mistä rasvakeskustelu sai taas

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

Alajärven kaupunki Kutsu

Alajärven kaupunki Kutsu Alajärven kaupunki Kutsu 10.1.2012 Tiedotusvälineille Kaupunginhallituksen tiedotustilaisuus Aika Tiistai 17.1.2012 klo 13.00 Paikka Asiat Kaupunginhallituksen kokoushuone Perusturva tiedottaa: - Rasvasairauksien

Lisätiedot

RASVAN LAADUN JA KUIDUN VAIKUTUKSET VLDL- PARTIKKELEIHIN

RASVAN LAADUN JA KUIDUN VAIKUTUKSET VLDL- PARTIKKELEIHIN 1 RASVAN LAADUN JA KUIDUN VAIKUTUKSET VLDL- PARTIKKELEIHIN Interventiotutkimus terveellisestä pohjoismaisesta ruokavaliosta Alisa Alanne Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

KOKONAISKOLESTEROLITASON PREANA- LYYTTISET TEKIJÄT

KOKONAISKOLESTEROLITASON PREANA- LYYTTISET TEKIJÄT KOKONAISKOLESTEROLITASON PREANA- LYYTTISET TEKIJÄT Mari Kuusinen Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikan koulutusohjelma 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

Tieteelliset johtopäätökset

Tieteelliset johtopäätökset Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät tieteelliset johtopäätökset ja valmisteyhteenvedon, myyntipäällysmerkintöjen ja pakkausselosteen muuttamisen perusteet 22 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011

Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011 Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011 Taustatiedote tarjoaa lisätietoa seuraavista aiheista: Kasvistanolit; mitä ne ovat, kuinka ne toimivat ja miten ne eroavat kasvisteroleista Nykykäsitys kasvistanolien

Lisätiedot

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten Koonnut: Sanna Muukka Sydän- ja verisuonitautien osuus kaikista kuolemansyistä on noin puolet ja sepelvaltimotaudin yksinään vajaa 30 prosenttia. Vaikka suomalaisten sydän- ja verisuoniterveys on parantunut

Lisätiedot

Lipidien aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkeaineet

Lipidien aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkeaineet 44. Lipidien aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkeaineet Lipidien aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkeaineet Hyperlipidemioilla tarkoitetaan rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä, joissa kolesterolia tai triglyseridejä

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Dyslipidemiat

Käypä hoito -suositus. Dyslipidemiat Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 8.4.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Eläinperäiset elintarvikkeet Maksa Elimistön oma kolesterolin tuotanto Kolesteroli D-vitamiinin tuotantoon

Lisätiedot

Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi?

Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Aikuisten diabetes Mikko Syvänne Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Diabetes määritellään plasman glukoosipitoisuuden mukaan, mutta glykemian tehokas hoito ehkäisee lähinnä diabeteksen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valkoinen tai vaalea kapselinmuotoinen tabletti, joka on noin 2,60 mm paksu, ja jossa toisella puolella tunnus 414.

VALMISTEYHTEENVETO. Valkoinen tai vaalea kapselinmuotoinen tabletti, joka on noin 2,60 mm paksu, ja jossa toisella puolella tunnus 414. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Ezetrol 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 10 mg etsetimibiä. Apuaine(et), joiden vaikutus tunnetaan: Yksi tabletti

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Miksi kaurakuitu on terveyden lähde?

Miksi kaurakuitu on terveyden lähde? Miksi kaurakuitu on terveyden lähde? Tuula Sontag-Strohm Elintarviketeknologia/ Viljateknologia ryhmä Helsingin yliopisto 29.10.2009 Monipuolinen kaura-seminaari MITÄ KAURAKUITU ON JA MISSÄ SITÄ ON? Kauran

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Cholestagel 625 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Tabletti sisältää 625 mg kolesevelaamihydrokloridia (jäljempänä

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

POTILASLAIN JA DYSLIPIDEMIOIDEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN DYSLIPIDEMIOIDEN STATIINIHOIDOSSA

POTILASLAIN JA DYSLIPIDEMIOIDEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN DYSLIPIDEMIOIDEN STATIINIHOIDOSSA POTILASLAIN JA DYSLIPIDEMIOIDEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN DYSLIPIDEMIOIDEN STATIINIHOIDOSSA Piela Litmanen Pro Gradu -tutkielma Kansanterveystiede Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Vaihdevuosi-ikäisistä naisista joka toisella on

Vaihdevuosi-ikäisistä naisista joka toisella on Katsaus Risto Kaaja Sepelvaltimotauti on naisten yleisin kuolinsyy, ja neljännes naisista kuolee siihen. Tärkeimpiä vaaratekijöitä ovat metabolinen oireyhtymä, diabetes, hypertensio, dyslipidemia ja tupakointi,

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa

Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa Klaus Olkkola Lääkeaineen vaikutusten ymmärtäminen edellyttää, että sekä kyseisen aineen farmakokinetiikka että farmakodynamiikka tunnetaan. Farmakokinetiikka

Lisätiedot