LDL kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LDL kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti"

Transkriptio

1 Katsaus Ari Palomäki ja Petri T. Kovanen LDL kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti Elimistön kaikki solut tarvitsevat kolesterolia kalvojensa rakennusaineeksi. Kun plasman LDL kolesterolipitoisuus on noin 0,5 mmol/l, solut saavat käyttöönsä riittävästi kolesterolia ja niiden LDL reseptorien säätely on optimaalista. Pitoisuuden ylittäessä 1,5 mmol/l LDL reseptorit kyllästyvät. Solututkimusten mukaan LDL kolesterolipitoisuuden luonnonmukaisen eli fysiologisen vaihtelun yläraja on siis 1,5 mmol/l. Luonnonkansoilla plasman LDL kolesterolipitoisuus on ollut fysiologisella tasolla, mutta jälkiteollisessa yhteiskunnassa elävillä se on moninkertainen. Niinpä merkittävä osa heistä sairastuu valtimotautiin. LDL kolesterolipitoisuuden tehokas pienentäminen statiinilääkityksellä on vähentänyt sydän ja verisuonitautien aiheuttamaa kuolleisuutta. Fysiologisen pitoisuuden (alle 1,5 mmol/l) saavuttaminen mahdollistaa valtimonseinämien ateroomien regression ja parantaa valtimotautipotilaiden ennustetta entisestään. Meidän tuleekin pyrkiä käynnistämään valtimotaudin regressio sen sijaan, että tyytyisimme vain hidastamaan taudin etenemistä. E limistömme kaikki solut tarvitsevat kolesterolia kalvojensa rakennusaineeksi. Kolesterolin saannin turvaamiseksi soluilla on käytössään kaksi järjestelmää: ne joko ottavat tai valmistavat kolesterolia (Brown ja Goldstein 1986). Solut ottavat LDL kolesterolia LDL reseptoreittensa avulla. Reseptorit sitovat soluvälinesteen LDL hiukkasia ja kuljettavat ne solujen sisään, jolloin hiukkasista vapautuu kolesterolia solujen käytettäväksi. Lisäksi kaikki solut kykenevät valmistamaan kolesterolia hydroksimetyyli glutaryylikoentsyymi A (HMG CoA) reduktaasientsyymin säätelemän synteesiketjun lopputuotteena. Molemmat järjestelmät ovat tarkan säätelyn alaisia ja toisistaan riippuvaisia. Kaksoissäätely takaa, että soluilla on aina riittävä mutta ei liiallinen määrä kolesterolia. Viime joulukuussa tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun dallasilaiset tutkijat Joseph L. Goldstein ja Michael S. Brown vastaanottivat Nobelin palkinnon kolesteroliaineenvaihduntaa ja erityisesti LDL reseptoreita koskevista tutkimuksistaan (Kovanen ja Palomäki 2005). Tukholmassa pitämässään juhlaesitelmässä he esittivät teesin, jonka mukaan ihmisen kuten muidenkin nisäkkäiden seerumin luonnonmukainen eli fysiologinen LDL kolesterolipitoisuus on alle 1,5 mmol/l (Brown ja Goldstein 1986). Käsittelemme tätä teesiä katsauksessamme nobelistien esittämän tutkimustiedon ja tuoreimpien kliinisten lääketutkimusten valossa. Arvioimme myös suuressa valtimotautitapahtuman vaarassa olevien potilaiden mahdollisuuksia saavuttaa LDL kolesterolin fysiologinen pitoisuus. Duodecim 2006;122:

2 LDL kolesterolin fysiologinen pitoisuus Kuinka voidaan arvioida, mikä on LDL kolesterolin fysiologinen pitoisuus? Kysymys ratkesi soluviljelyolosuhteissa tehtyjen LDL reseptoritutkimuksien avulla. Luonnon nisäkkäillä todetut löydökset tukevat solubiologisissa kokeissa saatujen tulosten tulkintoja. Saavuttaakseen kohdesolun esimerkiksi rasvasolun, luurankolihassolun tai sydänlihassolun kapillaarisuonessa olevan LDL hiukkasen on poistuttava verenkierrosta (kuva 1). Endoteelisolut kuljettavat LDL hiukkasia lävitseen ns. transsytoottisissa rakkuloissa (Kovanen 2000). Soluvälinesteeseen joutuneet LDL hiukkaset tarttuvat solujen pinnalla oleviin LDL reseptoreihin ja päätyvät solujen sisään reseptoreiden kuljettamina. Kun solut ovat saaneet tarpeeksi Endoteelisolu Solun LDL-reseptoreitten kyllästymisaste (%) LDL Kapillaari 100 Imusuoni LDLreseptori Kudossolu 50 kolesterolia, niiden LDL reseptorituotanto pysähtyy. Tällöin ne eivät ota enää LDL hiukkasia eikä niihin pääse kertymään kolesterolia. Ylimääräiset LDL hiukkaset kulkeutuvat erittäin nopeasti kapillaaria ympäröivästä soluvälinesteestä imusuonia pitkin takaisin verenkiertoon, joten kolesterolia ei kerry myöskään soluvälinesteeseen (kuva 1). Fibroblasteilla tehdyissä soluviljelytutkimuksissa on osoitettu, että LDL reseptorien säätely on tehokkaimmillaan, jos soluviljelynesteen LDL kolesterolipitoisuus on noin 0,05 mmol/l (Brown ja Goldstein 1986). Niinpä myös kudosten soluvälinesteen pitoisuuden pitäisi olla tämänsuuruinen. Jotta soluvälinesteen pitoisuus olisi 0,05 mmol/l, täytyy veriplasman LDL kolesterolipitoisuuden olla kymmenkertainen eli 0,5 mmol/l, sillä endoteelieste hidastaa tehok ,05 0,5 0,15 1,5 LDL-kolesterolin pitoisuus (mmol/l) Soluvälineste Veriplasma Kuva 1. LDL hiukkasten kulkeutuminen kudoksissa. Kapillaariverenkierrosta soluvälinesteeseen suodattuneet LDL hiukkaset tarttuvat LDL reseptoreihin, joiden avulla solut ottavat hiukkaset sisäänsä. Solut käyttävät niiden sisältämän kolesterolin rakennusaineekseen. Ylimääräiset hiukkaset kulkeutuvat nopeasti imusuonia pitkin takaisin verenkiertoon. Kuva 2. LDL reseptorien toiminta suhteutettuna LDL kolesterolipitoisuuteen. LDL reseptorit kyllästyvät, kun plasman LDL kolesterolipitoisuus on yli 1,5 mmol/l (punainen alue). Reseptorien toiminta on optimaalinen, kun LDL kolesterolin pitoisuus on plasmassa noin 0,5 mmol/l eli 0,05 mmol/l soluvälinesteessä (vihreä alue). Plasman fysiologisen LDL kolesterolipitoisuuden alarajaa ei ole kyetty määrittämään A. Palomäki ja P. T. Kovanen

3 kaasti LDL hiukkasten siirtymistä veriplasmasta soluvälinesteeseen (Smith 1990). LDL reseptorit kyllästyvät soluviljelynesteen LDL kolesterolipitoisuuden suurentuessa yli arvon 0,15 mmol/l, jota vastaava pitoisuus plasmassa on siis 1,5 mmol/l (Goldstein ja Brown 1977) (kuva 2). Voimmekin päätellä, että evoluution aikana kehittyneet endoteelieste ja LDL reseptoreiden säätelyalue määräävät yhdessä plasman LDL kolesterolipitoisuuden fysiologisen ylärajan, joka on 1,5 mmol/l. Sen ylittävät pitoisuudet ovat solujen LDL reseptorisäätelyn kannalta suprafysiologisia eli liian suuria. Edellä esitettyjen kokeellisten soluhavaintojen soveltumista koko elimistön kolesteroliaineenvaihduntaan voidaan arvioida perehtymällä eläinkunnassa esiintyviin LDL kolesterolipitoisuuksiin. Useilla luonnossa elävillä nisäkkäillä plasman LDL kolesterolipitoisuus on hieman alle 1 mmol/l eli suunnilleen sama kuin fibroblastitutkimusten perusteella fysiologisiksi arvioidut pitoisuudet (Mills ja Taylaur 1971) (kuva 3). Pitoisuus on sama ihmiselläkin syntymän aikaan, jolloin ympäristötekijät eivät ole vielä ehtineet vaikuttaa suoraan elimistöön (Brown ym. 1978, Goldstein ja Brown 1982). On tärkeää huomata, että näinkin pieni pitoisuus on riittävä ajankohtana, jolloin solujen kolesterolintarve on erittäin suuri kasvuun liittyvän solunjakautumisen ja solukalvojen rakentamisen vuoksi. Myös metsästäjä keräilijäkulttuureissa eläneillä aikuisilla ihmisillä plasman kolesterolipitoisuus on ollut erittäin pieni. O Keefen ym. (2004) mukaan plasman kokonaiskolesterolipitoisuus on ollut arktisten alueiden inuiiteilla ja afrikkalaisilla pygmeillä noin 2,5 3,8 mmol/l ja vastaava LDL kolesterolipitoisuus arviolta 1,2 1,9 mmol/l. Suprafysiologinen LDL kolesterolipitoisuus valtimon seinämässä Seerumin LDL-kolesterolipitoisuus (mmol/l) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0 Suuren vaaran potilaat Fysiologinen pitoisuus Rotta Marsu Lammas Kaniini Lehmä Ilves Apina Sika Hamsteri Luonnonkansat Suomalainen mies Kuva 3. Nisäkkäiden plasman LDL kolesterolipitoisuuksia. Useimmilla tutkituista nisäkkäistä pitoisuus on LDL reseptorien säätelyn tehokkaalla eli fysiologisella alueella. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa elävien ihmisten keskimääräinen LDL kolesterolipitoisuus on selvästi sitä suurempi. Myös eurooppalaisen nykysuosituksen mukainen suuren vaaran potilaiden tavoitepitoisuuden yläraja 2,5 mmol/l on selvästi suurempi kuin fysiologisen pitoisuuden yläraja 1,5 mmol/l. Pitoisuuksien ylärajat on merkitty kuvaan katkoviivoin. Värien symbolit kuten kuvassa 2. Suurten ja keskisuurten valtimoiden paksussa sisäkerroksessa eli intimassa LDL hiukkasten aineenvaihdunta poikkeaa kuvassa 1 esitetystä, muita kudoksia koskevasta aineenvaihdunnasta. Tämä johtuu valtimon seinämän poikkeuksellisesta rakenteesta ja aiheuttaa LDL kolesterolipitoisuuden suurentumisen valtimon seinämässä kymmenkertaiseksi muihin kudoksiin verrattuna (kuva 4A). Läpäistyään valtimononteloa peittävän endoteelin LDL hiukkasten on kulkeuduttava intimanesteessä kohdesolujen eli sileälihassolujen pinnalle. Koska intimassa ei ole kapillaarisuonia, hiukkasten on kulkeuduttava usein jopa kymmenien solukerrosten välitse saavuttaakseen intiman syvimmät solukerrokset. Inti LDL kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti 1749

4 A LDL Valtimonontelo B LDL HDL Endoteeli I N TI HDLreseptori Sileälihassolu Proteoglykaani Jätereseptori M A Kollageeni Muuntunut LDL Vaahtosolu M ED Sisempi elastinen levy I A Imusuoni Imusuoni Kuva 4. LDL hiukkaset valtimon seinämässä. A) Valtimon seinämän sisäkerroksessa eli intimassa ei ole kapillaareja eikä imusuonia. Niinpä hiukkaset joutuvat kulkeutumaan nestevirran mukana intiman läpi mediakerroksessa oleviin imuteihin tai palaamaan vastavirtaan takaisin valtimononteloon. Hitaan poistuman seurauksena LDL hiukkasten pitoisuus intimassa suurenee, kunnes pitoisuus on sama kuin plasmassa. Niinpä intimanesteen LDL pitoisuus on kymmenkertainen muiden kudosten soluvälinesteeseen verrattuna (vrt. kuva 1). B) Rasvajuoste, ateroskleroosin ensiaste. LDL hiukkaset tarttuvat sileälihassolujen muodostamaan proteoglykaaneista ja kollageenista koostuvaan tukiverkkoon. Jumiutuneet LDL hiukkaset muuntuvat esimerkiksi hapettumalla ja joutuvat intimaan tulleiden makrofagien syömiksi jätereseptorien välityksellä. Makrofagit poistavat lakkaamatta muuntuneita LDL hiukkasia. Sen seurauksena kolesteroli täyttää makrofagit, joista tulee suurikokoisia vaahtosoluja. Intimaan virranneet HDL hiukkaset tarttuvat vaahtosolujen HDL reseptoreihin, poistavat kolesterolia soluista ja kuljettavat kolesterolin imusuonten kautta takaisin verenkiertoon. massa ei ole myöskään imusuonia. Niinpä ylimääräisten LDL hiukkasten on kulkeuduttava koko intiman läpi valtimon keskikerrokseen eli mediaan, jossa ovat lähimmät imusuonet. LDL hiukkasten pääsy sinne on kuitenkin vaikeaa tai mahdotonta, koska intiman ja median erottaa toisistaan tiivis elastinen levy. Niinpä intimanesteessä olevien LDL hiukkasten pitäisi palata takaisin verenkiertoon samaa tietä kuin tulivatkin. Paluu vastavirtaa takaisin verenkiertoon on kuitenkin hidasta, ja intimaan virtaa koko ajan uusia LDL hiukkasia (kuva 4A). Intimanesteen LDL hiukkaspitoisuus kasvaa vähitellen ja saavuttaa lopulta saman pitoisuuden kuin verenkierrossa, eli se on kymmenkertainen verrattuna kapillaareja ja imusuonia sisältävien kudosten kudosnesteeseen (Smith 1990). Muihin kudoksiin verrattuna poikkeuksellisen suuren LDL kolesterolipitoisuuden vuoksi valtimon seinämä on erityisen altis ateroskleroosin kehittymiselle. Tätä vaaraa lisää nykyihmisen keskimääräinen LDL kolesterolipitoisuus 3 4,5 mmol/l, joka on moninkertainen fysiologiseen pitoisuuteen nähden. Valtimon intimassa positiivisesti varautuneet LDL hiukkaset tarttuvat sileälihassolujen muodostamaan solunulkoiseen negatiivisesti varautuneeseen tukiverkkoon (kuva 4B) (Kovanen 2000). Jumiutuneet LDL hiukkaset muuntuvat ajan myötä joko hapettumalla tai entsymaat 1750 A. Palomäki ja P. T. Kovanen

5 tisesti, mikä on ateroskleroottisen kolesterolin kertymäprosessin patofysiologinen alkutapahtuma (Steinberg ym. 1989, Öörni ym. 2000). LDL hiukkasten muuntumista edistävät muun muassa tupakointi ja verenpainetautiin liittyvä lisääntynyt angiotensiiniaktiivisuus. Erityisen herkkiä muuntumaan ovat normaalia pienikokoisemmat LDL hiukkaset (small dense LDL), joita todetaan metabolisen oireyhtymän, tyypin 2 diabeteksen sekä suurentuneen triglyseridipitoisuuden ja pienentyneen HDL kolesterolipitoisuuden yhteydessä (Taskinen 2005). Hapettumalla muuntuneet LDL hiukkaset houkuttelevat valtimon intimaan verestä monosyyttejä, jotka erilaistuvat intimassa makrofageiksi ja alkavat kerätä sisäänsä hapettuneita LDL hiukkasia jätereseptoriensa välityksellä (Steinberg ym. 1989). Jätereseptorit ottavat toisin kuin LDL reseptorit solujen sisään muuntuneita LDL hiukkasia kontrolloimattomasti. Makrofagit kykenevät pilkkomaan hapettuneiden LDL hiukkasten sisältämiä valkuaisaineita, hiilihydraatteja, fosfolipidejä ja triglyseridejä mutta eivät niiden kolesterolia (Goldstein ja Brown 1982). Niinpä kolesterolin täytyy siirtyä makrofageista HDL hiukkasiin. Tämä reitti on kuitenkin osittain tukossa, sillä hapettunut LDL estää kolesterolia poistumasta makrofageista HDL hiukkasiin ja niiden mukana imusuonten kautta takaisin verenkiertoon (Jessup ja Kritharides 2000). Lisäksi intiman proteolyyttiset entsyymit hajottavat HDL hiukkasia ja muuntavat ne kyvyttömiksi ottamaan vastaan kolesterolia makrofageista (Lee-Rueckert ja Kovanen 2006). Koska hapettuneiden LDL hiukkasten otto makrofageihin on jatkuvaa eivätkä HDL hiukkaset kykene poistamaan tehokkaasti LDL peräistä kolesterolia makrofageista, makrofagit täyttyvät kolesterolista. Tällaisia kolesterolia pullollaan olevia makrofageja kutsutaan vaahtosoluiksi. Hapettunut LDL estää myös kolesterolia täynnä olevia makrofageja palaamasta verenkiertoon. Valtimon seinämän vaahtosoluiksi muuttuneet makrofagit jatkavat muuntuneiden LDL hiukkasten syömistä kontrolloimattomasti kuolemaansa saakka. Kuolleiden vaahtosolujen sisältämä kolesteroli jää valtimon seinämään muodostamaan ateroskleroottisen plakin nekroottista rasvaydintä. Tämä on plakin kasvun kriittisin ja vaarallisin vaihe, sillä silloin kliinisesti merkityksettömästä rasvajuosteesta muodostuu tulehdusreaktiota sisältävä ateroskleroottinen plakki, joka saattaa myöhemmin revetä ja aiheuttaa aterotromboottisia komplikaatioita (Kovanen 2000). Hoito tehokkailla statiiniannoksilla Epidemiologisten tutkimusten mukaan valtimotaudin vaara on sitä pienempi, mitä pienempi on plasman LDL kolesterolipitoisuus. Käytännön potilastyössä tämä tarkoittaa LDL kolesterolipitoisuuden pienentämistä mahdollisimman tehokkaasti, jotta hoidosta saataisiin paras hyöty. Moderni lääkehoito mahdollistaa tavoitteiden asettamisen jopa pitoisuuksiin, jotka ovat fysiologisella alueella. Viime vuosiin saakka ei kuitenkaan ole ollut tiedossa, kuinka vähäiseksi LDL kolesterolin pitoisuus voidaan pienentää turvallisesti. HMG CoA reduktaasin estäjät eli statiinit vähentävät maksassa tapahtuvaa kolesterolisynteesiä siten, että ne estävät kolesterolin synteesiketjun eli mevalonaattiketjun alkupään toimintaa (Palomäki 2004, Kovanen ja Palomäki 2005). Kun maksasolujen kolesterolintuotanto vähenee, ne alkavat tuottaa pinnalleen LDL reseptoreita saadakseen enemmän LDL hiukkasten kolesterolia (Brown ym. 1981). Sen myötä veressä kiertävien LDL hiukkasten määrä vähenee ja LDL kolesterolin pitoisuus voi pienentyä jopa yli 50 %. Maksan LDL reseptoreiden toiminnan kiihdyttäminen on statiinivaikutuksen perusmekanismi (Kovanen ym. 1981). Reseptoristimulaation tehokkuus LDL kolesterolipitoisuuden pienentämisessä onkin tehnyt statiineista hyperkolesterolemian hoidon tärkeimmän lääkeaineryhmän (Kovanen ja Palomäki 2005). Vaikka maksasolujen kolesterolisynteesiä hidastetaan ja plasman LDL kolesterolipitoisuus pienenee, maksan oma kolesterolinsaanti on turvattu. Maksa saa suolesta imeytynyttä kolesterolia, ja lisäksi maksasolut tehostavat LDL kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti 1751

6 LDL reseptoreitten ja HMG CoA reduktaasin tuotantoa (Singer ym. 1988). Myös maksan ulkopuolisten solujen kolesterolinsaanti on turvattu tehokkaan lääkehoidon aikana: kun plasman LDL kolesterolipitoisuus ja sen myötä myös soluvälinesteen LDL pitoisuus pienenevät fysiologiselle alueelle, solut alkavat tuottaa enemmän kolesterolia ja ottaa LDL hiukkasia sisäänsä entistä tehokkaammin. Käsityksemme statiinihoidon myönteisestä vaikutuksesta potilaiden ennusteeseen perustuu vuodesta 1994 alkaen julkaistujen lumekontrolloitujen tutkimusten tuloksiin (Kovanen ja Palomäki 2005). Aktiivihoitona niissä on käytetty yleensä lääkkeiden ekvivalentteja vuorokausiannoksia, kuten 10 mg atorvastatiinia, 20 mg simvastatiinia, 40 mg pravastatiinia tai lovastatiinia tai 80 mg fluvastatiinia. Parin viime vuoden aikana julkaistut, entistä tehokkaampia hoitoja koskevat tutkimukset sepelvaltimotautipotilailla ovat kuitenkin tuoneet merkittävää lisätietoa, joka on samalla asettanut lipidihoidon suositukset uuteen valoon. TNT, IDEAL, ja PROVE IT tutkimuksissa verrattiin tehokasta, standardiannoksista statiinihoitoa (atorvastatiinia 10 mg, simvastatiinia mg tai pravastatiinia 40 mg vuorokaudessa) atorvastatiinin maksimiannoksiseen (80 mg/vrk) käyttöön (Cannon ym. 2004, LaRosa ym. 2005, Pedersen ym. 2005). Asetelmasta riippumatta tulokset olivat yhdensuuntaiset: LDL kolesterolin pitoisuuden pienentäminen välille 1,6 2,1 mmol/l paransi potilaiden ennustetta paremmin kuin vähempitehoinen hoito, jolla saavutettiin LDLkolesterolin pitoisuus 2,5 2,7 mmol/l. PROVE IT alatutkimuksessa selvitettiin akuutin sepelvaltimotapahtuman yhteydessä aloitetulla hoidolla saavutetun LDL kolesterolipitoisuuden yhteyttä potilaiden ennusteeseen (Wiviott ym. 2005). Statiinihoidon hyöty osoittautui parhaaksi, kun saavutettiin fysiologinen (alle 1,5 mmol/l) LDL kolesterolipitoisuus (kuva 5). Eri muuttujien vakioinnin jälkeen ennuste näytti kohentuvan edelleen saavutettaessa LDL kolesterolipitoisuus alle 1,0 mmol/l. Kliinisesti merkittäviä haittavaikutuksia ei ilmaantunut tehokkaamman hoidon aikana enempää Päätetapahtumia (%) < 1,0 1,0 1,5 1,5 2,0 2,0 2,5 2,5 (keskim.) LDL-kolesterolipitoisuus Lääkehoito Atorvastatiini 80 mg/vrk Pravastatiini 40 mg/vrk Kuva 5. Fysiologisen LDL kolesterolipitoisuuden saavuttaminen parantaa sepelvaltimotautia sairastavien ennustetta. PROVE IT tutkimuksessa atorvastatiinilla hoidettujen potilaiden ennuste akuutin sepelvaltimotapahtuman jälkeen saavutetun LDL kolesterolipitoisuuden mukaan ryhmiteltyinä ja pravastatiinilla hoidettuihin verrattuna (Cannon ym. 2004, Wiviott ym. 2005). Ensisijaisia päätetapahtumia ilmaantui vähiten potilaille, joiden LDL kolesterolipitoisuus oli fysiologisella alueella. kuin vähemmän tehokkaan standardihoidon aikana, eikä fysiologisen LDL kolesterolipitoisuuden saavuttamiseen liittynyt lisääntynyttä haittavaikutusten vaaraa verrattuna suurempiin LDL kolesterolipitoisuuksiin. Löydöstä tukee Tsain ym. (2005) hiljattain julkaisema havainto akuutin sepelvaltimotapahtuman ennusteesta. He analysoivat tiedot 155 potilaasta, joiden LDL kolesteroliarvo oli ilman statiinihoitoa enintään 2 mmol/l sairaalaan tullessa. Kuuden kuukauden seurannassa kuoleman, uusintainfarktin tai aivohalvauksen vaara oli ilman statiinilääkitystä hoidetuilla potilailla 29,0 % mutta statiinihoidon kera kotiutetuilla vain 9,5 %. Tämä suuri ero oli myös tilastollisesti erittäin merkitsevä (p = 0,005). Uusien suurten ennustetutkimusten tavoin myös REVERSAL tutkimuksessa verrattiin tavanomaista statiinihoitoa (pravastatiinia 40 mg/vrk) atorvastatiinin maksimiannokseen 1752 A. Palomäki ja P. T. Kovanen

7 80 mg/vrk. Tutkimuksessa selvitettiin 502 potilaan sepelvaltimotaudin etenemistä valtimonsisäisen kaikututkimuksen avulla (Nissen ym. 2004). Tällöin pystyttiin kuvantamaan ateroskleroottisen prosessin etenemistä tarkemmin kuin angiografialla. Pravastatiinilla saavutettiin keskimäärin LDL kolesterolipitoisuus 2,8 mmol/l ja atorvastatiinilla 2,0 mmol/l. Seuranta kesti yhteensä puolitoista vuotta, jona aikana valtimon seinämän sisäisten ateroomien koko lisääntyi pravastatiiniryhmässä 2,7 %, kun taas atorvastatiiniryhmässä se pysyi käytännöllisesti katsoen ennallaan. Ryhmien välinen ero oli merkitsevä (p = 0,02). REVERSAL tutkimuksen sekä rosuvastatiinilla tehdyn ORION tutkimuksen tulosten perusteella valtimoiden ateroskleroosi jatkaa etenemistään statiinihoidon aikanakin, jos LDL kolesterolipitoisuus ylittää 2 mmol/l (Nissen ym. 2004, Hatsukami ym. 2005). Jotta plakkien regressio saataisiin käynnistymään, LDL kolesterolipitoisuus pitäisi saada pienemmäksi kuin 2 mmol/l. Jos sepelvaltimotautipotilaalla on useita aterooman kehitystä kiihdyttäviä tekijöitä, jollaisia ovat diabetes ja tupakointi, tai hänellä on akuutti sepelvaltimotapahtuma, LDL kolesterolipitoisuutta täytynee vähentää vieläkin pienemmäksi kuin muilla potilailla, jotta regressio voisi käynnistyä ja valtimotaudin komplikaatiot saataisiin vähennettyä mahdollisimman tehokkaasti (Kovanen ja Pentikäinen 2005, Wiviott ym. 2005). Aivan tuoreen 349 sepelvaltimotautipotilaan aineistolla tehdyn ASTEROID tutkimuksen tulokset vahvistavat nämä löydökset (Nissen ym. 2006). Annoksella 40 mg/vrk toteutetun kaksi vuotta kestäneen rosuvastatiinihoidon myötä saavutettiin keskimäärin LDL kolesterolipitoisuus 1,6 mmol/l ja kiistaton, valtimonsisäisin kaikututkimuksin osoitettu valtimotaudin regressio (p < 0,001). Aiemmin yksilötasolla havaittu valtimotaudin regressio on nyt siis todettu systemaattisena löydöksenä. Kokemuksia suuren vaaran potilaiden lipidihoidosta Toissa syksynä julkaistun dyslipidemioiden hoitosuosituksen mukaan (Dyslipidemiat: Käypä hoito suositus, 2004) suuren vaaran potilaita ovat oireiseen valtimotautiin sairastuneet, kuten sepelvaltimotautipotilaat ja aivojen tai alaraajojen valtimoverenkierron häiriöistä kärsivät. Suuren vaaran potilaita ovat myös ne toistaiseksi oireettomina pysyneet, piilevää valtimotautia sairastavat, joiden kuoleman tai valtimotapahtuman vaara on suunnilleen sama kuin jo diagnosoitua valtimotautia sairastavilla (Dyslipidemiat: Käypä hoito suositus, 2004). Tällaisia suuren vaaran potilaita ovat mm. tyypin 2 diabeetikot ja proteinurian asteelle edennyttä tyypin 1 diabetesta sairastavat ja henkilöt, joilla on perinnöllinen rasva aineenvaihdunnan sairaus, kuten familiaalinen hyperkolesterolemia tai familiaalinen kombinoitunut hyperlipidemia. Valtimotaudin kliinisten ilmentymien kannalta tarkasteltuna näiden oireettomien potilaiden hoidossa kyse on primaaripreventiosta, ja heidän hoitotarpeensa määritetään epidemiologisen vaara arvion mukaan eli käytännössä joko vaarataulukoiden (www.escardio.org) tai vaaray d i n a s i a t Solututkimusten mukaan LDL kolesterolin luonnonmukainen eli fysiologinen pitoisuus plasmassa on alle 1,5 mmol/l. Eläimillä ja luonnonkansoilla LDL kolesterolin pitoisuus on yleensä fysiologisella tasolla. Saavutettaessa LDL kolesterolin fysiologinen pitoisuus tai päästäessä lähelle sitä sepelvaltimotaudin regressio tulee mahdolliseksi ja potilaiden ennuste kohenee. Suuressa valtimotautitapahtuman vaarassa olevia hoidettaessa tulee pyrkiä käynnistämään valtimotaudin regressio eikä vain tyytyä hidastamaan taudin etenemistä. LDL kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti 1753

8 Pitoisuus (mmol/l) 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0 Koska valtimotaudin kehittyminen on monietiologinen tapahtumaketju, pelkän LDL kolesterolipitoisuuden hoitaminen ei riitä. Voitto ensimmäisestä, sotien jälkeen ilmaantuneesta sepelvaltimotautiepidemiasta on perustunut pääasiassa LDL kolesterolipitoisuuden pienenemiseen ja tupakoinnin vähenemiseen (Kuulasmaa ym. 2000). Vähäiseen liikuntaan nähden ravinnon liiallisen energiamäärän seurauksena suhteellinen paino on kuitenkin lisääntymässä kaikkialla maailmassa (Tunstall-Pedoe ja Tolonen 2003). Tällöin metabolinen oireyhtymä ja tyypin 2 diabetes tulevat yhä yleisemmiksi. Väestömme lipidiprofiili onkin nykyisin erilainen kuin muutama vuosikymmen sitten (Kuulasmaa ym. 2000). Pelkän hyperkolesterolemian eli LDL kolesterolin suuren pitoisuuden valtakausi näyttää väistyvän ja tilalle tullee hypertriglyseridemian, pienen HDL kolesterolipitoisuuden ja niihin liittyvän LDL hiukkasten laadullisen heikkenemisen muodostama»kuoleman kolmio» (Manninen ym. 1992, Taskinen 2005). Olemme todennäköisesti järjestyksessä toisen valtimotautiepidemian kynnyksellä. On mahdollista, että tässäkin epidemiassa hoidon tärkein tavoite valtimotautien estämiseksi tulee olemaan LDL kolesterolipitoisuuden tehokas pienentäminen. Jos metabolista oireyhtymää sairastavien LDL kolesterolipitoisuus pienennetään evoluution määräämälle fysiologiselle tasolle, on oletettavaa, ettei valtimotautia kehity. Teollistuneissa maissa Brownin ja Goldstei LDLkolesteroli HDLkolesteroli Triglyseridit Kuva 6. Fysiologinen LDL kolesterolipitoisuus voidaan saavuttaa tehokkaalla lääkityksellä. Seerumin lipidipitoisuudet 15 peräkkäisellä suuren vaaran avohoitopotilaalla tehokkaan kolesterolilääkityksen vakiinnuttua. Suurin osa potilaista saavutti fysiologisen LDL kolesterolipitoisuuden, jonka yläraja 1,5 mmol/l on merkitty poikkiviivalla. Värien symbolit kuten kuvassa 2. laskurien (www.chd taskforce.com) antamien osviittojen avulla. Pohjois Euroopan SCORE taulukoiden laatimisessa Euroopan kardiologinen seura on hyödyntänyt mittavien suomalaisten seurantatutkimusten tietopohjaa. Halusimme arvioida, onko LDL kolesterolin fysiologisen pitoisuuden saavuttaminen suuren vaaran potilailla käytännön työssä mahdollista. Sen vuoksi kokosimme retrospektiivisesti tiedot 15 peräkkäisestä primaari tai sekundaaripreventiopotilaasta, jotka olivat tulleet kirjoittajan (AP) vastaanotolle Linnan Klinikkaan tai Kanta Hämeen keskussairaalaan ja joiden lipidihoito oli saatu stabiiliin vaiheeseen. Potilaista seitsemän oli miehiä ja kahdeksan naisia, ja heidän ikänsä oli keskimäärin 70 vuotta (54 82 v). Tehokkaan statiinihoidon aikana seerumin lipidipitoisuudet olivat keskimäärin (suluissa vaihteluväli) seuraavat: kokonaiskolesteroli 3,3 (2,4 4,7) mmol/l, LDL kolesteroli 1,5 (0,8 2,9) mmol/l, HDL kolesteroli 1,3 (0,7 2,3) mmol/l ja triglyseridit 1,3 (0,8 2,9) mmol/l. Useimpien suuren vaaran potilaiden hoidossa on mahdollista saavuttaa fysiologisen LDL kolesterolipitoisuus (alle 1,5 mmol/l) tai ainakin päästä hyvin lähelle sitä (kuva 6). He tarvitsevat yleensä elämäntapojen tarkistamisen lisäksi lääkehoitoa. Se toteutetaan joko tehokkaimpiin statiineihin eli atorvastatiiniin tai rosuvastatiiniin perustuvana annossuositusten mukaisena monoterapiana tai kolesterolin imeytymistä estävän lääkkeen etsetimibin ja statiinin yhdistelmällä. Lopuksi 1754 A. Palomäki ja P. T. Kovanen

9 nin teesin mukainen fysiologinen LDL kolesterolipitoisuus on useimmiten mahdollista saavuttaa vain elämäntapojen kohentumiseen liittyvän tehokkaan lääkehoidon avulla. Tuoreiden tutkimusten mukaan LDL kolesterolipitoisuuden tehokas pienentäminen parantaa suuren vaaran potilaiden ennustetta (Kovanen ja Pentikäinen 2005). Kliinisten tutkimusten antaman näytön perusteella heidän osaltaan tavoitteena on vähentää kiertävän LDL kolesterolin pitoisuus alle arvon 2 mmol/l. Todennäköisesti fysiologisen eli luonnonmukaisen pitoisuuden (alle 1,5 mmol/l) saavuttaminen toisi heille vielä lisähyötyä ilman kliinisesti merkittäviä haittavaikutuksia (McKenney 2005). Meidän tuleekin pyrkiä käynnistämään valtimotaudin regressio sen sijaan, että tyytyisimme vain hidastamaan taudin etenemistä. Kirjallisuutta Brown MS, Goldstein JL. A receptor-mediated pathway for cholesterol homeostasis. Science 1986;232: Brown MS, Kovanen PT, Goldstein JL. Regulation of plasma cholesterol by lipoprotein receptors. Science 1981;212: Brown MS, Kovanen PT, Goldstein JL, ym. Prenatal diagnosis of homozygous familial hypercholesterolemia: expression of a genetic disease in utero. Lancet 1978;I: Cannon CP, Braunwald E, McCabe CH, Rader DJ, Rouleau JL, Belder R, Joyal SV, Hill KA, Pfeffer MA, Skene AM, for the Pravastatin or Atrovastatin Evaluation and Infection Therapy Thrombolysis in Myocardial Infarction 22 Investigators. Intensive versus moderate lipid lowering with statins after acute coronary syndrome. N Engl J Med 2004;350: Dyslipidemiat [online]. Käypä hoito suositus. Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2004 [päivitetty ]. Saatavissa: Goldstein JL, Brown MS. The low-density lipoprotein pathway and its relation to atherosclerosis. Annu Rev Biochem 1977;46: Goldstein JL, Brown MS. Insights into the pathogenesis of atherosclerosis derived from studies of familial hypercholesterolemia. Kirjassa: Carlson LA, Pernow B, toim. Metabolic risk factors in ischemic cardiovascular disease. New York: Raven Press, 1982, s Hatsukami T, Zhao XQ, Kraiss LW, ym. Assessment of rosuvastatin treatment on carotid atherosclerosis in moderately hypercholesterolemic subjects using high-resolution magnetic resonance imaging. European Society of Cardiologyn Annual Meeting, Tukholma, Ruotsi Abstract n:o 3700 (http://cic. escardio.org/abstractdetails.aspx?id=25168). Jessup W, Kritharides L. Metabolism of oxidized LDL by macrophages. Curr Opin Lipidol 2000;11: Kovanen P. Ateroskleroosin patologia ja molekulaariset syntytavat. Kirjassa: Heikkilä J, Huikuri H, Luomanmäki K, Nieminen MS, Peuhkurinen K, toim. Kardiologia. Jyväskylä: Suomen Kardiologinen Seura, 2000, s Kovanen PT, Bilheimer DW, Goldstein JL, Jaramillo JJ, Brown MS. Regulatory role for hepatic low density lipoprotein receptors in vivo in the dog. Proc Natl Acad Sci U S A 1981;78: Kovanen PT, Palomäki A. Kolesterolitutkimuksen voittokulku 20 vuotta Nobelin palkinnosta. Suom Lääkäril 2005;60: Kovanen PT, Pentikäinen MO. Tehokas statiinihoito heti sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen. Duodecim 2005;121: Kuulasmaa K, Tunstall-Pedoe H, Dobson A, ym. Estimation of contribution of changes in classic risk factors to trends in coronary-event rates across the WHO MONICA Project populations. Lancet 2000;355: LaRosa JC, Grundy SM, Waters DD, Shear C, Barter P, Fruchard J-C, Gotto AM, Greten H, Kastelein JJP, Shepherd J, Wenger NK, for the Treating to New Targets (TNT) investigators. Intensive lipid lowering with atorvastatin in patients with stable coronary disease. N Engl J Med 2005;352: Lee-Rueckert M, Kovanen PT. Mast cell proteases: physiological tools to study functional significance of high density lipoproteins in the initiation of reverse cholesterol transport. Atherosclerosis 2006 (painossa, julkaistu elektronisesti). Manninen V, Tenkanen L, Koskinen P, ym. Joint effects of serum triglyceride and LDL cholesterol and HDL cholesterol concentrations on coronary heart disease risk in the Helsinki Heart Study. Implications for treatment. Circulation 1992;85: McKenney JM. Pharmacologic options for aggressive low-density lipoprotein cholesterol lowering: benefits versus risks. Am J Cardiol 2005;96:60E 66E. Mills GL, Taylaur CE. The distribution and composition of serum lipo proteins in eighteen animals. Comp Biochem Physiol 1971;40B: Nissen SE, Tuzcu EM, Schoenhagen P, Brown BG, Ganz P, Vogel RA, Crowe T, Howard G, Cooper CJ, Brodie B, Grines CL, DeMaria AN, for the REVERSAL Investigators. Effect of intensive compared with moderate lipid-lowering therapy on progression of coronary atherosclerosis. A randomized controlled trial. JAMA 2004;291: Nissen SE, Nicholls SJ, Sipahi I, Libby P, Raichlen JS, Ballantyne CM, Davignon J, Erbel R, Fruchart JC, Tardif JC, Schoenhagen P, Crowe T, Cain V, Wolski K, Goormastic M, Tuzcu EM; ASTER OID Investigators. Effect of very high-intensity statin therapy on regression of coronary atherosclerosis: the ASTEROID trial. JAMA. 2006;295: O Keefe JH, Cordain L, Harris WH, Moe RM, Vogel R. Optimal lowdensity lipoprotein is 50 to 70 mg/dl. Lower is better and physiologically normal. J Am Coll Cardiol 2004;43: Palomäki A. Statiinien oheisvaikutukset. Duodecim 2004;120: Pedersen TR, Faergeman O, Kastelein JJP, Olsson AG, Tikkanen MJ, Holme I, Lytken Larsen M, Bendiksen FS, Lindahl C, Szarek M, Tsai J, for the Incremental Decrease in End Points Through Aggressive Lipid Lowering (IDEAL) Study Group. High-dose atorvastatin vs usual-dose simvastatin for secondary prevention after myocardial infarction. The IDEAL Study: a randomized controlled trial. JAMA 2005;294: Singer II, Scott S, Kazazis DM, Huff JW. Lovastatin, an inhibitor of cholesterol synthesis, induces hydroxymethylglutaryl-coenzyme A reductase directly on membranes of expanded smooth endoplasmic reticulum in rat hepatocytes. Proc Natl Acad Sci U S A 1988;85: Smith EB. Transport, interactions and retention of plasma proteins in the intima: the barrier function of the internal elastic lamina. Eur Heart J 1990;11:E Steinberg D, Parthasarathy S, Carew TE, Khoo JC, Witztum JL. Beyond cholesterol. Modifications of low-density lipoprotein that increase its atherogenicity. N Engl J Med 1989;320: Taskinen MR. Type 2 diabetes as a lipid disorder. Curr Mol Med 2005; 5: Tsai TT, Nallamothu BK, Mukherjee D, ym. Effect of statin use in patients with acute coronary syndromes and a serum low-density lipoprotein <or=80 mg/dl. Am J Cardiol 2005;96: LDL kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti 1755

10 Tunstall-Pedoe H, Tolonen H. MONICA Graphics. Kirjassa: Tunstall- Pedoe H, toim. MONICA Monograph and Multimedia Sourcebook. Geneva: World Health Organization, 2003, s Wiviott SD, Cannon CP, Morrow DA, Kausik KR, Pfeffer MA, Braunwald E, for the PROVE IT-TIMI 22 Investigators. Can low-density lipoprotein be too low? The safety and efficacy of achieving very low low-density lipoprotein with intensive statin therapy. J Am Coll Cardiol 2005;46: Öörni K, Pentikäinen MO, Ala-Korpela M, Kovanen PT. Aggregation, fusion, and vesicle formation of modified low density lipoprotein particles: molecular mechanisms and effects on matrix interactions. J Lipid Res 2000;41: Ari Palomäki, LT, erikoislääkäri, ylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaala, päivystysklinikka Hämeenlinna ja Hämeenlinnan Lääkäriasema Oy Linnan Klinikka Raatihuoneenkatu Hämeenlinna Petri T. Kovanen, professori, johtaja Wihurin Tutkimuslaitos Kalliolinnantie Helsinki 1756

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) EMA/577184/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) Tämä on Repatha-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden avulla

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Ezetimib Stada 10 mg tabletit 13.7.2016, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Ezetimib Stada 10 mg tabletit VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Statiinien eli 3-hydroksi-3-metyyliglutaryylikoentsyymi

Statiinien eli 3-hydroksi-3-metyyliglutaryylikoentsyymi Lääkevaaka Statiinien oheisvaikutukset Ari Palomäki Suurten etenevien ennustetutkimusten mukaan statiinit vähentävät merkitsevästi sydänja verisuonitauteihin liittyvää kuolleisuutta ja sairastavuutta.

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. 07/2015

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Levite henkilöille, jotka haluavat alentaa veren kolesterolitasoaan 03/2014 Hyvä

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Lipistad 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 20 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 40 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 80 mg kalvopäällysteiset tabletit 27.11.2015, versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Viite: Kansaneläkelaitoksen ja Turun yliopiston välinen tutkimussopimus (Kela 10/26/2007, päivitetty 8.2.2008)

Viite: Kansaneläkelaitoksen ja Turun yliopiston välinen tutkimussopimus (Kela 10/26/2007, päivitetty 8.2.2008) Raportti Statiinien käyttö ja kustannus (STATEAM) - hankkeesta Stateam-hankkeen puolesta: prof. Risto Huupponen, hankkeen vastuullinen johtaja, ja dos. Maarit Jaana Korhonen, erityisasiantuntija, hankkeen

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Statiinilääkkeet uusia vaikutusmekanismeja ja käyttöaiheita

Statiinilääkkeet uusia vaikutusmekanismeja ja käyttöaiheita Lääkehoito Statiinilääkkeet uusia vaikutusmekanismeja ja käyttöaiheita Markku Savolainen Enää ei tarvitse käydä keskustelua siitä, onko kolesterolipitoisuuden pienentämisestä hyötyä. Ensin 4S-tutkimus

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa. Raimo Kettunen

Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa. Raimo Kettunen Katsaus Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa Raimo Kettunen Sepelvaltimotautia sairastavat ovat valtimonkovettumistaudin sekundaariprevention tutkituin kohderyhmä. Myös iskeemisen

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Hyperkolesterolemian uudet hoitovaihtoehdot

Hyperkolesterolemian uudet hoitovaihtoehdot Katsaus tieteessä Niina Matikainen LT, endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri HUS, Meilahden sairaala, endokrinologian klinikka niina.matikainen@hus.fi Hyperkolesterolemian uudet hoitovaihtoehdot

Lisätiedot

Kuinka ateroskleroosi kehittyy

Kuinka ateroskleroosi kehittyy Sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa 25 64-vuotiaat miehet ja naiset Per 100 000 Kuinka ateroskleroosi kehittyy Katariina Öörni Wihurin tutkimuslaitos Luento Sepelvaltimotautikuolemat Suomessa yhä iäkkäämmillä

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit ovat merkittävä sairauden ja. Statiinien teho ja kustannusvaikuttavuus. terveydenhuolto. Terveydenhuoltotutkimus

Sydän- ja verisuonitaudit ovat merkittävä sairauden ja. Statiinien teho ja kustannusvaikuttavuus. terveydenhuolto. Terveydenhuoltotutkimus Terveydenhuoltotutkimus Piia Peura, Janne Martikainen, Taru Hallinen, Erkki Soini, Leo Niskanen Statiinien teho ja kustannusvaikuttavuus Lähtökohdat Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida eri statiinien

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Alajärven kaupunki Kutsu

Alajärven kaupunki Kutsu Alajärven kaupunki Kutsu 10.1.2012 Tiedotusvälineille Kaupunginhallituksen tiedotustilaisuus Aika Tiistai 17.1.2012 klo 13.00 Paikka Asiat Kaupunginhallituksen kokoushuone Perusturva tiedottaa: - Rasvasairauksien

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Eläinperäiset elintarvikkeet Maksa Elimistön oma kolesterolin tuotanto Kolesteroli D-vitamiinin tuotantoon

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valkoinen tai vaalea kapselinmuotoinen tabletti, joka on noin 2,60 mm paksu, ja jossa toisella puolella tunnus 414.

VALMISTEYHTEENVETO. Valkoinen tai vaalea kapselinmuotoinen tabletti, joka on noin 2,60 mm paksu, ja jossa toisella puolella tunnus 414. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Ezetrol 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 10 mg etsetimibiä. Apuaine(et), joiden vaikutus tunnetaan: Yksi tabletti

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Funktionaaliset elintarvikkeet

Funktionaaliset elintarvikkeet Funktionaaliset elintarvikkeet Laaduntarkkailupäivät, Hki 12.2.2004 Antti Aro LKT, professori Helsinki 2/27/2004 Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet lisätty hyödyllisen ravintotekijän

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMISTÄ, LÄÄKEMUODOISTA, VAHVUUKSISTA, ANTOREITEISTÄ, MYYNTILUVAN HALTIJOISTA, PAKKAUKSISTA JA PAKKAUSKOISTA JÄSENVALTIOISSA

LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMISTÄ, LÄÄKEMUODOISTA, VAHVUUKSISTA, ANTOREITEISTÄ, MYYNTILUVAN HALTIJOISTA, PAKKAUKSISTA JA PAKKAUSKOISTA JÄSENVALTIOISSA LIITE I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMISTÄ, LÄÄKEMUODOISTA, VAHVUUKSISTA, ANTOREITEISTÄ, MYYNTILUVAN HALTIJOISTA, PAKKAUKSISTA JA PAKKAUSKOISTA JÄSENVALTIOISSA 1 Jäsenvaltio Myyntiluvan haltija Kuvitteelliset

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer

RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer TRADAMIX Patentoitu kolmen tehoaineen yhdistelmä Tribulus terrestris (stimuloi testosteronituotantoa)

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio

Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Uutta sydänmerkkiaineista Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Merkkiaineiden esiintyminen sepelvaltimotaudissa STABLE CAD PLAQUE RUPTURE UA/NSTEMI STEMI MPO CRP IL-6 MPO MMP scd40l PAPP-A

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2002 vp Diabeetikoiden rasva- ja verenpainelääkkeiden erityiskorvattavuus Eduskunnan puhemiehelle Noin 80 % tyypin 2 diabeetikoista sairastaa laajempaa aineenvaihdunnan häiriötä,

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

STATIINIT SEKUNDAARIPREVENTIOSSA

STATIINIT SEKUNDAARIPREVENTIOSSA STATIINIT SEKUNDAARIPREVENTIOSSA Pauliina Myöhänen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteen tiedekunta Kansanterveystieteen laitos Marraskuu 2016 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Kaisa Luukkonen DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖKUNNALLE

Kaisa Luukkonen DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖKUNNALLE Kaisa Luukkonen DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖKUNNALLE Projektisuunnitelma Hoitotyön koulutusohjelma 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 2 PROJEKTIN TAVOITTEET, RAJAUS,

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU Mitä spirometrialla mitataan? O 2 Keuhkosairaudet vaikuttavat yleisimmin keuhkojen

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Atorvastatin Krka 80 mg tabletit: Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 80 mg atorvastatiinia (atorvastatiinikalsiumina).

VALMISTEYHTEENVETO. Atorvastatin Krka 80 mg tabletit: Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 80 mg atorvastatiinia (atorvastatiinikalsiumina). 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO Atorvastatin Krka 80 mg kalvopäällysteinen tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Atorvastatin Krka 80 mg tabletit: Yksi kalvopäällysteinen tabletti

Lisätiedot