Jo kauan on tiedetty, että ateroskleroosi alkaa
|
|
- Jukka-Pekka Alanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sepelvaltimotaudin riskitekijät lapsilla ja nuorilla Milloin ja miten lasten ja nuorten hyperlipidemioita tulee hoitaa? Jorma Viikari, Matti Salo, Tapani Rönnemaa ja Olli Raitakari Suomalaisten lasten ja nuorten seerumin kolesterolipitoisuudet ovat edelleen kaukana optimaalisesta. Kolesteroliarvot korjautuvat parhaiten vähitellen ns. väestöstrategian avulla. Ruokavaliota voidaan turvallisesti muuttaa»terveelliseksi» jo varhaislapsuudesta lähtien. Lääkehoito tulee kyseeseen vain poikkeustapauksissa lapsuusiässä, lähinnä familiaalisen hyperkolesterolemian heterotsygoottista muotoa poteville. Familiaalisen hyperkolesterolemian ja familiaalisen kombinoituneen hyperlipidemian diagnoosi pitäisi tehdä mahdollisimman varhain, jotta tehokas hoito aloitettaisiin ajallaan. Tulevaisuudessa noninvasiiviset kaikututkimukset saattavat helpottaa päätöksiä hoidon aloittamisesta. Jo kauan on tiedetty, että ateroskleroosi alkaa lapsuusiässä. Elintavat määräävät ja muokkaavat ratkaisevalla tavalla tärkeimpien riskitekijöiden tasoja, myös seerumin lipidien pitoisuuksia. Ateroskleroosin aiheuttamien tapahtumien todellinen riski on lapsuudessa ja varhaisella aikuisiällä luonnollisesti lähes olematon, mutta elintavat opitaan ratkaisevalta osin jo lapsuusiässä, minkä takia terveellisten elintapojen neuvonta on aiheellista mahdollisimman varhain. Mitä hyperlipidemia on? Hyperlipidemia tai dyslipidemia on aina määritelmäkysymys. Yksi tapa on määritellä dyslipidemia väestökohtaisesti eli käyttää seerumin lipidipitoisuuksien persentiilejä, jolloin sovitaan, että ylin tai alin 5 tai 10 % on dyslipidemiaa. Tämä määritelmä on käyttökelpoinen silloin, kun etsitään geneettisiä lipidiaineenvaihdunnan häiriöitä, mutta ei silloin kun arvioidaan esimerkiksi hyperkolesterolemian aiheuttamaa sepelvaltimotaudin riskiä. Tällöin oikeampi tapa on katsoa hyperlipidemian rajaksi arvo, jonka ylittyessä sepelvaltimotaudin riski on esimerkiksi kaksinkertainen ihannearvoon verrattuna. WHO määritti v väestön tavoitekeskiarvot aikuisille ja lapsille. Suosituksen mukaan lasten seerumin kolesterolipitoisuuden keskiarvo ihanneväestössä on 2,85 mmol/l ja siitä laskettuna viitealueen yläraja (+ 2 SD) on 4,0 mmol/l (kuva 1). Vaikka suomalaistenkin seerumin kolesterolipitoisuudet viime vuosien aikana ovat jatkuvasti pienentyneet, olemme vielä kaukana tavoitteesta. STRIP-tutkimuksessa (Sepelvaltimo- Esiintyvyys Lapset/tavoite (2.85±0.52) Aikuiset/tavoite (4.14±0.65) Lapset/STRIP-tutkimus (4.47±0.74) Seerumin kokonaiskolesteroli (mmol/l) Kuva 1. Kolmivuotiaiden suomalaislasten todellinen kolesterolijakauma verrattuna WHO:n 5 18-vuotiaille lapsille ja aikuisille asetettuihin tavoitteisiin. Suomalaisten lasten nykyiset kolesterolipitoisuudet ovat suurempia kuin aikuisten tavoitearvot (Niinikoski ym. 1996, WHO 1982) Duodecim 2001;117: J. Viikari ym.
2 taudin riskitekijöiden interventioprojekti, Special Turku Coronary Risk Factor Intervention Project) todettiin kolmivuotiaiden kolesterolipitoisuuden keskiarvoksi vuonna ,47 mmol/l. Tämän mukaan valtaosa suomalaisista lapsista on ihannearvojen ulkopuolella (kuva 1) (Niinikoski ym. 1996). Onko hyperlipidemioita aiheellista seuloa lapsuusiässä? Pitkään on kiistelty siitä, tuleeko rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä eli dyslipidemioita seuloa jo lapsuusiässä. Seulonnan avulla löydetään riskiyksilöitä ja heille voidaan antaa elintapa- ja erityisesti ruokavalioneuvontaa ja myös lääkehoito voitaisiin aloittaa sitä varhemmin, mitä aikaisemmin»vika» on tiedossa. Kuitenkin yleistä seulontaa vastustetaan monista syistä, varsinkin lasten osalta. Tärkein syy löytää dyslipidemia on sepelvaltimotaudin ehkäisy. Dyslipidemiat ovat kuitenkin vain yksi tosin tärkeä riskitekijäryhmä; todellinen vaara määräytyy ns. kokonaisriskin perusteella, ja vain harvoin todellinen vaara sairastua sepelvaltimotautiin pelkästään rasva-aineenvaihdunnan häiriön pohjalta on niin suuri, että seulonta lapsilla olisi kannattavaa kustannuksiin nähden. Seerumin lipidipitoisuuksien pysyvyys (tracking) ei ole monen mielestä riittävän hyvä edes suhteellisesti, jotta päätelmät olisivat oikeutettuja yksilötasolla ilman kunnollista varmistumista lipidipitoisuuden todellisesta tasosta. Suurin syy pitoisuuksien häilyvyyteen on päivittäinen vaihtelu, jonka suuruus esimerkiksi seerumin kolesterolipitoisuuden osalta voi olla hyvinkin 10 % ylös- tai alaspäin. Seerumin triglyseridipitoisuuksissa esiintyy tätä paljon suurempaa vaihtelua, minkä takia triglyseridiarvojen pysyvyys on huono. Pysyvyysarvoja kuvataan usein Pearsonin tai Spearmanin korrelaatiokertoimilla (r). Pysyvyys on täydellinen, mikäli kerroin on 1,0. Seerumin kokonaiskolesterolipitoisuuden samoin kuin LDLja HDL-kolesterolipitoisuudenkin pitkäaikainen r-arvo on noin 0,6 ja triglyseridin 0,4 (Porkka ym. 1994b). On huomattava, että esimerkiksi verenpaineen r-arvot ovat tätä pienempiä. Toisaalta lapsuuden aikana vaikuttamassa on vähemmän lipidiaineenvaihduntaa muuttavia tekijöitä, joita ovat lihavuus, tupakanpoltto, ehkäisypillereiden käyttö ja muu säännöllinen tai epäsäännöllinen lääkitys (Nuotio ym. 1996). Siksi on katsottu, että lapsuus- tai nuoruusaikana rasva-aineenvaihdunta ja siihen liittyvät geneettiset häiriöt tulevat paremmin esiin sellaisenaan. Yleisimmin hyväksytyn näkemyksen mukaan lapsille ei suositella yleistä seulontaa. Seulonta kohdistetaan perinnöllisten dyslipidemioiden etsimiseen riskiperheiden lapsilta (vanhemmilla tai isovanhemmilla todettu dyslipidemia tai sepelvaltimotauti nuorena) (Salo ym. 1994). Valtaosaan väestöä kohdistetaan edelleen yleistä neuvontaa (koko väestön strategia), jolloin väestö muuttuu vähitellen yhä enemmän WHO:n määrittelemän ihanneväestön kaltaiseksi. Dyslipidemioiden diagnostiikka Primaarisen dyslipidemian diagnosointi edellyttää tietysti aina sekundaaristen syiden pois sulkemista. Tärkeimmät sekundaariset syyt ovat hypotyreoosi, diabetes sekä maksa- ja munuaissairaudet. Hypotyreoosia lukuun ottamatta nämä ovat yleensä tiedossa. Nuori ihminen pystyy hämmästyttävän pitkälle kompensoimaan hypotyreoosiin liittyvän väsymyksen, minkä takia seerumin TSH-pitoisuus on syytä määrittää lapselta, jolla on suuri kolesterolipitoisuus, ja jonka lähisuvussa ei ole tiedossa familiaalista hyperkolesterolemiatapausta. Familiaalista hyperkolesterolemiaa (FH) on arvioitu esiintyvän Suomessa kuten muuallakin Euroopassa geenitaajuudella 1:500. FH-tautihan johtuu siitä, että LDL-reseptori puuttuu tai toimii puutteellisesti, jolloin seerumin LDL-kolesterolipitoisuus suurenee. Hyperkolesterolemian ja siihen liittyvien kliinisten ilmentymien suhde on FH-taudissa hyvin osoitettu. Heterotsygooteilla esiintyy kaikukuvauksella havaittavia akillesjännemuutoksia jo toisella vuosikymmenellä (Koivunen-Niemelä ym. 1994), ksantoomia ja korneasamentumia toisella ja kolmannella vuosikymmenellä (Schrott ym. 1972) ja angiografialla havaittavia muutoksia 20 ikävuoden vaiheilla, miehillä hieman aikaisemmin kuin naisilla (Mabuchi ym. 1989). Milloin ja miten lasten ja nuorten hyperlipidemioita tulee hoitaa? 1351
3 Läheskään kaikki aikuisten FH-tapaukset eivät ole tiedossa. Parhaiten diagnostiikka on toteutunut Pohjois-Karjalassa (Vuorio ym. 1997), missä asiasta on kiinnostuttu riittävästi ja tarjolla on käyttökelpoinen DNA-testi. FH-lapset tuleekin löytää ensisijaisesti vanhempiensa perusteella, koska FH on todettavissa seerumin kolesteroli- tai LDL-kolesteroliarvon perusteella erittäin varmasti jo yhden vuoden iässä. Jos suvun mutaatio (valtamutaatiot: FH-Helsinki, FH- Pohjois-Karjala, FH-Turku, FH-Pori) on tiedossa, voidaan sukulaiset tutkia DNA-testillä. Mikäli mutaatio on harvinaisempi tai se ei ole tiedossa, joudutaan turvautumaan kliiniseen tutkimukseen ja ns. lymfosyyttitestiin, joka on suhteellisen luotettava mutta ei täysin varma. Kliinisessä tutkimuksessa tulee huomiota kiinnittää silmien arcus corneae -löydöksiin sekä sormien ojentajajänteiden ja akillesjänteiden kyhmyihin, joiden löytyminen on lapsilla harvinaista. Jonkin verran apua voi olla akillesjänteiden kaikututkimuksesta. Molemminpuolinen akillesjännekyhmy tai kaikurakenteen selvä muutos puhuvat FH-taudin puolesta (Koivunen-Niemelä ym. 1994). On valitettavaa, että ajoittain FH-taudin diagnosointiin liittynyt innostus ei ole säilynyt systemaattisena ainakaan joka paikassa. Paras tae diagnostiikan laadusta on erityisesti lapsia ajatellen diagnostiikan keskittäminen sellaisiin (yliopistollisten) keskussairaaloiden lipidipoliklinikoihin, joissa on lipidihoitaja. Tästä on saatu hyviä kokemuksia TAYS:ssa. Siellä on vuodesta 1990 lähtien seulottu dyslipidemioita riskiperheistä. Sisätautiklinikassa jokaista nuorta (miehet alle 55 v, naiset alle 65 v) sepelvaltimopotilasta haastatellaan ja hänen lapsilleen ja lastenlapsilleen tarjotaan mahdollisuutta lipidimäärityksiin. Tähän mennessä on seulottu yli sukulaista. Merkittävä hyperkolesterolemia (LDL-kolesterolipitoisuus yli 4,0 mmol/l) on löytynyt 12 %:lta alle 16-vuotiaista sukulaisista. Familiaalisen kombinoituneen hyperlipidemian (FKH) diagnoosi on vaikea ja vaatii usein paljon työtä. Siksi se yleensä jää tekemättä. FKH:n patogeneesi tunnetaan huonosti, mutta todennäköisesti apolipoproteiini B:n ylituotanto maksassa on keskeistä häiriön synnyssä. FKHpotilaan hyperlipidemia voi olla fenotyyppiä IIA (puhdas hyperkolesterolemia), IV (puhdas hypertriglyseridemia) tai IIB (hyperkolesterolemia ja hypertriglyseridemia). Ongelmana on se, että geneettistä testiä ei ole käytettävissä, koska geenivirhettä ei ole vielä löydetty. Sellaisen löytymisestä on kuitenkin nyt toiveita, sillä uskotaan, että geenivirhe olisi kromosomissa 1 (Pajukanta Jos suvussa on varhaista sepelvaltimotautia, myös suvun lapset ja nuoret olisi tutkittava. ym. 1998). FKH:ssa yksilön dyslipidemian fenotyyppi on suvun jäsenillä usein erilainen, ja sekavuutta lisää vielä se, että fenotyyppi voi eri aikoina vaihdella samalla yksilöllä. FKH-diagnoosi joudutaan tekemään kliinisesti väestön persentiiliarvojen perusteella. Näiden arvojen ongelmana on»vanheneminen», sillä väestön lipidiarvot ovat viime vuosien aikana jatkuvasti parantuneet spontaanien elintapamuutosten kautta. Aikaisemmin Suomessa vallinnut itä-länsiero esimerkiksi kolesterolipitoisuuksissa on vähitellen hävinnyt eikä enää ole merkittävä ongelma viitearvojen kannalta (Viikari ym. 1991). Parhaat viitearvot lapsille ja nuorille ovat peräisin LASERI-tutkimuksesta (Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijätutkimus) (Porkka ym. 1994b) ja STRIP-projektista (Lapinleimu ym. 1995, Niinikoski ym. 1996, Rask-Nissilä ym. 2000a). Kuvasta 2 kannattaa huomioida erityisesti pojilla ilmenevä kolesterolipitoisuuden ohimenevä pieneneminen puberteetin yhteydessä. FKH:n mahdollisuus tulisi tarkistaa etenkin lihavilta lapsilta ja nuorilta, koska heidän lähisuvussaan esiintyy lähes säännönmukaisesti lihavuutta ja siihen liittyviä komplikaatioita, kuten varhaista sepelvaltimotautia, tyypin 2 diabetesta, verenpainetautia ja hyperlipidemiaa. Varhainen sepelvaltimotauti suvussa (miehet alle 55 v, naiset alle 65 v) aiheellistaa suvun muiden jäsenten myös lasten ja nuorten aikuisten 1352 J. Viikari ym.
4 Seerumin kokonaiskolesteroli (mmol/l) 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3 0 Naiset Persentiilit (%) Ikä (v) Seerumin kokonaiskolesteroli (mmol/l) 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3 0 Miehet Persentiilit (%) Ikä (v) Kuva 2. Seerumin kolesterolipitoisuuden fraktiilit suomalaisilla lapsilla ja nuorilla aikuisilla (Porkka ym. 1994a). tutkimisen. Ajatuksena on tällöin diagnosoida ennen tunnistamaton FH tai FKH. Ellei näitä todeta, tulisi harkita Lp(a)-hyperlipoproteinemian (pitoisuus yli 250 mg/l) mahdollisuutta. Polygeenisen eli tavallisen hyperkolesterolemian diagnoosin tekeminen on harvinaista, sillä WHO:n määritelmän mukaisena se on liian tavallinen. Käytännössä»oikea» raja lienee nykyisin noin 5,5 mmol/l, mutta diagnoosi tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun lapsella on todettu selvästi suurentunut kolesterolipitoisuus mutta tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa FH:ta tai FKH:ta. Hyperlipidemioiden hoito Ruokavaliohoidon perusperiaatteet ovat lapsilla samat kuin aikuisilla. Ruokavalion merkitys korostuu lapsilla, koska lääkehoidon aloittamisen kynnys on heillä korkea. Energian kokonaissaanti pyritään sovittamaan painotavoitteiden mukaiseksi. Rasvan osuuden kokonaisenergiasta tulisi olla % ja tyydyttyneen rasvan osuuden enintään 10 %. Käytännössä tämä tarkoittaa rasvattomaan tai 1-prosenttiseen maitoon siirtymistä ja rasvattomien tai vähärasvaisten jogurttien, viilin ja juuston sekä vähärasvaisten lihatuotteiden suosimista. Kasviöljyjen käyttöä suositaan levitteiden ja mm. salaatinkastikkeiden muodossa. Kuitupitoisten ruokien ja kalan käyttöön rohkaistaan. Hiilihydraatin saantia suositaan, mutta sakkaroosin osuutta tulisi rajoittaa. Natriumkloridin määrää tulisi vähentää verenpainevaikutuksen takia. Varhain (lapsen ollessa alle seitsemän kuukauden ikäinen) aloitettu, koko perheeseen kohdistettu ruokavalioneuvonta sepelvaltimotaudin riskin vähentämiseksi on osoittanut, että ravinnon rasvamäärän vähennys ja rasvan laadun muuttaminen pienentävät seerumin kolesterolipitoisuutta ja ovat turvallisia toteuttaa jo pikkulapsilla (Lapinleimu ym. 1995, Niinikoski ym. 1996, Rask-Nissilä ym. 2000a, b). Lisäksi lasten ruokavalion muuttaminen vaikuttaa edullisesti myös vanhempien ruokavalioon. Selvässä hyperkolesterolemiassa kasvistanoleja sisältäviä tuotteita voidaan käyttää myös lasten ruokavaliossa (Tammi ym. 2000). Lääkehoidon aloittaminen ennen murrosiän ohittamista tulee kysymykseen vain poikkeustapauksissa. Tällöin on kyse lähinnä FH-lapsista. FH-homotsygootti on erittäin harvinainen (1 : ), ja hoitoratkaisut täytyy suunnitella täysin yksilöllisesti. Kolestyramiinista on eniten kokemusta lasten hyperkolesterolemian lääkehoidossa (West ym. 1980, Tonstad 2000). Lumelääkkeeseen verrattuna 8 g:n päivittäinen kolestyramiiniannos pienensi LDL-kolesterolipitoisuutta 19 %. Statiinien käytöstä on lapsilla vähän tutkimuksia. Stein ym. (1999) ovat jul- Milloin ja miten lasten ja nuorten hyperlipidemioita tulee hoitaa? 1353
5 kaisseet tähän mennessä suurimman, vuotiailla FH-pojilla tehdyn monikeskustutkimuksen, jossa oli mukana myös suomalaisia lapsia. Lovastatiinia annettiin aluksi 10 mg/vrk ja annosta voitiin suurentaa aina määrään 40 mg/ vrk. LDL-pitoisuus pieneni 10, 20 tai 40 mg lovastatiinia vuorokaudessa saaneilla 17, 24 tai 27 %. Lovastatiinihoito ei vaikuttanut haitallisesti kasvuun tai seksuaaliseen kehitykseen. Tavanomaisissa biokemiallisissa mittauksissa (esim. hormonipitoisuudet, maksa- ja lihasentsyymit) ei havaittu mitään merkittäviä muutoksia. FH-heterotsygoottipojalle voidaan siis harkitusti antaa statiinia, jos suvun sepelvaltimotautiriski on anamneesin mukaan suuri (Tonstad 2000). Todennäköisesti eri statiinimolekyylien vaikutukset rasva-aineenvaihduntaan ovat hyvinkin samanlaiset ja samanarvoiset, mutta lapsia ja nuoria hoidettaessa on toistaiseksi viisasta pidättyä käyttämään niitä statiineja, joista on pisin kliininen kokemus (lovastatiini, pravastatiini, simvastatiini). Lapsille ja erityisesti tytöille tulee antaa ensisijaisesti resiinejä. Niiden pitkäaikaiskäyttöä heikentävät kuitenkin lääkitykseen liittyvät hankaluudet (annostelu, vatsavaivat). Non-invasiiviset verisuonitutkimukset lapsilla ja nuorilla Yksilöllisiä hoitoratkaisuja tehtäessä voi verisuonen endoteelin toimintamittauksilla olla tulevaisuudessa suurikin merkitys. Ateroskleroosin aiheuttamien verisuonimuutosten toteaminen lapsilla saattaa olla tärkeää todellisen yksilöllisen riskin arvioimiseksi. Toisaalta alkuvaiheen verisuonimuutosten seurannalla voitaisiin arvioida riskitekijöiden vähentämiseen tähtäävän hoidon tehoa. Ateroskleroosi aiheuttaa hyvin varhaisessa vaiheessa muutoksia verisuonten toimintaan ja rakenteeseen, ja näitä muutoksia on nykyisin mahdollista mitata noninvasiivisesti kaikukuvauksella. Valtimoiden normaalin endoteelitoiminnan häiriintyminen on eräs varhainen ateroskleroosin patofysiologiaan liittyvä muutos, jonka ajatellaan altistavan verisuonia rakenteellisten muutosten kehittymiselle. Valtimoiden endoteelitoiminnan tutkimiseksi on viime vuosina kehitetty testi, joka perustuu verenvirtauksen lisääntymisestä johtuvan endoteelivälitteisen vasodilataation mittaamiseen kaikukuvauksen avulla (Celermajer ym. 1992). Aikuistutkimuksissa on todettu, että mittaamalla endoteelin toimintaa tällä menetelmällä olkavarsivaltimosta on mahdollista saada käsitys endoteelin toiminnasta myös sepelvaltimoissa. Lisäksi on havaittu, että olkavarsivaltimon endoteelin vajaatoiminta on yhteydessä sepelvaltimoiden rakenteellisten ateroskleroosimuutosten kanssa. Lapsitutkimuksissa kaikukuvaus on osoittanut poikkeavuuksia endoteelivälitteisessä laajenemiskyvyssä FH:n ja FKH:n yhteydessä (Celermajer ym. 1992, Mietus-Snyder ja Malloy 1998). Menetelmän ongelmana on tuloksen suuri päivittäinen vaihtelu, mikä rajoittaa tutkimuksen arvoa yksilötasolla. Varhaisia rakenteellisia ateroskleroosimuutoksia voidaan tutkia mittaamalla kaulasuonten intima-mediakerroksen paksuutta, joka on helposti ja nopeasti määritettävissä kaikukuvauksen avulla. Väestötason tutkimuksissa on osoitettu, että aikuisilla kaulasuonen sisäkerroksen paksuuntuminen on yhteydessä sepelvaltimoiden ateroskleroosimuutoksiin. On myös todettu, että sisäkerroksen paksuuntuminen ennustaa sepelvaltimotautitapahtumia ja aivoverenkierron häiriöitä (O Leary ym. 1999). Tällä menetelmällä on myös osoitettu poikkeavuuksia kaulasuonten sisäkerroksessa lapsilla, jotka sairastavat familiaalista hyperkolesterolemiaa tai tyypin 1 diabetesta (Tonstad ym. 1996). Lapsipotilailla todetaan kaulasuonissa harvoin koholla olevia plakkimuutoksia. Sen sijaan tyypillinen löydös on kaulasuonen sisäkerroksen diffuusi paksuuntuminen, joka on yleensä ensimmäiseksi havaittavissa lähellä kaulavaltimon haaraumakohtia. Nykyiset ultraäänitekniikat mahdollistavat myös vatsa-aortan seinärakenteen mittaamisen lapsilla (Järvisalo ym. 2000), joka vainajilla tehtyjen tutkimusten perusteella on rakenteellisten ateroskleroosimuutosten ensimmäinen kohde. Toiminnallisten ja rakenteellisten verisuonimuutosten ohella ateroskleroosi aiheuttaa alkuvaiheessa muutoksia myös verisuonten elastisuusominaisuuksiin. Valtimoiden elastisuus voidaan 1354 J. Viikari ym.
6 niin ikään määrittää kaikukuvauksella mittaamalla valtimoiden läpimitan muutoksia systolen ja diastolen aikana. On havaittu, että kaulasuonten elastisuus on vähentynyt familiaalista hyperkolesterolemiaa sairastavilla lapsilla verrattuna terveisiin verrokkeihin (Aggoun ym. 2000). Lisäksi on todettu, että terveilläkin lapsilla valtimoiden elastisuus on käänteisesti yhteydessä seerumin kolesterolipitoisuuden kanssa (Leeson ym. 2000). Nämä havainnot tukevat sitä käsitystä, että ateroskleroosiin liittyy hyvin aikaisessa vaiheessa toiminnallisia ja rakenteellisia patofysiologisia verisuonimuutoksia, joita on mahdollista tutkia noninvasiivisesti. Näiden noninvasiivisten testien avulla on periaatteessa mahdollista arvioida, ketkä niistä lapsista ja nuorista, joilla on merkittäviä riskitekijöitä, ovat suurimmassa vaarassa sairastua sepelvaltimotautiin aikuisiällä ja näin ollen hyötyisivät eniten varhaisesta hoidosta. Verisuonitutkimukset eivät kuitenkaan ole rutiinikäytössä. Niitä on hyödynnetty joidenkin yksittäisten lapsipotilaiden ateroskleroosiriskin arvioinnissa ja hoidon seurannassa, kun esimerkiksi on harkittu raskaiden plasmafereesihoitojen aloittamista vaikeiden dyslipidemioiden yhteydessä. Kyseisistä tutkimuksista tarvitaan vielä lisää kokemusta, ennen kuin niitä voidaan soveltaa laajasti käytännön työhön. Kirjallisuutta Aggoun Y, Bonnet D, Sidi D, ym. Arterial mechanical changes in children with familial hypercholesterolemia. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2000;20: Celermajer DS, Sorensen KE, Gooch VM, ym. Non-invasive detection of endothelial dysfunction in children and adults at risk of atherosclerosis. Lancet 1992;340: Järvisalo M, Jartti L, Rönnemaa T, Raitakari OT. Increased aortic intimamedia thickness in high risk children (abstrakti). Circulation 2000;102:Suppl 2:722. Koivunen-Niemelä T, Viikari J, Niinikoski H, Simell O, Alanen A. Sonography in the detection of achilles tendon xanthomata in children with familial hypercholesterolaemia. Acta Paediatr 1994;83: Lapinleimu H, Viikari J, Jokinen E, ym. Prospective randomized trial in 1062 infants of diet low in saturated fat and cholesterol. Lancet 1995;345: Leeson CP, Whincup PH, Cook DG, ym. Cholesterol and arterial distensibility in the first decade of life: a population-based study. Circulation 2000;101: Mabuchi H, Koizumi J, Shimizu M, Takeda R. Development of coronary heart disease in familial hypercholesterolemia. Circulation 1989; 79: Mietus-Snyder M, Malloy MJ. Endothelial dysfunction occurs in children with two genetic hyperlipidemias: improvement with antioxidant vitamin therapy. J Pediatr 1998;133: Niinikoski H, Viikari J, Rönnemaa T, ym. Prospective randomized trial of low-saturated fat, low-cholesterol diet during the first 3 years of life. The STRIP baby project. Circulation 1996;94: Nuotio IO, Porkka KV, Raitakari OT, ym. Prevalence of hyperapobetalipoproteinemia and factors affecting the phenotype expression in children and young adults. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Atherosclerosis 1996;122: O Leary DH, Polak JF, Kronmal RA, Manolio TA, Burke GL, Wolfson SK Jr. Carotid-artery intima and media thickness as a risk factor for myocardial infarction and stroke in older adults. Cardiovascular Health Study Collaborative Research Group. N Engl J Med 1999; 340: Pajukanta P, Nuotio I, Terwilliger JD, ym. Linkage of familial combined hyperlipidaemia to chromosome 1q21-q23. Nat Genet 1998;18: Porkka KV, Viikari JS, Rönnemaa T, Marniemi J, Åkerblom HK. Age and gender specific serum lipid and apolipoprotein fractiles of Finnish children and young adults. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Acta Paediatr 1994(a);83: Porkka KV, Viikari JS, Taimela S, Dahl M, Åkerblom HK. Tracking and predictiveness of serum lipid and lipoprotein measurements in childhood: a 12-year follow-up. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Am J Epidemiol 1994(b);140: Rask-Nissilä L, Jokinen E, Rönnemaa T, ym. Prospective, randomized, infancy-onset trial of the effects of a low-saturated fat, lowcholesterol diet on serum lipids and lipoproteins before school age: the special Turku coronary risk factor intervention project. Circulation 2000(a);102: Rask-Nissilä L, Jokinen E, Terho P, ym. Neurological development of 5- year-old children receiving a low-saturated fat, low-cholesterol diet since infancy: a randomized controlled trial. JAMA 2000(b); 284: Salo MK, Viikari J, Nuutinen M, ym. Lasten hyperkolesterolemian ja muiden hyperlipidemioiden diagnoosi ja hoito Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen suositus. Duodecim 1994;110: Schrott HG, Goldstein JL, Hazzard WR, McGoodwin MM, Motulsky AG. Familial hypercholesterolemia in a large kindred. Evidence for a monogenic mechanism. Ann Intern Med 1972;76: Stein EA, Illingworth DR, Kwiterovich PO Jr, ym. Efficacy and safety of lovastatin in adolescent males with heterozygous familial hypercholesterolemia: a randomized controlled trial. JAMA 1999;281: Tammi A, Rönnemaa T, Gylling H, ym. Plant stanol ester margarine lowers serum total and low-density lipoprotein cholesterol concentrations of healthy children: the STRIP project. Special Turku Coronary Risk Factor Intervention Project. J Pediatr 2000;136: Tonstad S, Joakimsen O, Stensland-Bugge E, ym. Risk factors related to carotid intima-media thickness and plaque in children with familial hypercholesterolemia and control subjects. Arterioscler Thromb Vasc Biol 1996;16: Tonstad S. Role of lipid-lowering pharmacotherapy in children. Paediatr Drugs 2000;2: West RJ, Lloyd JK, Leonard JV. Long-term follow-up of children with familial hypercholesterolaemia treated with cholestyramine. Lancet 1980;2: WHO Expert Committee. Prevention of coronary heart disease. Techn Rep Ser 1982, s Viikari J, Rönnemaa T, Seppänen A, ym. Serum lipids and lipoproteins in children, adolescents and young adults in Ann Med 1991;23:53 9. Vuorio AF, Turtola H, Piilahti KM, Repo P, Kanninen T, Kontula K. Familial hypercholesterolemia in the Finnish North Karelia. A molecular, clinical, and genealogical study. Arterioscler Thromb Vasc Biol 1997;17: JORMA VIIKARI, professori jorma.viikari@utu.fi TAPANI RÖNNEMAA, professori Turun yliopiston kliininen laitos ja TYKS:n sisätautien klinikka Turku MATTI SALO, dosentti Tampereen yliopiston lääketieteen laitos ja TAYS:n lastenklinikka PL 2000, Tampere OLLI RAITAKARI, dosentti TYKS:n kliinisen fysiologian yksikkö Turku Milloin ja miten lasten ja nuorten hyperlipidemioita tulee hoitaa? 1355
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotLapsuuden elintavat vaikuttavat. valtimotaudin kehittymiseen.
KATSAUS tieteessä Markus Juonala dosentti, erikoislääkäri sisätautien klinikka mataju@utu.fi Jorma SA Viikari professori, vastaava ylilääkäri sisätautien klinikka Olli Simell professori, ylilääkäri lastentautien
LisätiedotLasten ja nuorten aikuisten ateroskleroosin riskitekijät ja elintapamuutokset
Jorma Viikari ÄYRÄPÄÄN LUENTO 21 Vastuu lastemme aikuisiän terveydestä on meidän Lasten ja nuorten aikuisten ateroskleroosin riskitekijät ja elintapamuutokset Suomalaisten lasten valtimotaudin riskitekijätasoja
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotSydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy lapsuudesta alkaen
KATSAUS Katja Pahkala, Harri Niinikoski ja Olli Raitakari Viimeisimmät suositukset Yhdysvalloista Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy lapsuudesta alkaen 778 Sydän- ja verisuonisairauksien juuret ovat
LisätiedotKuolleisuus ja sairastuvuus sepelvaltimotautiin
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Marja-Riitta Taskinen Suuret triglyseridi- ja pienet HDL-kolesterolipitoisuudet ovat tyypillisiä lipidimuutoksia aikuisiän diabetespotilailla. Kyseiseen häiriöön liittyy
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotV uosittain noin suomalaista sairastuu
100 vuotta TEEMA: GENOMITIETO KATSAUS Elisabeth Widén ja Samuli Ripatti Sepelvaltimotautiriskin arviointi genomitietoa hyödyntämällä Viime vuosien tieteellisen kehityksen ansiosta on tullut mahdolliseksi
LisätiedotSuomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan
Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotTutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.
Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNTERVEYTTÄ EDISTÄVÄÄN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi
Lisätiedot5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1
Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotALENTAA NOPEASTI PITÄÄ ALHAALLA. Benecol. on suositusten mukainen, tehokas ja helppo keino. alentaa kolesterolia
ALENTAA NOPEASTI PITÄÄ ALHAALLA Benecol on suositusten mukainen, tehokas ja helppo keino alentaa kolesterolia Hyvä terveydenhuollon ammattilainen Seerumin LDL-kolesterolipitoisuuden pienentäminen on valtimotautien
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotSeerumin suurentunut kolesterolipitoisuus on
Alkuperäistutkimus Miesten LDL-partikkelit ovat pienikokoisempia ja aterogeenisempia kuin naisten Matti Nikkilä, Timo Pitkäjärvi, Pekka Laippala, Timo Koivula, Tiina Solakivi, Terho Lehtimäki, Hannu Jokela,
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotTutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.
Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNYSTÄVÄLLISEEN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi sydänystävällistä
LisätiedotKeiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille
Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. 07/2015
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotRavinto ja kolesteroli: käännetään suomalaisten kolesterolitaso taas laskuun
Katsaus tieteessä Matti J. Tikkanen LKT, sisätautiopin professori emeritus HYKS, sydän- ja keuhkokeskus, Folkhälsanin tutkimuskeskus, matti.j.tikkanen@helsinki.fi Helena Gylling LKT, kliinisen ravitsemustieteen
LisätiedotPainavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotSepelvaltimotauti on työikäisen väestömme. Miksi sepelvaltimotauti on edelleen enemmän itä- kuin länsisuomalaisten vaiva? Katsaus
Katsaus Markus Juonala, Jorma S.A. Viikari ja Olli T. Raitakari Miksi sepelvaltimotauti on edelleen enemmän itä- kuin länsisuomalaisten vaiva? Sepelvaltimotaudin esiintyvyydessä ja tautiin liittyvässä
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotSepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Valtimotaudin vaaran yksilöllinen arvioiminen Kalevi Pyörälä Viimeaikaisissa sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin aiheuttamien valtimotautien ehkäisyä koskevissa
LisätiedotKeiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille
Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Levite henkilöille, jotka haluavat alentaa veren kolesterolitasoaan 03/2014 Hyvä
LisätiedotMatti Uusitupa 18.5.2011. Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään?
Matti Uusitupa 18.5.2011 Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään? Luennon pääasiallinen sisältö Ateroskleroosin patogeneesi ja LDL-kolesteroli Mistä rasvakeskustelu sai taas
LisätiedotLihavuus ja liitännäissairaudet
Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet
LisätiedotMETELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005
METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot
Lipistad 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 20 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 40 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 80 mg kalvopäällysteiset tabletit 27.11.2015, versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotRavinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille
Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ursula Schwab FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemus, UEF Medisiininen
LisätiedotLower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät
Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys
LisätiedotVatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el
Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el 30.11.2018 Lihavuus 1) Hypotyreoosi? 2) Hypogonadismi - matala testosteroni? 3) Cushingin
LisätiedotDiabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät
DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotLasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo
Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan
LisätiedotPienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo
Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen Kansanterveyspäivät 12.12.2011 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan ja ehkäistään, koska
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Dyslipidemiat. Päivitetty
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 18.12.2017 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Dyslipidemiat
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 8.4.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotRavitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta
Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot
Ezetimib Stada 10 mg tabletit 13.7.2016, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Ezetimib Stada 10 mg tabletit VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotLasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL
Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotKolesterolin imeytymisen esto hyperlipidemian hoidossa uudet ja vanhat keinot. Hannu Vanhanen
Lääkevaaka Kolesterolin imeytymisen esto hyperlipidemian hoidossa uudet ja vanhat keinot Hannu Vanhanen Suurentuneen kolesterolipitoisuuden hoitoon on tullut uusi lääkeaine etsetimibi, joka estää kolesterolin
LisätiedotKun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013
Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotKeramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT
Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotSydäntä keventävää asiaa
Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa
LisätiedotSTATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa
STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Kenelle määrätään statiineja?...4 Mitä kolesteroli tekee verisuonille?...6 Miten statiinit vaikuttavat?...8
LisätiedotRUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotRiskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)
EMA/577184/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) Tämä on Repatha-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden avulla
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotSuomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013
Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi
PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotDiabetes. Diabetespäiväkirja
Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotKala osana terveellistä ja kestävää ruokavaliota
Kala osana terveellistä ja kestävää ruokavaliota Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotMiten valitsen potilaalleni parhaiten soveltuvan statiinin? Jorma Viikari
Lääkevaaka Miten valitsen potilaalleni parhaiten soveltuvan statiinin? Jorma Viikari Hyperlipidemioiden hoitolinjat ovat nykyään suhteellisen selkeät. Statiineilla on kiistaton ensisijaislääkkeen asema.
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotVerisuonitaudin riskitekijät
Verisuonitaudin riskitekijät Timo Kouri, LKT, dosentti, oyl, vastuuyksikön päällikkö HUSLAB, Kl.kemia ja hematologia, Meilahden sairaalan laboratorio 30.11.2012 T.Kouri, HUSLAB 1 Laskimotukoksen patofysiologia
LisätiedotDiabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen
Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina
LisätiedotDyslipidemioiden hoito
Timo Strandberg ja Hannu Vanhanen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Dyslipidemioiden hoito Keskeistä Tavoitteena on + valtimotaudin pahenemisen estäminen siihen jo sairastuneilla (tärkein hoidon kohde)
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät
LisätiedotFamiliaalinen hyperkolesterolemia: Suomessakin alidiagnosoitu
LUKU 4 Familiaalinen hyperkolesterolemia: Suomessakin alidiagnosoitu Pirkka-Pekka Laurila Niina Matikainen Tiina Heliö Juhani Kahri Markku S. Nieminen Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen maailmanlaajuisesti
LisätiedotSYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen
SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotSuomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija
Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotSuomalaisen lapsen ravitsemus ja siihen kohdistuvan intervention vaikutusmahdollisuudet. Ritva Seppänen ja Leena Räsänen
Sepelvaltimotaudin riskitekijät lapsilla ja nuorilla Suomalaisen lapsen ravitsemus ja siihen kohdistuvan intervention vaikutusmahdollisuudet Ritva Seppänen ja Leena Räsänen Sadan viime vuoden aikana suomalaisten
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotKansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotDyslipidemioiden uusi eurooppalainen hoitosuositus
Niina Matikainen ja Marja-Riitta Taskinen KATSAUS Dyslipidemioiden uusi eurooppalainen hoitosuositus tähtää väestön valtimotaudin vaaran pienentämiseen ja suuren vaaran potilas ryhmien aiem paa tehokkaampaan
Lisätiedot