DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA. Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA. Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala"

Transkriptio

1 DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala

2 Sidonnaisuudet: Olen tehnyt koulutus-, tutkimus- ja konsultaatioyhteistyötä seuraavien lääkealan yritysten kanssa viimeisen kolmen vuoden aikana: AstraZeneca, Fournier, Leiras, MSD, Novartis, Pfizer, Sanofi-Aventis ja Schering-Plough. Omistan joitakin lääketehdas Orionin osakkeita.

3 Mitä on dyslipidemia? Dyslipidemia ja valtimotaudit Dyslipidemian yleisyys? Dyslipidemian ehkäisy? Dyslipidemian hoito? Johtopäätökset

4 Dyslipidemian määritelmä Dyslipidemialla tarkoitetaan tilannetta, jossa seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on yli 3,0 mmol/l tai triglyseridipitoisuus yli 2,0 mmol/l tai HDL-kolesterolipitoisuus alle 1,0 mmol/l tai edellä mainittujen yhdistelmä suositukset/dyslipidemia

5 Ateroskleroosin kliiniset manifestaatiot Iskeeminen aivohalvaus Sydäninfarkti Erektiohäiriö Aivoverenkiertohäiriöt Angina pectoris: Stabiili Epästabiili Perifeerinen valtimotauti Klaudikaatio Lepokipu Gangreeni Adapted from: Drouet L. Cerebrovasc Dis 2002; 13(suppl 1): 1 6.

6 OLET JUURI NIIN VANHA KUIN VALTIMOSI!

7 Seerumin kolesteroli ja sepelvaltimotaudin kehittyminen Grundy SM: OSLO Study

8 SYY-SEURAUS (KAUSALITEETTI), SEERUMIN KOLESTEROLI JA VALTIMOTAUDIT Vahva tilastollinen korrelaatio Annos-vaste-suhde Kronologinen järjestys Toistettavuus eri väestöissä Riippumattomuus Yhteensopivuus kliinisten havaintojen kanssa Patofysiologinen mekanismi Eläinkoemallien havainnot Hoitotoimenpide valtimotautien väheneminen

9 Vakavat valtimotautitapahtumat Proportional reduction in event rate (SE) Cholesterol Treatment Trialists (CTT) Collaborators Lancet 366: , 2005

10 HDL-kolesterolipitoisuus ennustaa riskiä myös pienillä LDL- kolesterolipitoisuuksilla Merkittävien CV-tapahtumien riski viiden vuoden aikana (%) HDL-C Quintiles, a mg/dl Statiinihoidossa olevia potilaita, joiden LDL-kol 1,81 mmol/l Q1 <0,98 Q2 0,98-<1,11 Q3 1,11-<1,24 Q4 1,24-<1,42 Q5 1,42 HDL-kol (mmol/l) HR vs Q1* n = 2661, LDL-kol 1,5 mmol/l; TG 1,42 mmol/l *P=.03 Barter P, et al. New Engl J Med. 2007;357:

11 Triglyseridit ja sepelvaltimotaudin riski: meta-analyysi Meta-analyysi sisältää > osallistujaa, ja siihen sisältyy tiedot yli sepelvaltimotautitapauksesta Sarwar N et al. Circulation. 2007;115:

12 Dyslipidemioiden yleisyys Seerumin kokonaiskolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet suurentuvat miehillä noin 50:een ja naisilla ikävuoteen asti. Finriski tutkimuksen mukaan Kokonaiskolesterolipitoisuus oli yli 5,0 mmol/l 60 %:lla tutkituilla vuotiailla HDL-pitoisuus oli pieni 17 %:lla miehistä ja 26 %:lla naisista (miehillä alle 1,0 ja naisilla alle 1,3 mmol/l) Seerumin triglyseridipitoisuus oli suurentunut 33 %:lla miehistä ja 19 %:lla naisista (yli 1,7 mmol/l) suositukset/dyslipidemia

13 Sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroottisten sairauksien hoidon ja ehkäisyn periaatteet 1. Väestöstrategia 2. Toimenpiteet korkean vaaratekijätason henkilöillä (Primaaripreventio) 3. Toimenpiteet valtimotauteihin jo sairastuneilla henkilöillä (Sekundaaripreventio)

14 mmol/l 7 Seerumin kolesteroli vuotiailla miehillä - kolesterolitasot ovat kääntyneet laskuun 6,5 6 5,5 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni

15 Estimated effects on serum cholesterol mmol/l Medication effect Dietary effect Medication+dietary effect Observed S-Chol Year

16 vuotiaiden ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa vuosina Kuolleisuus/

17 Havaittu ja riskitekijöillä ennustettu sepelvaltimotautikuolleisuuden lasku vuotiailla miehillä % Year Havaittu Riskitekijät Kolesteroli Diastolinen Tupakointi

18 Mitkä potilasryhmät ovat valtimotautien ehkäisyssä etusijalla? 1 Potilaat, joilla on todettu ateroskleroottinen valtimotauti. 2 Oireettomat henkilöt, joiden riski sairastua valtimotautiin on suurentunut 2.1 siksi, että useat samanaikaisesti vaikuttavat riskitekijät 5 % riski kuolla valtimotautitapahtumaan 10 vuodessa) 2.2 siksi, että heillä on tyypin 2 diabetes tai tyypin 1 diabetes, johon liittyy mikroalbuminuria 2.3 siksi, että heillä on huomattavan korostunut yksittäinen riskitekijä, etenkin, jos tähän liittyy kohde-elinvaurio. 3 Ennenaikaisesti ateroskleroottiseen valtimotautiin sairastuneen henkilön lähisukulaiset tai ne, joiden riski on erityisen suuri SLL Liite 49/

19 SLL Liite 49/

20 FINRISKI-laskuri

21 Taulukko 1. Dyslipidemian hoidon tavoitteet. Seerumin lipidifraktio Kokonaiskolesteroli Väestö (mmol/l) Suuren riskin henkilö (mmol/l) alle 5.0 alle ² LDL-kolesteroli ¹ alle 3.0 alle ² Triglyseridit alle 2.0 alle 2.0 HDL-kolesteroli yli 1.0 yli 1.0 ¹ Ensisijainen tavoite ² Pienempi arvo, jos mahdollista suositukset/dyslipidemia

22 Hoito Elämäntapamuutokset ovat hoidon perusta ja usein riittävä hoito pienen riskin potilaille. Elämäntapojen korjaaminen kohdistuu ruokavalioon liikuntaan tupakoinnin lopettamiseen alkoholin suurkulutuksen vähentämiseen. Lääkehoito suunnitellaan räätälöidysti, erityisesti suuren riskin potilaille ja sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä suositukset/dyslipidemia

23 Elämäntapamuutokset Vähennetään liiallista energiansaantia (liikapainoiset) tyydyttyneet ja transrasvat kerta- ja monityydyttymättömät rasvat liukoisia kuituja Lisätään energiankulutusta päivittäinen liikunta Elämäntapamuutosten onnistumisen edellytyksenä on potilaan oma motivaatio. suositukset/dyslipidemia

24 Taulukko 3. Päälinjat lääkehoidon valinnassa. Dyslipidemiatyyppi Hyperkolesterolemia (LDLkolesteroliarvo yli 3.0 mmol/l, triglyseridiarvo ei suurentunut) Kombinoitunut hyperlipidemia (LDLkolesteroli- ja triglyseridipitoisuus suurentuneet) - triglyseridit mmol/l - triglyseridit yli 4.5 mmol/l Hypertriglyseridemia (vain triglyseridiarvo suurentunut) ¹ Lääkitys statiini (tarvittaessa lisätään etsetimibi tai resiini) statiini; tarvittaessa statiinin ja nikotiinihapon yhdistelmä, jos HDLkolesterolipitoisuus pieni (ks. kohta Erikoissairaanhoidon konsultaatio) statiini + tarvittaessa fibraatti tai kalaöljy 2 4 g/vrk fibraatti ², kalaöljy 2 4 g/vrk ¹ Huomattava hypertriglyseridemia (yli 10 mmol/l) tai pankreatiittioireet edellyttävät ensisijaisesti lähes rasvatonta ruokavaliota ja alkoholinkäytön lopettamista. Oireisilla potilailla aluksi sairaalaseuranta. ² Tietyissä tapauksissa voidaan käyttää statiinia, jotta seerumin LDLkolesterolipitoisuus saadaan alle arvon 2.5 mmol/l. suositukset/dyslipidemia

25 Avohoidossa Lipidipitoisuudet tarkistetaan 1 3 kuukauden kuluttua ruokavaliohoidon aloittamisesta. Ellei tavoitteeseen ole päästy, selvitä syyt ja mahdollisuudet motivaation parantamiseen Harkitse lääkehoitoa myös muuten terveelle henkilölle, jos valtimotautikuoleman vaara on vähintään 5 % kymmenen vuoden aikavälillä eikä sitä elämäntapamuutoksin pystytä pienentämään. Jos potilaalla on kliininen valtimotauti tai diabetes, on lääkehoito (yleensä statiini) useimmiten tarpeen elämäntapamuutosten lisäksi. suositukset/dyslipidemia

26 Suurentunut LDL-kolesteroli Jos pitoisuus on yli 3 mmol/l, hoitona: statiini yksin tai yhdistettynä yhteen tai useampaan seuraavista: etsetimibi, nikotiinihappo, resiini kasvistanoli- tai kasvisteroliesteriä sisältävät erityisravitsemusvalmisteet suositukset/dyslipidemia

27 Pieni HDL-kolesterolipitoisuus Jos pitoisuus on alle 1 mmol/l, hoitona kestävyysliikunnan lisääminen, laihdutus ja tupakoinnin lopettaminen harkitse suuren riskin omaaville statiinin, nikotiinihapon tai niiden yhdistelmän käyttöä, vaikka LDL-kolesterolipitoisuus olisi hoitotavoitteessa suositukset/dyslipidemia

28 Kombinoitunut hyperlipidemia Kun sekä LDL-kolesteroli että triglyseridit suurentuneet, hoitona triglyridipitoisuus lievästi suurentunut: statiini, tarvittaessa yhdistettynä nikotiinihappoon statiinin, tarvittaessa yhdistettynä fibraattiin, jonka aloitus ja alkuseuranta erikoissairaanhoidossa statiinien ja pitkäketjuisten n-3-rasvahappojen (kalaöljyt) yhdistelmä on mahdollinen hoitovaihtoehto suositukset/dyslipidemia

29 Lääkehoidon seuranta Varmista tavoitteiden toteutuminen ja hoitomotivaation säilyminen. Huomioi mahdolliset lääkehoidosta johtuvat haittavaikutukset. Statiinin aloitusannoksen on oltava riittävän tehokas (esim. simvastatiinia 40 mg/vrk). suositukset/dyslipidemia

30 Lääkehoidon haittavaikutukset Lihaksiin kohdistuvat haittavaikutukset ovat harvinaisia, eikä seerumin kreatiinikinaasin (CK) mittauksia tarvita rutiinimaisesti. Potilaalle kerrotaan mahdollisista haittavaikutusten oireista (lihaskipu, -heikkous ja -arkuus tai tumma virtsa). Jos epämääräisiä lihasoireita, määritä CK ja keskeytä statiinihoito, kunnes oireiden syy on selvinnyt. CK-aktiivisuutta pidetään merkittävästi suurentuneena, jos arvo ylittää viitealueen ylärajan yli kymmenkertaisesti. Maksaentsyymien nousu on harvinaista. Ilmaantuu yleensä ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Sulje pois muut syyt. suositukset/dyslipidemia

31 Sydän- ja verisuonisairauksia sairastavien vuotiaiden henkilöiden jakauma (%) kolesterolilääkityksen ja seerumin kolesterolipitoisuuden mukaan FINRISKI tutkimuksessa. Sairausperuste n Kolesteroli- Kolesterolilääkitys Ei kolesterolilääkitystä lääkitystä S-Kol S-Kol S-Kol S-Kol käyttäviä keskiarvo 5 mmol/l keskiarvo 5 mmol/l % mmol/l % mmol/l % Sydäninfarkti ,4 20 5,3 53 Ohitusleikkaus ,3 18 5,0 60 Pallolaajennus ,4 20 5,1 50 Rasitusrintakipu ,6 29 5,3 58 Vartiainen E, Laatikainen T, Strandberg T, Salomaa V, Jousilahti P: Kolesterolilääkkeiden käytössä on edelleen kohentamisen varaa FINRISKI tutkimuksen tuloksia SLL 64: , 2009

32 MIKSI HOITOTAVOITTEITA EI SAAVUTETA Potilas (henkilö) Lääkäri Terveydenhuoltojärjestelmä Yhteiskunta Pearson 1996; European Guidelines 4th Joint Task Force 2007

33

34 JOHTOPÄÄTÖKSET Dyslipidemia (etenkin suuri LDL-kolesteroli) on keskeinen ateroskleroottisten valtimosairauksien syy Dyslipidemia on edelleen tavallista väestössämme Tarvitsemme selkeän väestöstrategian dyslipidemian vähentämiseksi koko väestössä Tarvitsemme toimivat hoitoketjut valtimosairaus- ja suuren vaaran potilaiden hoidon jatkuvuuden ja tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi Tarvitsemme pontevan, laajojen toimijoiden implementaatio-ohjelman valtimotautien ehkäisyn ja hoidon toteuttamiseksi

35 MITÄ OLEN TEHNYT TÄNÄÄN TERVEYTENI JA TYÖKYKYNI YLLÄPITÄMISEN HYVÄKSI? SENIORIKANSALAISET MITÄ OLEN TEHNYT TÄNÄÄN TERVEYTENI JA TOIMINTAKYKYNI YLLÄPITÄMISEN HYVÄKSI?

36 BACK-UP SLIDES

37 Riskitekijöiden ja hoidon vaikutus sepelvaltimotautikuolleisuuden alenemiseen Ei selitystä 22 % Verenpaine 7 % Vajaatoiminta 2 % Muu rintakivun hoito 2 % Kolesteroli 37 % Leikkaus ja laajennus 8 % Sekundaaripreventio 10 % Infarktin hoito 3 % Tupakointi 9 % Vartiainen et al, SLL 37/2004

38 Tupakoimattomat Tupakoijat Systolinen verenpaine (mmhg) Kolesteroli mmol/l Suhteellinen riski. Pieni absoluuttinen riski nuorella henkilöllä saattaa kätkeä suuren suhteellisen riskin SLL Liite 49/

39 Ei-kardiovaskulaarikuolleisuus Cholesterol Treatment Trialists (CTT) Collaborators Lancet 366: , 2005

40 Iäkkäät potilaat Statiinihoidon hyöty erityisesti sepelvaltimotaudin ehkäisyssä on osoitettu noin 80 vuoden ikään saakka. Aiemmin aloitettua lääkehoitoa ei ole syytä lopettaa pelkän iän perusteella. Iäkkäillä lääkehoito näyttää hyödyttävän erityisesti niitä, joilla on kliininen valtimotauti. kokonaiskuolleisuus Huomioi iäkkäillä mahdolliseen monilääkitykseen liittyvä yhteisvaikutuksien vaara. suositukset/dyslipidemia

41 Diabetes ilman todettua sydän- tai verisuonisairautta Suuren riskin henkilöitä ovat oireettomat tyypin 2 diabeetikot yli 40-vuotiaat tyypin 1 diabeetikot tai ne, joilla mikroalbuminuria vuotiaat, joilla esiintyy muita vaaratekijöitä. Sekä elintapamuutokset että lääkehoito on syytä aloittaa mahdollisimman varhain. Statiinihoidosta on hyötyä myös diabeetikoille, joilla ei vielä ole ollut minkään valtimotaudin oireita. Diabeettinen dyslipidemia, jolle on tyypillistä suuri triglyseridin pitoisuus ja pieni HDL-kolesterolin pitoisuus, on aktiivista hoitoa vaativa tila. suositukset/dyslipidemia

42 Metabolinen oireyhtymä Käsite metabolinen oireyhtymä tarkoittaa useiden tekijöiden samanaikaisuutta: erityisesti keskivartalolihavuutta, hypertensiota, matalaa HDL-kolesterolipitoisuutta, korkeaa triglyseridipitoisuutta ja suurentunutta veren glukoosipitoisuutta. Nämä tekijät kasvattavat diabeteksen ja valtimotaudin riskiä Tämä merkitsee, että jos oireyhtymän yksikin osatekijä todetaan, on syytä hakea systemaattisesti muitakin tähän liittyviä osatekijöitä. Samalla on aktiivisesti hoidettava kaikkia näitä riskitekijöitä Fyysinen aktiivisuus ja painonhallinta voivat merkittävästi pienentää diabeteksen ilmaantumisen riskiä metabolista oireyhtymää sairastavilla henkilöillä SLL Liite 49/

43 Prevalence of Risk Factors Among Men Aged Years in ,6 60,8 50 % ,4 33,3 28, Obesity Overweight and obesity High cholesterol High BP Smoking

44 Triglyseridipitoisuuden suurenemista lisäävät tekijät Suurten triglyseridipitoisuuksien riskitekijät Liikalihavuus/ylipaino Vähäinen liikunta Tupakointi Liiallinen alkoholinkäyttö Runsashiilihydraattinen ruokavalio Tyypin 2 diabetes, munuaisten vajaatoiminta, kilpirauhasen vajaatoiminta Tietyt lääkkeet Perintötekijät Triglyseridit useimmiten koholla metabolisessa oireyhtymässä.

45 Mihin tarvitaan ennaltaehkäisystrategiaa lääkärintyössä? 1. Valtimotaudit ovat keskeinen kuolinsyy ja aiheuttavat sairaalahoitoa vaativaa sairastuvuutta ja heikentävät toimintakykyä. Kardiovaskulaarisairaudet ovat keskeinen vammaisuuden aiheuttaja. Ne lisäävät huomattavasti terveydenhuollon kustannuspaineita 2. Valtimotautien taustalla on ateroskleroosi, joka kehittyy vähitellen usean vuoden aikana. Sairaus on jo pitkälle edennyt, kun potilas saa oireita 3. Valtimotautikuolema on usein äkillinen, eikä siihen voida vaikuttaa hoidollisin toimenpitein, koska suuri osa kuolemista tapahtuu sairaalan ulkopuolella 4. Valtimotaudit ovat hyvin tavallisia ja liittyvät voimakkaasti ihmisten elintapoihin ja niitten aiheuttamiin fysiologisiin ja biokemiallisiin tekijöihin, joiden vaikuttavuutta voidaan vähentää 5. Hoitamalla riskitekijöitä voidaan vähentää valtimotauteihin sairastumista ja niihin liittyvää kuolleisuutta SLL Liite 49/

46 Miten HDL suojaa valtimoita? Endoteelia korjaava Antiinflammatorinen Anti-oksidatiivinen Antitromboottinen HDL-kol Endoteelifunktiota moduloiva Kolesterolin vastaanottaja Kolesteroliesterin luovuttaja Kolesterolin käänteiskuljetus Valtimon seinämän suojaus

47 Sepelvaltimoiden aterotromboosin kehittyminen Kardiologia. Toim. Heikkilä J ym. Duodecim 2008

48 ATEROOMAN SYNTY

49 Suomalaisten 50-vuotiaiden miesten riski sairastua sepelvaltimotautiin (%) 10 vuoden aikana eri riskitekijäyhdistelmillä laskettuna 20 Ei riskitekijöitä Systolinen verenpaine 160 mmhg, kolesteroli 7 mmol/l Tupakointi Verenpaine Diabetes Kolesteroli Tupakointi ja verenpaine Tupakointi ja diabetes Tupakointi ja kolesteroli Kolesteroli ja diabetes Verenpaine ja diabetes Kolesteroli ja verenpaine Tupakointi, verenpaine, diabetes Tupakointi, kolesteroli, verenpaine Kolesteroli, varenpaine, diabetes Kaikki riskitekijät

50 Atherosclerosis PROGRESSION MLD Decrease (mm/year) y= x R 2 = p= PLAC-1-S REVERSAL-PR MARS-S REVERSAL-AT LCAS-S LCAS-P CCAIT-S REGRESS-S MAAS-S PLAC-1-P REGRESS-P CCAIT-P MARS-P MAAS-P LDL Cholesterol mmol/l O Keefe et al JACC 43:2142-6, 2004

51 CDH events in primary prevention CHD Events (%) y= x R 2 = p= AFCAPS-S ASCOT-S WOSCOPS-S ASCOT-P AFCAPS-P LDL cholesterol Cholesterol mmol/l WOSCOPS-P O Keefe et al JACC 43:2142-6, 2004

52 CDH events in secondary prevention CHD Events (%) y= x S-P R 2 = p< HPS-P 4S-S LIPID-P HPS-S TNT A 10 CARE-P TNT A 80 LIPID-S PROVE-IT-AT CARE-S IDEAL S 20 PROVE-IT-PR IDEAL A LDL Cholesterol mmol/l O Keefe et al JACC 43:2142-6, 2004

53 National Public Health Institute, Finland CHD mortality fall in Finland Risk Factors -71% Cholesterol - 53% Smoking - 11% Blood pressure - 7% fewer deaths 1997 Treatments -24% AMI treatments - 4% Secondary prevention - 8% Heart failure - 2% Angina: CABG & PTCA - 8% Angina: Aspirin etc - 2% Other Factors -5% T Laatikainen et al Am J Epid 2005

54 Konsultoi erikoissairaanhoitoa, jos erikoisia kliinisiä löydöksiä dyslipidemian yhteydessä (esim. ksantoomat, striat, lipemia retinalis) hoitoresistentti dyslipidemia vaikea diabeettinen tai munuaistautiin liittyvä dyslipidemia erikoinen lääkeyhdistelmä lipidilääkkeet aiheuttavat hankalia haittavaikutuksia spontaanisti erittäin pieni HDL-kolesterolipitoisuus (alle 0,5 mmol/l) tarvitaan FH-kokogeenikartoitus epäily geneettisestä lipoproteiinilipaasin puutoksesta epäily sitosterolemiasta suositukset/dyslipidemia

55 Lasten ja nuorten dyslipidemioiden hoito Ruokavaliomuutokset ovat ensisijainen hoito turvallinen 1 2 vuoden iästä lähtien Alle 18-vuotiailla lääkehoito ainoastaan FH-potilaille tyypin 1 diabeetikoille, joilla on suuri LDL-kolesterolin pitoisuus Lääkehoidon aloitus ja seuranta kuuluvat dyslipidemioihin perehtyneelle lastentautien erikoislääkärille. suositukset/dyslipidemia

56 Lääkehoidon erityiskorvattavuus Lääkehoito on erityskorvattavaa seuraavissa tiloissa: 211 (Familiaalinen ja tyypin III dyslipoproteinemia) ICD-10: E78.0, E (Krooniseen sepelvaltimotautiin liittyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö) ICD-10: E78.0 E78.5 Kirjaa tarvittavat kriteerit B-lausuntoon (ks. Lääkärin tietokannat, Kelan erityiskorvaukset lääkkeistä: kriteerit eri taudeissa) suositukset/dyslipidemia

57 Kolesterolin käänteinen kuljetus Maksa Kypsä HDL Apo A-I Kypsyvä HDL Apo A-I VK KE SR-B1 CE TG CETP LCAT FC ABCA1 VK Makrofagi B VLDL/LDL kolesteroli

58 HDL-kolesterolipitoisuutta suurentavat Interventio HDL-kol suureneminen (%) Aerobinen liikunta 5 10 Tupakoinnin lopettaminen Painon pudottaminen ,009 mmol/l / pudotettu kg Alkoholi Ruokavalioon liittyvät tekijät (n-3 PUFA, n-6 PUFA, MUFA) Singh IM et al. JAMA. 2007;298:

59 Dyslipidemian lääkehoitovaihtoehdot Lääke/ryhmä Vaikutukset lipideihin Kliiniset tulokset Haittavaikutukset Statiinit LDL-kol % HDL-kol 5 15 % TG 7 30 % Merkittävät sepelvaltimotapahtumat, sepelvaltimotautikuolemat, aivoinfarkti, kokonaiskuolleisuus ja sepelvaltimotoimenpiteet Myopatia Maksan entsyymit Nikotiinihappo LDL-kol 5 25% HDL-kol % TG % Merkittävät sepelvaltimotapahtumat Kokonaiskuolleisuus (mahdollisesti) Flushing Hyperglykemia Hyperurikemia (kihti) Ylemmän mahasuolikanavan vaivat Maksatoksisuus Sappihappoja sitovat aineet LDL-kol % HDL-kol 3 5 % TG Ei muutosta Merkittävät sepelvaltimotapahtumat ja sepelvaltimotautikuolemat Maha-suolikanavan vaivat Ummetus Muiden lääkkeiden imeytyminen Etsetimibi Fibraatit LDL-kol 18% HDL 1% TG 11 % LDL-kol 5 20% a HDL-kol % TG % a Saattaa suurentua potilailla, joilla TG-pitoisuus on korkea Iskeemiset sydäntapahtumat Merkittävät sepelvaltimotapahtumat Dyspepsia Sappikivet Selittämättömät sepelvaltimotautikuolemat (WHO:n tutkimus)

60

61 Pieni HDL-kol- ja suuri LDL-kol-pitoisuus lisäävät sepelvaltimotaudin riskiä Framingham Heart Study Sepelvaltimotaudin suhteellinen riski ,9 1,2 0,9 0,6 0,3 0,4 0,7 0,1 0,2 0,3 2,6 mmol/l 4,1 mmol/l 5,7 mmol/l 1,5 2,9 0,6 mmol/l 1,2 mmol/l 1,7 mmol/l 2,2 mmol/l HDL-kol LDL-kol HDL-kolesterolin nostamisen ja triglyseridien alentamisen riippumatonta vaikutusta sepelvaltimo- ja sydän- ja verisuonitauteihin sairastumiseen ja kuolleisuuteen ei ole määritetty. Systolinen verenpaine=135 mmhg Kannel WB et al, Status of risk factors and their consideration in antihypertensive therapy, Am J Cardiol. Vol. 59, 80A 90A.

62 5 % 70 % 25 % People with low cholesterol level People with average cholesterol level People with high cholesterol level Individual risk of CHD Distribution of people according to risk factor level Theoretical presentation of the difference between individual risk and the population attributable risk

63 mmol/l 7 Seerumin kolesteroli vuotiailla naisilla 6,5 6 5,5 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni

64 Rasvan saanti Suomessa EN% Suositukset Kokonaisrasva (~ 30 EN%) SFA (~10 EN%) MUFA (10-15 EN%) PUFA (5-10 EN%) Vuosi

65 Elämäntapamuutokset (1) Arvioi kokonaisriski ja suunnittele sen pohjalta hoito yhdessä potilaan kanssa. Arvioi elintapamuutosvalmius (Prochaskan malli). Suuren riskin potilailla elämäntapamuutokset pienentävät kokonaiskolesterolipitoisuutta usein vain 3 10 %. Näissä tapauksissa lääkehoito on usein syytä aloittaa samanaikaisesti, koska yhdistelmähoito vähentää riskiä kaikkein tehokkaimmin. suositukset/dyslipidemia

66 Aikuisten lääkehoito Lääkehoitoa tarvitaan, jos kokonaisriski on suuri eikä elämäntapamuutoksilla päästä hoitotavoitteisiin muista myös sepelvaltimotautikohtaus Lipidihoidon valintaan vaikuttavat seerumin LDL-kolesterolin, HDL-kolesterolin ja triglyseridien mittaustulokset. Absoluuttinen hyöty on sitä suurempi, mitä suurempi on sydän- ja verisuonitautitapahtumien riski. suositukset/dyslipidemia

67 Erikoissairaanhoidossa Kaikille ruokavalio-ohjeet Jos potilas siirtyy avohoitoon eikä lääkehoitoa aloiteta, hoitotiivistelmässä on oltava ohjeet mahdollisesta lääkehoidon myöhemmästä aloituksesta lääkehoidon tavoitteista syistä, miksi lääkitystä ei ole aloitettu jo sairaalassa suositukset/dyslipidemia

68 Ian Graham and Pantaleo Giannuzzi, CVD Prevention and the National Cardiac Societies,ESC Barcelona 30 August 2009

69 KANSALLISET HANKKEET THL: Alueellinen Terveyden edistäminen. Kansantautien preventio. STM, THL, Sydänliitto ja Diabetesliitto, Valtimoterveyttä kaikille.

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Labquality Days Jaana Leiviskä

Labquality Days Jaana Leiviskä Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia

Lisätiedot

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin

Sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Valtimotaudin vaaran yksilöllinen arvioiminen Kalevi Pyörälä Viimeaikaisissa sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin aiheuttamien valtimotautien ehkäisyä koskevissa

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista

FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista Alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja THL, terveyden ja hyvinvoinnin toimiala erkki.vartiainen@thl.fi Tiina Laatikainen LT, tutkimusprofessori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen

Lisätiedot

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) EMA/577184/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) Tämä on Repatha-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden avulla

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Matti Uusitupa 18.5.2011. Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään?

Matti Uusitupa 18.5.2011. Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään? Matti Uusitupa 18.5.2011 Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään? Luennon pääasiallinen sisältö Ateroskleroosin patogeneesi ja LDL-kolesteroli Mistä rasvakeskustelu sai taas

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Dyslipidemiat

Käypä hoito -suositus. Dyslipidemiat Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 8.4.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa

STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Kenelle määrätään statiineja?...4 Mitä kolesteroli tekee verisuonille?...6 Miten statiinit vaikuttavat?...8

Lisätiedot

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;

Lisätiedot

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

VERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

VERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA VERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Päivi Lakkisto, LT, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2013 Sisältö Yleistä valtimosairauksien

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Dyslipidemiat. Päivitetty

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Dyslipidemiat. Päivitetty Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 18.12.2017 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Ezetimib Stada 10 mg tabletit 13.7.2016, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Ezetimib Stada 10 mg tabletit VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

Verisuonitaudin riskitekijät

Verisuonitaudin riskitekijät Verisuonitaudin riskitekijät Timo Kouri, LKT, dosentti, oyl, vastuuyksikön päällikkö HUSLAB, Kl.kemia ja hematologia, Meilahden sairaalan laboratorio 30.11.2012 T.Kouri, HUSLAB 1 Laskimotukoksen patofysiologia

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten Koonnut: Sanna Muukka Sydän- ja verisuonitautien osuus kaikista kuolemansyistä on noin puolet ja sepelvaltimotaudin yksinään vajaa 30 prosenttia. Vaikka suomalaisten sydän- ja verisuoniterveys on parantunut

Lisätiedot

POTILASLAIN JA DYSLIPIDEMIOIDEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN DYSLIPIDEMIOIDEN STATIINIHOIDOSSA

POTILASLAIN JA DYSLIPIDEMIOIDEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN DYSLIPIDEMIOIDEN STATIINIHOIDOSSA POTILASLAIN JA DYSLIPIDEMIOIDEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN DYSLIPIDEMIOIDEN STATIINIHOIDOSSA Piela Litmanen Pro Gradu -tutkielma Kansanterveystiede Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

MAALLIKKO STATIINIMAAILMASSA

MAALLIKKO STATIINIMAAILMASSA Leino Utriainen 20.10.2011 MAALLIKKO STATIINIMAAILMASSA NAISTEN JA PIENIRISKISTEN MIESTEN STATIINILÄÄKITYS Sepelvaltimokuolemien vähentyminen 500 400 300 Miehet 200 100 Naiset 0 1970-72 -74-76 -78-80 -82-84

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011

Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011 Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011 Taustatiedote tarjoaa lisätietoa seuraavista aiheista: Kasvistanolit; mitä ne ovat, kuinka ne toimivat ja miten ne eroavat kasvisteroleista Nykykäsitys kasvistanolien

Lisätiedot

Dyslipidemioiden hoito

Dyslipidemioiden hoito Timo Strandberg ja Hannu Vanhanen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Dyslipidemioiden hoito Keskeistä Tavoitteena on + valtimotaudin pahenemisen estäminen siihen jo sairastuneilla (tärkein hoidon kohde)

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät 2017 Virittäytyminen (10 min) Miten olet hoitanut itseäsi viimeisen viikon aikana? Mieti hetki yksin ja kirjaa asiat ylös Keskustelkaa asiasta ryhmässä tai Liiku

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Lipistad 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 20 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 40 mg kalvopäällysteiset tabletit Lipistad 80 mg kalvopäällysteiset tabletit 27.11.2015, versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

MIKÄ ON TÄRKEINTÄ RUOKAVALIOSSA RASVAN MÄÄRÄ VAI LAATU. Matti Uusitupa 15.012010

MIKÄ ON TÄRKEINTÄ RUOKAVALIOSSA RASVAN MÄÄRÄ VAI LAATU. Matti Uusitupa 15.012010 MIKÄ ON TÄRKEINTÄ RUOKAVALIOSSA RASVAN MÄÄRÄ VAI LAATU Matti Uusitupa 15.012010 Ruokavalio ja rasvan laatu Veren rasva arvot ja lipoproteiinit +++ Verenpaine + Endoteelifunktio + Insuliiniherkkyys + Tulehdustekijät

Lisätiedot

Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL

Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL 14.2.2011 1 Sisältö Väestötason tarpeet Käypä hoito liikunnan

Lisätiedot

STATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA

STATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA STATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA Jenni Koskela Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Kansanterveystieteen laitos Marraskuu 2014 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Lipanthyl Penta 145 mg , versio 3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lipanthyl Penta 145 mg , versio 3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lipanthyl Penta 145 mg 15.9.2015, versio 3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Fenofibraatti: Julkisen yhteenvedon osiot Fenofibraatti: Tietoa sairauden esiintyvyydestä Arviolta

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

ALENTAA NOPEASTI PITÄÄ ALHAALLA. Benecol. on suositusten mukainen, tehokas ja helppo keino. alentaa kolesterolia

ALENTAA NOPEASTI PITÄÄ ALHAALLA. Benecol. on suositusten mukainen, tehokas ja helppo keino. alentaa kolesterolia ALENTAA NOPEASTI PITÄÄ ALHAALLA Benecol on suositusten mukainen, tehokas ja helppo keino alentaa kolesterolia Hyvä terveydenhuollon ammattilainen Seerumin LDL-kolesterolipitoisuuden pienentäminen on valtimotautien

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot