Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Transkriptio

1 Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1

2 Lähtökohdat Suomen tieteen tila ja taso 2009: Suomalainen tutkimus- ja koulutusjärjestelmä ei kaikilta osin niin hyvässä tilassa kuin mitä sen on odotettu olevan eikä tieteen taso kehittynyt odotetulla tavalla Mitattaessa tieteellisen tutkimuksen tasoa monet pienet eurooppalaiset maat ovat saavuttaneet Suomen tason ja monin osin ohittaneet Suomen Tiedepolitiikan kehittämiseksi tarve saada vertailutietoa eri maiden tutkimusjärjestelmistä tiedepoliittisia toimenpiteistä ja niiden yhteyksistä tieteellisen tutkimuksen laadun kehittymiseen Selvityksen kohteena viisi vertailumaata: Tanska 2

3 Maavertailuun valittuja ulottuvuuksia Tärkeimmät ja vaikuttavimmat tiedepoliittiset linjaukset , joilla voidaan olettaa olleen merkitystä tutkimuksen laatuun Keskeiset instrumentit ja linjaukset, joilla Suomen Akatemiaa vastaavat rahoitusorganisaatiot pyrkivät tieteellisen laadun kohottamiseen Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen suhteellinen merkitys tiedepolitiikassa ja rahoituksessa Temaattisen (esim. ohjelmat) vs. vapaan tutkimusrahoituksen sekä kilpaillun vs. ei-kilpaillun tutkimusrahoituksen rooli ja merkitys Julkaisutoiminnan mittareiden huomioiminen tutkimusrahoituksessa Tutkimusryhmien rakenne Kansallinen tutkimusyhteistyö Kansainvälistyminen ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö Tutkimusinfrastruktuuripolitiikka Muut tutkimusympäristön laatuun ja houkuttelevuuteen vaikuttavat tekijät ja toimenpiteet 3

4 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot % BKT:sta 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Tanska Suomi 0 Lähde: Eurostat, OECD 4

5 Korkeakoulusektorin t&k-toiminta % BKT:sta 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 Tanska Suomi 0,1 0 Lähde: Eurostat, OECD 5

6 Julkisen t&k-rahoituksen jakautuminen eri sosio-ekonomisille pääaloille 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tanska Suomi Puolustus Taloudellinen kehittäminen Terveys ja ympäristö Suuntamaaton Yleinen yliopistorahoitus (GUF) Muu (Lähde: OECD) 6

7 Ulkomaalaisten osuus tieteen ja teknologian henkilöstöstä Tanska Suomi (Lähde: Eurostat, HRSTO) 7

8 Tiedepoliittisia linjauksia joilla voidaan olettaa olleen merkitystä tutkimuksen laatuun Tanska Koko 2000-luvun jatkuneet yliopistoreformit, jotka ovat lisänneet Tanskan yliopistojen autonomiaa, tulosvastuullisuutta, arviointitoimintaa ja yksiköiden kokoa Kilpaillun rahoituksen osuuden kasvaminen 36 %:sta 44 %:iin ( ) Tohtoriopiskelijoiden sisäänoton yli kaksinkertaistaminen 2000-luvun jälkipuoliskolla Irlannin tiedesäätiön (SFI) perustaminen ja sitä kautta suunnattu merkittävä kilpailtu kansallinen rahoitus erityisesti ICT- ja bioalojen tutkimukseen Korkeakouluissa tehtävää tutkimusta tukevan ohjelman (PRTLI) perustaminen ja sitä kautta suunnattu kansallinen rahoitus tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen Kahden tutkimusneuvoston perustaminen nuorten tutkijoiden tukemiseksi Yliopistojen säännöllinen tutkimuksen laadunarviointi, jota on toteutettu ulkopuolisena arviointina 6 vuoden välein ja itsearviointina 3 vuoden välein 1990-alusta lähtien Tutkijanuran eri vaiheisiin kohdistuvat rahoitusvälineet, joissa tutkimuksen laatu ja innovatiivisuus on huomioitu Kansallisesti toimivat tutkijakoulut, jotka osaltaan lisänneet tohtorintutkintojen määrää Vuodesta 2003 voimassa ollut uusi yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitusrakenne, missä suoritusperustaisen rahoituksen merkitys on kasvanut Tutkimus- ja innovaatiorahasto mahdollistanut vakaan ja pitkäaikaisen rahoituksen tutkimushankkeille, huippuyksiköille ja EU:n tutkimusohjelmiin osallistumiselle Korkeakoulujen laatureformi, jonka kautta on yhtenäistetty korkeakoulujärjestelmää Uusi yliopistolaki lisännyt liittovaltion rahoitukseen kilpailullisuutta kantoniyliopistoille Uudet organisaatiot, kuten yliopistokomitea SUC ja yliopistorehtoreiden komitea CRUS, ovat lisänneet tiedepolitiikan koordinaatiota n Tiedesäätiön (SNSF) aseman vahvistaminen sekä innovaatioiden kehittämiskeskuksen (CTI) autonomian lisääminen A d v a n s i s

9 Keskeiset instrumentit, joilla Suomen Akatemiaa vastaavat rahoitusorganisaatiot pyrkivät tieteellisen laadun kohottamiseen Tanska Tanskan Riippumattoman tutkimuksen neuvoston kilpailtu rahoitus ( 173,4 milj. 2009) Tanskan Tutkimussäätiön huippuyksikkörahoitus ( 42,1 milj.2008) Irlannin tiedesäätiön (SFI) käyttämät pääinstrumentit ovat: Eri välineet perustutkimuksen tukemiseksi bioteknologia, ICT- ja energia-aloilla Research Frontiers -ohjelma, joka tukee perustutkimusta luonnontieteissä Strategic Research Clusters ja Centres for Science, Engineering and Technology -instrumentit Kahden tutkimuksen toimikunnan rahoitus tohtori- ja post doc -opiskelijoille Hollannin Tiedeneuvoston NWO:n Innovational Research Incentives Scheme -rahoitus ( 150 milj. vuodessa), jolla tuetaan lahjakkaita tutkijoita kolmessa eri uravaiheessa n Tutkimusneuvoston (RCN) merkittävimmät rahoitusinstrumentit ovat: Laajat tutkimusohjelmat, joiden kesto voi olla jopa 10 vuotta Institutionaalinen rahoitus mm. tutkimuksen huppuyksiköille ja tutkimusorganisaatioille Projektirahoitus tutkijalähtöisille hankkeille maksimissaan neljäksi vuodeksi Rahoitus verkostoitumista tukeville toimenpiteille n Tiedesäätiö (SNSF) tukee perustutkimusta kaikilla aloilla, minkä lisäksi se tukee soveltavaa tutkimusta, nuoria tutkijoita sekä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Pääasialliset temaattiset rahoitusinstrumentit ovat kansalliset tutkimusohjelmat (NRP) sekä kansalliset tutkimuksen osaamiskeskukset (NCCR), jotka tukevat tutkimusinfrastruktuurin kehitystä strategisesti tärkeiksi katsotuilla aloilla. A d v a n s i s

10 Arvioituja tiedepolitiikan vahvuuksia vertailumaissa Tanska Julkisen tutkimusrahoituksen yleinen kasvu Lisääntynyt vertailu ja arviointi, joka kohdistuu yliopistojen suorituskykyyn kansainvälisesti Siirtyminen kilpailuun perustuvaa rahoitusta suosivaan rahoitusjärjestelmään Kansallisen tutkimusrahoituksen kasvu, joka on mahdollistanut kilpailukykyisten tutkimusryhmien luomisen Tuki tohtoriopiskelijoille ja nuorille post-doc-tutkijoille Parantunut fyysinen tutkimusympäristö, mikä on pitkälti seurausta PRTLI-ohjelmasta Valtava kehitys tutkimusympäristöjen tasossa lisännyt kansanvälistä houkuttelevuutta Tutkimuksen arviointikäytäntöjen kehittäminen kiinteäksi osaksi tutkimuspolitiikkaa Tutkijanuraan liittyvät avustukset Tutkijakoulujärjestelmän kehittäminen Keskittyminen tieteellisiin tuloksiin ja julkaisuihin tiedepolitiikan ja rahoituksen mittareina Tutkimuksen huippuyksikköjen perustaminen Aktiivinen kansainvälinen yhteistyö ja tutkimustulosten kansainvälinen julkaiseminen Julkisen tutkimusrahoituksen korkea taso ja rahoituksen suuntautuminen pääosin akateemiseen tutkimukseen Yliopistojen kasvaneet paineet toimia kilpailukykyisesti kansainvälisellä tasolla. Yliopistojen sisäisen hallinnon vahvistaminen sekä arviointimenettelyjen kehittyminen A d v a n s i s

11 Keskeisiä huomioita Suomen näkökulmasta Ei yhteneväisiä tekijöitä, jotka selittäisivät eron tieteellisen tutkimuksen laadussa ja tuloksissa eri maissa Eri vertailumaissa yksittäisiä muutoksia, jotka voidaan nähdä vahvuuksina (joskaan ei yksiselitteisesti) suhteessa Suomeen: Vaikuttava strategisen tason tutkimuspolitiikka (Tanska, ) Tieteellisen tutkimuksen perusresurssit Tutkimuksen perusrahoituksen suhteellisesti suurempi painotus Tieteellisen toiminnan kansainvälisyys (erityisesti ) Panostukset tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen (Tanska, ) Tutkijanurarakenteen kehittäminen ja tuki nuorille tutkijoille (erityisesti ) Tutkimuksen laadun arviointi yliopistotasolla (, ) Tutkijoiden palkkauksen taso 12

12 Kiitos! 13