Työpajaan osallistunut asiantuntijaryhmä edusti monipuolisesti maatalousalaa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työpajaan osallistunut asiantuntijaryhmä edusti monipuolisesti maatalousalaa."

Transkriptio

1 Maataloustieteet Työryhmän osallistujat Laura Alakukku, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Paula Elomaa, Helsingin yliopisto Juha Helenius, Helsingin yliopisto Pertti Martikainen, Itä-Suomen yliopisto Pirjo Mäkelä, Helsingin yliopisto Asko Mäki-Tanila, MTT Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto Pirjo Peltonen-Sainio, MTT Jukka Rintala, MTT Jari Valkonen, Helsingin yliopisto Anna Valros, Helsingin yliopisto Aila Vanhatalo, Helsingin yliopisto Hilkka Vihinen, MTT Hannu Mikkola, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri) Työpajaan osallistunut asiantuntijaryhmä edusti monipuolisesti maatalousalaa. Maataloustieteiden tilaa ja tasoa arvioitaessa olisi hyvä määritellä myös maataloustiede terminä. ARVIOINTITEEMAT A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Mikä merkitys TKI-toimintaympäristön muutoksilla on tieteenalalle? Helsingin yliopiston ja MTT:n organisaatiouudistuksilla on ollut sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Yliopistolla hallinnollinen työ on lisääntynyt ja aikaa opetukseen ja tutkimukseen on aiempaa vähemmän. Toisaalta Helsingin yliopiston EU- ja Akatemiahakujen tuki sai käyttäjältään kiitosta. MTT:n matriisiorganisaatio on haasteellinen, koska esimiessuhteet ovat epäselvemmät kuin linjaorganisaatiossa. MTT:n taloustutkimuksen läsnäolo Viikissä on puolestaan lisännyt myönteistä vuorovaikutusta MTT:n ja yliopiston taloustutkijoiden välillä. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan muuton suomia mahdollisuuksia ei ole vielä täysin hyödynnetty, ja yhteistyön kehittämistä tulee jatkaa. Yhteistyötä yliopistojen, yliopistojen laitosten sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä voidaan edelleen lisätä. Edellytykset kansainvälisen yhteistyön laajentamiseen ja syventämiseen ovat kasvaneet merkittävästi. 1

2 Pääsy mukaan EU:n tutkimusohjelmiin on avannut uusia tieteen tekemisen mahdollisuuksia. Todettiin kuitenkin, että EU ei rahoita innovatiivisia tutkimuksia. Vain tunnetut teemat menevät siellä läpi. Kilpailu tutkimusrahoituksesta on lisääntynyt ja kilpailu syö tutkimustyön resursseja. Työnjako yliopistojen ja sektoritutkimuksen välillä on epäselvä. Sektoritutkimuksessa ei tiedetä, arvioidaanko tutkimusta julkaisujen määrän ja laadun perusteella vai yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Tutkijat eivät ole kaikissa tapauksissa riittävästi ennakoineet ympäristön muutosta, ja yhteiskunta on saattanut ajaa tutkimuksen ohi. Ketteryyttä tarvitaan, jotta voidaan vastata tulevaisuuden tuomiin haasteisiin. Tutkijat ovat kuitenkin jossain määrin osaamisensa vankeja. Ei pidä istua liian tiukasti omien aineistojensa ja osaamisensa päällä, koska silloin on vaarana jäädä yhteistyökuvioiden ulkopuolelle. Cardiffin yliopisto mainittiin esimerkkinä uudenlaisesta tavasta esittäytyä ulkomaailmalle. Siellä yliopiston perinteinen laitosrakenne on häivytetty taustalle ja ulospäin näkyvät ratkaistavana olevat ongelmat. Suomen Akatemian ja maataloustutkimuksen käsitykset monitieteisyydestä eivät aina kohtaa. Maatalouden ongelmanratkaisuun tarvitaan tyypillisesti maatalous- ja perustieteiden osaajia. Maataloustutkimus ei ole kuitenkaan kyennyt osoittamaan, että mainitut tieteenalat ovat aidosti hankkeissa mukana. Ongelmanratkaisu edellyttää yhä useammin monitieteistä lähestymistapaa. Monitieteinen yhteistyö on jo itsessään haaste. Yhteistyö ei ole hankkeissa itseisarvo, vaan sen on lisäarvo, joka tulee hakemuksessa osoittaa. Tämä koskee muitakin kuin Suomen Akatemian hakemuksia. Todettiin, että maatalousaiheisia hakemuksia tulee Suomen Akatemiaan vähän ja että niiden hyväksymisprosentti on alempi kuin hankkeiden yleensä. Todettiin, että maataloustutkimus voisi olla itse aktiivisempi Suomen Akatemian suuntaan. MTT:n kokemuksen mukaan varmin keino saada Suomen Akatemian rahoitusta on käyttää maakuntayliopistoa päähakijana MTT:n asemasta. Todettiin, että hankkeen kansainvälisesti korkea tieteellinen taso on Suomen Akatemian rahoituksen ensisijainen arviointikriteeri. Maataloushankkeiden huonon menestyksen arveltiin johtuvan Suomen Akatemian haussa hankkeiden soveltavasta luonteesta sekä siitä, että niiden teoreettinen taso ei ole riittävä. Suomen Akatemian mukaan biotieteiden ja ympäristöntutkimuksen toimikunnan hankkeet ovat luontaisesti laaja-alaisia ja niiden arvioitsijoiksi valitaan laaja-alaisuuteen kykeneviä henkilöitä. Esitettiin kysymys, ohjautuuko tutkimus oikein sillä, että tutkija kirjoittaa toiselle tutkijalle osoittaakseen oppineisuuttaan, jota vertaisarviointi mittaa. Takaako tämä mekanismi yhteiskunnan kannalta relevanttien aiheiden ja osaamisen kehittymisen sekä eri tiedon lajien kohtaamisen (myös yksityisen sektorin ja politiikan/hallinnon tieto)? Kun tiede joutuu tulevaisuudessa kilpailemaan julkisten resurssien jaosta muiden yhteiskunnan tarpeiden kanssa, on vaarana, että olemme ajaneet itsemme sivuraiteelle. Työpajaraportin luonnokseen lähetettyjen kommenttien perusteella, perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen edustajat voivat olla vastauksesta perustellusti eri mieltä. Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen eroa luonnehdittiin mm. tulosten soveltamismahdollisuuksilla siten, että perustutkimusta voidaan usein hyödyntää globaalisti, kun soveltava tutkimus on enemmän aikaan ja paikkaan sidottua. Riskirahoituksen ja keksijöiden määrää pidettiin riittämättömänä. 2

3 Rahoituksessa kolme vuotta on lyhyt aika, kun lähdetään kehittämään ideasta uutta tuotetta tai menetelmää. Monia suomalaisia maatalousalan tuotantotarvikkeiden toimittajia (Kemira Grow How, Valtra) tai tuotteiden jalostajia (Cultor, Raisio Oyj:n mallasliiketoiminta) on myyty ulkomaille ja on syytä epäillä, onko ulkomaisilla omistajilla intressiä säilyttää tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa Suomessa. Kuluttajien näkökulmasta puutteellinen vesiensuojelu on suurin maatalouden aiheuttama haitta. Huoli eläinten hyvinvoinnista ja epäilykset muuntogeenisten organismien vaikutuksista ovat myös median kestoaiheita. Mitkä muut kansalliset ja kansainväliset TKI-toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet alan kehitykseen ja miten? Yhteistyö yritysten kanssa on joissain tapauksissa vaikeuttanut tieteen tekemistä, koska rahoitus ei riitä julkaisujen kirjoittamiseen ja tulokset ovat usein liikesalaisuuksia. Huippututkimus ja yritysrahojen hankkiminen nähdään osin toisensa poissulkevina vaihtoehtoina. Toisaalta yritysyhteistyöstä on myös myönteisiä kokemuksia. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Miten suomalainen tutkimus sijoittuu alan kansainväliseen tutkimuskenttään? Esimerkiksi mikä on tieteenalan kehityksessä Suomessa erityislaatuista muihin maihin verrattuna? Mikä on tieteenalan kansainvälinen taso? (esimerkiksi bibliometriikka, kilpailtu kansainvälinen rahoitus) Suomessa on profiloiduttu tekemään tutkimusta boreaalisessa ympäristössä, minkä ansiosta monet tuloksista on sovellettavissa Pohjoismaissa, Kanadassa, Venäjällä ja myös Japanissa. Toisaalta tehdään geenitutkimusta, joka on luonteeltaan globaalia. Julkaisujen ja viittausten määrällä mitattuna maataloustutkimus pärjää kansainvälisessä tutkimuskentässä erittäin hyvin (vrt. Suomen Akatemian julkaisu Suomen tieteen tila ja taso 2009). Suomessa julkaistava Agricultural and Food Science on vertaisarvioitu lehti ja se kuuluu alansa parhaaseen neljännekseen siitäkin huolimatta, että parhaiden suomalaisten tutkijoiden kirjoittamien artikkelien arveltiin ohjautuvan tunnetumpiin ja omaa erikoisalaa edustaviin lehtiin. Todettiin, että suomalainen maataloustutkimus menestyy kansainvälisessä vertailussa hyvin. Maaseutututkimuksessa olemme suurvalta. Maatalousekonomiassa ja maatalouden ympäristökysymysten taloudellisessa tarkastelussa on tapahtunut merkittävää edistystä ja kansainvälistä huippua on otettu kiinni. Tutkimus on erittäin hyvin edustettuna alan projekteissa ja konferensseissa. Mikä merkitys BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) vahvistumisella on alan suomalaiselle tutkimukselle tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Venäjä on mielenkiintoinen kohde, mutta toistaiseksi hankkeet ovat kehityshanketyyppisiä. Kiinasta on koulutuskysyntää. Suomessa tulisi tehdä strateginen päätös osallistumisesta Venäjän, Kiinan ja Intian hankkeisiin. Ne eivät vie tutkimusta eteenpäin, mutta pitäisikö niissä olla silti mukana. 3

4 Raporttiluonnoksen kommentointikierroksella ehdotettiin pohdittavaksi osallistumisen sijasta sitä, miten löydetään parhaat teemat ja yhteistyömuodot. Minkälaiset kansainväliset yhteydet alalla on? Tutkimuksen kannalta olisi erittäin hyödyllistä, että kansainvälisissä järjestöissä kuten FAO, OECD ja Maailman pankki työskentelisi enemmän suomalaisia asiantuntijoita. Silloin saisimme etupainotteisesti tietoa uusista linjauksista jo valmisteluvaiheessa. Ongelmana on suomalaisten tutkijayhteisöjen pienuus. Boreaalisuus nähtiin vahvuutena, mutta se on toisaalta haitta. Tutkimustulokset eivät puhuttele koko Eurooppaa. Todettiin, että suomalaiset tutkimusryhmät ovat joillakin aloilla päässeet tutkimusyhteistyöhön ulkomaisen teollisuuden kanssa. Mikä on huippuyksiköiden, akatemiaprofessoreiden ja FiDiPro-professorien merkitys alan tutkimusympäristöissä? FiDiPro-professuurit (Finland Distinguished Professor Programme) nähtiin hyvänä keinona kotikansainvälistymiseen. Todettiin, että huippuyksikkö ja uusien akatemiaprofessorien saaminen vahvistaisivat alaa ja edistäisivät sen kehitystä. Maatalousalan tutkijakoulua pidettiin tärkeänä tavoitteena. Hot spotien ja nousevien alojen/teemojen tunnistaminen: miten ollaan mukana niiden tutkimuksessa? Nousevien alojen tunnistamisessa on onnistuttu vaihtelevasti. Genomitutkimus (kasvit ja eläimet) tunnistettiin ajoissa ja siihen panostettiin, vaikka riskitkin tiedostettiin. Jälkikäteen panostus on osoittautunut kannattavaksi. Nousevien alojen eteenpäin viemistä haittaa osittain se, että hankerahoittajat eivät välttämättä tue heille mahdollisesti vielä vieraita aloja/teemoja. Mitkä ovat ne lupaavat, kriittiseltä massaltaan vielä pienet ja aluillaan olevat alat, joilla voi olla tulevaisuudessa suuri potentiaali tieteenalan kehityksessä? Energian käytön vähentäminen ja maataloustuotannon perustuminen uusiutuvaan energiaan. Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen kehittämällä uusia kestäviä kasvinsuojelumenetelmiä. Puhtaat tuotantojärjestelmät. Todettiin, että uusia tuotantojärjestelmiä pitäisi lähteä kehittämään ja tutkimaan puhtaalta pöydältä. Agro-Ecological Engineering kokonaisten järjestelmien tarkastelu ja säätö. Automaation ja reaaliaikaisen tiedon hyödyntäminen tuotannossa. Rehukasvien käyttökelpoisuutta ja kotieläinten metaboliaa selvittävien analyysien yhdistäminen genomiikka- ja fysiologiatasolla. Bioinformatiikka maatalouden tutkimusalojen (kotieläin- ja kasvinjalostus sekä kasvipatologia) tarpeisiin. Ilmastonmuutokseen liittyvät aiheet. 4

5 Ravinnon riittävyys ja ruokahuollon turvaaminen. Kaikki riskit huomioon ottavan maatalouspolitiikan tutkimus. Todettiin, että yhteiskunnallisessa keskustelussa ollaan siirtymässä kestävyyden käsitteestä resilienssin käsitteeseen. Miten alat voidaan tunnistaa? Seuraamalla yhteiskunnallista keskustelua sekä muiden tieteenalojen kehitystä. Aiheeseen liittyvä artikkeli: Vanloqueren, G. & Baret, P. V How agricultural research systems shape a technological regime that develops genetic engineering but locks out agroecological innovations. Research Policy, Vol. 8, Issue 6, July 2009, pp Miten kokeiluihin ja riskinottoon voidaan kannustaa? MTT voi käyttää riskihankkeisiin omaa strategiarahoitustaan. Samoin Helsingin yliopistolla on ollut kahtena vuonna haettavissa uusien avauksien rahoitusta. Tekes aikoo rahoittaa tulevaisuudessa korkeamman riskin hankkeita. Suomen Akatemia jatkaa nykyistä linjaansa. Onko lähitulevaisuudessa näkyvissä merkittävää tutkimuksen uudelleensuuntautumista? Merkittävää uudelleensuuntausta ei noussut esille. Toivottiin parempaa ohjausta politiikan ja tutkimusohjauksen välille. Onko tunnistettavissa paradigmojen muutoksia tai läpimurtoja? Ruoka - ruoan tuottaminen sen mukana - on yhteiskunnallistunut. Tämä merkitsee "maataloustutkimuksen" -käsitteen laajentumista siten, että perinteisten alojemme lisäksi entistä näkyvämpi rooli on sellaisilla aloilla kuin sosiaalipolitiikka, sosiaaliantropologia, jne. Kyse ei enää ole "arvoneutraalista" teknologian kehittelystä. Uusia tärkeitä arvoja määrällisesti ja laadullisesti hyvän ruoan tuottamisen lisäksi ovat mm. ekologinen kestävyys, reiluus, eettisyys jne. Nämä ovat hyvinvoinnin mukanaan tuomia: näihin on nyt varaa. Mikä on tieteidenvälisyyden merkitys alan kehitykselle lähitulevaisuudessa? Humanistit ja yhteiskuntatieteilijät toivotettiin tervetulleiksi mukaan tekemään maataloustutkimusta. Tieteidenvälisyys on välttämätöntä alan kehitykselle, kun tehdään systeemitason tutkimusta. Uusin tieto tulee eri alojen osaamisen yhdistämisestä. 5

6 C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Tohtoritarve Todettiin, että opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa 2010/13 Tohtoritarve luvulla arvioidaan vuosittainen tarve seuraavasti: o maatilatalous: 7 o puutarhatalous: 0 o luonto- ja ympäristöala: 12 o elintarvikeala ja biotekniikka: 3 Katso linkki: i Todettiin, että Helsingin yliopistossa maataloustieteiden laitoksen tavoite on tohtoria/vuosi. Tutkijanuraa pohdittaessa kiinnitettiin huomiota tutkimusryhmän optimaaliseen ikärakenteeseen. Laajaa ikäjakaumaa pidettiin parhaana mm. tiedonsiirron kannalta. Urakehitys on kuitenkin monesti hidas johtuen ryhmän vinoutuneesta ikärakenteesta. Tutkijanuraa pidettiin vähemmän houkuttelevana mm. palkkaus- ja urakehityssyistä. Väittelijöiden keski-ikää pidettiin liian korkeana. Tähän on syynä mm. se, että väitöskirjaa tehdään työn ohessa. Väitöskirjojen määrällisiä vaatimuksia pidettiin kovina kansainvälisesti verrattuna. Vaatimuksia on kuitenkin viime aikoina kevennetty. Osa jatko-opiskelijoista suorittaa tohtorintutkinnon noin neljässä vuodessa, mutta monilla siihen menee 5 6 vuotta. Säätiöiden rahoitus on tärkeä opintojen loppuvaiheessa, koska muu rahoitus on usein siinä vaiheessa jo loppunut. Tutkijakouluja kaivattaisiin lisää. Maataloustieteissä ei ole omaa tutkijakoulua, mutta maataloustieteiden opiskelijoita on opiskelemassa muiden alojen tutkijakouluissa (mm. matching funding positiolla, esim. VALUE). Väitöskirja tehdään nykyisin useimmiten nippuväitöskirjana, mutta monografiallakin on puolensa. Sen kirjoittaja osoittaa kykenevänsä hallitsemaan suuren määrän tietoa ja pystyy jäsentämään siitä loogisen kokonaisuuden. Miten tohtorit sijoittuvat / tulisi sijoittua tutkimustyöhön ja muihin tehtäviin? Toistaiseksi maatalousalan tohtorit ovat työllistyneet hyvin, ja työllistyminen onkin paras koulutustarpeen indikaattori. Tutkimuksen lisäksi tohtoreita tarvitaan esimerkiksi ammattikorkeakoulujen yliopettajina sekä hallinnossa. Teollisuus on myös rekrytoinut muutamia tohtoreita. Tällä hetkellä on pulaa tohtorikoulutettavista. Todettiin, että Suomella on kehittyneenä maana velvoitteensa kouluttaa myös kehitysmaiden opiskelijoita tohtoreiksi. Todettiin, että tohtorien osaamisalan kapeus on toisinaan työllistymisen este. Tohtoriopiskelijoiden rekrytointi ulkomailta voisi olla yksi keino ylläpitää tohtorikoulutuksen tasoa. Rekrytoinnista ulkomailta on myös huonoja kokemuksia. Osaaminen ja siitä esitetyt dokumentit eivät ole aina vastanneet toisiaan. Todettiin että maatalousalan tohtorinpaikkoja hakevat mm. maantieteilijät, biologit ja ympäristötieteilijät, joiden työllisyystilanne lienee maataloustieteilijöitä huonompi. 6

7 Miten tohtorien sijoittumista voidaan edistää muihin kuin akateemisiin tutkimustehtäviin Poistamalla ennakkoluuloja tohtorin ylikouluttaneisuudesta esimerkiksi tuotekehitystehtäviin. D. Liikkuvuus ja verkostot Mitkä ovat kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden mahdollisuudet ja ongelmat tutkimustyössä tieteenalalla, tieteidenvälisesti ja eri sektorien välillä? Jatko-opiskelijat ja myös post doc -tutkijat ovat haluttomia lähtemään ulkomaille. Perhesyyt, taloudelliset seikat, asuntolainat ja pelko sijoittumisesta työmarkkinoille paluun jälkeen ovat yleisimmät lähdön esteet. Pääsy mukaan EU:n tutkimusohjelmiin on lisännyt kansallista sekä kansainvälistä vuorovaikutusta. Liikkuvuuteen on saatavissa rahoitusta. Minkälaista liikkuvuus on ja miten sitä voidaan tukea? Ulkomailta kotiin palaavista tutkijoista huolehtiminen. Mitkä ovat keskeisimmät verkostoitumisen ja yhteistyön muodot sekä mahdollisuudet ja ongelmat tutkijoiden ja eri sektoreiden välillä kansallisesti ja kansainvälisesti? Luonnonvara- ja ympäristöalan LYNET-yhteenliittymän kaltainen kehityskulku voisi olla mahdollinen kansallisella tasolla myös yliopistomaailmassa. Kansainvälisesti voitaisiin hyödyntää enemmän strategisia tutkimusyhteistyösopimuksia ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. E. Tutkimuksen infrastruktuurit Mitkä ovat keskeisimmät tutkimuksen infrastruktuureihin liittyvät vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat? Tutkimusinfrastruktuuri rappeutuu nopeaa vauhtia. Vanhan infrastruktuurin ylläpito koetaan taloudellisesti raskaaksi erityisesti MTT:ssa, mutta toisaalta sen olemassa olo on ollut elintärkeää monille yhteistyökumppaneille. Tutkimusinfrastruktuurin ylläpidon laajempaan rahoittamiseen ei ole keksitty toimivaa ratkaisua. Infrastruktuurin ylläpitoon liittyy myös hiljaista osaamista, joka ei siirry määräaikaisten työsopimusten kautta. Kalliiden laitteiden ja muun tutkimusinfrastruktuurin ylläpito, huolto ja käyttö eivät saisi olla opiskelijoiden varassa, vaan niitä varten pitäisi olla sitoutunutta, vakituista henkilökuntaa. 7

8 Mikä on käytettävissä olevien tutkimusinfrastruktuureiden vaikutus alan tutkimuksen laatuun ja kansainväliseen asemaan? Ajanmukaiset menetelmät, laitteet ja mm. tutkimusnavetat ja hyvin hoidetut pellot ovat keskeinen kilpailutekijä alan luonnontieteellis-teknisessä tutkimuksessa kansainvälisesti. Esimerkiksi mallintamisessa tarvitaan koko ajan uutta, ajanmukaista ja monipuolista mittaustietoa mallien parametrisoinnissa ja simulointitulosten validoinnissa. Mm. SLU:ssa (Ruotsissa) on juuri rakennettu kotieläintieteiden tutkimukseen ajanmukainen navetta ja sikala sekä siipikarjan tutkimustilat. Talous- ja yhteiskuntatieteiden tutkimus hyödyntää em. tutkimusten tuloksia. Millaisilla tutkimusinfrastruktuureihin liittyvillä kehittämistoimilla tutkimuksen laatua ja kansainvälistä asemaa voidaan parantaa? Lisäämällä eri tahojen välistä yhteistyötä, jolloin kustannuksia voidaan jakaa. Perustamalla ja ylläpitämällä monitieteisiä tutkimusinfrastruktuureja, joita eri alojen tutkimusryhmät voivat hyödyntää yhtä aikaa. Huolehtimalla, että tutkimuksissa käytetään alan uusimpia mittaus-, laskenta- ym. menetelmiä. Meillä on kansallisella tiekartalla kärkeen rankattuja aloitteita (esim. FinLTSER - joka ESFRI:ssä mukana LifeWatch:issa), joissa maatalous on mukana. FinLTSER (kansainvälinen ILTER-verkostoon kuuluva Finnish Long Term Social-Ecological Research -verkosto) on ekososiaalisten systeemien tilan seurannan infrastruktuurialoite. Käytännössä tämä tarkoittaisi perustamis- ja ylläpitorahoitusta. Katso linkki: ykytila_ja_tiekartta.html Onko tieteenalalla tutkimusinfrastruktuureihin liittyvää erityisosaamista, joka edistää menestymistä kansainvälisessä kilpailussa? Pitkäaikaiskokeet sekä pitkäaikaiset, hyvin dokumentoidut aineistot. Miten tieteenalalla voidaan tehostaa tutkimusinfrastruktuurien käyttöä ja helpottaa niiden uudistamista? Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNET nähdään mahdollisuutena turvata toimintakykyinen tutkimusympäristö, mutta se ei ole ainakaan toistaiseksi kyennyt vastaamaan infrastruktuurin ylläpidon ja rahoituksen haasteisiin. 8

Energia- ja ympäristötekniikka

Energia- ja ympäristötekniikka Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan

Lisätiedot

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu

Lisätiedot

Ask & Apply -kiertue 2013

Ask & Apply -kiertue 2013 Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus

Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus Työryhmän osallistujat Atte Korhola, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Hanna-Leena Pesonen, Jyväskylän yliopisto Rauni Strömmer, Helsingin yliopisto Meri Ruppel Helsingin

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Kliiniset lääketieteet

Kliiniset lääketieteet Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija

Lisätiedot

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Tiedonkeruun kuvaus TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN KARTOITUS

Tiedonkeruun kuvaus TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN KARTOITUS 10.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmä ja Tieteen tila 2014 -hanke Tutkimusinfrastruktuureja selvittävä kysely 2013, OHJEET TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN KARTOITUS Tiedonkeruun kuvaus Tausta

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Antti Pelkonen & Mika Nieminen VTT Sidosryhmien kuulemistilaisuus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi 1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Elintarviketieteet ja ravitsemustiede

Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Työryhmän osallistujat Marina Heinonen, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto Heikki Kallio, Turun yliopisto Hannu Korkeala, Helsingin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede

Matematiikka ja tilastotiede Matematiikka ja tilastotiede Työryhmän osallistujat Mikael Lindström, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Jukka Corander, Helsingin yliopisto Sirkka-Liisa Eriksson, Tampereen teknillinen yliopisto Heikki Haario,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Tutkimusohjelmat: Mitä Akatemia toivoo tutkimusohjelmilta? Arja Kallio SUOMEN AKATEMIA

Tutkimusohjelmat: Mitä Akatemia toivoo tutkimusohjelmilta? Arja Kallio SUOMEN AKATEMIA Tutkimusohjelmat: Mitä Akatemia toivoo tutkimusohjelmilta? Arja Kallio 1 Tutkimusohjelmien strateginen suunnittelu - Akatemian strategia 2012 - laatu, kansainvälisyys, vaikuttavuus -Tutkimusohjelmastrategiat

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 11.3.2013 Johdon tuki -yksikkö 1 Miksi, mihin ja miten Akatemia käyttää bibliometrisiä indikaattoreita? Akatemian

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta

Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta Pyyntö: Tutkimuslaitosten ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien tutkijoiden kannalta Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Osallistujien näkemykset tutkimushaun kehittämiseksi ja tutkimusten vaikuttavuuden parantamiseksi

Osallistujien näkemykset tutkimushaun kehittämiseksi ja tutkimusten vaikuttavuuden parantamiseksi Osallistujien näkemykset tutkimushaun kehittämiseksi ja tutkimusten vaikuttavuuden parantamiseksi Digitaalinen liiketoiminta -tutkimustyöpaja! 29.4.2015, klo 12:00-16:30 Messukeskus Näkemykseni tutkimushaun

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden päivä Tampere 13.11.2009 Auri Kaihlavirta Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen 2009 nykytilan

Lisätiedot

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o Professori tutkimuksen johtajana Kaarle Hämeri Professorilii/o 1. Asema: yliopistolaki, johtosäännöt 2. Tutkimuksen teon edellytykset 3. Strategiaan vaiku/aminen, tutkimuksen suuntaaminen Asema Yliopistolaki

Lisätiedot

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM)

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) 3.3.2015 DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) AKATEMIAOHJELMA 2016 2019 Ohjelmamuistio Ohjelmamuistio 2 (7) 1.PERUSTELUTJATAUSTA Digitalisaatio mullistaa yhteiskuntaa monella tavoin, ja myös tutkimuksen

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot