Työpajaan osallistunut asiantuntijaryhmä edusti monipuolisesti maatalousalaa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työpajaan osallistunut asiantuntijaryhmä edusti monipuolisesti maatalousalaa."

Transkriptio

1 Maataloustieteet Työryhmän osallistujat Laura Alakukku, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Paula Elomaa, Helsingin yliopisto Juha Helenius, Helsingin yliopisto Pertti Martikainen, Itä-Suomen yliopisto Pirjo Mäkelä, Helsingin yliopisto Asko Mäki-Tanila, MTT Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto Pirjo Peltonen-Sainio, MTT Jukka Rintala, MTT Jari Valkonen, Helsingin yliopisto Anna Valros, Helsingin yliopisto Aila Vanhatalo, Helsingin yliopisto Hilkka Vihinen, MTT Hannu Mikkola, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri) Työpajaan osallistunut asiantuntijaryhmä edusti monipuolisesti maatalousalaa. Maataloustieteiden tilaa ja tasoa arvioitaessa olisi hyvä määritellä myös maataloustiede terminä. ARVIOINTITEEMAT A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Mikä merkitys TKI-toimintaympäristön muutoksilla on tieteenalalle? Helsingin yliopiston ja MTT:n organisaatiouudistuksilla on ollut sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Yliopistolla hallinnollinen työ on lisääntynyt ja aikaa opetukseen ja tutkimukseen on aiempaa vähemmän. Toisaalta Helsingin yliopiston EU- ja Akatemiahakujen tuki sai käyttäjältään kiitosta. MTT:n matriisiorganisaatio on haasteellinen, koska esimiessuhteet ovat epäselvemmät kuin linjaorganisaatiossa. MTT:n taloustutkimuksen läsnäolo Viikissä on puolestaan lisännyt myönteistä vuorovaikutusta MTT:n ja yliopiston taloustutkijoiden välillä. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan muuton suomia mahdollisuuksia ei ole vielä täysin hyödynnetty, ja yhteistyön kehittämistä tulee jatkaa. Yhteistyötä yliopistojen, yliopistojen laitosten sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä voidaan edelleen lisätä. Edellytykset kansainvälisen yhteistyön laajentamiseen ja syventämiseen ovat kasvaneet merkittävästi. 1

2 Pääsy mukaan EU:n tutkimusohjelmiin on avannut uusia tieteen tekemisen mahdollisuuksia. Todettiin kuitenkin, että EU ei rahoita innovatiivisia tutkimuksia. Vain tunnetut teemat menevät siellä läpi. Kilpailu tutkimusrahoituksesta on lisääntynyt ja kilpailu syö tutkimustyön resursseja. Työnjako yliopistojen ja sektoritutkimuksen välillä on epäselvä. Sektoritutkimuksessa ei tiedetä, arvioidaanko tutkimusta julkaisujen määrän ja laadun perusteella vai yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Tutkijat eivät ole kaikissa tapauksissa riittävästi ennakoineet ympäristön muutosta, ja yhteiskunta on saattanut ajaa tutkimuksen ohi. Ketteryyttä tarvitaan, jotta voidaan vastata tulevaisuuden tuomiin haasteisiin. Tutkijat ovat kuitenkin jossain määrin osaamisensa vankeja. Ei pidä istua liian tiukasti omien aineistojensa ja osaamisensa päällä, koska silloin on vaarana jäädä yhteistyökuvioiden ulkopuolelle. Cardiffin yliopisto mainittiin esimerkkinä uudenlaisesta tavasta esittäytyä ulkomaailmalle. Siellä yliopiston perinteinen laitosrakenne on häivytetty taustalle ja ulospäin näkyvät ratkaistavana olevat ongelmat. Suomen Akatemian ja maataloustutkimuksen käsitykset monitieteisyydestä eivät aina kohtaa. Maatalouden ongelmanratkaisuun tarvitaan tyypillisesti maatalous- ja perustieteiden osaajia. Maataloustutkimus ei ole kuitenkaan kyennyt osoittamaan, että mainitut tieteenalat ovat aidosti hankkeissa mukana. Ongelmanratkaisu edellyttää yhä useammin monitieteistä lähestymistapaa. Monitieteinen yhteistyö on jo itsessään haaste. Yhteistyö ei ole hankkeissa itseisarvo, vaan sen on lisäarvo, joka tulee hakemuksessa osoittaa. Tämä koskee muitakin kuin Suomen Akatemian hakemuksia. Todettiin, että maatalousaiheisia hakemuksia tulee Suomen Akatemiaan vähän ja että niiden hyväksymisprosentti on alempi kuin hankkeiden yleensä. Todettiin, että maataloustutkimus voisi olla itse aktiivisempi Suomen Akatemian suuntaan. MTT:n kokemuksen mukaan varmin keino saada Suomen Akatemian rahoitusta on käyttää maakuntayliopistoa päähakijana MTT:n asemasta. Todettiin, että hankkeen kansainvälisesti korkea tieteellinen taso on Suomen Akatemian rahoituksen ensisijainen arviointikriteeri. Maataloushankkeiden huonon menestyksen arveltiin johtuvan Suomen Akatemian haussa hankkeiden soveltavasta luonteesta sekä siitä, että niiden teoreettinen taso ei ole riittävä. Suomen Akatemian mukaan biotieteiden ja ympäristöntutkimuksen toimikunnan hankkeet ovat luontaisesti laaja-alaisia ja niiden arvioitsijoiksi valitaan laaja-alaisuuteen kykeneviä henkilöitä. Esitettiin kysymys, ohjautuuko tutkimus oikein sillä, että tutkija kirjoittaa toiselle tutkijalle osoittaakseen oppineisuuttaan, jota vertaisarviointi mittaa. Takaako tämä mekanismi yhteiskunnan kannalta relevanttien aiheiden ja osaamisen kehittymisen sekä eri tiedon lajien kohtaamisen (myös yksityisen sektorin ja politiikan/hallinnon tieto)? Kun tiede joutuu tulevaisuudessa kilpailemaan julkisten resurssien jaosta muiden yhteiskunnan tarpeiden kanssa, on vaarana, että olemme ajaneet itsemme sivuraiteelle. Työpajaraportin luonnokseen lähetettyjen kommenttien perusteella, perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen edustajat voivat olla vastauksesta perustellusti eri mieltä. Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen eroa luonnehdittiin mm. tulosten soveltamismahdollisuuksilla siten, että perustutkimusta voidaan usein hyödyntää globaalisti, kun soveltava tutkimus on enemmän aikaan ja paikkaan sidottua. Riskirahoituksen ja keksijöiden määrää pidettiin riittämättömänä. 2

3 Rahoituksessa kolme vuotta on lyhyt aika, kun lähdetään kehittämään ideasta uutta tuotetta tai menetelmää. Monia suomalaisia maatalousalan tuotantotarvikkeiden toimittajia (Kemira Grow How, Valtra) tai tuotteiden jalostajia (Cultor, Raisio Oyj:n mallasliiketoiminta) on myyty ulkomaille ja on syytä epäillä, onko ulkomaisilla omistajilla intressiä säilyttää tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa Suomessa. Kuluttajien näkökulmasta puutteellinen vesiensuojelu on suurin maatalouden aiheuttama haitta. Huoli eläinten hyvinvoinnista ja epäilykset muuntogeenisten organismien vaikutuksista ovat myös median kestoaiheita. Mitkä muut kansalliset ja kansainväliset TKI-toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet alan kehitykseen ja miten? Yhteistyö yritysten kanssa on joissain tapauksissa vaikeuttanut tieteen tekemistä, koska rahoitus ei riitä julkaisujen kirjoittamiseen ja tulokset ovat usein liikesalaisuuksia. Huippututkimus ja yritysrahojen hankkiminen nähdään osin toisensa poissulkevina vaihtoehtoina. Toisaalta yritysyhteistyöstä on myös myönteisiä kokemuksia. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Miten suomalainen tutkimus sijoittuu alan kansainväliseen tutkimuskenttään? Esimerkiksi mikä on tieteenalan kehityksessä Suomessa erityislaatuista muihin maihin verrattuna? Mikä on tieteenalan kansainvälinen taso? (esimerkiksi bibliometriikka, kilpailtu kansainvälinen rahoitus) Suomessa on profiloiduttu tekemään tutkimusta boreaalisessa ympäristössä, minkä ansiosta monet tuloksista on sovellettavissa Pohjoismaissa, Kanadassa, Venäjällä ja myös Japanissa. Toisaalta tehdään geenitutkimusta, joka on luonteeltaan globaalia. Julkaisujen ja viittausten määrällä mitattuna maataloustutkimus pärjää kansainvälisessä tutkimuskentässä erittäin hyvin (vrt. Suomen Akatemian julkaisu Suomen tieteen tila ja taso 2009). Suomessa julkaistava Agricultural and Food Science on vertaisarvioitu lehti ja se kuuluu alansa parhaaseen neljännekseen siitäkin huolimatta, että parhaiden suomalaisten tutkijoiden kirjoittamien artikkelien arveltiin ohjautuvan tunnetumpiin ja omaa erikoisalaa edustaviin lehtiin. Todettiin, että suomalainen maataloustutkimus menestyy kansainvälisessä vertailussa hyvin. Maaseutututkimuksessa olemme suurvalta. Maatalousekonomiassa ja maatalouden ympäristökysymysten taloudellisessa tarkastelussa on tapahtunut merkittävää edistystä ja kansainvälistä huippua on otettu kiinni. Tutkimus on erittäin hyvin edustettuna alan projekteissa ja konferensseissa. Mikä merkitys BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) vahvistumisella on alan suomalaiselle tutkimukselle tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Venäjä on mielenkiintoinen kohde, mutta toistaiseksi hankkeet ovat kehityshanketyyppisiä. Kiinasta on koulutuskysyntää. Suomessa tulisi tehdä strateginen päätös osallistumisesta Venäjän, Kiinan ja Intian hankkeisiin. Ne eivät vie tutkimusta eteenpäin, mutta pitäisikö niissä olla silti mukana. 3

4 Raporttiluonnoksen kommentointikierroksella ehdotettiin pohdittavaksi osallistumisen sijasta sitä, miten löydetään parhaat teemat ja yhteistyömuodot. Minkälaiset kansainväliset yhteydet alalla on? Tutkimuksen kannalta olisi erittäin hyödyllistä, että kansainvälisissä järjestöissä kuten FAO, OECD ja Maailman pankki työskentelisi enemmän suomalaisia asiantuntijoita. Silloin saisimme etupainotteisesti tietoa uusista linjauksista jo valmisteluvaiheessa. Ongelmana on suomalaisten tutkijayhteisöjen pienuus. Boreaalisuus nähtiin vahvuutena, mutta se on toisaalta haitta. Tutkimustulokset eivät puhuttele koko Eurooppaa. Todettiin, että suomalaiset tutkimusryhmät ovat joillakin aloilla päässeet tutkimusyhteistyöhön ulkomaisen teollisuuden kanssa. Mikä on huippuyksiköiden, akatemiaprofessoreiden ja FiDiPro-professorien merkitys alan tutkimusympäristöissä? FiDiPro-professuurit (Finland Distinguished Professor Programme) nähtiin hyvänä keinona kotikansainvälistymiseen. Todettiin, että huippuyksikkö ja uusien akatemiaprofessorien saaminen vahvistaisivat alaa ja edistäisivät sen kehitystä. Maatalousalan tutkijakoulua pidettiin tärkeänä tavoitteena. Hot spotien ja nousevien alojen/teemojen tunnistaminen: miten ollaan mukana niiden tutkimuksessa? Nousevien alojen tunnistamisessa on onnistuttu vaihtelevasti. Genomitutkimus (kasvit ja eläimet) tunnistettiin ajoissa ja siihen panostettiin, vaikka riskitkin tiedostettiin. Jälkikäteen panostus on osoittautunut kannattavaksi. Nousevien alojen eteenpäin viemistä haittaa osittain se, että hankerahoittajat eivät välttämättä tue heille mahdollisesti vielä vieraita aloja/teemoja. Mitkä ovat ne lupaavat, kriittiseltä massaltaan vielä pienet ja aluillaan olevat alat, joilla voi olla tulevaisuudessa suuri potentiaali tieteenalan kehityksessä? Energian käytön vähentäminen ja maataloustuotannon perustuminen uusiutuvaan energiaan. Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen kehittämällä uusia kestäviä kasvinsuojelumenetelmiä. Puhtaat tuotantojärjestelmät. Todettiin, että uusia tuotantojärjestelmiä pitäisi lähteä kehittämään ja tutkimaan puhtaalta pöydältä. Agro-Ecological Engineering kokonaisten järjestelmien tarkastelu ja säätö. Automaation ja reaaliaikaisen tiedon hyödyntäminen tuotannossa. Rehukasvien käyttökelpoisuutta ja kotieläinten metaboliaa selvittävien analyysien yhdistäminen genomiikka- ja fysiologiatasolla. Bioinformatiikka maatalouden tutkimusalojen (kotieläin- ja kasvinjalostus sekä kasvipatologia) tarpeisiin. Ilmastonmuutokseen liittyvät aiheet. 4

5 Ravinnon riittävyys ja ruokahuollon turvaaminen. Kaikki riskit huomioon ottavan maatalouspolitiikan tutkimus. Todettiin, että yhteiskunnallisessa keskustelussa ollaan siirtymässä kestävyyden käsitteestä resilienssin käsitteeseen. Miten alat voidaan tunnistaa? Seuraamalla yhteiskunnallista keskustelua sekä muiden tieteenalojen kehitystä. Aiheeseen liittyvä artikkeli: Vanloqueren, G. & Baret, P. V How agricultural research systems shape a technological regime that develops genetic engineering but locks out agroecological innovations. Research Policy, Vol. 8, Issue 6, July 2009, pp Miten kokeiluihin ja riskinottoon voidaan kannustaa? MTT voi käyttää riskihankkeisiin omaa strategiarahoitustaan. Samoin Helsingin yliopistolla on ollut kahtena vuonna haettavissa uusien avauksien rahoitusta. Tekes aikoo rahoittaa tulevaisuudessa korkeamman riskin hankkeita. Suomen Akatemia jatkaa nykyistä linjaansa. Onko lähitulevaisuudessa näkyvissä merkittävää tutkimuksen uudelleensuuntautumista? Merkittävää uudelleensuuntausta ei noussut esille. Toivottiin parempaa ohjausta politiikan ja tutkimusohjauksen välille. Onko tunnistettavissa paradigmojen muutoksia tai läpimurtoja? Ruoka - ruoan tuottaminen sen mukana - on yhteiskunnallistunut. Tämä merkitsee "maataloustutkimuksen" -käsitteen laajentumista siten, että perinteisten alojemme lisäksi entistä näkyvämpi rooli on sellaisilla aloilla kuin sosiaalipolitiikka, sosiaaliantropologia, jne. Kyse ei enää ole "arvoneutraalista" teknologian kehittelystä. Uusia tärkeitä arvoja määrällisesti ja laadullisesti hyvän ruoan tuottamisen lisäksi ovat mm. ekologinen kestävyys, reiluus, eettisyys jne. Nämä ovat hyvinvoinnin mukanaan tuomia: näihin on nyt varaa. Mikä on tieteidenvälisyyden merkitys alan kehitykselle lähitulevaisuudessa? Humanistit ja yhteiskuntatieteilijät toivotettiin tervetulleiksi mukaan tekemään maataloustutkimusta. Tieteidenvälisyys on välttämätöntä alan kehitykselle, kun tehdään systeemitason tutkimusta. Uusin tieto tulee eri alojen osaamisen yhdistämisestä. 5

6 C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Tohtoritarve Todettiin, että opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa 2010/13 Tohtoritarve luvulla arvioidaan vuosittainen tarve seuraavasti: o maatilatalous: 7 o puutarhatalous: 0 o luonto- ja ympäristöala: 12 o elintarvikeala ja biotekniikka: 3 Katso linkki: i Todettiin, että Helsingin yliopistossa maataloustieteiden laitoksen tavoite on tohtoria/vuosi. Tutkijanuraa pohdittaessa kiinnitettiin huomiota tutkimusryhmän optimaaliseen ikärakenteeseen. Laajaa ikäjakaumaa pidettiin parhaana mm. tiedonsiirron kannalta. Urakehitys on kuitenkin monesti hidas johtuen ryhmän vinoutuneesta ikärakenteesta. Tutkijanuraa pidettiin vähemmän houkuttelevana mm. palkkaus- ja urakehityssyistä. Väittelijöiden keski-ikää pidettiin liian korkeana. Tähän on syynä mm. se, että väitöskirjaa tehdään työn ohessa. Väitöskirjojen määrällisiä vaatimuksia pidettiin kovina kansainvälisesti verrattuna. Vaatimuksia on kuitenkin viime aikoina kevennetty. Osa jatko-opiskelijoista suorittaa tohtorintutkinnon noin neljässä vuodessa, mutta monilla siihen menee 5 6 vuotta. Säätiöiden rahoitus on tärkeä opintojen loppuvaiheessa, koska muu rahoitus on usein siinä vaiheessa jo loppunut. Tutkijakouluja kaivattaisiin lisää. Maataloustieteissä ei ole omaa tutkijakoulua, mutta maataloustieteiden opiskelijoita on opiskelemassa muiden alojen tutkijakouluissa (mm. matching funding positiolla, esim. VALUE). Väitöskirja tehdään nykyisin useimmiten nippuväitöskirjana, mutta monografiallakin on puolensa. Sen kirjoittaja osoittaa kykenevänsä hallitsemaan suuren määrän tietoa ja pystyy jäsentämään siitä loogisen kokonaisuuden. Miten tohtorit sijoittuvat / tulisi sijoittua tutkimustyöhön ja muihin tehtäviin? Toistaiseksi maatalousalan tohtorit ovat työllistyneet hyvin, ja työllistyminen onkin paras koulutustarpeen indikaattori. Tutkimuksen lisäksi tohtoreita tarvitaan esimerkiksi ammattikorkeakoulujen yliopettajina sekä hallinnossa. Teollisuus on myös rekrytoinut muutamia tohtoreita. Tällä hetkellä on pulaa tohtorikoulutettavista. Todettiin, että Suomella on kehittyneenä maana velvoitteensa kouluttaa myös kehitysmaiden opiskelijoita tohtoreiksi. Todettiin, että tohtorien osaamisalan kapeus on toisinaan työllistymisen este. Tohtoriopiskelijoiden rekrytointi ulkomailta voisi olla yksi keino ylläpitää tohtorikoulutuksen tasoa. Rekrytoinnista ulkomailta on myös huonoja kokemuksia. Osaaminen ja siitä esitetyt dokumentit eivät ole aina vastanneet toisiaan. Todettiin että maatalousalan tohtorinpaikkoja hakevat mm. maantieteilijät, biologit ja ympäristötieteilijät, joiden työllisyystilanne lienee maataloustieteilijöitä huonompi. 6

7 Miten tohtorien sijoittumista voidaan edistää muihin kuin akateemisiin tutkimustehtäviin Poistamalla ennakkoluuloja tohtorin ylikouluttaneisuudesta esimerkiksi tuotekehitystehtäviin. D. Liikkuvuus ja verkostot Mitkä ovat kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden mahdollisuudet ja ongelmat tutkimustyössä tieteenalalla, tieteidenvälisesti ja eri sektorien välillä? Jatko-opiskelijat ja myös post doc -tutkijat ovat haluttomia lähtemään ulkomaille. Perhesyyt, taloudelliset seikat, asuntolainat ja pelko sijoittumisesta työmarkkinoille paluun jälkeen ovat yleisimmät lähdön esteet. Pääsy mukaan EU:n tutkimusohjelmiin on lisännyt kansallista sekä kansainvälistä vuorovaikutusta. Liikkuvuuteen on saatavissa rahoitusta. Minkälaista liikkuvuus on ja miten sitä voidaan tukea? Ulkomailta kotiin palaavista tutkijoista huolehtiminen. Mitkä ovat keskeisimmät verkostoitumisen ja yhteistyön muodot sekä mahdollisuudet ja ongelmat tutkijoiden ja eri sektoreiden välillä kansallisesti ja kansainvälisesti? Luonnonvara- ja ympäristöalan LYNET-yhteenliittymän kaltainen kehityskulku voisi olla mahdollinen kansallisella tasolla myös yliopistomaailmassa. Kansainvälisesti voitaisiin hyödyntää enemmän strategisia tutkimusyhteistyösopimuksia ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. E. Tutkimuksen infrastruktuurit Mitkä ovat keskeisimmät tutkimuksen infrastruktuureihin liittyvät vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat? Tutkimusinfrastruktuuri rappeutuu nopeaa vauhtia. Vanhan infrastruktuurin ylläpito koetaan taloudellisesti raskaaksi erityisesti MTT:ssa, mutta toisaalta sen olemassa olo on ollut elintärkeää monille yhteistyökumppaneille. Tutkimusinfrastruktuurin ylläpidon laajempaan rahoittamiseen ei ole keksitty toimivaa ratkaisua. Infrastruktuurin ylläpitoon liittyy myös hiljaista osaamista, joka ei siirry määräaikaisten työsopimusten kautta. Kalliiden laitteiden ja muun tutkimusinfrastruktuurin ylläpito, huolto ja käyttö eivät saisi olla opiskelijoiden varassa, vaan niitä varten pitäisi olla sitoutunutta, vakituista henkilökuntaa. 7

8 Mikä on käytettävissä olevien tutkimusinfrastruktuureiden vaikutus alan tutkimuksen laatuun ja kansainväliseen asemaan? Ajanmukaiset menetelmät, laitteet ja mm. tutkimusnavetat ja hyvin hoidetut pellot ovat keskeinen kilpailutekijä alan luonnontieteellis-teknisessä tutkimuksessa kansainvälisesti. Esimerkiksi mallintamisessa tarvitaan koko ajan uutta, ajanmukaista ja monipuolista mittaustietoa mallien parametrisoinnissa ja simulointitulosten validoinnissa. Mm. SLU:ssa (Ruotsissa) on juuri rakennettu kotieläintieteiden tutkimukseen ajanmukainen navetta ja sikala sekä siipikarjan tutkimustilat. Talous- ja yhteiskuntatieteiden tutkimus hyödyntää em. tutkimusten tuloksia. Millaisilla tutkimusinfrastruktuureihin liittyvillä kehittämistoimilla tutkimuksen laatua ja kansainvälistä asemaa voidaan parantaa? Lisäämällä eri tahojen välistä yhteistyötä, jolloin kustannuksia voidaan jakaa. Perustamalla ja ylläpitämällä monitieteisiä tutkimusinfrastruktuureja, joita eri alojen tutkimusryhmät voivat hyödyntää yhtä aikaa. Huolehtimalla, että tutkimuksissa käytetään alan uusimpia mittaus-, laskenta- ym. menetelmiä. Meillä on kansallisella tiekartalla kärkeen rankattuja aloitteita (esim. FinLTSER - joka ESFRI:ssä mukana LifeWatch:issa), joissa maatalous on mukana. FinLTSER (kansainvälinen ILTER-verkostoon kuuluva Finnish Long Term Social-Ecological Research -verkosto) on ekososiaalisten systeemien tilan seurannan infrastruktuurialoite. Käytännössä tämä tarkoittaisi perustamis- ja ylläpitorahoitusta. Katso linkki: ykytila_ja_tiekartta.html Onko tieteenalalla tutkimusinfrastruktuureihin liittyvää erityisosaamista, joka edistää menestymistä kansainvälisessä kilpailussa? Pitkäaikaiskokeet sekä pitkäaikaiset, hyvin dokumentoidut aineistot. Miten tieteenalalla voidaan tehostaa tutkimusinfrastruktuurien käyttöä ja helpottaa niiden uudistamista? Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNET nähdään mahdollisuutena turvata toimintakykyinen tutkimusympäristö, mutta se ei ole ainakaan toistaiseksi kyennyt vastaamaan infrastruktuurin ylläpidon ja rahoituksen haasteisiin. 8

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta. Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä Eeva Kaunismaa Opetusneuvos

Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta. Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä Eeva Kaunismaa Opetusneuvos Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016 Eeva Kaunismaa Opetusneuvos Kysymyksiä, joihin palaamme lopuksi Mitä jäi mieleen? Mitä

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Fintrip seminaari Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen liikenteen alalla 27.8.2013

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Valiokunnan toimialueen tutkimuksen rahoitus

Valiokunnan toimialueen tutkimuksen rahoitus Valiokunnan toimialueen tutkimuksen rahoitus Heikki Mannila 4.10.2016 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2017 +10 Muut ministeriöt miljoonia euroja 268 + 55 + 30 (nuoret)? 835-33 Suomen Akatemia

Lisätiedot

Tieteen tila hankkeen valmistelu

Tieteen tila hankkeen valmistelu Tieteen tila 2014 -hankkeen valmistelu KOTA-päivät 20.8.2013 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 1 www.aka.fi/tieteentila2012 Tieteenaloittainen materiaali sisältää myös tilastoaineistoa sekä bibliometrisiä

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät SYYSHAKU 2012 1. Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät 1 Hankerahoitus Akatemiahanke Suunnatut akatemiahankkeet Temaattiset haut Kehitystutkimus Kansainväliset yhteishankkeet Tutkimusohjelmat

Lisätiedot

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari 16.12.2016 OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka eri näkökulmista Akateeminen tutkimus Informaatiotutkimus,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Tutkijatapaaminen 4.12.2008 Opetusministeriö TaSTI:n RAKE-ryhmä:

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset

Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset Heikki Mannila 24.10.2014 1 Sisältö Tavoitteet Aineistot ja huomautuksia niihin Havaintoja Suositukset 2 Tavoitteet Materiaalia, joka tukee yliopistojen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Lausunto 1 (9) 12.10.2015 AKA/15/00.03.20/2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016-2019 Julkisen talouden suunnitelman eräitä

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen JULKAISU 7/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM)

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) 3.3.2015 DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) AKATEMIAOHJELMA 2016 2019 Ohjelmamuistio Ohjelmamuistio 2 (7) 1.PERUSTELUTJATAUSTA Digitalisaatio mullistaa yhteiskuntaa monella tavoin, ja myös tutkimuksen

Lisätiedot

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen 1 10.11.2009 Suomen tieteen tila ja taso 2009 Finlandia-talo 10.11.2009 Paavo Löppönen 2 10.11.2009 Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari

Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari Kansainvälinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Kaj Kostiander KTAMK TKI Sisältö 1. Miksi KV TKI? Eli miksi kansainväliseen tutkimus-, kehitys, ja innovaatiotoimintaan

Lisätiedot

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Kokous 2/2007 Paikka: Hallituksen kokoushuone

Kokous 2/2007 Paikka: Hallituksen kokoushuone 1 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n mukaa kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Strategiset tutkimusavaukset kuulumisia Tekesistä EEMELI-työpaja #14 @ VTT, Micronova 20.8.2013. Markku Heimbürger Asiantuntija

Strategiset tutkimusavaukset kuulumisia Tekesistä EEMELI-työpaja #14 @ VTT, Micronova 20.8.2013. Markku Heimbürger Asiantuntija Strategiset tutkimusavaukset kuulumisia Tekesistä EEMELI-työpaja #14 @ VTT, Micronova 20.8.2013 Markku Heimbürger Asiantuntija Strategiset tutkimusavaukset - tavoite Tavoitteena edelläkävijäprojekteja,

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

TULEVAISUUSFOORUMI

TULEVAISUUSFOORUMI TULEVAISUUSFOORUMI 12.11. Pihapaviljonki, Snellmaninkatu 5, Helsinki 10.00 Avaus Pasi Rikkonen, yksikön johtaja, MTT 10.15 Elintarviketuotannon alueellinen sijoittuminen ja politiikat Tapani Yrjölä, maatalousekonomisti,

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Antti Puupponen Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaari: Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki Vuonna 2050 maailman arvioitu

Lisätiedot

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

VAKINAISTAMISPOLKU JA URALLA ETENEMINEN YHTEISKUNTA JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKÖSSÄ

VAKINAISTAMISPOLKU JA URALLA ETENEMINEN YHTEISKUNTA JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKÖSSÄ VAKINAISTAMISPOLKU JA URALLA ETENEMINEN YHTEISKUNTA JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKÖSSÄ Tampereen yliopistossa neliportaisella tutkijauralla eteneminen voi tapahtua joko vakinaistamispolulla (tenure track)

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana. 3/2009, ohjelman koordinaattori

Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana. 3/2009, ohjelman koordinaattori Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana Suomen kestävän ä kehityksen toimikunnan kokous ous 3/2009, 7.10.2009 ohjelman koordinaattori Mikko Nousiainen, Pöyry Esityksen rakenne 1. Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

Osaaminen työllistää

Osaaminen työllistää Osaaminen työllistää Kuopion seudulla on yhteensä yli 50 000 työpaikkaa. Savilahden ympäristössä on työpaikkoja seuraavasti: KYS: 4200 Teknian yritysryväs 2300 Kuopion yliopisto 1700 Sektoritutkimuslaitokset

Lisätiedot

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma Mari Riipinen Turun yliopisto Sisällys Tausta Mitä tutkimuksen viitearkkitehtuuri tarkoittaa Tavoite Miksi tutkimuksen viitearkkitehtuuria

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU

STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU 1.12.2016-11.1.2017 Tutkimus- ja innovaatiopalvelut ris@jyu.fi Mitä STN rahoittaa 3. STN-haku Tutkittua tietoa yhteiskunnan tarpeisiin Ratkaisukeskeistä

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Tutkimuksen tietoaineistot

Tutkimuksen tietoaineistot IT-päivät, Rovaniemi 30.10.2012 Tutkimuksen tietoaineistot Johanna Blomqvist CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Data challenges Tutkimuksen tietoaineistot keskeisiä haasteita Miten selviämme tietovirran

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot