Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus"

Transkriptio

1 Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus Työryhmän osallistujat Atte Korhola, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Hanna-Leena Pesonen, Jyväskylän yliopisto Rauni Strömmer, Helsingin yliopisto Meri Ruppel Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri) A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Ympäristötutkimus on monialaista ja monitieteistä. Siihen kuuluu mm. luonnontieteellistä, yhteiskuntatieteellistä ja teknistieteellistä tutkimusta. Ympäristötieteet on tieteenalana vielä nuori, mutta on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana osoittautunut tärkeäksi pyrittäessä ennakoimaan ja hallitsemaan ihmisten aiheuttamia ympäristöongelmia sekä etsittäessä keinoja niiden ratkaisuun sekä muutoksista selviytymiseen. Nykyään yhä useampi tutkimusala haluaa lukeutua tai kokee kuuluvansa ympäristötieteisiin, eikä ympäristötieteitä voi helposti määritellä mihinkään perinteiseen tieteenalaan kuuluvaksi. Monitieteisyys vaikeuttaa toimintaympäristön muutosten merkityksen arviointia. Tieteenala on esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta välillä luokiteltu biologian, välillä maantieteen yhteyteen. Tieteenalan vakiintumattomuus näkyy myös yliopistojen rakenteiden (esim. laitos- ja tiedekuntajakojen) muutoksissa, joissa ei kuitenkaan ole korostettu ympäristötieteiden asemaa esimerkiksi kokoamalla resursseiltaan riittävän suuria ympäristötieteisiin fokusoituneita yksiköitä. Yliopistojen uusi asema itsenäisenä toimijana antaisi kuitenkin tähän mahdollisuudet. Yliopistorakenteita muutettaessa ja kehitettäessä ei Suomessa ole mitenkään keskitetty ympäristötutkimuksessa tarvittavaa infrastruktuuria (tutkimuslaitteet ja henkilöresurssit). Tämä näyttää kuitenkin olevan suuntaus esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Keskittäminen saattaisi kuitenkin parantaa alan kansainvälistä näkyvyyttä ja kilpailukykyä mm. kansainvälisistä rahoituksista. Ympäristötieteisiin kuuluu yleensä jo luonnostaan soveltava näkökulma, ja yhteistyö soveltavaa tutkimusta tekevien sektoritutkimuslaitosten kanssa on luontevaa ja sitä on syytä ylläpitää ja tukea. Kokonaisuudessaan toimintaympäristöjen muutokset eivät ole korjanneet ympäristötutkimuksen pirstaleista rahoitusta eivätkä tuoneet sille lisää resursseja. Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) ovat Suomeen 2008 lähtien perustettuja yhteistyömuotoja, joissa toteutetaan yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhdessä määrittelemää tutkimusstrategiaa. Näistä Energian ja ympäristön SHOK Cleen Oy voisi kattaa ympäristötieteitä laajastikin, mutta on keskittynyt nykyisellään energiatekniikkaan. Vähäisemmälle painoarvolle jäänyt ympäristötutkimus on Cleen Oy:ssä myös hyvin teknologiapainotteista. Täten ympäristötieteiden asema ei ole parantunut SHOK:nkään myötä. 1

2 B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Tieteenalan kehitys ja nykytila kansainvälisessä vertailussa Suomen ympäristötieteellinen tutkimus on kansainvälisesti näkyvää, mutta vahvistamisen varaa on. Ympäristöongelmiin liittyvää tutkimusta on tehty jo vuosikymmeniä muiden tieteenalojen alla. Esimerkiksi ekologinen maaperätutkimus, joka oli Suomessa kansainvälisestikin tarkastellen uraauurtavaa pioneeritiedettä 70-luvulta alkaen, keskittyi suurelta osin ajankohtaisiin ympäristöongelmiin. Merkittäviä saavutuksia maaperäekologisen perustutkimuksen puolella (esim. maaperä-kasvillisuus-vuorovaikutukset) ei voida sivuuttaa ja ne ovat parantaneet myös ymmärrystämme ympäristöriskeistä. Myös vesistöjen (järvien ja Itämeren) tutkimuksessa on Suomessa hyvin paljon osaamista, ja monia asioita on tehty täällä ensimmäisinä maailmassa. Suomen ympäristötieteellisen tutkimuksen nykyinen profiloituminen kansainvälisesti on kuitenkin suhteellisen kapea-alaista ja vain yksittäisiä aloja, kuten bioenergia sekä metsien ja soiden hiilen kierto, on noussut kansainvälisesti merkittäviksi. Yhteiskunnallisen ympäristötieteellisen tutkimuksen puolella ympäristöjohtaminen on uutta tutkimusta, jossa Suomessa on alan pioneereja. Ympäristöjohtamisen tutkimus on Suomessa korkeatasoista kansainvälisessäkin vertailussa ja hyvä asema on kyetty pitämään etenkin Euroopassa. Tulevaisuudentutkimus sisältää Suomessa paljon ympäristötiedettä lähellä olevaa tutkimusta, joka on kansainvälisestikin korkealla tasolla. BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) vahvistumisella voi olla suuri merkitys suomalaisen ympäristötieteellisen tutkimuksen kannalta tulevaisuudessa. Väestömäärien kasvaessa ja ympäristöongelmien pahentuessa BRIC-maissa tarvitaan apua ympäristöongelmien ratkaisuun, kuten esimerkiksi juomaveden hyvän laadun säilyttämiseen Kiinassa. Tällä alalla Suomella olisi paljon annettavaa, ja esimerkiksi Kiina ja Venäjä ovat maita, joiden kanssa suomalaisilla tutkijoilla on jo paljon yhteistyötä. Suomessa ympäristötieteellinen tutkimus on arvostettua. Rahoitus on kuitenkin pirstaleista hajaantuneena suhteellisen pieniin tutkimusryhmiin. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan ympäristötutkimuksen laaja-alaista vahvistamista. Ympäristötieteissä ei ole ylletty huippututkimuksen tasolle kuin ilmakehäfysiikassa. Alalla ei myöskään ole ollut akatemiaprofessoreita, FiDiPro-professoreita (Finland Distinguished Professor Programme), eikä tutkijakoulua, mikä saattaa johtua alan nuoresta iästä, mutta todennäköisemmin sen laajaalaisuudesta ja pirstaleisuudesta. Ympäristötieteellisen tutkimuksen nousevat alat Ympäristötieteellisen tutkimuksen nousevia aloja tunnistettaessa on osattava tulkita ja ennakoida yhteiskunnan kehityssuuntia. Yksi tärkeimmistä yhteiskunnassa havaittavista voimakkaista muutoksista on kasvava kaupungistuminen. Kaupunkitutkimus on maailmalla voimakkaasti kehittyvä tutkimusala, joka Suomessa on vielä suhteellisen vähäistä. Sen tutkimuskysymykset liittyvät mm. maankäyttöön, veden riittävyyteen, ympäristön kontaminoitumiseen ja ekologisiin ekosysteemipalveluihin. Sillä on yhteyksiä myös esimerkiksi terveystieteisiin. Kaupunkitutkimuksessa yhdistyvät ekologia ja yhteiskuntatieteet tutkittaessa esimerkiksi kaupunkien ympäristövaikutuksia ja ongelmien ratkaisukeinoja. Kaupunkitutkimuksen tarve kansallisesti ja kansainvälisesti on suuri, ja Suomessa on potentiaalia tämän alan kehittämiseen. 2

3 Ilmastonmuutos ja energiantuotannon ympäristövaikutukset ovat tutkimusaloja, jotka ovat edelleen vahvasti esillä ja joiden merkitys kasvaa entisestään. Ympäristöpolitiikkakin on merkittävyyttään kasvattava tutkimusala, jonka yhteys yhdyskuntasuunnitteluun ja mm. edellä mainittuihin kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen teemoihin tekee siitä hyvin ajankohtaisen tutkimusalan. C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Suomessa on merkittävä ympäristötieteellisten asiantuntijoiden tarve tutkijoina yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sekä muissa työtehtävissä yliopistojen ulkopuolella. Tohtorien sijoittumisessa tutkimustyöhön ja muihin tehtäviin on kuitenkin alueellisia ja alakohtaisia eroja. Yliopistojen ongelmaksi on muodostunut se, että suurin osa valmistuvista tohtoreista pyrkii jäämään tutkijoiksi yliopistolle. Erityisesti ympäristötieteiden alalla olisikin syytä korostaa jatko-opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja sijoittumista muualle kuin tutkimustehtäviin, esimerkiksi yrittäjiksi, asiantuntijoiksi yrityksiin ja julkisen sektorin tarpeisiin sekä kansainvälisille asiantuntija- ja koulutusmarkkinoille. Tässä erityisen suuri merkitys voisi olla yhteiskuntatieteellisen ja luonnontieteellisen koulutuksen yhteistyöllä monitieteisten asiantuntijoiden kouluttamisessa. Aktiivinen yhteydenpito alan kannalta strategisiin yrityksiin ja alumneihin on tärkeää. Yliopistolle jäävien tutkijoiden kouluttamisessa olisi pyrittävä keskittymään potentiaalisesti lahjakkaimpiin ja toisaalta tunnistamaan joukosta ne, joiden mielenkiinto kohdistuu muihin mahdollisiin urapolkuihin. Tohtorikoulutettavien entistä parempi kansainvälinen verkostoituminen tukisi tohtorien sijoittumista sekä yliopistolle että muihin tehtäviin, minkä vuoksi kansainvälistymistä tohtorikoulutusvaiheessa olisi erittäin tärkeää vahvistaa ja tukea. Suomessa ongelmana on edelleen keskimäärin korkea väittelyikä. Opiskelijoiden olisi itse tunnistettava korkea väittelyikä ongelmaksi esimerkiksi kilpailtaessa kansainvälisillä työmarkkinoilla ja yritysmaailmassa, jolloin heillä itsellään on asiaan parhaat vaikuttamismahdollisuudet. D. Liikkuvuus ja verkostot Suomalaisten tutkijoiden yleinen ongelma on melko vähäinen liikkuvuus, mikä näkyy myös ympäristötieteissä. Ongelma voi olla paljolti sosiaalinen: halutaan pysyä tutussa ympäristössä tai perhesyyt rajoittavat liikkuvuutta. Kontakteja, resursseja ja rahoitusta ulkomaan vierailuihin kuitenkin on saatavilla monista lähteistä. Tutkijakoulutuksessa olisi kannustettava jatkoopiskelijoita alusta lähtien tutkijavierailuihin ja kirjaamaan niitä myös tutkimussuunnitelmiin. Tutkijoiden palaamisen Suomeen pitäisi olla nykyistä paremmin tuettua, koska heidän hankkimansa kokemukset, tietotaito ja verkostot olisivat ensisijaisen tärkeitä Suomelle. Taloudellisen tuen lisäksi ulkomaanvierailujen tulisi olla meriittejä ja välttämättömiä esimerkiksi professuureja haettaessa. Ulkomaanvierailuja olisi markkinoitava opiskelijoille ja tutkijoille myös hyötynä yritysmaailmaan suuntautumisessa. Varttuneempien tutkijoiden ulkomaanvierailuja voi kuitenkin olla vaikea järjestää, jos heillä on vastuullaan useita käynnissä olevia projekteja. Selkeä tuki projektihallintoon poissaolon ajaksi saattaisi olla keino edistää myös heidän mahdollisuuksiaan hakeutua ulkomaanvaihtoon. Liikkuvuuden suhteellisesta vähäisyydestä huolimatta yhteistyötä ja verkostoitumista on ympäristötieteellisessä tutkimuksessa eri sektorien välillä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Verkostoitumisen perinteinen muoto on tutkimusyhteistyö yhteisjulkaisuineen ja datan 3

4 vaihtoineen. Se toimii parhaimmillaan henkilökohtaisella tasolla. Verkostoja voitaisiin kuitenkin laajentaa ja monipuolistaa, jos tutkijoiden liikkuvuutta saataisiin lisättyä. Verkostoitumisen edellytykset paranisivat, jos rahoitus tähän olisi hallinnollisesti yksinkertaisempaa kuin esimerkiksi EU-rahoitus. E. Tutkimuksen infrastruktuurit Ympäristöalan infrastruktuurit FinLTSER-verkosto (Finnish Long-Term Socio-Ecological Research network), ICOS (Integrated Carbon Observation System), SMEAR-asemat (Stations for Measuring forest Ecosystem - Atmosphere Relationships) ja Pallas-Sodankylä-tutkimusasema ovat arvokkaita ympäristötutkimuksen infrastruktuureja. Niiden tila on vakiintunut ja ne ovat saaneet menestyksekkäästi rahoitusta. Aivan uusi infrastruktuuri, jossa ympäristötieteet ovat myös mukana, on NordForskin rahoittama CRAICC (Cryosphere-Atmosphere Interactions in a Changing Arctic Climate) -huippututkimusyksikkö. Tämän huippututkimusyksikön sisällä korostetaan voimakkaasti tutkijoiden liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä. Ympäristötutkimuksessa käytettävät laitteet ja menetelmät ovat kehittyneet viime vuosina. Kalliidenkin tutkimuslaitteiden ja laitteistojen tarve ja hyöty on ilmeinen, mutta heikkoutena on, että niiden käyttöön erikoistuneesta avustavasta henkilökunnasta on pulaa. Vastuu laitteistojen käytöstä on pahimmillaan niitä käyttävillä jatko-opiskelijoilla tai määräaikaisilla tutkijoilla, jolloin hankittu tietotaito yksiköissä häviää henkilöiden siirtyessä muualle. Laiteinfrastruktuurin yhdistäminen eri instituuttien kesken voisi olla tarkoituksenmukaista sekä olemassa olevien laitteiden käytön tehostamiseksi että uusien, kalliiden tutkimuslaitteiden hankkimiseksi. Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen infrastruktuurit ovat esimerkiksi tietokantoja ja näiden tutkimuskäyttöä tukevia järjestelmiä. Edellisessä Tieteen tila ja taso -raportissa (2009) ehdotettiin pysyvän kansallisen kuluttajapaneelin perustamista yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen tarpeisiin. Paneelin perustaminen ei ole edennyt, vaikka sen tarve on jatkuvasti kasvanut. Kuluttajapaneelin lisäksi myös pysyvä yrityspaneeli olisi erittäin mielenkiintoinen avaus yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen infrastruktuurina. Paneelit voisivat toimia yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten yhteisenä tutkimusinfrastruktuurina. Myös Tilastokeskuksen aineistojen avaamista tutkimuskäyttöön ja niiden etäkäyttömahdollisuutta tulisi edelleen edistää. F. Tieteenalan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Vahvuudet Ympäristötieteiden suurin vahvuus on sen monitieteisyys. Suomessa on paljon ympäristötieteellistä osaamista ja tutkijat ovat kansainvälisesti verkostoituneita. Alan ajankohtaisuus tekee siitä kiinnostavan. Tutkimuksessa tarvittavat menetelmät ovat kehittyneet. Laajat tutkimusverkostot ja tutkimusasemat (lueteltu kohdassa E) tekevät korkeatasoisen tutkimuksen mahdolliseksi. Ympäristötieteiden luontainen poikkitieteellisyys on voimavara, jota on jatkossakin osattava hyödyntää tehokkaasti ja eri alojen tutkijoita kannustettava tieteidenväliseen keskusteluun. 4

5 Heikkoudet Samalla kun ympäristötieteiden vahvuus on sen monitieteisyys, aiheuttaa se myös ongelmia pirstaloimalla ympäristötieteellisen tutkimuksen moniin pieniin tutkimusryhmiin. Tieteidenvälinen keskustelu ei ole vielä kehittynyt tarpeeksi todellisen/toimivan monitieteisyyden saavuttamiseksi. Ympäristötieteissä ei ole Suomeen muodostunut laaja-alaista, monitieteistä huippujen keskittymää, jolla olisi myös mahdollisuudet menestyä laajamittaisesti kansainvälisessä kilpailussa mm. rahoituksesta ja lahjakkaista tutkijoista. Osittain alan nuoren iän, osittain sen monitieteisyyden ja hajanaisuuden seurauksena ympäristötieteiltä ovat tähän mennessä puuttuneet omat huippututkimusyksiköt, akatemianprofessorit ja tutkijakoulut. Mahdollisuudet Ympäristökysymysten painoarvo on suuri kansallisesti ja kansainvälisesti ja se kasvaa jatkuvasti, mikä näkyy kansainvälisessä kehityksessä (esimerkiksi Kiinan panostus ympäristöongelmiensa ratkaisuun). Tahtotilaa ja mahdollisuuksia ympäristötieteelliselle tutkimukselle on runsaasti. Suomalaisella ympäristötutkimuksella on paljon annettavaa mm. BRIC-maille ympäristöongelmien ratkaisemisessa esimerkiksi vesistökysymyksissä. Kaupunkitutkimuksen kasvava merkitys maailmalla on mahdollisuus myös suomalaiselle kaupunkitutkimukselle, ja riittävästi resursoituna sillä on suuret mahdollisuudet nousta jopa huippututkimuksen alaksi. Maailmanlaajuiset maankäyttöön ja maaperänsuojeluun liittyvät ongelmat (mm. eroosio, kontaminoituminen ja suolaantuminen) ovat ilmastonmuutoksen ohella ympäristötieteiden suurimpia haasteita. Nämä ovat tyypillisten ympäristötieteellisten tutkimusaiheiden tapaan monitieteisiä kysymyksiä, luonnontieteistä ympäristöpolitiikkaan. Jatkossa olisi aiempaakin selvemmin nähtävä mahdollisuutena luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen välinen vuorovaikutus ja yhteistyö yhteiskunnallisesti merkittävien ja vaikuttavien tutkimustulosten tuottamiseksi. Monitieteinen ympäristötieteellinen tutkijakoulu voisi olla parhaimmillaan tämän mahdollisuuden hyödyntämistä. Tulevaisuuden mahdollisuus voisi olla koota nykyinen pirstaleisuus kansalliseksi ja kansainväliseksi tutkimusohjelmaksi. Uhat Suurin uhka Suomen ympäristötieteelliselle tutkimukselle on sen suuri pirstaleisuus ja pienet tutkimusryhmät sekä riittämätön rahoitus. Tähän liittyy myös pitkäjänteisen suunnittelun puuttuminen. Ympäristötieteellisen tutkimuksen vahvistuminen voi olla vaikeaa, ellei professuurien ja tutkijakoulujen perustamista tueta. Uhkana on myös yliopistojen tämänhetkinen huono rahoitustilanne ja se, että elinkeinoelämä ei vielä ole riittävän kiinnostunut ympäristötieteellisen tutkimuksen (erityisesti luonnontieteellisen ympäristötutkimuksen) rahoittamisesta. 5

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötekniikka

Energia- ja ympäristötekniikka Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen

Lisätiedot

LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS

LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS HELSINGIN YLIOPISTON TOIMINTA LAHDESSA Monipuolista toimintaa jo lähes 40 vuotta. Toiminta kootaan synergiseksi kokonaisuudeksi

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Ilmatieteen laitoksen ACTRISeurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Asiantuntijakuuleminen Liikenne- ja viestintävaliokunta 23.5.2017 FT Sanna Sorvari

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,

Lisätiedot

MITEN LUODA TIETEIDENVÄLINEN TUTKIMUSHANKE? KOKEMUKSIA JA SUOSITUKSIA

MITEN LUODA TIETEIDENVÄLINEN TUTKIMUSHANKE? KOKEMUKSIA JA SUOSITUKSIA MITEN LUODA TIETEIDENVÄLINEN TUTKIMUSHANKE? KOKEMUKSIA JA SUOSITUKSIA STN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 26.1. VIIKKI KATRI HUUTONIEMI JA KAISA KORHONEN-KURKI HELSINGIN YLIOPISTON YMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN JA OPETUKSEN

Lisätiedot

Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma

Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma Riitta Maijala 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaprofessori Tutkijatohtori Huippuyksikkö

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Infrastruktuuripolitiikan nykytila. Johtaja Leena Vestala

Infrastruktuuripolitiikan nykytila. Johtaja Leena Vestala Infrastruktuuripolitiikan nykytila Johtaja Leena Vestala Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien kartoitushanke Infrastruktuurikartoitus 2008, julkistettiin 2009 alussa nykyisiä kansallisia infrastruktuureja

Lisätiedot

Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus. Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY

Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus. Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY Monitieteisyys? Menetelmä tutkia, opettaa tai opiskella laajan tieteenalakirjon näkökulmasta Voidaan toteuttaa

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Jussi Kivikoski 9.4.2010 Taustaa Keskittymissä on tehtävä valintoja Kaikkea tekemistä ei ole ollut tarkoitus siirtää keskittymiin. Rahoituksen vaikuttavuus on parempi

Lisätiedot

Tieteen tila hankkeen valmistelu

Tieteen tila hankkeen valmistelu Tieteen tila 2014 -hankkeen valmistelu KOTA-päivät 20.8.2013 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 1 www.aka.fi/tieteentila2012 Tieteenaloittainen materiaali sisältää myös tilastoaineistoa sekä bibliometrisiä

Lisätiedot

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kari Knuutila Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -kutsuseminaari Johdanto Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Lisätiedot

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät SYYSHAKU 2012 1. Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät 1 Hankerahoitus Akatemiahanke Suunnatut akatemiahankkeet Temaattiset haut Kehitystutkimus Kansainväliset yhteishankkeet Tutkimusohjelmat

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Joensuun seutu. Kasvun paikka. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Joensuun seutu. Kasvun paikka. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Joensuun seutu Kasvun paikka. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy priima_3_210x297mm.indd 1 9.1.2009 11:24:57 Elämisen laatua Joensuun seutu on vahva vastaus nykyihmisen unelmiin. Tarina omakotitaloasumisesta

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Itä Suomen yliopisto

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Metsätieteet. Työryhmän osallistujat

Metsätieteet. Työryhmän osallistujat Metsätieteet Työryhmän osallistujat Paavo Pelkonen, Itä-Suomen yliopisto (puheenjohtaja) Annika Kangas, Helsingin yliopisto Pekka Ollonqvist, Metla Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto Erkki Tomppo, Metla

Lisätiedot

Ask & Apply -kiertue 2013

Ask & Apply -kiertue 2013 Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU

Lisätiedot

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa ProGIS ry kevätseminaari 19.4.2012 Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin ylopisto tuuli.toivonen@helsinki.fi Suomessa lukioita ~ 450 Geoinformatiikkaa

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden päivä Tampere 13.11.2009 Auri Kaihlavirta Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen 2009 nykytilan

Lisätiedot

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Piia Nurmi projektijohtaja Turun kauppakorkeakoulu Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) Tulevaisuuden tutkimuskeskus piia.nurmi@tse.fi

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009

TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 1 TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 Yliopistoallianssin hallitus julistaa avoimeksi allianssin tutkimuksen kärkihankehaun 5.1.2009. Hakuaika päättyy 30.4.2009. Haku kohdistuu erityisesti allianssin tutkimuksen

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu

Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu 1 20.1.2009 Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu 15.1.2009 Top down -politiikka VTTN 1990 perustutkimuksessa panostetava tieteelliseen tasoon kv-kärkitason huippuyksiköiden

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

Kliiniset lääketieteet

Kliiniset lääketieteet Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Projektipäällikkö Tampereen yliopisto 5.10.2016 TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO -Tutkimusta ja innovaatioita ihmisestä teknologiaan

OULUN YLIOPISTO -Tutkimusta ja innovaatioita ihmisestä teknologiaan OULUN YLIOPISTO -Tutkimusta ja innovaatioita ihmisestä teknologiaan Tutkimuksen strategiset tavoitteet Oulun yliopisto on kansainvälisesti merkittävä, vetovoimainen tiedeyliopisto, jolla on omaleimainen,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Fysiikka. Työryhmän osallistujat

Fysiikka. Työryhmän osallistujat Fysiikka Työryhmän osallistujat Juha Äystö, Jyväskylän yliopisto (puheenjohtaja) Kari Enqvist, Helsingin yliopisto Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto Martti Kauranen, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Elintarviketieteet ja ravitsemustiede

Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Työryhmän osallistujat Marina Heinonen, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto Heikki Kallio, Turun yliopisto Hannu Korkeala, Helsingin

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa DM 1127464 2013 Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa 21.8.2013 Minna Hendolin DM 1127464 2013 1950 1980 2000 2013 Konepaja Palvelu Konekauppa Kemppi Oy konserni - Liikevaihto 120 miljoonaa euroa,

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Tutkijatapaaminen 4.12.2008 Opetusministeriö TaSTI:n RAKE-ryhmä:

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys. Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari Katja Rinne-Koski

Yhteiskunnallinen yrittäjyys. Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari Katja Rinne-Koski Yhteiskunnallinen yrittäjyys Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari 7.2.2017 Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti 29.5.2017 1 Kaiken takana on kehittämishanke

Lisätiedot

Tervetuloa luomaan kuvaa Lapin yliopistosta!

Tervetuloa luomaan kuvaa Lapin yliopistosta! Tervetuloa luomaan kuvaa Lapin yliopistosta! Yliopisto hahmottuu 4 tiedekuntaa: kasvatustieteet oikeustieteet taiteet yhteiskuntatieteet ja tarkentuu Vajaa 5 000 opiskelijaa 625 työntekijää Budjetti n.

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot