Lihavuuskirurgian vaikuttavuus ja turvallisuus
|
|
- Tapani Virtanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikael Victorzon, Pertti Mustajoki, Helena Gylling, Heidi Anttila, Tuija S. Ikonen, Antti Malmivaara ja Vesa Koivukangas SAIRAALLOISEN LIHAVUUDEN LEIKKAUSHOITO Lihavuuskirurgian vaikuttavuus ja turvallisuus Näyttö lihavuuskirurgian vaikuttavuudesta elinikään, elämänlaatuun ja lihavuuden liitännäissairauksiin osoittaa tämän hoidon käyväksi vaihtoehdoksi sairaalloisesti lihaville, kun muut lihavuudenhallintakeinot ovat jääneet tehottomiksi. Leikkaus aiheuttaa merkittävän painonlaskun jopa 15 vuoden seuranta-aikana. Leikkauskuolleisuus tähystysmenetelmällä tehtävän toimenpiteen jälkeen on yleensä alle 0,5 % mutta miehillä ja erittäin lihavilla hieman suurempi. Potilaat kokevat leikkauksen jälkeen melko usein erilaisia ruoansulatuskanavan oireita. Tavallisia komplikaatioita ovat erilaiset infektiot ja pantaan liittyvät toimintahäiriöt. Pantaleikkauksen jälkeen uusintaleikkaukset ovat tavallisia. Suomessa tehdään nykyään pääasiassa mahalaukun ohitus- ja kavennusleikkauksia. Kavennusleikkauksista ei ole vielä pitkäaikaisia seurantatuloksia. Leikkauspäätös tulisi tehdä ja leikkausmenetelmä valita hyödyt ja haitat perusteellisesti punniten. Lihavuutta on hoidettu kirurgisesti 1960-luvulta alkaen erilaisin suoliston tai mahalaukun tilavuutta säätelevin tekniikoin. Tähystystekniikan myötä leikkaukset ovat tulleet potilaille kevyemmiksi ja yleistyneet erittäin nopeasti viime vuosien aikana. Samalla on kertynyt vaikuttavuustietoa vertailututkimuksista. Niiden mukaan lihavuuden leikkaushoidolla saavutetaan terveyshyötyä esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuden vähentyessä. Lihavuusleikkauksen aiheet ja vasta-aiheet on esitetty Mustajoen ym. artikkelissa tässä numerossa. Tämä artikkeli perustuu osittain Finohtan systemoituun katsaukseen lihavuuskirurgian vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta (Victorzon ym. 2009). Vaikuttavuus kuolleisuuteen Ruotsalaisen SOS-tutkimuksen aineistossa lihavuusleikkauksiin liittyi keskimäärin 11 vuoden seurannassa vähäisempi kuolleisuus kuin konservatiivisessa hoidossa: riskin suhteellinen pienenemä oli 24 % ja absoluuttinen vähenemä 1,3 % (Sjöström ym. 2007). Yhdysvaltalaisen takautuvan kohorttitutkimuksen mukaan kuoleman suhteellinen riski pieneni 40 % keskimäärin 7,1 vuoden seurannan aikana mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen (Adams ym. 2007). Kanadalaisen suuren kohorttitutkimuksen aineistossa leikkausryhmän kuolleisuus oli 0,68 % ja vertailuryhmän 6,17 % viiden vuoden seurannan aikana (Christou ym. 2004). Vaikuttavuus elämänlaatuun SOS-tutkimuksessa leikkausryhmän (tuettu mahalaukun muotoilu-, panta- ja ohitusleikkaus) terveyteen liittyvä elämänlaatu parani kahden vuoden seurannassa keskimäärin neljä yksikköä, vertailuryhmässä 0,8 yksikköä (General Health Rating Index, asteikko 9 45) (Karlsson ym. 1998). Nickelin ym. (2005) aineistossa pantaleikkauksella hoidettujen yleinen elämänlaatu (SF-36) oli 1 3 vuoden 2257 Duodecim 2009;125:
2 SAIRAALLOISEN LIHAVUUDEN LEIKKAUSHOITO 2258 seurannassa parempi kuin leikkaamattomien. Sanchez-Santosin ym. (2006) aineistossa ohitusleikkauksella hoidettujen elämänlaatu oli viiden vuoden seurannassa parempi kuin leikkaukseen hakeutuvien. Suomalaisen tutkimuksen aineistossa leikkausta odottavien elämänlaatu oli huomattavasti huonompi kuin väestön keskimäärin (Mustajoki ym. tässä numerossa). Tautispesifisellä mittarilla (Moorehead Ardelt) määritetty elämänlaatu oli Tolosen ja Victorzonin (2003) aineistossa parempi niillä, joille oli asennettu panta kaksi vuotta aikaisemmin, verrattuna leikkausta odottaviin. Myös yleinen elämänlaatu (15D) on todettu kohentuneeksi 12 kuukauden kuluttua pantaleikkauksesta (Tolonen ym. 2004). Pantaleikkausten tuloksista Suomessa on hiljattain valmistunut väitöskirja (Tolonen 2008). Diabetes paranee noin kolmella neljäsosalla mahalaukun ohitusleikkauksella hoidetuista Vaikuttavuus tyypin 2 diabetekseen Yhden satunnaistetun (Dixon ym. 2008) ja kolmen kontrolloidun satunnaistamattoman tutkimuksen mukaan (Sjöström ym. 2004, Pontiroli ym. 2005, Sampalis ym. 2006) lihavuusleikkaukset vaikuttavat suotuisasti tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyteen ja ilmaantuvuuteen. SOS-tutkimuksen mukaan leikkaushoito vähensi diabeteksen esiintyvyyttä jopa kymmenen vuoden seurannassa (Sjöström ym. 2004). Dixon ym. (2008) totesivat diabeteksen paranevan 73 %:lla potilaista leikkausryhmässä ja 13 %:lla verrokkiryhmässä kahden vuoden seurannan aikana ja Pontirolin ym. (2005) tutkimuksessa osuudet olivat 45 % ja 4 % neljän vuoden seurannan aikana. SOStutkimuksessa, jossa leikkauksista 94 % oli mahalaukun tilavuutta rajoittavia, paranemisosuudet olivat 36 % ja 13 % kymmenen vuoden seurannassa. Diabeteksen puhkeamisen riski oli leikkauspotilailla 0,16-kertainen verrattuna konservatiivisesti hoidettuihin (Sjöström ym. 2004). Buchwaldin ym. (2004) meta-analyysin mukaan diabetes parani 77 %:lta leikatuista, mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen keskimäärin 84 %:lta ja pantaleikkauksen jälkeen 48 %:lta. Maggardin ym. (2005) meta-analyysissa vastaavat luvut vaihtelivat välillä 65 ja 100 %. Vaikuttavuus muihin liitännäissairauksiin Verenpainetauti. Buchwaldin ym. (2004) aineistossa verenpainetauti parani 62 %:lta potilaista ja parantui tai helpottui 78,5 %:lla. Maggardin ym. (2005) meta-analyysin mukaan verenpainetauti parani tai helpottui %:lla potilaista. Uniapneasta on vähän tutkimustuloksia. Kolmessa satunnaistetussa leikkausmenetelmiä vertailevassa tutkimuksessa uniapnea parani leikkauksen jälkeen kaikilta potilailta (van Dielen ym. 2005, Skroubis ym. 2006, Angrisani ym. 2007). Buchwaldin ym. (2004) aineistossa uniapnea parantui 86 %:lla eikä leikkaustyyppien välillä havaittu eroja. Hyperlipidemia. Kahdesta meta-analyysista toisen mukaan hyperlipidemia helpottui keskimäärin 79 %:lla potilaista, hyperkolesterolemia 71 %:lla ja hypertriglyseridemia 82 %:lla (Buchwald ym. 2004). Toisen aineistoissa dyslipidemia parani tai helpottui leikkauksen jälkeen %:lla potilaista (Maggard ym. 2005). Naisten lisääntymisterveys. Maggardin ym. (2008) systemoidun katsauksen aineistossa lihavuuteen liittyvät raskauskomplikaatiot olivat vähäisempiä lihavuusleikkauksen jälkeen. Keisarileikkausten tai synnytyskomplikaatioiden määrän lisääntymisestä lihavuusleikkauksen jälkeen ei saatu näyttöä. Lisäksi todettiin viitteitä siitä, että lihavuuden kirurginen hoito paransi hedelmällisyyttä etenkin potilailla, joilla oli todettu munasarjojen monirakkulatauti. Virtsainkontinenssi. Lihavuuskirurgian avulla saavutettu painonlasku todennäköisesti vähentää ylipainoisilla naisilla tavallista virtsankarkailua. Syöpä. Vastikään ilmestyneessä tutkimuksessa lihavuuskirurgia näytti liittyvän syövän M. Victorzon ym.
3 ilmaantuvuuden vähenemiseen (verrattuna hoitamattomiin lihaviin) ja pienentyneeseen syöpäkuolleisuuteen (Adams ym. 2009). SOS-tutkimuksessa syövän ilmaantuvuuden todettiin pienentyneen lihavuusleikkauksen jälkeen naisilla mutta ei miehillä (Sjöström ym. 2009). Vaikuttavuus painoon SOS-tutkimuksen potilailla paino oli kahden vuoden kuluttua leikkauksesta keskimäärin 23 % pienempi kuin lähtötilanteessa ja kymmenen vuoden kuluttua keskimäärin 16 % pienempi (Sjöström ym. 2007). Kymmenen vuoden kuluttua paino oli laskenut ohitusleikkauksen jälkeen 25 %, mahalaukun muotoilun jälkeen 16 % ja pantaleikkauksen jälkeen 13 %. Vertailuryhmässä paino pysyi ennallaan kaksi vuotta ja kohosi kymmenen vuoden seurannassa keskimäärin 1,6 % (Sjöström ym. 2007). Buchwaldin ym. (2004) analyysin mukaan suhteellinen ylipaino väheni kaikilla potilailla keskimäärin 61 %, mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen 62 % ja pantaleikkauksen jälkeen 47 %. Painon vähenemisessä ei havaittu merkitsevää eroa sen mukaan, oliko leikkauksesta kulunut alle tai yli kaksi vuotta. Maggardin ym. (2005) tulosten mukaan potilaat laihtuivat mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen keskimäärin 41 kg ja pantaleikkauksen jälkeen keskimäärin 35 kg yli kolmen vuoden seurannassa. Leikkaukseen liittyvä kuolleisuus Kuolleisuudeksi 30 vuorokauden kuluessa leikkauksesta saatiin viimeisimmässä metaanalyysissa keskimäärin 0,28 % (Buchwald ym. 2007). Laparoskooppisten ohitusleikkausten jälkeen kuolleisuus oli 0,16 % ja restriktiivisten leikkausten jälkeen 0,07 %. Miesten kuolleisuus oli suurempi kuin naisten. Erittäin lihavien ja iäkkäiden potilaiden kuolleisuus oli myös suurempi kuin potilaiden keskimäärin. Vuosien aikana julkaistuissa tutkimuksissa oli yhteensä potilasta ja keskimääräiseksi kuolleisuudeksi saatiin 0,4 % (Koivukangas ym. 2009). Varhaiset haittavaikutukset Lihavuusleikkauksen jälkeisistä varhaisista vakavista haittavaikutuksista tavallisimpia ovat suolisauman paranemisen häiriö, suolen puhkeama ja verenvuoto. Maggardin ym. (2005) katsauksessa suolistosauman aukeamisia raportoitiin esiintyneen 2,2 %:lla potilaista ja leikkauksenjälkeisiä verenvuotoja 2,0 %:lla. Keuhkoembolioita ilmaantui yleensä alle 1 %:lle potilaista ja keuhkoinfektioita 1 4 %:lle. Laparoskooppisten leikkausten jälkeen haavaongelmat ovat yleensä harvinaisia ja lieviä (Boni ym. 2006). Vatsan alueen infektioita on esiintynyt 5 %:lla. Lihavuusleikkaus parantaa verenpainetautia, uniapneaa ja hyperlipidemiaa noin 80 %:lla potilaista Riittävän turvallisuuden saavuttamiseksi leikkauksen mahdolliset haitat ja niiden hoito tulee tuntea kattavasti. Lihavuusleikkauksen jälkeen potilailla esiintyy melko usein erilaisia vatsaoireita, joista osa kuuluu leikkauksen normaaliin jälkitilaan. Uusintaleikkauksia on tehty yleensä 1 5 %:lle potilaista (Maggard ym. 2005). Leikkauksen odotetut seuraukset Lihavuusleikkaus muuttaa potilaan syömistapaa merkittävästi. Ateriakoon pieneneminen ja aterioinnin hidastuminen ovat leikkauksella tavoiteltuja muutoksia ja kaikille leikkaustyypeille ominaisia. Mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen ravintomäärää rajoittaa eniten ruokailun jälkeen nopeasti ilmaantunut kylläisyyden tunne. Ohitusleikkauksen on osoitettu lisäävän suolistosta erittyvien kylläisyyshormonien pitoisuuksia (le Roux ym. 2007). Potilaat eivät yleensä tunne ravintomäärän huomattavaa mekaanista rajoittumista. He eivät voi kuitenkaan juoda kerralla suuria nestemääriä, vaan nesteen nauttimiseen on käytettävä hiukan aikaa. Ohitusleikkauksen jälkeen potilaille saattaa ilmaantua ns. dumping-oireita runsaasti sokeria sisältävän aterian jälkeen. Potilaat pyrkivät välttämään tätä, mikä voi olla laihdutuksen kannalta edullista Lihavuuskirurgian vaikuttavuus ja turvallisuus
4 SAIRAALLOISEN LIHAVUUDEN LEIKKAUSHOITO 2260 YDINASIAT 88Monien sairaalloisen lihavien huonoa elämänlaatua voidaan parantaa lihavuusleikkauksella. 88Lihavuusleikkaus vaikuttaa suotuisasti tyypin 2 diabetekseen ja muihin liitännäissairauksiin ja todennäköisesti pidentää elinaikaa. 88Lihavuusleikkauksen jälkeen potilaita tulee seurata säännöllisesti mahdollisten ravitsemushäiriöiden toteamiseksi. 88Lihavuusleikkaus kokeneissa, riittävän suuren volyymin keskuksissa on turvallinen. Mahalaukun kavennusleikkauksen ja pantaleikkauksen jälkeen ruoan nauttiminen hidastuu ja potilaat voivat nauttia ruokaa vain pieniä määriä kerrallaan. Liian nopeasti nautittu ateria aiheuttaa nielemisvaikeutta ja oksentelua, eli leikkaukset rajoittavat kerralla nautittavan ravinnon määrää mekaanisesti. Rajoittavat leikkaukset saattavat aiheuttaa ruoan takaisinvirtausta ruokatorveen ja lisätä refluksivaivoja. Ravitsemukseen liittyvät seuraukset Kaikkien lihavuusleikkausten jälkeen suositellaan vitamiinien ja hivenaineiden lisäystä sekä niiden pitoisuuksien ajoittaista määrittämistä verestä (Pories 2008). Lihavuusleikkauksen jälkeisiä ravitsemushäiriöitä on kuitenkin tutkittu vähän, eikä ole selvää, missä määrin niitä esiintyy sairaalloisesti lihavilla jo leikkaukseen tullessa. Varsinaisia leikkauksenjälkeisiä puutostiloja on kuvattu harvoin, mutta B 12 -vitamiinin pitoisuus on pienentynyt noin kahdella kolmasosalla ohitusleikkauspotilaista ilman korvaushoitoa (Shah ym. 2006, Pories 2008). B 12 -vitamiinihoito voidaan antaa joko ruiskeina tai suun kautta. Usein käytetään B 12 -vitamiinia sisältävää moni-b-vitamiinivalmistetta. B 1 -vitamiinin puutos on varsin harvinainen mutta voi johtaa Wernicken enkefalopatiaan (Aasheim 2008). Mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen on kuvattu esiintyvän raudanpuuteanemiaa (Shah ym. 2006, Pories 2008). Se on mahdollinen erityisesti naisilla, joilla on runsaat kuukautiset. Jos potilaalla on raudanpuuteanemia leikkauksen aikaan tai leikkauksessa on esiintynyt verenvuotoa, tulisi aloittaa rautalääkitys. Lihavuusleikkauksen jälkeen suositellaan kalsium- ja D-vitamiinilisää. D-vitamiinin saanti on pohjoisessa asuvilla ihmisillä yleensäkin pienentynyt. Lihavuusleikkaukseen tulevilla potilailla on myös todettu pienentyneitä D-vitamiinipitoisuuksia. Ne ovat usein kohentuneet leikkauksen jälkeen annetulla vitamiinilisällä. Ensimmäisen leikkauksenjälkeisen vuoden aikana lisääntynyt hiustenlähtö on melko tavallinen vaiva. Tämä liittynee todennäköisesti huomattavan laihtumisen aiheuttamaan kataboliaan eikä niinkään aliravitsemukseen. Vaiva menee yleensä ohi painonmuutoksen tasaannuttua. Ensimmäisen vuoden aikana leikkauksen jälkeen ravinnon saanti vähenee huomattavasti, ja potilaiden tulisi huolehtia monipuolisten valkuaisaineiden riittävästä saannista. Myöhäiset haittavaikutukset Ohitusleikkauksen jälkeen potilailla voi esiintyä suoliston tukoksia kiinnikkeiden tai sisäisten tyrien vuoksi. Suoliston tukoksia on raportoitu katsauksissa 1 4 %:lla potilaista (Maggard ym. 2005). Useimmat niistä hoidetaan leikkauksella. Maggardin ym. aineistossa uusintaleikkauksia tehtiin kaikkiaan 1,6 %:lle ohitusleikkauspotilaista ja 7,7 %:lle pantaleikkauspotilaista. Ohitusleikkauksessa muotoiltuun mahalaukun yläosaan voi tulla haavaumia. Kahdessa tuoreessa tutkimuksen aineistossa niitä ilmaantui 1,3 %:lle ja 7 %:lle (Sacks ym. 2006, Rasmussen ym. 2007). Riittämätön painonlasku lihavuusleikkauksen jälkeen Tavoiteltua painonlaskua lihavuusleikkauksen jälkeen ei ole määritelty yhtenäisesti. Melko usein käytetty tavoite on ollut yli 50 %:n vä- M. Victorzon ym.
5 henemä ylipainosta (Reinhold 1982). Onnistumisena on pidetty myös sitä, että potilas, jonka painoindeksi on leikkauksen aikaan alle 50 kg/m 2 saavuttaa indeksin alle 35 kg/m 2 tai että painoindeksistä yli 50 kg/m 2 päästään alle arvon 40 kg/m 2 (Biron ym. 2004). Edellä mainittujen kriteerien mukaan keskimäärin noin 10 % ohitusleikkauspotilaista ei ole saavuttanut tavoitetta (Christou ym. 2004, Skroubis ym. 2006, Angrisani ym. 2007, Bessler ym. 2007). Erittäin lihavat potilaat (painoindeksi yli 50 kg/m 2 ) ovat jääneet muita useammin laihtumistavoitteesta (Reinhold 1982). Pantaleikkauksen jälkeen laihtumistavoite on jäänyt saavuttamatta useammin: määritelmän ja seuranta-ajan mukaan epäonnistumisia on raportoitu esiintyneen %:lla potilaista (Busetto ym. 2005, Favretti ym. 2007, Miller ym. 2007, Anwar ym. 2008). Paino on jopa noussut 6 %:lla potilaista pantaleikkauksen jälkeen (Morino ym. 2003). SOS-tutkimuksessa riittämätön painonlasku oli alle 5 % kokonaispainosta. Kymmenen vuoden seurannassa ohitusleikkauksen jälkeen 9 % ja pantaleikkauksen jälkeen 25 % potilaista jäi tavoitteesta (Sjöström ym. 2004). Käytettäessä kriteerinä ylipainon puolittumista tuntuvakin laihtumistulos voidaan luokitella riittämättömäksi. Nykytiedon valossa ei ole mahdollista sanoa, kuinka moni potilas ei hyödy leikkauksesta ollenkaan. Kirurgin kokemuksen vaikutus turvallisuuteen Buchwaldin ym. (2007) systemoidussa katsauksessa todettiin leikkaukseen liittyvä kuolleisuus uudemmissa aineistoissa pienemmäksi kuin vanhemmissa. Yhdysvaltalaisen tietokannan mukaan kuolleisuus on ollut sairaaloissa 0,3 %, joissa on leikattu paljon potilaita, ja 1,2 % pienemmän leikkausmäärän sairaaloissa (Nguyen ym. 2004). Lihavuuskirurgiaa aloittavien sairaaloiden ensimmäisiin leikkauksiin on liittynyt myös suurempi suolistosauman pettämisen riski, lisääntynyt komplikaatiomäärä ja pidempi leikkausaika (Higa ym. 2000, Wittgrove ym. 2000, Schaeffer ym. 2008). Toisaalta norjalaisessa tutkimuksessa ensimmäisten leikkausten haitaksi todettiin ainoastaan pidentynyt leikkausaika (Sovik ym. 2009). Laihtumisen seurauksena tarvittava plastiikkakirurgia Nopea ja tehokas laihtuminen saattaa lisätä myös plastiikkakirurgian konsultaatioiden tarvetta. Laihtumisen jälkeen ylimääräisen ihon muodostamien poimujen alle saattaa kehittyä etenkin diabeetikoilla hankalia tulehduksia. On kuitenkin vaikea arvioida, kuinka paljon plastiikkakirurgisia toimenpiteitä tarvitaan; luotettavaa tutkimustietoa tästä asiasta ei löydy. Hoitoilmoitusrekisteristä laskettuna vuosina lihavuusleikkauksella hoidetuista noin 7 %:lle on tehty abdominoplastia (Koivukangas ym. 2009). Riittääkö tähänastinen tutkimusnäyttö? Ohitusleikkauksen jälkeen 10 % potilaista ei saavuta painotavoitetta Lihavuuden leikkaushoidon vaikuttavuuden arviointiin liittyy samoja haasteita kuin monien muiden vähitellen kehittyneiden kirurgisten hoitojen arviointiin. Finohtan laajassa lihavuuskirurgiaa koskevassa katsauksessa näytönastetta arvioitiin Cochrane Collaborationin hiljattain käyttöön ottamalla GRADE-menetelmällä (Ikonen ym. 2009). Satunnaistettuja tutkimuksia on tehty vähän. Leikkaushoitojen ohella myös muut hoidot ovat kehittyneet, ja olisi tärkeää saada vertailevia tutkimustuloksia parhaiden menetelmien vaikuttavuuseroista sairaalloisesti lihavien ryhmässä. Koska leikkausmenetelmät ovat muuttuneet ja kehittyvät jatkuvasti, ei aikaisempien vuosien tuloksia voida kaikilta osin yleistää koskemaan esimerkiksi uusimpana Suomeen tullutta mahalaukun kavennusleikkausta. Tyypin 2 diabetes vaikuttaa merkittävästi sairastavuuteen ja kuolleisuuteen etenkin liitännäissairauksiensa kautta. Elintapamuutoksista erityisesti painonhallinta on keskeis Lihavuuskirurgian vaikuttavuus ja turvallisuus
6 SAIRAALLOISEN LIHAVUUDEN LEIKKAUSHOITO tä diabetespotilaiden hoidossa. Diabetesta sairastavien lihavien on vaikeampi toteuttaa pysyviä elintapamuutoksia kuin muiden (Dixon ym. 2008). Lihavuuskirurgia vaikuttaa suotuisasti diabeteksen esiintyvyyteen ja ilmaantuvuuteen. Leikkauksen aiheuttamasta diabeteksen pitkäkestoisesta paranemisesta on myös viitteitä (Sjöström ym. 2004, Pontiroli ym. 2005, Sampalis ym. 2006). Lihavuuskirurgia parantaa potilaiden elämänlaatua ja näyttää vaikuttavan suotuisasti myös pitkän aikavälin kuolleisuuteen (Adams ym. 2007, Sjöström ym. 2007). Lihavuuden leikkaushoidon vaikuttavuudesta ilmestyi vastikään päivitetty Cochranekatsaus (Colquitt ym. 2009). Katsauksen tulokset leikkaushoidon vaikuttavuudesta painon laskuun, tyypin 2 diabetekseen ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun ovat sopusoinnussa tässä artikkelissa esitetyn kanssa. Lihavuuskirurgiaan liittyvä leikkauskuolleisuus on vähentynyt viime vuosina (Buchwald ym. 2007), mikä voi johtua leikkausmenetelmien kehittymisestä ja aikaisempaa kattavammasta koulutuksesta. Kuolleisuus on suunnilleen sama kuin esimerkiksi tekonivelkirurgiassa ja pienempi kuin vatsan alueen syöpäleikkauksissa. Lievät komplikaatiot ovat tavallisia mutta vakavat ja pitkäaikaista haittaa aiheuttavat komplikaatiot harvinaisia (Maggard ym. 2005, Buchwald ym. 2007, Colquitt ym. 2005). Lopuksi Useisiin teollisuusmaihin verrattuna lihavuusleikkauksia tehdään Suomessa vähän ja hoidon tarjonta on jakaantunut epätasaisesti. Leikkaushoito soveltuu vain pienelle osalle lihavista. Sairaalloisessa lihavuudessa se on kuitenkin ainoa hoito, jonka vaikuttavuus on osoitettu. Kuolemanriski lihavuusleikkauksessa on pieni, ja leikkauksella voitaneen pidentää potilaiden elinikää. Lihavuusleikkaus muuttaa elämää huomattavasti, ja ennen leikkauspäätöksen tekoa potilaan tulisi saada kattava tieto leikkausriskeistä ja leikkauksen onnistumisen edellyttämistä elinikäisistä elämäntapamuutoksista. MIKAEL VICTORZON, LT, dosentti, ylilääkäri Vaasan keskussairaala Hietalahdenkatu Vaasa PERTTI MUSTAJOKI, LKT, professori Kiskontie 23 B, Helsinki HELENA GYLLING, professori, ylilääkäri Kuopion yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos, kliinisen ravitsemustieteen yksikkö ja KYS, kliinisen ravitsemustieteen yksikkö TUIJA S. IKONEN, dosentti, ylilääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, menetelmien arviointiyksikkö Finohta ANTTI MALMIVAARA, dosentti ylilääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja hyvinvointitalouden yksikkö CHESS VESA KOIVUKANGAS, LT, dosentti, erikoislääkäri OYS, kirurgian klinikka HEIDI ANTTILA, FT, fysioterapeutti, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, menetelmien arviointiyksikkö Finohta ja Tapaturmat ja toimintakyky -yksikkö Summary Effectiveness and safety of bariatric surgery Evidence for the effectiveness of surgical treatment of morbid obesity on life span, quality of life and associated diseases proves it an applicable alternative for the morbidly obese in cases where other means of controlling obesity have remained ineffective. The operation causes significant weight reduction even within a 15-year follow-up. Surgical mortality after an endoscopic operation is usually less than 0.5%. After the operation, patients fairly often experience various symptoms of the digestive tract. Common complications include various infections and functional disturbances associated with the band M. Victorzon ym.
7 KIRJALLISUUTTA Aasheim ET. Wernicke encephalopathy after bariatric surgery: a systematic review. Ann Surg 2008;248: Adams TD, Gress RE, Smith SC, ym. Longterm mortality after gastric bypass surgery. N Engl J Med 2007;357: Adams TD, Stroup AM, Gress RE, ym. Cancer incidence and mortality after gastric bypass surgery. Obesity (Silver Spring). 2009;17; Angrisani L, Lorenzo M, Borrelli V. Laparoscopic adjustable gastric banding versus Roux-en-Y gastric bypass: 5-year results of a prospective randomized trial. Surg Obes Relat Dis 2007;3: Anwar M, Collins J, Kow L, Toouli J. Long-term efficacy of a low-pressure adjustable gastric band in the treatment of morbid obesity. Ann Surg 2008;247: Bessler M, Daud A, Kim T, DiGiorgi M. Prospective randomized trial of banded versus nonbanded gastric bypass for the super obese: early results. Surg Obes Relat Dis 2007;3: Biron S, Hould FS, Lebel S, ym. Twenty years of biliopancreatic diversion: what is the goal of the surgery? Obes Surg 2004;14: Boni L, Benevento A, Rovera F, ym. Infective complications in laparoscopic surgery. Surg Infect (Larchmt) 2006;7 Suppl 2:S Buchwald H, Avidor Y, Braunwald E, ym. Bariatric surgery: a systematic review and meta-analysis. JAMA 2004;292: Buchwald H, Estok R, Fahrbach K, Banel D, Sledge I. Trends in mortality in bariatric surgery: a systematic review and metaanalysis. Surgery 2007;142: Busetto L, Segato G, De Luca M, ym. Weight loss and postoperative complications in morbidly obese patients with binge eating disorder treated by laparoscopic adjustable gastric banding. Obes Surg 2005;15: Christou NV, Sampalis JS, Liberman M, ym. Surgery decreases long-term mortality, morbidity, and health care use in morbidly obese patients. Ann Surg 2004;240: Colquitt J, Clegg A, Loveman E, Royle P, Sidhu MK. Surgery for morbid obesity. Cochrane Database Syst Rev. 2005(45): Review. Colquitt JL, Picot J, Loveman E, Clegg AJ. Surgery for obesity. Cochrane Database Syst Rev Dixon JB, O Brien PE, Playfair J, ym. Adjustable gastric banding and conventional therapy for type 2 diabetes: a randomized controlled trial. JAMA 2008;299: Favretti F, Segato G, Ashton D, ym. Laparoscopic adjustable gastric banding in 1,791 consecutive obese patients: 12-year results. Obes Surg 2007;17: Higa KD, Boone KB, Ho T. Complications of the laparoscopic Roux-en-Y gastric bypass: 1,040 patients - what have we learned? Obes Surg 2000;10: Ikonen T, Anttila H, Gylling H, Isojärvi J, Koivukangas V, Kumpulainen T, Mustajoki P, Mäklin S, Saarni Samuli, Saarni Suoma, Sintonen H, Victorzon M, Malmivaara A, toim. Sairaalloisen lihavuuden leikkaushoito. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Karlsson J, Sjöström L, Sullivan M. Swedish obese subjects (SOS) - an intervention study of obesity. Two-year follow-up of health-related quality of life (HRQL) and eating behavior after gastric surgery for severe obesity. Int J Obes Relat Metab Disord 1998;22: Koivukangas V, Victorzon M, Gylling H, ym. Haittavaikutukset. Teoksessa: Ikonen T, Anttila H, Gylling H, Isojärvi J, Koivukangas V, Kumpulainen T, Mustajoki P, Mäklin S, Saarni Samuli, Saarni Suoma, Sintonen H, Victorzon M, Malmivaara A, toim. Sairaalloisen lihavuuden leikkaushoito. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009: s le Roux CW, Welbourn R, Werling M, ym. Gut hormones as mediators of appetite and weight loss after Roux-en-Y gastric bypass. Ann Surg 2007;246: Maggard MA, Shugarman LR, Suttorp M, ym. Meta-analysis: surgical treatment of obesity. Ann Intern Med 2005;142: Maggard M, Li Z, Yermilov I, ym. Bariatric surgery in women of reproductive age: special concerns for pregnancy. Evidence Report/Technology Assessment No Rockville, MD: Agency for Healthcare Research and Quality Miller K, Pump A, Hell E. Vertical banded gastroplasty versus adjustable gastric banding: prospective long-term follow-up study. Surg Obes Relat Dis 2007;3: Morino M, Toppino M, Bonnet G, del Genio G. Laparoscopic adjustable silicone gastric banding versus vertical banded gastroplasty in morbidly obese patients: a prospective randomized controlled clinical trial. Ann Surg 2003;238: Nguyen NT, Paya M, Stevens CM, Mavandadi S, Zainabadi K, Wilson SE. The relationship between hospital volume and outcome in bariatric surgery at academic medical centers. Ann Surg 2004;240: Nickel C, Widermann C, Harms D, ym. Patients with extreme obesity: change in mental symptoms three years after gastric banding. Int J Psychiatry Med 2005;35: Pontiroli AE, Folli F, Paganelli M, ym. Laparoscopic gastric banding prevents type 2 diabetes and arterial hypertension and induces their remission in morbid obesity: a 4-year case-controlled study. Diabetes Care 2005;28: Pories WJ. Bariatric surgery: risks and rewards. J Clin Endocrinol Metab 2008;93 11 Suppl 1:S Rasmussen JJ, Fuller W, Ali MR. Marginal ulceration after laparoscopic gastric bypass: an analysis of predisposing factors in 260 patients. Surg Endosc 2007;21: Reinhold RB. Critical analysis of long term weight loss following gastric bypass. Surg Gynecol Obstet 1982;155: Sacks BC, Mattar SG, Qureshi FG, ym. Incidence of marginal ulcers and the use of absorbable anastomotic sutures in laparoscopic Roux-en-Y gastric bypass. Surg Obes Relat Dis 2006;2:11 6. Sampalis JS, Sampalis F, Christou N. Impact of bariatric surgery on cardiovascular and musculoskeletal morbidity. Surg Obes Relat Dis 2006;2: Sanchez-Santos R, Del Barrio MJ, Gonzalez C, ym. Long-term health-related quality of life following gastric bypass: influence of depression. Obes Surg 2006;16: Schaeffer DF, Rusnak CH, Amson BJ. Laparoscopic Roux-en-Y gastric bypass surgery: initial results of 120 consecutive patients at a single British Columbia surgical center. Am J Surg 2008;195: Shah M, Simha V, Garg A. Review: long-term impact of bariatric surgery on body weight, co-morbidities, and nutritional status. J Clin Endocrinol Metab 2006;91: Sjöström L, Lindroos AK, Peltonen M, ym. Lifestyle, diabetes, and cardiovascular risk factors 10 years after bariatric surgery. N Engl J Med 2004 ;351: Sjöström L, Narbro K, Sjöström CD, ym. Effects of bariatric surgery on mortality in Swedish obese subjects. N Engl J Med ;357: Sjöström L, Gummersson A, Sjöström CD, ym. Effects of bariatric surgery on cancer incidence in obese patients in Sweden (Swedish obese subjects study): a prospective, controlled interventional trial. Lancet Oncol 2009;10: Skroubis G, Anesidis S, Kehagias I, Mead N, Vagenas K, Kalfarentzos F. Roux-en-Y gastric bypass versus a variant of biliopancreatic diversion in a non-superobese population: prospective comparison of the efficacy and the incidence of metabolic deficiencies. Obes Surg 2006;16: Sovik TT, Aasheim ET, Kristinsson J, ym. Establishing laparoscopic Roux-en-Y gastric bypass: perioperative outcome and characteristics of the learning curve. Obes Surg 2009;19: Tolonen P, Victorzon M. Quality of life following laparoscopic adjustable gastric banding - the Swedish band and the Moorehead-Ardelt questionnaire. Obes Surg 2003;13: Tolonen P, Victorzon M, Mäkelä J. Impact of laparoscopic adjustable gastric banding for morbid obesity on diseasespecific and health-related quality of life. Obes Surg 2004;14: Tolonen P. Laparoscopic adjustable gastric banding for morbid obesity: primary, intermediate, and long-term results in Lihavuuskirurgian vaikuttavuus ja turvallisuus
8 cluding quality of life studies. Väitöskirja. Oulun yliopisto van Dielen FM, Soeters PB, de Brauw LM, Greve JW. Laparoscopic adjustable gastric banding versus open vertical banded gastroplasty: a prospective randomized trial. Obes Surg 2005;15: Victorzon M, Mustajoki P, Koivukangas V, ym. Lihavuuden leikkaushoidon vaikuttavuus. Teoksessa: Ikonen T, Anttila H, Gylling H, Isojärvi J, Koivukangas V, Kumpulainen T, Mustajoki P, Mäklin S, Saarni Samuli, Saarni Suoma, Sintonen H, Victorzon M, Malmivaara A, toim. Sairaalloisen lihavuuden leikkaushoito. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009: s Wittgrove AC, Clark GW. Laparoscopic gastric bypass, Roux-en-Y- 500 patients: technique and results, with 3-60 month follow-up. Obes Surg 2000;10: Sidonnaisuudet MIKAEL VICTORZON: Lihavuuden hoidon asiantuntijaryhmän (LHA) (Suomen Gastrokirurgit ry:n alajärjestö) puheenjohtaja, Suomen Gastrokirurgiyhdistys ry:n hallituksen jäsen. Osallistunut syksyllä 2008 ja syksyllä 2009 IFSO:n järjestämiin lihavuuskirurgian maailmankongresseihin Buenos Airesissa ja Pariisissa teollisuuden kustantamana. Pitänyt lihavuuskirurgiasta lukuisia luentoja, joista saanut toisinaan palkkion, ei kuitenkaan teollisuudelta. PERTTI MUSTAJOKI: on Kustannus Oy Duodecimin palkkalistoilla. HELENA GYLLING: Ei sidonnaisuuksia Heidi Anttila: Käypä hoito -johtoryhmän jäsen v alkaen. TUIJA S. IKONEN: Suomen verisuonikirurgisen yhdistyksen puheenjohtaja, ei lihavuuskirurgiaan liittyviä sidonnaisuuksia. ANTTI MALMIVAARA: Ei sidonnaisuuksia VESA KOIVUKANGAS: Osallistunut Johnson&Johnsonin kustantamaan koulutusmatkaan (IFSO 2009) ja pitänyt kaksi luentoa Ely-Lillyn kustantamissa koulutustilaisuuksissa. 2264
Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli
Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m
LisätiedotSairaalloisen lihavuuden leikkaushoidon kustannusvaikuttavuutta
Suvi Mäklin, Antti Malmivaara, Miika Linna, Mikael Victorzon, Vesa Koivukangas ja Harri Sintonen SAIRAALLOISEN LIHAVUUDEN LEIKKAUSHOITO Sairaalloisen lihavuuden leikkaushoidon kustannusvaikuttavuus Suomessa
LisätiedotSairaalloisen lihavien leikkaushoidon järjestäminen Suomessa
Tuija Kumpulainen, Heidi Anttila, Pertti Mustajoki, Mikael Victorzon, Samuli I. Saarni, Antti Malmivaara ja Tuija S. Ikonen SAIRAALLOISEN LIHAVUUDEN LEIKKAUSHOITO Sairaalloisen lihavien leikkaushoidon
LisätiedotLihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010
Lihavuusleikkausmillä indikaatiolla? LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperusteet (Käypä hoito) Painoindeksi ja lisätekijät Perushoito (ryhmä) ENED 1) ja
LisätiedotSairaalloisen lihavuuden kirurginen hoito
Katsaus Vesa Koivukangas, Timo Heikkinen, Juha Saarnio ja Markku Savolainen Sairaalloisen lihavuuden kirurginen hoito Käypä hoito suosituksen (Aikuisten lihavuus 2007) mukaan lihavuuden leikkaushoito on
LisätiedotMahalaukun ohitus lihavuusleikkauksena: yhden keskuksen kymmenen vuoden kokemukset ja seurannan haasteet
Pirjo Käkelä, Jaana Torpström, Sari Venesmaa, Imre Ilves, Eeva-Liisa Junnila, Kaija Penttinen, Tarja Martikainen, Helena Gylling, Matti Pääkkönen ja Jussi Pihlajamäki Mahalaukun ohitus lihavuusleikkauksena:
LisätiedotLihavuuden leikkaushoito
Lihavuus Timo Sane Lihavuuden leikkaushoito Leikkaus on tehokkain tapa saavuttaa pysyvä laihtumistulos. Kirurgisen hoidon ei ole toistaiseksi osoitettu vähentäneen potilaiden kokonaiskuolleisuutta, mutta
LisätiedotKenelle lihavuusleikkaus?
Tieteessä kättä pidempää Paulina Salminen dosentti, ylilääkäri TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Vesa Koivukangas dosentti, apulaisylilääkäri OYS, kirurgian klinikka Kenelle lihavuusleikkaus?
LisätiedotLihavuuden asema terveydenhuollossa kaikki vaihtoehdot käyttöön
Pertti Mustajoki, Vesa Koivukangas, Helena Gylling, Antti Malmivaara, Tuija S. Ikonen ja Mikael Victorzon SAIRAALLOISEN LIHAVUUDEN LEIKKAUSHOITO Lihavuuden asema terveydenhuollossa kaikki vaihtoehdot käyttöön
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotMahalaukun kavennus- ja ohitusleikkauksen vaikutus tyypin 2 diabeetikon lääkkeiden käyttöön ja kustannuksiin kahden vuoden seurantatutkimus
ALKUPERÄISTUTKIMUS Timo Sane, Tuula Pekkarinen, Nabil Jaser, Anne Juuti, Leena Virtanen ja Marja Leivonen Mahalaukun kavennus- ja ohitusleikkauksen vaikutus tyypin 2 diabeetikon lääkkeiden käyttöön ja
LisätiedotLihavuus on huomattava terveysriski ja vaikeana. Mahalaukun ohitus laihdutusleikkauksena. Alkuvaiheen kokemuksia Kuopiosta. Alkuperäistutkimus
Alkuperäistutkimus TARJA MARTIKAINEN, JAANA TORPSTRÖM, MATTI PÄÄKKÖNEN, JUKKA HARJU, ESKO ALHAVA JA HELENA GYLLING Mahalaukun ohitus laihdutusleikkauksena Alkuvaiheen kokemuksia Kuopiosta Kuopion yliopistollisessa
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotVII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP
VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99
LisätiedotHYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 97 08.12.2011 LIHAVUUDEN HOITO JA EHKÄISY HYKS 97
HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 97 08.12.2011 LIHAVUUDEN HOITO JA EHKÄISY HYKS 97 Lihavuus HUS-alueella Lihavuus on voimakkaasti yleistynyt, hoitamattomana kroonistuva ja etenevä tila, johon liittyy
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotLihavuuden leikkaushoitoon liittyviä eettisiä näkökohtia
SAIRAALLOISEN LIHAVUUDEN LEIKKAUSHOITO Samuli I. Saarni, Heidi Anttila, Suoma E. Saarni, Pertti Mustajoki, Vesa Koivukangas, Tuija S. Ikonen ja Antti Malmivaara Lihavuuden leikkaushoitoon liittyviä eettisiä
LisätiedotLihavuuskirurgia nopean toipumisen ohjelmalla
Tilda Hahl, Pipsa Peromaa-Haavisto, Pekka Tarkiainen, Otto Knutar ja Mikael Victorzon Lihavuuskirurgia nopean toipumisen ohjelmalla TAUSTA. Nopean toipumisen ohjelmat ovat yleistyneet paksu- ja peräsuolikirurgiassa.
LisätiedotVaikean ja sairaalloisen lihavuuden hoito VSSHP:ssa
Vaikean ja sairaalloisen lihavuuden hoito VSSHP:ssa Pirjo Immonen-Räihä Arviointiylilääkäri 1.2.2011 Lihavuus Lievä lihavuus painoindeksi 25-29,9 Merkittävä lihavuus 30-34,9 Vaikea lihavuus 35,0-39,9 Sairaalloinen
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotFysioterapian vaiku0avauus
Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotBMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS
BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku 24.4.2019 EL, LT Outi Väyrynen OYS Painoindeksi eli BMI (WHO:n luokittelu) BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus²
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotLihavuusleikkauspotilaan seuranta
TIETEESSÄ TUULA PEKKARINEN LT, osastonlääkäri HYKS, Peijaksen sairaala tuula.pekkarinen@hus.fi Lihavuusleikkauspotilaan seuranta Lihavuuden viimeisenä hoitokeinona käytetty lihavuusleikkaus aikaansaa yleensä
LisätiedotLIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma
LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma Litmanen Riku Syventävien opintojen tutkielma Terveystieteiden
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotKokeellinen interventiotutkimus
Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotBARIATRISEN KIRURGIAN HOITOTULOKSET OYS:SSA VUOSILTA
BARIATRISEN KIRURGIAN HOITOTULOKSET OYS:SSA VUOSILTA 2013-2014 Tomi Hammarén Syventävien opintojen tutkielma Gastroenterologisen kirurgian osasto / OYS 04/2017 EL, LT Sanna Meriläinen / professori Jyrki
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotKohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille.
26 11 2014/MB, SH TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI 2014 (590300) HELSINGIN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Marja Blom, Farmasian tiedekunta, HY Vastuukoordinaattori: Yliopisto-opettaja, proviisori
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotDiabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko
Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia Valtakunnallinen Diabetespäivä 23.11.2016 Minna Koivikko Steroidien indusoima diabetes SIDM: määritelmä poikkeava sokeritason nousu glukokortikoidihoitoa
LisätiedotPuukko vai pistos lihavan diabeetikon hoidoksi? dosentti Heikki Koistinen Ylilääkäri, Erikoislääkäripalvelut Lääkärikeskus 5.3.
Puukko vai pistos lihavan diabeetikon hoidoksi? dosentti Heikki Koistinen Ylilääkäri, Erikoislääkäripalvelut Lääkärikeskus 5.3.2011 Lihavuus Suomessa 2 000 000 työikäisistä (18-64 v) BMI >25 kg/m 2 650
LisätiedotAikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala
Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Oulu, 19.10.2012 Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Miksi näyttöä tarvitaan Suurin osa terveydenhuollon
LisätiedotKOKEMUKSIA MAHALAUKUN OHITUSLEIKKAUKSISTA KYS:SSÄ
KOKEMUKSIA MAHALAUKUN OHITUSLEIKKAUKSISTA KYS:SSÄ Kaija Penttinen Pro gradu tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Toukokuu 2012 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotLihavuus ja liitännäissairaudet
Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotNever ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä
Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä 42. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 16. 17.3.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, sh,ttm PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö
LisätiedotNational Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos
SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotMaha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes
Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes Tutkimuksia positroniemissiotomografialla Henri Honka, LT Erikoistuva lääkäri (sisätaudit) Turun yliopisto ja Eksote Maha-suolikanava terveellä ja diabeetikolla Glukoosi
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotPotilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja
Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden
LisätiedotVeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen
Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna
LisätiedotLAIHDUTUSLEIKKAUS UNIAPNEAN HOITONA
Nutrition research/diet and Chronic Diseases LAIHDUTUSLEIKKAUS UNIAPNEAN HOITONA Suomen keuhkolääkäriyhdistyksen syyskokous 7.11.2014, Helsinki Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien
LisätiedotLAIHDUTUSLEIKKAUKSEN VAIKUTUS POTILAAN ELÄMÄNLAATUUN
LAIHDUTUSLEIKKAUKSEN VAIKUTUS POTILAAN ELÄMÄNLAATUUN Brotkin Kati, Kaltakari Aini ja Ruotsalainen Paula Opinnäytetyö, syksy 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulu, DIAK Pohjoinen, Oulu Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotBariatrisista ja kirurgisista haavoista yleisesti
Bariatrisista ja kirurgisista haavoista yleisesti Antti Rahko Vatsaelinkir. EL 20.9.2016 LSHP:n haavakoulutuspäivä Kirurgian ala, jossa ruoansulatuskanavaa muokkaamalla, pyritään ehkäisemään tai hoitamaan
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotLANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia
LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia MEDIASTA POIMITTUA Yleistä selkäkipua hoidettu vuosia väärin suomalainen tutkija kehitti menetelmän, joka voi mullistaa
LisätiedotVastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus
Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta
LisätiedotMitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana
LisätiedotNopea toipuminen lihavuusleikkauksen jälkeen
Nopea toipuminen lihavuusleikkauksen jälkeen Fast track- toimintamallin mukainen potilasohjausvihko lihavuusleikkauspotilaalle Oulun yliopistollisen sairaalan osastolle yhdeksän Elisa Nevala & Jenni Niskala
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotSairaalloisen lihavuuden leikkaushoito
Tuija S. Ikonen Heidi Anttila Helena Gylling Jaana Isojärvi Vesa Koivukangas Tuija Kumpulainen Pertti Mustajoki Suvi Mäklin Samuli Saarni Suoma Saarni Harri Sintonen Mikael Victorzon Antti Malmivaara Sairaalloisen
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotMiten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena
Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä Mäkelä Oulu Apr18 1 Sidonnaisuudet Tutkimusprofessori emerita, THL Yleislääketieteen professori, Kööpenhaminan yliopisto
LisätiedotVIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS. Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää TYKS, Naistenklinikka
VIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää ääkäri TYKS, Naistenklinikka Virtsainkontinenssi YLEINEN KIUSALLINEN SALATTU KANSANTAUTI
LisätiedotLihavuusleikkaus ja lisääntymisterveys
Tiina Koskela-Koivisto, Anne Juuti ja Aila Tiitinen KATSAUS Lihavuus on naisten keskuudessa kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. WHO:n tilastojen mukaan vuonna 2008 suomalaisista 15 64-vuotiaista naisista
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotRavitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta
Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotLYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA
LYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA EI AIHEESEEN LIITTYVIÄ SIDONNAISUUKSIA SIDONNAISUUDET Selvitettiin VTE esiintyvyyttä ja kuolleisuutta väestössä
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotIÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS
IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien
LisätiedotTerveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja
LisätiedotFINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS
FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland
LisätiedotPreoperatiivinen ravitsemus
Preoperatiivinen ravitsemus Ravitsemusseminaari 11.1.2018 Anne Pohju, laill.ravitsemusterapeutti, TtM HYKS Sisätaudit ja kuntoutus Leikkausta edeltävä arviointi. Käypä Hoito suositus 2014. Optimoidun toipumisen
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotCOCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus
COCHRANE LIBRARY tietokannat Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus The Cochrane Collaboration - Cochrane yhteistyö Archie Cochrane, skotlantilainen epidemiologi 1972 "Effectiveness and Epidemiology:
LisätiedotLääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012
Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:
LisätiedotMarjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226
Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha
LisätiedotLihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa
Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotMaito ravitsemuksessa
Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin
LisätiedotLIHAVUUSLEIKATTUJEN POTILAIDEN KOKEMUKSIA SAAMASTAAN TUESTA JA SEN TARPEESTA
LIHAVUUSLEIKATTUJEN POTILAIDEN KOKEMUKSIA SAAMASTAAN TUESTA JA SEN TARPEESTA Katri Karhunen Jukka-Pekka Lummaa Opinnäytetyö Lokakuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotLIHAVUUSLEIKATTUJEN PAINONKEHITYKSEN YHTEYS RAVINNONSAANTIIN SEKÄ ENNEN LEIKKAUSTA SELVITETTYYN AHMIMISKÄYTTÄYTYMISEEN JA MIELIALAAN
LIHAVUUSLEIKATTUJEN PAINONKEHITYKSEN YHTEYS RAVINNONSAANTIIN SEKÄ ENNEN LEIKKAUSTA SELVITETTYYN AHMIMISKÄYTTÄYTYMISEEN JA MIELIALAAN Rantala Marjo Pro gradu tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotSaako paksunsuolen syöpää leikata laparoskooppisesti?
Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous Kuopio 19. 20.9.2013 Saako paksunsuolen syöpää leikata laparoskooppisesti? el Saija Vuolio, Lapin Keskussairaala Historiaa Saksalainen Georg Kelling teki ensimmäisen
LisätiedotSuolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
Lisätiedot