Päihdepsykiatrisen potilaan lääkehoito
|
|
- Urho Salonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Solja Niemelä PÄIHDEPSYKIATRIA-TEEMA, KATSAUS Päihdepsykiatrisen potilaan lääkehoito Hyvin toteutettu lääkehoito parantanee sekä psykiatrisen häiriön että päihdeongelman ennustetta. Näyttöön perustuvaa tietoa psykiatrisen potilaan lääkehoidosta on ongelman laajuuteen nähden kuitenkin suhteellisen vähän. Psykiatrisen hoidon eriyttäminen päihdehoidosta saattaa haitata optimaalista lääkehoitoa, joka jääkin usein toteutumatta. Toisaalta psykososiaali set hoitomuodot, erityisesti motivoivat keskusteluhoidot, ovat keskeisin osa hoitoa: optimaalista lääkehoitoa voi toteuttaa ilman, että potilas itse siihen sitoutuu. Päihdepsykiatrisen potilaan lääkehoidon suunnittelussa pitää huomioida potilaan omien tavoitteiden ja tuloksellisuuden lisäksi myös tupakoinnin, päihteiden ja lääkkeiden farmakokineettiset ja farmakodynaamiset yhteisvaikutukset. Päihdeongelmat ovat yleisiä psykiatrisista häiriöistä kärsivillä. Valitettavan usein jompikumpi häiriöistä jää tunnistamatta ja hoitamatta, vaikka molempien häiriöiden samanaikainen hoito parantaisi kummankin ennustetta (Gordon 2008). Päihde- ja mielenterveyshoidon hajauttaminen vaikeuttaa lääkehoidon linjakasta suunnittelua, joten optimaalinen lääkehoito voi jäädä toteutumatta. Psykoosipotilaan lääkehoito Päihdeongelmat ovat skitsofreniaa sairastavilla yleisempiä kuin yleisväestössä. Samanaikaisesta päihdeongelmasta kärsii elinaikanaan jopa joka toinen skitsofreniaa sairastavista. Myös tupakointi ja nikotiiniriippuvuus ovat yleisempiä kuin muilla: jopa 75 % skitsofreniapotilaista tupakoi päivittäin, kun taas yleisväestössä päivittäin tupakoi noin joka viides (Gordon 2008). Jos skitsofreniapotilaalla on samanaikainen päihdeongelma, psykoosilääkkeen valinnassa tulisi suosia uudempia, toisen sukupolven psykoosilääkkeitä. Vaikuttaisi siltä, että päihdeongelmaisten skitsofreniapotilaiden hoitomyöntyvyys on parempi käytettäessä uusia epätyypillisiä psykoosilääkkeitä kuin käytettäessä vanhoja psykoosilääkeitä kuten haloperidolia tai perfenatsiinia (Kelly ym. 2012). Liian suuri dopamiinisalpaus saattaa lisätä aineen himoa ja päihdekäyttöä. Vanhojen psykoosilääkkeiden käyttöön liittyy myös enemmän haittavaikutuksia kuin toisen sukupolven lääkkeisiin, esimerkiksi kyvyttömyyttä tuntea nautintoa (anhedonia) ja ekstrapyramidaalioireita, jotka voivat osaltaan lisätä mielihalua käyttää päihteitä (Wobrock ja Soyka 2008). Eniten suotuisaa näyttöä on klotsapiinista, jonka on havaittu vähentävän skitsofreniaa sairastavan psykoosioireita, psykoosien uusiutumista sekä päihdekäyttöä muita psykoosilääkkeitä tehokkaammin. Suurin osa näistä tutkimuksista on kuitenkin tehty avoimissa tutkimusasetelmissa, ja potilasaineistot ovat olleet hyvin heterogeenisia. Huono hoitomyöntyvyys voi olla klotsapiinihoidon vastaaihe. Toisaalta esimerkiksi pitemmän osastotai laitoskuntoutusjakson yhteydessä aloitettu klotsapiinilääkitys voi parantaa vaikeahoitoisen skitsofreniapotilaan hoidon ennustetta merkittävästi myös silloin, kun psykoosisairauteen liittyy päihdeongelma. Muiden epätyypillisten psykoosilääkkeiden vertailussa ei ole havaittu merkittäviä eroja. Pitkävaikutteisten ruiskeiden käyttöä ei ole tässä potilasaineistossa riittävästi tutkittu, mutta potilaiden tavanomaista huonomman hoitomyöntyvyyden takia injektiolääkityksen käyttö on suositeltavaa (Wobrock ja Soyka 2008, Kelly ym. 2012). Skitsofreniaa sairastavien alkoholiriippuvuuden lääkehoitoa on ongelman laajuuteen 2071 Duodecim 2013;129:2071 8
2 PÄIHDEPSYKIATRIA 2072 nähden tutkittu vähän. Petrakis ym. (2006) raportoivat, että alkoholiriippuvaisen skitsofreniapotilaan hoidossa disulfiraami ja naltreksoni sekä näiden yhdistelmä vähentävät raskaita juomispäiviä paremmin kuin lumelääke. Paras hoitotulos saavutettiin päivittäisellä naltreksonihoidolla. Nalmefeeni toiminee naltreksonin tapaan, mutta tutkimustietoa sen tehosta eri mielenterveyden häiriöistä kärsivillä potilailla ei toistaiseksi ole. Skitsofreniapotilaan alkoholiriippuvuuden hoidossa hoitotavoite määrittää hoitolinjauksia samaan tapaan kuin muillakin potilailla: jos potilaan omana tavoitteena ei ole täysraittiuden saavuttaminen, hoitomyöntyvyys ja sen myötä lääkehoidon tuloksellisuus disulfiraamihoidossa jää vähäiseksi. Jos potilas on psykoottinen, tulee huolellisesti arvioida, ymmärtääkö hän disulfiraamihoidon seuraukset, mikäli hän tulee nauttineeksi pieniäkin määriä alkoholia. Disulfiraami myös estää dopamiini-β-hydroksylaasin toimintaa, millä saattaa olla vaikutusta psykoosioireistoonkin. Todennäköisesti runsas alkoholin juominen on potilaan psykoosin uusiutumisen kannalta kuitenkin isompi riskitekijä kuin disulfiraamilääkityksen käyttäminen. Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäytön on havaittu liittyvän suurempaan kuolleisuuteen (Tiihonen ym. 2012). Niiden käyttöä tulisikin rajata vain akuutin psykoosin hoitoon. Runsas tupakointi vähentää useiden psykoosilääkkeiden, kuten haloperidolin, olantsapiinin ja klotsapiinin pitoisuuksia indusoimalla CYP1A2-entsyymiä. Potilaan tupakointitottumuksia kannattaakin kartoittaa säännöllisin välein, mikäli lääkevaste jää vajaaksi. Jos potilas lopettaa tupakoinnin kokonaan, erityisesti klotsapiiniannoksen pienentämistä tulisi harkita. Jos lääkehoidon vaste jää huonoksi ja lääkepitoisuudet ovat liian vähäisiä asianmukaisesta annostuksesta huolimatta, saattaa tupakoinnin vähentäminen tai lopettaminen parantaa vastetta. Hyvänä motivointikeinona tupakoinnin lopettamiseen voi olla potilaan oma toive psykoosilääkityksen keventämisestä. Tupakasta vieroitusta ja tukea tupakoinnin lopettamiseen tarjotaan skitsofreniaa sairastavalle potilaalle aivan liian harvoin. Bupropioni vaikuttaisi tehokkaimmalta hoidolta skitsofreniapotilaan tupakasta vieroituksessa. Bupropionia voi myös käyttää samanaikaisesti nikotiinikorvaushoidon kanssa, mutta pelkkä nikotiinikorvaushoito ei ole Cochrane-katsauksen mukaan tehokas hoitomuoto skitsofreniaa sairastavilla (Tsoi ym. 2013). Psykoosisairaus ei ole este opioidikorvaushoidolle. Vaikka tutkimusnäyttöä opioidiriippuvaisen skitsofreniapotilaan opioidikorvaushoidon vaikuttavuudesta on olemattoman vähän, käytännön kokemukset opioidiriippuvaisen skitsofreniapotilaan korvaushoidosta ovat hyviä. Metadonikorvaushoidossa tulee aina huomioida lääkkeen monimutkainen metabolia ja farmakokinetiikka sekä QT-ajan pidentymisriski, kun suunnitellaan mitä tahansa lääkehoitoa. Psykoosilääkkeistä esimerkiksi ketiapiini voi suurentaa metadonipitoisuuksia (TAULUKKO). Arviolta joka viides stimulantteja säännöllisesti käyttävistä kärsii kliinisesti merkittävistä psykoosioireista (McKetin ym. 2006). On mahdollista, että toistuva stimulanttien käyttö herkistää psykoosioireille: amfetamiinin käytön jatkuessa psykoosioireita ilmaantuu pienemmillä annoksilla ja lyhyempien käyttöjaksojen yhteydessä (Curran ym. 2004). Myös stimulanttipsykoosien hoidossa suositellaan käytettäväksi epätyypillisiä psykoosilääkkeitä (Shoptaw ym. 2008). Toistuvien tai oireistoltaan pitkittyvien tai rajuoireisten stimulanttipsykoosien jälkeen voidaan harkita myös säännöllisen, pieniannoksisen epätyypillisen psykoosilääkityksen aloittamista stimulanttipsykooseille herkistymisen tai vakavamman psykoosisairauden ehkäisemiseksi (Curran ym. 2004). Pitkäaikaisnäyttöä hoidon tuloksellisuudesta ei toistaiseksi kuitenkaan ole (Shoptaw ym. 2008). Diagnostiikkaa tulisi tarkentaa aina, kun päihteiden laukaisema psykoosioireisto kestää yli kuukauden ajan, vaikka potilas on osastohoidon aikana päihteettömänä. Kaksisuuntainen mielialahäiriö Jopa joka toinen kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista kärsii jossain elämänsä vaiheessa myös päihdeongelmista, mutta suurin osa heistä ei saa niihin asianmukaista hoitoa S. Niemelä
3 TAULUKKO. Päihdepsykiatrisen potilaan lääkehoidossa huomioitavia seikkoja. Skitsofrenia Kaksisuuntainen mielialahäiriö Masennus Ahdistuneisuushäiriöt Alkoholi Psykiatrinen häiriö Päihdehäiriö Epätyypilliset psykoosilääkkeet ensisijaisia Pitkävaikutteiset psykoosilääkkeet suositeltavia. Bentsodiatsepiinit vain akuutin psykoosin Eniten näyttöä naltreksonista Valproaatti monoterapiana tai yhdistettynä litiumhoitoon Lamotrigiini Eniten näyttöä naltreksonista Mirtatsapiini Essitalopraami Eniten näyttöä naltreksonista Bentsodiatsepiinien käyttöä vältettävä muulloin kuin vieroitusoireiden Opioidiantagonistit ja disulfiraami PTSD-potilaalla Tupakka Psykiatrinen häiriö Päihdehäiriö Tupakointi pienentää klotsapiini-, olantsapiini-, haloperidoli- ja klooripromatsiinipitoisuuksia. Bupropioni monoterapiana tai yhdistettynä nikotiinikorvaushoitoon Tupakointi pienentää olantsapiinipitoisuuksia. Ei tutkimusnäyttöä. Bupropioni- ja varenikliinilääkehoidon aikana tarkempi mielialaseuranta Tupakointi pienentää mirtatsapiini-, duloksetiini-, fluvoksamiini-, melatoniini-, agomelatiini- sekä trisyklisten lääkkeiden pitoisuuksia. Bupropioni tai varenikliini tupakasta vieroituksessa Huumeet Psykiatrinen häiriö Päihdehäiriö Metadonikorvaushoidossa QT-ajan pidentymisriski: haloperidoli, klooripromatsiini, tioridatsiini. Ketiapiini suurentaa metadonipitoisuutta. Opioidikorvaushoito opioidiriippuvuuden Stimulanttiriippuvaisille ketiapiini monoterapiana tai yhdistettynä muuhun lääkehoitoon. Karbamatsepiini pienentää metadoni- ja buprenorfiinipitoisuuksia. Ketiapiini suurentaa metadonipitoisuutta. Toistuvat stimulanttipsykoosit: epätyypillinen psykoosilääke Opioidikorvaushoito opioidiriippuvuuden Yhteisvaikutuksiltaan neutraalit masennuslääkkeet. SSRI-lääkkeet lisäävät serotoniinioireyhtymän riskiä mm. ekstaasia ja LSD:tä käyttävillä. MAO:n estäjät vasta-aiheisia stimulanttien käyttäjillä. Metadonikorvaushoidossa QT-ajan pidentymisriski: sitalopraami, essitalopraami Fluoksetiini, fluvoksamiini ja paroksetiini suurentavat metadonipitoisuutta. Opioidikorvaushoito opioidiriippuvuuden Metadonikorvaushoidossa QT-ajan pidentymisriski: sitalopraami, essitalopraami Fluoksetiini, fluvoksamiini ja paroksetiini voivat suurentaa metadonipitoisuutta. Bentsodiatsepiinien ja pregabaliinin käyttö ei ole suositeltavaa ahdistuneisuushäiriöiden ADHD = tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö, PTSD = traumaperäinen stressihäiriö, SSRI = serotoniinin takaisinoton estäjä, MAO = monoamiinioksidaasi 2073 Päihdepsykiatrisen potilaan lääkehoito
4 PÄIHDEPSYKIATRIA 2074 (Simon ym. 2004). Päihteiden käyttö voi lisääntyä sekä mania- että masennusjaksojen aikana. Päihdeongelmaisilla kaksisuuntainen mielialahäiriö on muita useammin tiheäjaksoisempi ja sekamuotoisia jaksoja on enemmän (Baethge ja Baldessarini 2005), mikä osaltaan saattaa myös vaikeuttaa mielialahäiriödiagnostiikkaa ja viivästyttää hoitoa. Alkoholi lisännee masennusjaksojen riskiä, kun taas kannabiksen käyttö saattaa lisätä maniariskiä (Baethge ym. 2008). Päihdeongelmaisen kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan potilaan hoidossa mielialaa tasaavaksi lääkkeeksi voidaan suositella valproaattia joko yksinään tai yhdistettynä litiumhoitoon (Salloum ym. 2005, Beaulieu ym. 2012). Yhdistelmähoito litiumin kanssa näyttäisi vähentävän juomista paremmin kuin pelkkä litium (Salloum ym. 2005). Monoterapiana käytetyn litiumhoidon heikommat hoitotulokset voivat osin johtua huonommasta hoitomyöntyvyydestä (Manwani ym. 2007). Litiumia ei toisaalta suositella alkoholiriippuvaisten ensisijaiseksi lääkehoidoksi kapean terapeuttisen ikkunansa ja toksisten haittavaikutustensa takia, joita alkoholin käyttö voi pahentaa. Antikonvulsanteista myös lamotrigiini saattaa olla tehokas alkoholiriippuvaisen kaksisuuntaista mielialahäiriötä potevan potilaan Topiramaatin ja gabapentiinin lisäämisestä muuhun lääkehoitoon on alustavaa näyttöä. Karbamatsepiini sen sijaan ei liene tehokas. Psykoosilääkkeistä ketiapiini saattaa olla hyödyllinen stimulanttiriippuvaisen mutta ei alkoholiriippuvaisen kaksisuuntaista mielialahäi riötä potevan potilaan hoidossa sekä monoterapiana tai yhdistettynä muuhun lääkehoitoon (Beaulieu ym. 2012). Alkoholiriippuvaiselle kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalle suositellaan aloitettavaksi naltreksoni yhdistettynä muuhun lääkehoitoon. Myös disulfiraamihoito voi kohentaa alkoholiriippuvuuden ennustetta. Impulsiivisuus saattaa vaikeuttaa disulfiraamihoidon toteutusta, mikä pitää ottaa hoitosuunnitelmassa huomioon. Akamprosaattihoidosta on myös Päihdepsykiatrisen potilaan lääkehoito vaatii pitkäjännitteisyyttä alustavaa näyttöä. Muiden riippuvuuksien lääkehoidosta on hyvin vähän näyttöä. Metadonikorvaushoito parantanee opioidiriippuvaisen potilaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön ennustetta, kun taas buprenorfiinin tai buprenorfiini-naloksoniyhdistelmävalmisteen käytöstä ei ole vielä tehty yhtään tutkimusta (Beaulieu ym. 2012). Masennus Lääkehoidon suunnittelussa on tärkeää arvioida, ovatko masennusoireet akuutteja, esimerkiksi pitkittyvään juomiseen tai vieroitusoireistoon liittyviä vai onko kyse varsinaisesta masennusjaksosta. Päihdeongelma ei saisi olla este aktiiviselle masennuksen hoidolle, koska molempien häiriöiden samanaikainen hoito parantanee sekä masennuksen että päihdeongelman ennustetta (Nunes ja Levin 2004, Gordon 2008). Vieroitusvaiheessa lähes jokaisella alkoholiriippuvaisella esiintyy joitain masennusoireita. Runsas alkoholin ja ilmeisesti myös säännöllinen kannabiksen käyttö voivat aiheuttaa masennusta tai pahentaa masennusjakson oireita (Degenhardt ym. 2003, Boden ja Fergusson 2011). Stimulanttien käyttöön liittyvä uni-valverytmin häiriö voi osaltaan pahentaa masennusoireistoa (Gordon 2008). Diagnostiikan kannalta suositellaan kuukauden kestävää raittiutta, jonka jälkeen vieroitusoireiston väistyttyä voidaan tarkemmin arvioida masennusoireistoa. Avohoidossa kuukauden abstinenssia on usein vaikea saavuttaa, joten on oleellista kartoittaa tarkasti aiemmat mielialajaksot, jotka eivät ole liittyneet päihdekäyttöön tai vieroitusjaksoihin. Masennuslääkkeestä on enemmän hyötyä, jos kyseessä on päihdekäytöstä riippumaton masennusoireisto (Gordon 2008). Vieroitusvaiheeseen liittyviä, 1 2 viikossa ohimeneviä masennusoireita ei yleensä kannata hoitaa mielialalääkkein. Jos oireet eivät väisty vieroituksen jälkeen ja masennuksen diagnostiset kriteerit edelleen täyttyvät, on syytä aloittaa mielialalääkitys. Jos lääkehoito tehoaa masennusoireisiin, myös päihdeongelman ennuste paranee (Nunes ja Levin 2004, Kelly ym. 2012). Päihdekäytön jatkuminen puolestaan S. Niemelä
5 huonontaa masennuksen hoitotulosta. Pitkäaikaisen abstinenssin ylläpitäminen vaatii kuitenkin päihdeongelman aktiivista hoitamista, eikä toivottua hoitotulosta yleensä saavuteta pelkästään masennusta hoitamalla. Paras tulos saavutetaan yhdistämällä psykososiaaliseen hoitoon lääkehoito. Mirtatsapiinia voidaan suositella alkoholiriippuvaisen potilaan ensisijaiseksi mielialalääkkeeksi, sillä se kohentaa unen laatua ja vaikuttaa jo pieninä annoksina (Beaulieu ym. 2012). Mirtatsapiini vaikuttaisi olevan yhtä tehokas mutta paremmin siedetty kuin amitriptyliini myös alkoholiriippuvaisen masennuksen Serotoniinin takaisinoton estäjistä (SSRI) eniten näyttöä on essitalopraamista. Tutkimustulokset fluoksetiinista ovat olleet ristiriitaisia, ja sertraliini taas ei liene tehokas masentuneen alkoholiongelmaisen hoidossa (Beaulieu ym. 2012). Tyypin 2 alkoholisteilla, joilla alkoholiriippuvuus on alkanut nuorella iällä, SSRI-lääkkeet saattavat jopa lisätä alkoholin käyttöä (Chick ym. 2004), joten hoitovastetta kannattaa seurata huolellisesti. Noradrenaliinin takaisinoton estäjistä (SNRI) ainoastaan venlafaksiinin tehosta on alustavaa näyttöä tässä potilasaineistossa (García- Portilla ym. 2005). Muiden SNRI-lääkkeiden, duloksetiinin ja milnasipraanin hyödystä alkoholiriippuvaisen masennuksen hoidossa ei ole tietoa. Myös trisykliset mielialalääkkeet, kuten amitriptyliini, lienevät tehokkaita, mutta niitä ei haittavaikutusten ja yliannostusvaaran takia voi ensisijaisesti suositella. Masentuneen potilaan alkoholiriippuvuuden hoidossa voidaan käyttää opioidiantagonisteja tai disulfiraamia (Gordon 2008). Eniten näyttöä on naltreksonista, josta saattavat hyötyä erityisesti vaikeammin masentuneet alkoholiriippuvaiset potilaat (Kiefer ym. 2005, Beaulieu ym. 2012). Tupakkavieroituksen yhteydessä masennusta sairastavien masennusoireet usein pahenevat ja heidän itsetuhoajatuksensa saattavat lisääntyä. Masentuneet myös retkahtavat muita helpommin tupakoimaan uudestaan. Masennuslääkkeistä bupropioni ja nortriptyliini ovat tehokkaita tupakoinnin lopettamisessa (Gold ja Frost-Pineda 2004). Niiden teho saattaa osin selittyä masennusta tai sen oireita lievittävillä vaikutuksilla (Hughes ym. 2007). Masennusta sairastavalla sekä varenikliini että bupropioni ovat ilmeisesti tehokkaita, ja niiden käyttöä voidaan suositella ensisijaisena lääkehoitona tupakkavieroituksessa. Tupakointi myös vähentää trisyklisten masennuslääkkeiden sekä fluvoksamiinin, duloksetiinin ja mirtatsapiinin plasmapitoisuuksia (TAULUK- KO) (Mendelsohn 2012). Tutkimustulokset mielialalääkkeiden hyödyistä huumeriippuvaisten potilaiden hoidossa ovat ristiriitaisia (Gordon 2008, Beaulieu ym. 2012). Esimerkiksi kannabisriippuvaisen masennuksen hoidossa venlafaksiinin käyttö ei mahdollisesti ole lainkaan tehokasta ja saattaa jopa lisätä kannabiksen käyttöä (Levin ym. 2013). Huumeongelmaisen masennuksen hoidossa on hyvä käyttää yhteisvaikutuksiltaan neutraaleja masennuslääkkeitä. Fluoksetiini, paroksetiini ja sertraliini estävät CYP2D6- entsyymin toimintaa, ja niiden käyttö saattaa suurentaa esimerkiksi ekstaasi- ja metamfetamiinipitoisuuksia. Stimulanttien käyttö yhdistettynä noradrenaliinipitoisuuksia lisäävien lääkkeiden, kuten SNRI-lääkkeiden käyttöön voi lisätä stimulanttimyrkytyksen riskiä. Yhteiskäytössä potilailla voi esiintyä esimerkiksi kohonnutta verenpainetta, pakkoliikkeitä ja hampaiden narskuttelua. Ekstaasia, LSD:tä tai näiden johdoksia käyttävillä henkilöillä yhteisvaikutukset SSRI-lääkkeiden kanssa voivat aiheuttaa serotoniinioireyhtymän, koska nämä huumausaineet myös lisäävät serotoniinin määrää soluvälitilassa. Ekstaasin ja monoamiinioksidaasin (MAO) estäjän moklobemidin yhteiskäyttö saattaa olla hengenvaarallista, eikä MAO:n estäjiä saa määrätä stimulanttien käyttäjille (Gordon 2008). Opioidiriippuvuuden hoidossa opioidikorvaushoito kohentanee myös masennuksen ennustetta (Beaulieu ym. 2012). Näyttöä on vain metadonin käytöstä, buprenorfiini- ja buprenorfiini-naloksonihoitoja ei ole masentuneilla opioidiriippuvaisilla potilailla tutkittu. Yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa pitää aina arvioida huolellisesti, jos potilas on opioidikorvaus Mielialalääkkeistä fluoksetiini, fluvoksamiini ja paroksetiini voivat suu Päihdepsykiatrisen potilaan lääkehoito
6 PÄIHDEPSYKIATRIA 2076 YDINASIAT 88Päihde- ja mielenterveyshoidon hajauttaminen vaikeuttaa lääkehoidon linjakasta suunnittelua ja toteuttamista. 88Lääkehoidon suunnittelussa pitää huomioida tupakoinnin, päihteiden ja lääkkeiden farmakokineettiset ja farmakodynaamiset yhteisvaikutukset. 88Bentsodiatsepiinien käyttöä päihdepsykiatrisilla potilailla tulisi välttää. 88Motivoivat keskusteluhoidot ja muutosvaiheen huomioiminen ovat päihdepsykiatrisen potilaan onnistuneen lääkehoidon toteuttamisen edellytys. 88Onnistuneen lääkehoidon avulla voitaneen parantaa sekä psykiatrisen häiriön että päihdeongelman ennustetta. rentaa metadoni- ja buprenorfiinipitoisuuksia sekä mäkikuisma puolestaa laskea niitä, joten näiden lääkkeiden käyttöä opioidikorvaushoitopotilailla tulee välttää (Gordon 2008). Ahdistuneisuushäiriöt Ahdistuneisuus oireena on päihdeongelmaisilla erittäin yleistä, erityisesti alkoholiriippuvaisilla henkilöillä. Ahdistuneisuus on tyypillinen alkoholivieroitusoire, mutta ahdistusherkillä henkilöillä vieroitusoireet voivat osaltaan provosoida ahdistuneisuutta sekä paniikkikohtauksia. Alkoholin käytön lopettamisen jälkeen ahdistuneisuutta voi esiintyä useiden kuukausien ajan, jolloin ahdistuneisuuden aktiivinen hoito parantaa myös alkoholiriippuvuuden hoidon ennustetta (Gordon 2008). Myös kannabiksen käyttö voi laukaista ahdistuneisuutta ja paniikkikohtauksia. Kannabisvieroitusoireisiin liittyvää unettomuutta voidaan hoitaa melatoniinilla. Vaikea-asteisen ahdistuneisuuden tai unettomuuden hoidossa voidaan harkinnan mukaan käyttää tarvittavaa bentsodiatsepiinilääkitystä korkeintaan 1 2 viikon ajan (Gordon 2008, Tacke ym. 2011). Päihdeongelmista kärsivillä potilailla bentsodiatsepiinien käyttöä ahdistuneisuuden hoidossa tulisi pääsääntöisesti välttää. Lyhytvaikutteiset bentsodiatsepiinit kuten alpratsolaami voivat pahentaa ahdistuneisuushäiriön oireilua, kun bentsodiatsepiinien plasmapitoisuus vaihtelee nopeasti. Bentsodiatsepiinien käyttö näyttäisi myös heikentävän potilaan halukkuutta psykososiaalisiin hoitoihin, jotka ovat ensisijaisia myös ahdistuneisuushäiriöiden Pregabaliinin käyttöä yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa tulisi myös välttää siihen liittyvän väärinkäyttömahdollisuuden takia, erityisesti jos potilaalla on sekakäyttötaustaa. Osa ahdistusoireista selittyy bentsodiatsepiinivieroitusoireilla. Mikäli potilaalla on bentsodiatsepiiniriippuvuus, lyhytvaikutteinen bentsodiatsepiini tulisi vaihtaa pitkävaikutteiseen ja pyrkiä bentsodiatsepiinivalmisteen osalta monoterapiaan. Bentsodiatsepiinilääkitys olisi hyvä lopettaa joko pitkän avovieroituksen tai 2 4 viikkoa kestävän osastovieroituksen avulla (Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus 2010). SSRI-lääkkeet ovat ensisijaisia lääkkeitä myös päihdeongelmista kärsivien ahdistuneisuushäiriöpotilaiden hoidossa (Gordon 2008). SSRI-lääkityksen olisi hyvä olla riittävällä hoitotasolla ennen bentsodiatsepiinilääkityksen purkamista. Osa ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa käytetyistä SSRI-lääkkeistä, kuten fluoksetiini tai fluvoksamiini, voi nostaa bentsodiatsepiinipitoisuuksia. Bentsodiatsepiinien käyttöön ei kuitenkaan tule suhtautua mustavalkoisesti. Vieroitusoireiden hoidossa niiden käyttö lyhytaikaisesti ja valvotusti on usein paikallaan. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) ADHD-oireiston vaikutusta toimintakykyyn on käytännössä liki mahdotonta selvittää, jos päihteiden käyttö jatkuu. Koska kyseessä on pitkäaikainen, jo lapsuudessa alkanut häiriö, aikuisikäisen ADHD-potilaan päihdeongelman hoitaminen on ensisijaista. Käytännön hoitotyössä voidaan edellyttää, että potilas on S. Niemelä
7 päihteettömänä kolme kuukautta, ennen kuin ADHD-oireistoa voidaan luotettavasti arvioida (Niemelä ym. 2010). Huumeongelmaisen ADHD-potilaan stimulanttilääkitys ei ilmeisesti tehoa ADHD:n oireisiin eikä se vähennä huumeiden käyttöä (Huumeongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus 2012). Päihdeongelmaisen ADHD-potilaan hoidossa suositellaan ensisijaisesti muita vaihtoehtoja kuin stimulanttivalmisteita (Niemelä ym. 2010). Ensilinjan lääkkeenä voidaan käyttää atomoksetiinia, jolla on ADHD:n hoitoon myös virallinen indikaatio. Myös bupropionia tai venlafaksiinia voidaan kokeilla, mikäli atomoksetiinista ei saada riittävää vastetta. Lopuksi Tutkimusnäyttöä päihdepsykiatristen potilaiden lääkehoidon linjauksista on verrattain vähän ja tutkimusten laatu vaihtelee merkittävästi. Lääkärin on lääkehoidon suunnittelussa usein tyydyttävä soveltamaan tietoa tutkimuksista, jotka on tehty potilailla, joilla ei ole samanaikaista päihdeongelmaa. Lääkehoidolla voidaan hyvin usein parantaa hoidon ennustetta, mikäli potilas vain sitä suostuu käyttämään. Hoidon tavoitteet ja sisältö tulisi aina asettaa potilaan muutosvaihemallin mukaisesti. Sekä hoidettavalla että hoitavalla taholla voi olla epärealistisia odotuksia lääkehoidosta saatavista hyödyistä. Päihdeongelmainen potilas saattaa ulkoistaa hoidolliset tarpeensa pelkkiin lääkkeestä saataviin hyötyihin eikä sitoudu lääkkeettömiin hoitovaihtoehtoihin, joista voisi olla enemmän hyötyä kuin pelkästä lääkkeestä. Päihdehakuisille potilaille ohjeenmukainen lääkkeiden käyttäminen voi olla hankalaa, jolloin lääkehoidon käytännön toteutuksessa tarvitaan tavallista enemmän valvontaa ja tukea. Lääkärillä voi myös olla epärealistisia toiveita sen suhteen, mitä pelkällä lääkehoidolla voidaan saavuttaa. Psykososiaaliset hoitomuodot, erityisesti motivoivat menetelmät, ovat edelleen ensisijaisia hoitolinjauksia päihdepsykiatrisen potilaan Päihdepsykiatrisen potilaan hoidon suunnittelu ja toteutus vaatii ennen kaikkea pitkäjännitteisyyttä niin potilaalta kuin lääkäriltäkin. SOLJA NIEMELÄ, professori (ma.), ylilääkäri Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri, psykiatrian tulosalue SIDONNAISUUDET Asiantuntijapalkkio (Lundbeck, Pfizer, Pfizer), luentopalkkio (AstraZeneca, BMS, Janssen, Lilly, Lundbeck, Pfizer, Professio Finland, Reckitt Benckiser, Sobi), koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Janssen, Lundbeck) Summary Pharmacological therapy of an addiction psychiatric patient Properly conducted pharmacological therapy is expected to improve the prognosis of both the psychic disturbance and the substance abuse problem. Considering the extent of the problem there is, however, relatively little evidence-based knowledge of pharmacological therapy of an addiction psychiatric patient. Separation of psychiatric therapy from addiction therapy may hamper the realization of coherent pharmacological therapy. Psychosocial forms of therapy, especially motivating talking therapies, constitute the most pivotal part of treatment. In addition to the patient s own aims, the interactions of smoking, drugs and medicines must be considered in the planning of the pharmacological therapy Päihdepsykiatrisen potilaan lääkehoito
8 PÄIHDEPSYKIATRIA KIRJALLISUUTTA Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2010 (päivitetty ). www. kaypahoito.fi. Baethge C, Baldessarini RJ, Khalsa HM, Hennen J, Salvatore P, Tohen M. Substance abuse in first-episode bipolar I disorder: indications for early intervention. Am J Psychiatry 2005;162: Baethge C, Hennen J, Khalsa HM, Salvatore P, Tohen M, Baldessarini RJ. Sequencing of substance use and affective morbidity in 166 first-episode bipolar I disorder patients. Bipolar Disord 2008; 10: Beaulieu S, Saury S, Sareen J, ym. The Canadian Network for Mood and Anxiety Treatments (CANMAT) task force recommendations for the management of patients with mood disorders and comorbid substance use disorders. Ann Clin Psychiatry 2012;24: Boden JM, Fergusson DM. Alcohol and depression. Addiction 2011;106: Chick J, Aschauer H, Hornik K, Investigators group. Efficacy of fluvoxamine in preventing relapse in alcohol dependence: a one-year, double-blind, placebo-controlled multicentre study with analysis by typology. Drug Alcohol Depend 2004;74: Curran C, Byrappa N, Mcbride A. Stimulant psychosis: systematic review. Br J Psychiatry 2004;185: Degenhardt L, Hall W, Lynskey M. Exploring the association between cannabis use and depression. Addiction 2003;98: García-Portilla MP, Bascarán MT, Saiz PA, ym. Effectiveness of venlafaxine in the treatment of alcohol dependence with comorbid depression. Actas Esp Psiquiatr 2005;33:41 5. Gold MS, Frost-Pineda K. Substance abuse and psychiatric dual disorders: focus on tobacco. J Dual Diagn 2004;1: Gordon A. Comorbidity of mental disorders and substance use: a brief guide for the primary care clinician. Drug and Alcohol Services South Australia [verkkodokumentti]. [Siteerattu ] Hughes JR, Stead LF, Lancaster T. Antidepressants for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2007; CD Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2012 [päivitetty ]. Kelly TM, Daley DC, Douaihy AB. Treatment of substance abusing patients with comorbid psychiatric disorders. Addict Behav 2012;37: Kiefer F, Helwig H, Tarnaske T, Otte C, Jahn H, Wiedemann K. Pharmacological relapse prevention of alcoholism: clinical predictors of outcome. Eur Addict Res 2005;11: Levin FR, Mariani J, Brooks DJ, ym. Randomized double blind, placebo controlled trial of venlafaxine extended release for co occurring cannabis dependence and depressive disorders. Addiction 2013;108: Manwani SG, Szilagyi KA, Zablotsky B, Hennen J, Griffin ML, Weiss RD. Adherence to pharmacotherapy in bipolar disorder patients with and without co-occurring substance use disorders. J Clin Psychiatry 2007;68: McKetin R, McLaren J, Lubman DI, Hides L. The prevalence of psychotic symptoms among methamphetamine users. Addiction 2006;101: Mendelsohn C. Smoking and depression a review. Aust Fam Physician 2012;41: Niemelä A, Leppämäki S, Aalto M, Rapeli P. ADHD ja päihteet. Suom Lääkäril 2010;65: Nunes EV, Levin FR. Treatment of depression in patients with alcohol or other drug dependence. JAMA 2004; 291: Petrakis IL, Poling J, Levinson C, ym. Naltrexone and disulfiram in patients with alcohol dependence and comorbid psychiatric disorders. Biol Psychiatry 2006;60: Salloum IM, Cornelius JR, Daley DC, Kirisci L, Himmelhoch JM, Thase ME. Efficacy of valproate maintenance in patients with bipolar disorder and alcoholism: a double-blind placebocontrolled study. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Shoptaw SJ, Kao U, Ling WW. Treatment for amphetamine psychosis. Cochrane Database Syst Rev 2008; CD Simon NM, Otto MW, Weiss RD, ym. Pharmacotherapy for bipolar disorder and comorbid conditions: baseline data from STEP-BD. J Clin Psychopharmacol 2004;24: Tacke U, Seppä K, Winstock A. Kannabiksen käyttäjä perusterveydenhuollossa. Duodecim 2011;127: Tiihonen J, Suokas JT, Suvisaari JM, Haukka J, Korhonen P. Polypharmacy with antipsychotics, antidepressants, or benzodiazepines and mortality in schizophrenia. Arch Gen Psychiatry 2012; 69: Tsoi DT, Porwal M, Webster AC. Interventions for smoking cessation and reduction in individuals with schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2013; CD Wobrock T, Soyka M. Pharmacotherapy of schizophrenia with comorbid substance use disorder reviewing the evidence and clinical recommendations. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2008;32: S. Niemelä
Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotPsyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito
Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti
ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet
LisätiedotPSYKIATRISEN POTILAAN TUPAKKAVIEROITUS
PSYKIATRISEN POTILAAN TUPAKKAVIEROITUS Seija Joukanen Psy el, päihdelääketieteen ja hallinnon erityispätevyys Hämeenlinnan Terveyspalvelut Hml 270115 Tupakointi ja psykiatria tupakointi psykiatrisesti
LisätiedotKaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena
Kaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys @addiktiopsyk Kuinka yleisiä kaksoisdiagnoosit ovat?
LisätiedotESITYKSEN SISÄLTÖ. Mielenterveyskuntoutuja ja tupakka Prof Solja Niemelä
4.4.216 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveyskuntoutuja ja tupakka Solja Niemelä Psykiatrian ja päihdelääkebeteen professori (ma.) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, LSHP NikoBini psykoakbivisena
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotMasennuslääkkeet. Pekka Rauhala
Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 28.8. 2017 Psyykenlääkkeet Ahdistusneisuushäiriöiden lääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Sic! 2/2016 Masennus? Tunnetila Mieliala
LisätiedotAlkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät
Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Salla Vuoristo-Myllys tutkija, HY & THL PsL, VTK psykoterapian erikoispsykologi, työterveyspsykologi 1.10.2013 1 Miksi on tärkeää tutkia hoidon ennustavia tekijöitä?
LisätiedotKAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO
KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO ESITYKSEN SISÄLTÖ Kaksoisdiagnoosi? Muna vai kana? Integroitu hoito? TERVEYTTÄ LAPISTA 2013 5.9.2013 Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri
LisätiedotKAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO
KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO TERVEYTTÄ LAPISTA 2013 5.9.2013 Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Oulun yliopisto ja Lapin sairaanhoitopiiri
LisätiedotPakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria
Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,
LisätiedotPÄIHDEHÄIRIÖIDEN KÄYPÄ HOITO
PÄIHDEHÄIRIÖIDEN KÄYPÄ HOITO TOP 30 Halko-koulutus 27.4.2006 Antti Mikkonen, LL vs osastonlääkäri, Turun psykiatria tutkija, TYKS Psykiatrian klinikka 27.4.2006 Turku antti.mikkonen@turku.fi 1/40 ngelmat
LisätiedotMitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto
Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt
LisätiedotEscitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit
Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit 1.12.2014, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotTupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito
Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Lääkärin rooli tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa Pfizer lounassymposium Lääkäripäivät 2015 Klas Winell LT, EL, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotPäihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva
Päihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva PEKKA HEINÄLÄ Psykiatrian erikoislääkäri Vantaan päihdefoorumi 8.11.2017 Päihteet ja väestö Tupakka: 14 % väestöstä
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotOpioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?
Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotPäihderiippuvuuden hoidon vaikuttavuus. Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys
Päihderiippuvuuden hoidon vaikuttavuus Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Oletko päihdealaan perehtynyt lääkäri? psykiatrian, yleislääketieteen tai työterveyshuollon
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotAlkoholiriippuvuuden lääkehoito kriittinen tarkastelu. Mikko Salaspuro
Alkoholihaitat Alkoholiriippuvuuden lääkehoito kriittinen tarkastelu Mikko Salaspuro Lääkkeiden tehoa alkoholiriippuvuuden hoidossa on tutkittu kymmenissä hyvin tehdyissä satunnaistetuissa tutkimuksissa.
LisätiedotBUPRENORFIINI VAI METADONI? Outi Kuikanmäki Päihdelääketieteen päivät 2014
BUPRENORFIINI VAI METADONI? Outi Kuikanmäki Päihdelääketieteen päivät 2014 Outi Kuikanmäki 7.3.2014 2 Sidonnaisuudet LL, päihdelääketieteen erityispätevyys Päätoimi Erityisasiantuntija, Helsingin Diakonissalaitos
LisätiedotMitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp
Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla
LisätiedotNaltreksoni ja muut lääkkeelliset hoidot amfetamiiniriippuvuuden hoidossa. Kimmo Kuoppasalmi THL
Naltreksoni ja muut lääkkeelliset hoidot amfetamiiniriippuvuuden hoidossa Kimmo Kuoppasalmi THL A Comparison of Aripiprazole, Methylphenidate, and Placebo for Amphetamine Dependence by Tiihonen et al.
LisätiedotAhdistuneisuushäiriöiden hoito - päihdepotilaan näkökulma Prof. Hannu Koponen
Ahdistuneisuushäiriöiden hoito - päihdepotilaan näkökulma 6.9.2018 Prof. Hannu Koponen Kirjallisuutta: Guaiana G, Barbui C, Cipriani A: Hydroxyzine for generalized anxiety disorder. Cochrane Database Syst
LisätiedotKannattaako skitsofreniapotilaan masennuslääkitys?
Viacheslav Terevnikov, Jan-Henry Stenberg ja Grigori Joffe Kannattaako skitsofreniapotilaan masennuslääkitys? Psykoosilääkitys on keskeinen skitsofrenian lääkehoito ja suurimmalla osalla potilaista tehokas
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotPSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITO. Pauliina Piiroinen, psykiatrian erikoislääkäri, kognitiivinen psykoterapeutti
PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITO Pauliina Piiroinen, psykiatrian erikoislääkäri, kognitiivinen psykoterapeutti Psyykenlääkkeistä: Vaikutus perustuu keskushermoston toimintaan vaikuttamiseen, hermosolujen
LisätiedotTarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista
Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille
LisätiedotMuuttunut päihdekäytön profiili
LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Esityksen Opioidivieroituksen nimi tulee tähän kliininen toteutus
LisätiedotTulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto
Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla
LisätiedotTupakkariippuvuuden hoito osana päihde- ja mielenterveysongelmaa
Tupakkariippuvuuden hoito osana päihde- ja mielenterveysongelmaa Dosentti Tellervo Korhonen, FT, Helsingin yliopisto Päihdepäivät 13.5.2014 Lääketieteellinen tiedekunta / Tellervo Korhonen / 13.5.2014
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 25.2.2016, VERSIO 2 VI.2 Julkisen
LisätiedotPsykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009
Psykoosien farmakologinen hoito Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Keskeinen sanoma Skitsofrenia on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella
LisätiedotAlkoholi ja masennus Päihdelääketieteen päivät. Ayl Jonna Levola Päihdepsykiatrinen konsultaatiotiimi HUS Psykiatria, Hyvinkään alue
Alkoholi ja masennus 7.3.2019 Päihdelääketieteen päivät Ayl Jonna Levola Päihdepsykiatrinen konsultaatiotiimi HUS Psykiatria, Hyvinkään alue Masennustila vs. masennusoireet Yleisiä masennuksen oireita
LisätiedotLääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010
Lääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa
LisätiedotMielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys
Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden
LisätiedotPäihteet psykiatrisen ongelman rinnalla kuka ottaa tilanteen haltuun?
Päihteet psykiatrisen ongelman rinnalla kuka ottaa tilanteen haltuun? Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Ylilääkäri, Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti
LisätiedotSari Fältmars Sairaanhoitaja Epshp/Päihdepsykiatrian pkl
* Sari Fältmars Sairaanhoitaja Epshp/Päihdepsykiatrian pkl *Riippuvuudet; ilmiö, diagnosointi, toleranssi *Alkoholiriippuvuus *Huumeriippuvuus *Lääkeriippuvuus ja sekakäyttö *Toiminnallinen riippuvuus
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotTupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito
Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tiina Merivuori, keuhkosairauksien el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Vaikuttavat vieroitushoidot Yksilöohjaus
LisätiedotMasennuslääkitys päivystystilanteessa. Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen
Päivystyspsykiatria Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Masennuslääkityksen aloittaminen päivystystilanteissa ei yksinään riitä hoidoksi, ja se tulee kyseeseen suhteellisen harvoin. Akuutin psyykkisen
LisätiedotSkitsofrenian ennustetta voidaan parantaa
tieteessä Matti Penttilä LT Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos ja Oulun yliopistollinen sairaala, matti.penttila@oulu.fi Pauliina Juola LL Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos Jussi
Lisätiedot091013 SEIJA JOUKANEN. Helsinki, Messukeskus
091013 SEIJA JOUKANEN Helsinki, Messukeskus SIDONNAISUUDET Asiantuntijakokoukset: ReckittBenckiser, Pfizer Kongressimatkat: Lundbeck, Pfizer, ReckittBenckiser Luennointipalkkioita: Lundbeck, ReckittBenckiser,
LisätiedotÄidin lääkkeet ja imetys
Taustaa Rintamaito on ideaali ravinnonlähde vastasyntyneelle lapselle Imetyksen hyödyt niin lapsen kuin äidin terveydelle, sekä äiti-lapsi suhteelle ovat kiistattomat WHO: täysimetys 6kk ikään asti, korvikkeita
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotPäihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö kaksoisdiagnoosin
Katsaus Mauri Aalto Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö kaksoisdiagnoosin hoidollinen haaste Kaksoisdiagnoosipotilaalla on päihdehäiriön lisäksi vähintään yksi muu mielenterveyden
LisätiedotNäyttöön perustuva tupakasta vieroitus
Näyttöön perustuva tupakasta vieroitus Tiina Merivuori, keuhkosairauksien el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tavoitteet Käypä hoito suositus 19.1.2012 Tehostaa
LisätiedotAhdistuneisuushäiriöiden lääkehoito
Esa Leinonen, Merja Viikki ja Hannu Koponen Ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoito Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä, paljon kärsimystä aiheuttavia oireyhtymiä. Niiden hoidoksi käytetään kognitiivis-behavioraalista
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotLiite II. Tieteelliset päätelmät
Liite II Tieteelliset päätelmät 14 Tieteelliset päätelmät Haldol, jonka vaikuttava aine on haloperidoli, on butyrofenonien ryhmään kuuluva psykoosilääke. Se on vahva keskeinen tyypin 2 dopamiinireseptorin
LisätiedotMETADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ
Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat
Liite III Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat Huomaa: Kansallinen viranomainen voi myöhemmin päivittää valmisteyhteenvetoihin ja pakkausselosteisiin tehtäviä muutoksia yhteistyössä
LisätiedotTupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito
Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tiina Merivuori, keuhkosairauksien el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Vaikuttavat vieroitushoidot Yksilöohjaus
LisätiedotBentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa
Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa J-P. Visapää, LL Kymenlaakson A-klinikkatoimi Helsingin Diakonissalaitos, Huumepäivystysosasto Taustaa Suurin osa suomalaisista
LisätiedotPäihderiippuvaisen PKV-lääkkeiden käyttö: Päihdehakuisuutta vai itselääkintää?
Päihderiippuvaisen PKV-lääkkeiden käyttö: Päihdehakuisuutta vai itselääkintää? Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Esityksen sisältö 1. Lääke, päihde vai huume?
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotPalkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät
Palkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät 8.3.2019 JARNO HEINO, PSYNAPSI OY PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS Sidonnaisuudet Psynapsi Oy: Salon
LisätiedotHIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 LT, INFEKTIOLÄÄKÄRI TUULA OUTINEN TAYS XVIII VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS
HIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 LT, INFEKTIOLÄÄKÄRI TUULA OUTINEN TAYS XVIII VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS 2.2.2017 HIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 Psyykenlääkkeet Epilepsialääkkeet Alzheimerin
LisätiedotHaa a s a t s e t e e n e a n a h o h i o t i o t y o h y t h e t i e s i t s y t ö y n rak a e k n e t n a t m a i m n i e n n
Haasteena hoitoyhteistyön rakentaminen PEKKA HEINÄLÄ Keski-Suomen Päihdepäivä Tulevaisuuden mielenterveys- ja päihdepäivä 7.9.2009 Jyväskylä 7. syyskuuta 2009 1 Päihteet ja yhteiskunta Keskushermoston
LisätiedotAttentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten
Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä
LisätiedotKaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.
Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.2007 Pohjanmaa-hanke hanke Pohjanmaa-hanke kuuluu laajojen, kansanterveydellisesti
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotIkäihmisten päihdetyö Marika Liehu
Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotHAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016
HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana Paviljonki, Tästä se usein alkaa Hal- polin kävijät 2010 110 kpl 2011 97 kpl 2012 72 kpl 2013 70 kpl 2014 77 kpl 2015 69 kpl Huumeet Joka viides suomalainen
LisätiedotRASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA
RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta
LisätiedotMielenterveyden häiriöistä kärsivien tupakasta vieroitus
Jaana Keto, Nina Rautio, Tero Ylisaukko-oja, Kari Linden ja Hannu Koponen KATSAUS Mielenterveyden häiriöistä kärsivien tupakasta vieroitus Mielenterveyden häiriöistä kärsivät henkilöt tupakoivat yleisväestöä
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotAhdistuneisuushäiriöiden diagnostiikka ja lääkehoito perusterveydenhuollossa
Merja Viikki ja Esa Leinonen TEEMA: KATSAUS PSYKIATRIA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Ahdistuneisuushäiriöiden diagnostiikka ja lääkehoito perusterveydenhuollossa Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö
LisätiedotTupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot
Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Kari Raaska, LT Psykiatrian ja kliinisen farmakologian el Ylilääkäri HySHA:n psykiatrian ty Biomedicum 2014-12-2 Tupakointi ja lääkeinteraktiot
LisätiedotYlläpitohoito kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä
Outi Mantere, Hanna Valtonen ja Kirsi Suominen KATSAUS Ylläpitohoito kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä Kaksisuuntaista mielialahäiriötä poteva on koko elinikänsä altis saamaan toistuvia masennus-, mania-,
LisätiedotYhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi
Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi Esityksen kulku Minkälaisia tutkimuksia Suomessa on tehty? Minkälaisia ovat korvaushoitopotilaat?
LisätiedotNUORTEN DEPRESSION HOITO
NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen
Lisätiedotilkka.helamo@a-klinikka.fi Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus? Yleistäkin? Määritelmiä
Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus?, päihdesh. VSSHP P723 kouluttaja, suunnittelija / MieliHuuko Huukopäivät 9.12.2010 Helsinki ilkka.helamo@sci.fi www.tyks.fi Mikä ihmeen monihäiriö
LisätiedotLARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia
LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia Tämä opas sisältää tietoa Lariam (meflokiini) -tablettien käyttöön lääkkeellisenä profylaksiana liittyvistä haittavaikutuksista, etenkin neuropsykiatrisista
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotThis document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version
This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version Authors: Leinonen Esa,Kampman Olli Name of article: Kaksisuuntaisen mielialahäiriön
LisätiedotMasennustila on vanhuusiän yleisin psykiatrinen
Näin hoidan Marko Sorvaniemi Masennustila on yleisin vanhuusiän psykiatrinen sairaus. Vanhuusiän masennustilan diagnostiset kriteerit ovat samat kuin työikäisillä. on tehokasta yhtä hyvin akuutin kuin
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotLARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia
LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia Tämä opas sisältää tietoa Lariam (meflokiini) -tablettien käyttöön lääkkeellisenä profylaksiana liittyvistä haittavaikutuksista, etenkin neuropsykiatrisista
LisätiedotFarmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotErikoissairaanhoidon päihdepsykiatria etenee kohti tarkempaa erotusdiagnostiikkaa
Mauri Aalto ja Helena Vorma PÄIHDEPSYKIATRIA-TEEMA, KATSAUS Erikoissairaanhoidon päihdepsykiatria etenee kohti tarkempaa erotusdiagnostiikkaa Mielenterveyden häiriö ja päihdeongelma esiintyvät usein samanaikaisesti.
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotMuistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013
Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan
LisätiedotMielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala
Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset
Lisätiedot