KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO"

Hilkka Tikkanen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO ESITYKSEN SISÄLTÖ Kaksoisdiagnoosi? Muna vai kana? Integroitu hoito? TERVEYTTÄ LAPISTA Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Oulun yliopisto ja Lapin sairaanhoitopiiri Käytöstä koituvat haitat PÄIHTEIDENKÄYTÖN TASOT (WHO) Riippuvuus Haitallinen käyttö Dysfunktionaalinen käyttö Toiminnallinen käyttö Päihdekokeilut Vain 1/3 hakeutuu hoitoon!!! ICD-10: Päihderiippuvuus F1x.2 Tunnetko himoa käyttää päihdettä? Onko käyttösi pakonomaista? Oletko yrittänyt vähentää tai lopettaa käyttöä? Onko käyttö riistäytynyt käsistä? Oletko saanut vieroitusoireita, kun olet vähentänyt tai lopettanut päihteen käytön? Vähintään kolme myönteistä vastausta Yhtäaikaisesti vähintään 1 kk ajan tai mikäli käyttöjaksot lyhyempiä; toistuvasti kuluneen vuoden aikana Voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää ainetta. Jatkuvaa halua tai epäonnistuneita yrityksiä vähentää tai kontrolloida käyttöä Käyttää suurempia määriä tai pitempiä jaksoja kuin oli tarkoitus. Päihteelle tyypillinen fysiologinen vieroitusoireisto, kun aineen käyttö loppuu tai vähenee, tai samankaltaisen päihteen käyttö oireiden vähentämiseksi tai välttämiseksi. Oletko joutunut käyttämään aiempaa suurempia määriä päihdettä saadaksesi haluamasi vaikutuksen? Onko toleranssisi kasvanut? Meneekö suuri osa ajastasi päihteen käyttöön, hankintaan tai toipumiseen päihteen käytöstä? Aiheuttaako käyttö ongelmia toisten ihmisten, ystävien, perheenjäsenten tai työtovereiden kanssa? Oletko joutunut tekemisiin poliisin kanssa päihteen käytön takia? Onko päihteen käytöstäsi aiheutunut sinulle terveydellistä haittaa? Osoitus sietokyvyn kasvusta; vanha annos ei enää tuota haluttua vaikutusta, tai aineen käyttöä seuraa selvästi aiempaa heikompi vaikutus, kun käytetään samaa annosta Aineen käytön asettaminen muiden toimintojen ja velvollisuuksien edelle. Käytön jatkaminen päihteen aiheuttamista tai pahentamista sosiaalisista ja/tai terveydellisistä ongelmista huolimatta. Psyykkinen häiriö PSYYKKINEN PSYYKKINEN Päihdeongelma PSYYKKINEN PSYYKKINEN

2 Psyykkinen häiriö PSYYKKINEN PSYYKKINEN REGIER ET AL. (1990) COMORBIDITY OF MENTAL DISORDERS WITH ALCOHOL AND OTHER DRUG ABUSE. RESULTS FROM THE EPIDEMIOLOGIC CATCHMENT AREA (ECA) STUDY, N= PSYYKKINEN PSYYKKINEN Päihdeongelma MASENNUS JA ALKOHOLI MELARTIN T. J CLIN PSY 2002 PÄIHDERIIPPUVUUDEN KOMORBIDITEETTI? AUD 25% PD 44% ANX 57% MDD 21% Bipo Anx ENEMMÄN ADHD SÄÄNTÖ KUIN Epävakaa PH Päihdeongelma ASPD POIKKEUS! MDD KAKSOISDIAGNOOSIPOTILAS= PÄIHDEN HOITO BIPOLAARIPOTILAILLA Useammin Psykoosi / mielialajaksoja Enemmän Itsemurhia Väkivaltaa Riskikäyttäytymistä Huonompi Terveys Enemmän terveyspalvelujen käyttöä Huonompi kapasiteetti käyttää saatavilla olevia palveluita Simon ym. J Clin Psych 2004;24:

3 KAKSOISDG-VERTAILU HAVASSY YM. AJP 2004 KAKSOISDG-VERTAILU HAVASSY YM. AJP 2004 p < 0.05 PSYYKKISEN SAIRAUDEN JA PÄIHDEN ILMENEMINEN KESSLER RC (2004) THE EPIDEMIOLOGY OF DUAL DIAGNOSIS. BIOL PSYCH 56: PSYKIATRINEN? Psyykkinen häiriö alkanut ennen päihteiden käytön (päihdehäiriön) alkamista Psyykkinen häiriö todettavissa 1 kk päihteiden käytön / vieroitusoireiden päätyttyä MÄÄRITELMIÄ Krooninen päihtymys- > 4vrk/vko >3 viikon ajan Putki >3vrk yhtäjaksoista käyttöä Satunnainen käyttö < 4 vrk/vko käyttöä (ellei kyse binge-käytöstä) Vieroitusvaihe 4 vkon jakso, joka seuraa kroonista päihtymystilaa tai putkea 1 kk PÄIHDETTÄ

4 DEPRESSIO-OIREET? PANIIKKIKOHTAUKSET? Vieroitusoireet Alkoholi Bentsot Opiaatit Intoksikaatiotila Kannabis (krooninen käyttö ~amotivaatio oireyhtymä) Vieroitusoireet Alkoholi Bentsot Opiaatit Intoksikaatiotila Stimulantit Kannabis PÄIHDE JA PSYKOOSI: MONIMUTKAINEN YHTÄLÖ Aiheuttaa Psykoosin Nopeuttaa Psykoosin puhkeamista PÄIHDE PSYKOOSI Voi lisätä Päihdehakuisuutta PÄIHDE JA MIELIALA: MONIMUTKAINEN YHTÄLÖ Aiheuttaa mielialaoireita PÄIHDE MIELIALAJAKSO Voi lisätä päihdehakuisuutta Päihdehäiriöisillä hoitamattoman psykoosin kesto on pitempi SKITSOFRENIAN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS INTEGROIKO HOIDON 1. JÄRJESTELMÄ 2. HOITAVA(T) HENKILÖ(T) 3. POTILAS ITSE (TAI HÄNEN LÄHEISENSÄ)

5 INTEGROITU HOITOMALLI Psykoedukaatio Perhenäkökulma Päätös / Toimintavaihe Retkahduksen ehkäisy (CBT) Motivoiva haastattelu Tehdään systemaattisesti sekä päihde- että psyk. diagnostiikkaa Antipsykoottinen lääkehoito Päihdehäiriön lääkkeellinen hoito Esipohdinta / kiinnittymis -vaihe Pohdinta / Onnistuu lopettamaan Estovaihe Retkahdus KIINNITTYMISVAIHE: HOIDON TAVOITTEET saada päihdeongelmainen hoidon piiriin sitoutumaan ensisijaisesti hoitopaikkaan ja vasta toissijaisesti varsinaiseen hoitoon käytön aiheuttamien haittojen vähentäminen ja välttäminen lopettaminen voi olla tässä vaiheessa epärealistista! KIINNITTYMISVAIHE: HOIDON TARPEET läheisten tukeminen seuranta ja arviointi kriisiapu itsetuhoiseen käytökseen konkreettista materiaalista tukea rahaa ruokaa vaatteita asunnon järjestäminen KIINNITTYMISVAIHE Päihdekäytön haittoja minimoiva terveysneuvonta on tyypillistä kiinnittymisvaiheen hoitoa neutraalisti ja päihdekäyttöä moralisoimatta! Hyötyä arvioidaan myös tarkastelemalla potilaan toimintakyvyn ja elämänlaadun kehittymistä. Päihdekäytön jatkaminen tai retkahtaminen päihteisiin eivät ole hoitoon pääsyn esteitä Hoitoon mahdollisimman joustavasti ja matalalla kynnyksellä SUOSTUTTELUVAIHE Tavoitteena on rakentaa omaa motivaatiota hoitaa sekä päihdeongelmaa että psykoosisairautta Päihdeongelmainen tunnistaa itse päihdekäyttöönsä liittyviä haittoja Plussat ja miinukset Pystyvyyden tunteen kohentaminen Ambivalenssi on normaalia

6 SUOSTUTTELUVAIHE Potilaan ja hänen läheisiensä psykoedukaatio Päihteettömien vapaa-ajan aktiviteettien löytäminen Lääkehoidon suunnittelu ja toteutus Suostutteluvaihe on aktiivista toimintaa hoitavan tahon osalta konkreettisia vaikutuksia ei vielä hoidossa ehkä näy pienten muutosten huomaaminen päihteitä käyttävän ajattelutavassa on tärkeää! AKTIIVISEN HOIDON VAIHE plas on motivoitunut vähentämään jo noin 1 kk ajan Laitosolosuhteissa toteutettava päihdekuntoutus sijoittuu usein aktiivisen hoidon vaiheeseen Ongelmanratkaisukeinojen oppiminen päihteistä kieltäytyminen ihmissuhderistiriitojen selvittäminen psykoosioireiden tunnistaminen avun pyytäminen Oireiden tai päihdekäyttöä provosoivien hankalien tilanteiden tunnistaminen AKTIIVISEN HOIDON VAIHE Antipsykootin rinnalle päihdekäyttöä vähentävä lääkitys Esim. disulfiraami- tai naltreksonilääkitys korvaushoito Aktiivisen hoidon vaiheessa retkahtelua päihdekäyttöön voi edelleen tapahtua avohoidossa päihdekäytön vähentämistä on hyvä monitoroida laboratoriokokein Esipohdinta / kiinnittymis -vaihe Päätös / Pohdinta / Toimintavaihe Onnistuu lopettamaan Estovaihe Retkahdus PÄIHDEN LÄÄKKEELLINEN HOITO RETKAHDUKSEN ESTOVAIHE Alkoholi Disulfiraami Naltreksoni Akamprosaatti Topiramaatti Ondansetroni? Baklofeeni? Nikotiini Nikotiinikorvaushoito Bupropioni Nikotiini(nAChR)antagonistit Varenikliinitartraatti Opioidit Opiaattikorvaushoito Naltreksoni Stimulantit Kannabis Bentsodiatsepiinit Hallusinogeenit Kun raittiutta on kestänyt 6 kk tietoisuutta päihdeongelman uusiutumisesta vahvistetaan ennakoidaan mahdollisia retkahdustilanteita Hoidon painopiste eri elämänalueilla Päihteetön toiminta sosiaaliset suhteet harrastukset vertaistukena toimiminen Uusia toimintatapoja on harjoiteltava riittävän pitkään, jotta ne vakiintuisivat.

7 HOIDOSTA Kaikissa hoitomuodoissa tärkeitä seikkoja ovat Hoitavan henkilön ammattitaito hoidon jatkuvuus potilaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon Terapeutin vuorovaikutustaidot vaikuttavat hoidon tulokseen HOIDOSTA Onnistunut työskentelysuhde on yhteydessä hyviin tuloksiin Jyrkkää konfrontointia välttävä motivoiva haastattelu auttaa ilmeisesti saavuttamaan hyviä hoitotuloksia (KAKSOISDIAGNOOSI)- POTILAAN MOTIVOITUMINEN HOITOON ON TODENNÄKÖISEMPÄÄ, JOS HOITAVA HENKILÖ ON MOTIVOITUNUT HÄNTÄ HOITAMAAN

Samankaltaiset tiedostot

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO TERVEYTTÄ LAPISTA 2013 5.9.2013 Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Oulun yliopisto ja Lapin sairaanhoitopiiri