Päihteet psykiatrisen ongelman rinnalla kuka ottaa tilanteen haltuun?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihteet psykiatrisen ongelman rinnalla kuka ottaa tilanteen haltuun?"

Transkriptio

1 Päihteet psykiatrisen ongelman rinnalla kuka ottaa tilanteen haltuun? Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Ylilääkäri, Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

2 Mitkä ovat psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden tavallisimmat päihdeongelmat?...eli samat kuin potilaita hoitavien henkilöiden päihdeongelmat...

3 Suomalainen päihdekenttä ALKOHOLIN SUURKULUTUS A. RIIPPUVUUS HUUMEIDEN KÄYTTÄJÄT AMFEATAMIINI + OPIAATIT OPIAATTIRIIPPUVAISET KORVAUSHOITOPOTILAAT 0

4 Suurkuluttaja? Lääkäri Hannu: Juo perjantaisin ½ pll kossua ja toisen puolen lauantaina. Sunnuntaina korjaa tissuttelee sixpackin olutta. Maanantaina töiden jälkeen ärtynyt olo ja juo puoli pulloa viiniä ruuan kanssa. Tiistaina menee vielä pullo olutta. Keskiviikko ja torstai menee kuivin perjantaita odotellessa. Paritehtävä: laskekaa Hannun viikkoannos ja onko suurkuluttaja vai ei!

5 Onko kaksoisdiagnoosi-ilmiö todellinen? Vintin lääkärille käyneet potilaat vuonna Vain 14 % asiakkaista kärsi pelkästä päihdehäiriöstä. Kaikista päihdehäiriöstä kärsivillä 74 %:lla oli myös hoitoa vaativa psykiatrinen häiriö. Kaikista mielenterveydenhäiriöstä kärsivillä 44 %:lla oli myös hoitoa vaativa päihdehäiriö.

6 Esityksen sisältö Hoitojärjestelmä muutostilassa Kaksoisdiagnoosi - itselääkintää ja päihdehakuisuutta Potilas Anna Samanaikaisen arvioinnin ja hoidon periaatteet Potilas Teppo Kuinka moniammatillinen M&P-työryhmä voi auttaa potilasta

7 Päihde- ja mielenterveystyö on monialaista työtä = Yhteistyötä sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen eri toimijoiden välillä, tiimityötä ja verkostoitumista

8 Mitä on päihdepsykiatria Päihdepsykiatria ESH Yliopistoklinikat Mielenterveystoimistot PTH Terveyskeskus Matalan kynnyksen palvelut

9 Kaksoisdiagnoosityö? Tarvitaanko meitä?

10 1. 18-vuotias (päihde?) ensipsykoosin sairastunut nuori kotiutetaan psyk.osastolta ohjeena ottaa itse yhteys päihdepalveluihin kolmen vuoden kuluttua potilas palaa uuden psykoosin kanssa osastolle. Potilas on kärsinyt jatkuvista ääniharhoista ja hajanaisuudesta vuoden ajan. Kannabis on vaihtunut suonensisäiseen amfetamiiniin ja opioideihin. Kuuden viikon hoidon kuluttua potilas kärsii edelleen psykoosista ja osastolla myös selvinnyt että potilaan isä sairastaa skitsofreniaa. Olisiko potilaan sairaudenkulkua voinut muuttaa päihdepsykiatrisella hoidolla ja arviolla?

11 Hoitojärjestelmä muutoksessa - Miksi nyt? Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoitojärjestelmässä meneillään perustavaa laatua oleva rakennemuutos (yhtä laajoja rakenteellisia muutoksia kerran muutamassa vuosikymmenessä) 1. Mielenterveys- ja päihdehäiriötä hoidetaan samanaikaisesti, yhdessä hoitopaikassa 2. Siirtyminen laitoshoitopainotteisesta järjestelmästä avohoitopainotteiseen 3. Perusterveydenhuollon aseman vahvistuminen suhteessa erikoissairaanhoitoon

12 Taustaa rakennemuutokselle Kansainväliset ja kansalliset hoitojärjestelmätutkimukset viimeisen 10 vuoden ajalta STM:n ohjeistus: Mieli 2009, Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015

13 Asiakkaat mielenterveys- ja päihdepalveluihin yhden oven kautta Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten on saatava palveluja joustavasti yhden oven kautta yhdenvertaisesti muiden kanssa Palvelujärjestelmää on kehitettävä lisäämällä peruspalveluissa tehtävää mielenterveys- ja päihdetyötä perustamalla yhdistettyjä mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avoyksiköitä

14 Päihdeongelmat psyk. esh:ssa Eri selvitysten mukaan kliinisissä potilasaineistoissa samanaikaisen päihdehäiriön esiintyvyys psykiatrisesta häiriöstä kärsivillä vaihtelee 1/3 2/3 välillä. Päihdehäiriöt ovat siis erittäin yleisiä psykiatrisista häiriöistä kärsivillä potilailla. Päihdehäiriöiden hoidon eriyttäminen muusta psykiatrisesta hoidosta on vain harvoin mielekästä. Useimmiten päihdehäiriöiden hoito samanaikaisesti osana muuta kokonaishoitoa on järkevin toimintamalli.

15 Psyk. ESH:n rooli 1. Tunnistettava vaikeat psykiatriset häiriöt (bipolaarihäiriö ja psykoottiset häiriöt) 2. Kyettävä mahdollisimman tarkkaan erotusdiagnostiikkaan ja häiriöiden erittelyyn 3. Määritellä hoitolinjaukset ja hoidon porrastus 4. Aloittaa optimaalinen hoito

16 Kaksoisdiagnoosityön kohderyhmät peruspalveluissa! Tunnistamattomat Lievät Keskivaikeat Vaikeat Vaikeat moniongelmaiset Mitkä ryhmät kuuluvat peruspalveluiden kohderyhmään? Minkä ryhmien hoito on eniten laiminlyöty? Minkä ryhmän interventioihin panostamalla saadaan suurin panos-tuotos hyöty peruspalveluissa?

17 Komorbiditeetti, muna vai kana? Selittävät mallit Yhteinen altistava tekijä Itselääkintähypoteesi Päihdehäiriöstä aiheutuu psykiatrinen häiriö Kaksisuuntainen malli Mueser K T: Integrated treatment for dual disorders Guilford Press

18 Itselääkintähypoteesi Khantzianin (1980) alkuperäinen idea Psyykkisen itse-säätelyn epäonnistuminen, joka lisää riskiä toistuviin negatiivisiin (sietämättömiin) tunnetiloihin (viha, häpeä, ahdistuneisuus, masennus, pitkästyminen,...) Päihteet poistavat tunnetilan negatiivinen vahvistaminen käytön muuttuminen pakonomaiseksi Negatiiviiviset tunnetilat ovat syy eivät seuraus päihteiden käytöllä

19 Opioidit lievittävät psykiatrisia oireita Kliinistä kokemusta 1800-luvulta Vielä 1950-luvulla suositeltiin psykiatrian oppikirjoissa masennuksen tehokkaimpana ensisijaishoitona RCT:t 1970-luvulta alkaen, esim. metadoni lievittää skitsofrenian oireita 1 buprenorfiini auttaa masennukseen 2 morfiini vähentää pakko-oireita (OCD) 3 1. Brizer DA, Hartman N, Sweeney J, Millman RB. Effect of methadone plus neuroleptics on treatment resistant chronic paranoid schizophrenia. Am J Psychiatry 1985;142: Stoll AL, Rueter S. Treatment augmentation with opiates in severe and refractory major depression. Am J Psychiatry 1999;156: Koran LM, Aboujaoude E, Bullock KD, Franz B, Gamel N, Elliott M. Double-blind treatment with oral morphine in treatment-resistant obsessive-compulsive disorder. J Clin Psychiatry 2005;66:353-9

20 HRSD-pisteet Abstinenssin vaikutus depressio-oireisiin Primaarinen depressio Sekundaarinen depressio Viikkoa abstinenssissa Hamiltonin depressioasteikon (HRSD) pistemäärä 4 viikon abstinenssin aikana alkoholiriippuvuudesta kärsivillä potilailla primaarissa ja sekundaarisessa depressioissa. Mukailtu artikkelista: Brown SA, Inaba RK, Gillin CJ, Schuckit MA, Stewart MA, Irwin MR. Alcoholism and affective disorder: Clinical course of depressive symptoms. Am J Psychiatry 1995;152:45-52

21 Kaksoisdiagnoosi käytännössä

22 Potilas Anna 34-vuotias myyntineuvottelija. Sairastanut aiemmin kaksi masennusepisodia, joista ensimmäisen 20-vuotiaana. Hakeutui vo:lle masennuksen vuoksi ja sai BDI-testissa 27 pistettä. Juo 3-4 lasia viiniä joka päivä, parina päivänä viikossa menee 1,5 pulloa iltaisin, AUDIT 9 pistettä. Juominen jatkunut samanlaisena jo kolme kuukautta. Käynyt edelleen töissä mutta ottanut sairausloma ajoittain 3-5 päivän pätkiä. Huolestunut masennuksesta, ja unettomuudesta mutta juomistaan ei pidä ongelmana vaan päinvastoin kokee että viini helpottaa ahdistusta. Puoliso ollut huolestunut juomisesta ja käskenyt vähentää. Määrätty rauhoittava lääkitys Diapam 10 mg 1 x 2 tarv.

23 Kuinka toimit? a) Haiskahtaa alkoholilta siispä lähetän A- klinikalle b) Onpa korkeet BDI-pisteet, tosi masentunut lähetän psykiatrille c) Aloitan masennuslääkkeen d) Käsken vähentää / lopettaa juomisen e) Aloitan lääkkeen alkoholiongelmaan f) Täytyypä selvitellä lisää g) Jotain muuta...

24 Miksi molempien ongelmien tunnistaminen on tärkeää? Depressiopotilaan alkoholiongelma pahentaa depressio-oireita lisää itsemurhakuolleisuutta heikentää depressiosta toipumisen ennustetta Alkoholiongelmaisella depressio lisää riskiä retkahtaa juomaan. Cornelius JR, Salloum IM, Mezzich J ym. Disproportionate suicidality in patients with comorbid major depression and alcoholism. Am J Psychiatry 1995;152: Greenfield SF, Weis RD, Muenz LR ym. The effect of depression on return to drinking: a prospective study. Arch Gen Psychiatry 1998;55:259-65

25 Kun on selvitelty... Mitä mieltä olet alkoholinkäytöstäsi Pitäisikö pitää ennallaan, vähentää vai lisätä?

26 Potilas Anna Lab: GT 149, CDT 2,6, ALAT 76 Dg: Toistuvan masennuksen keskivaikea jakso, Alkoholiriippuvuus Toimenpiteet: Depressiolääkitys mirtatsapiini 30 mg 1 x 1, psykoedukaatio ja ohjaaminen depressiohoitajalle (tai päihdeterapeutille!) Kontrolli 4 viikon kuluttua: BDI 16 p., ei ole pysynyt vähentämään juomista Valmis tavoittelemaan abstinenssia: aloitetaan antabus 200 mg 1 x 1 Kontrolli 2 viikon kuluttua: GT 76, ALAT 48, BDI 9 p.

27 Kaksoisdiagnostiikka pähkinänkuoressa

28 Funktionaaliset psykoosit ja kaksisuuntainen mielialahäiriö ovat lähes poikkeuksetta itsenäisiä. Masennussairaus on itsenäinen jos 1. masennusjakso ollut ennen alkoholihäiriön kehittymistä tai masennustila jatkuu neljän viikon raittiin jakson tai kliinisesti merkityksettömän alkoholinkäytön aikana. Ahdistuneisuushäiriöt alkavat usein melko varhaisella nuoruusiällä ja ovat tavallisimmin itsenäisiä. Mikäli potilaalla todetaan itsenäinen psykiatrinen häiriö, sitä hoidetaan häiriön yleisten hoitokäytäntöjen mukaisesti ja siihen liitetään alkoholihäiriön hoito (lääkitykset, juomispäiväkirja ja tarvittaessa katkot). Vaikeissa mielenterveydenhäiriössä johon liittyy vaikea päihdeongelma (psykoosisairaudet ja kaksisuuntainen mielialahäiriö) lääkekomplianssi tulee varmentaa joko valvotulla lääkkeenotolla tai injektiolääkityksellä. Hoitovastuu pidetään pääsääntöisesti psykiatrisessa esh:ssa kunnes riittävän stabiili tilanne on saavutettu ja potilas voi siirtyä perustasolle / päihdepalveluihin.

29 Case Teppo - hoitoonsitouttaminen 57-vuotias psykiatrisista syistä sairauseläkkeellä oleva mies ohjautui tk-päivystyksestä vuodeosastolle vaikean alkoholivieroitusoireyhtymän vuoksi. Osastolla todettiin myös korkeat verensokeriarvot ja potilas kärsi paranoidisista harhaluuloista. Sairauskertomusmerkintöjen mukaan potilaalla on diagnosoitu paranoidinen skitsofrenia vuonna 1995 hoitojaksolla psykiatrisessa sairaalassa ja jatkohoito on toteutettu aikuispsykiatrian pkl:lla.

30 Vintin päihdeterapeutti toteutti osastohoidon aikana tilannearvion ja sairauskertomukset tilattiin psykiatrisesta esh:sta. Selvisi, että potilaalla ollut aiemmin risperidoni -lääkitys. Käynnit psykiatrian poliklinikalla potilas oli lopettanut vuonna 2005, jonka jälkeen hänellä ei ole ollut psykoosilääkitystä käytössä. Alkoholin käyttö oli ollut suurkulutuksen tasoista päivittäistä tai melkein päivittäistä kolmen vuoden ajan. Vintin psykiatria konsultoitiin risperidoni-lääkitys aloitettiin uudelleen

31 Vintin ALMI-tiimi teki kotikäynnin potilaan luokse, jolloin selvisi että potilas asuu lähes asumiskelvottomassa omakotitalon piharakennuksessa. Vintin asumisneuvojan ja sosiaalityöntekijän toimesta potilaalle hankittiin Vintin välivuokraama tukiasuntoasunto. Potilas ohjattiin kolmen viikon laitosmuotoiselle päihdekuntoutusjaksolle, jonka aikana risperidoni - lääkitys vaihdettiin injektiomuotoiseen valmisteeseen.

32 Kotiutumisen jälkeen potilaalla aloitettiin valvottu antabus-hoito, joka toteutettiin ALMI -tiimin toimesta kahdesti viikossa tapahtuvien kotikäyntien yhteydessä. Asiakas ohjattiin Talon päivätoimintaan mukaan, missä potilas alkoi asioida yhtenä päivänä viikossa.

33 Puolen vuoden kuluttua osastolle tulosta potilas oli pysynyt raittiina, merkittäviä harhoja ei esiintynyt ja toimintakyky riitti itsenäiseen asumiseen ja aikuistyypin diabetes oli saatu tyydyttävään hoitotasapainoon. Yleislääkäri toimi potilaan lääketieteellisestä hoidosta vastaavana lääkärinä ja Vintin lääkäri toimi tarvittaessa konsultoivana lääkärinä.

34 Sairauskertomuksista selvisi, että potilaalla oli edeltävän kahden vuoden aikana ollut noin kymmenen osastomuotoista hoitojaksoa erilaisten somaattisten ja alkoholinkäyttöön liittyvien ongelmien vuoksi. Huoli potilaan tilanteesta oli välittynyt, mutta kokonaisvastuun potilaan tilanteesta ottavaa tahoa ei ollut aiemmin järjestynyt ja jatkohoitosuunnitelmat olivat kaatuneet potilaan huonoon hoitokomplianssiin.

Päihderiippuvaisen PKV-lääkkeiden käyttö: Päihdehakuisuutta vai itselääkintää?

Päihderiippuvaisen PKV-lääkkeiden käyttö: Päihdehakuisuutta vai itselääkintää? Päihderiippuvaisen PKV-lääkkeiden käyttö: Päihdehakuisuutta vai itselääkintää? Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Esityksen sisältö 1. Lääke, päihde vai huume?

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Yhteistyö sosiaali ja terveystoimen eri toimijoiden välillä, tiimityö, verkostoitumisen tuottama hyöty ja jaksaminen työssä

Lisätiedot

Ehdotettu vieroitusoirelista (Journal of Abnormal Psychology 2003, Vol. 112, No. 3, 393-402) Oireyhtymän kulku keskim. :oireiden alku 1-3 pv:nä,

Ehdotettu vieroitusoirelista (Journal of Abnormal Psychology 2003, Vol. 112, No. 3, 393-402) Oireyhtymän kulku keskim. :oireiden alku 1-3 pv:nä, Esityksen Sisältö Eri päihteet ja masennus lyhyesti Samanaikainen depressio ja alkoholiongelma Depression selvittely Alkoholiongelman selvittely Samanaikaisen hoidon toteuttaminen 1 Kannabis Runsaaseen

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA Sirpa Kumpuniemi hankesuunnittelija Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä Kirsi Riihimäki, ylilääkäri Vantaalaisen hyvä mieli-hanke IISALMI 13.6.2012 K Riihimäki 2 23.8.2011

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 Tutkimustuloksia Kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että arvioon ja hoitoon pääsy tapahtuu liian hitaasti. Varhainen hoidon aloitus

Lisätiedot

PÄIHDEHÄIRIÖIDEN KÄYPÄ HOITO

PÄIHDEHÄIRIÖIDEN KÄYPÄ HOITO PÄIHDEHÄIRIÖIDEN KÄYPÄ HOITO TOP 30 Halko-koulutus 27.4.2006 Antti Mikkonen, LL vs osastonlääkäri, Turun psykiatria tutkija, TYKS Psykiatrian klinikka 27.4.2006 Turku antti.mikkonen@turku.fi 1/40 ngelmat

Lisätiedot

Miten Mieli 2015 toimii

Miten Mieli 2015 toimii Reijo Laitinen 28.1.2010 Miten Mieli 2015 toimii käytännön äihdetyössä? Mielenterveys- ja äihdesuunnitelma Kansanedustajien aloite mielenterveysohjelman laatimiseksi 2005 => STM sitoutui kansallisen mielenterveys-

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

VANTAALAISEN HYVÄ MIELI

VANTAALAISEN HYVÄ MIELI VANTAALAISEN HYVÄ MIELI 6.9.2011 Kirsi Riihimäki ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri hankepäällikkö www.vantaa.fi/hyvamieli kirsi.riihimaki@vantaa.fi 050 3121716 K Riihimäki 2 23.8.2011 PERUSTERVEYDENHUOLTO

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

YLEISYYS MUNA VAI KANA? 25.4.2011 KAKSOISDIAGNOOSIPOTILAS? MONIDIAGNOOSIPOTILAAN KUNTOUTUKSEN HAASTEET

YLEISYYS MUNA VAI KANA? 25.4.2011 KAKSOISDIAGNOOSIPOTILAS? MONIDIAGNOOSIPOTILAAN KUNTOUTUKSEN HAASTEET MONIDIAGNOOSIPOTILAAN KUNTOUTUKSEN HAASTEET KAKSOISDIAGNOOSIPOTILAS? Samanaikaisesti päihdehäiriö ja psykiatrinen oire / sairaus ( 2-dg ) ICD-10-luokitus F10-19 päihdehäiriö KOKKOLA 28.4.2011 EL SOILI

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 15.11.2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma

Lisätiedot

Päihteet ja mielenterveys

Päihteet ja mielenterveys Päihteet ja mielenterveys PEKKA HEINÄLÄ YTHS 28.5.2012 Päihteet ja mielihyvä Viehtymys nautintoaineisiin ja päihteisiin on yleisinhimillistä Päihdehaitat ja päihderiippuvuus vaihtelevat Alkoholi, kahvi,

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013, kokemusasiantuntija Hoitotahot 1991-2012 Terveydenhuolto Mehiläinen Vitaterveyspalvelut

Lisätiedot

Päihteet ja vanhuspsykiatria. SPGY 23.4.2015 Silja Runsten

Päihteet ja vanhuspsykiatria. SPGY 23.4.2015 Silja Runsten Päihteet ja vanhuspsykiatria SPGY 23.4.2015 Silja Runsten ikääntyneiden päihteiden käytöstä päihdeongelman tunnistamisesta ja hoidosta kaksoisdiagnoosi Päihteiden käyttö Riskikulutus Haitallinen käyttö

Lisätiedot

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

hoidossa,haasteet ja mahdollisuudet 27.11.2015 Yleislääkäripäivät Jarmo Lappalainen

hoidossa,haasteet ja mahdollisuudet 27.11.2015 Yleislääkäripäivät Jarmo Lappalainen Yleislääkärin rooli masennuksen hoidossa,haasteet ja mahdollisuudet 27.11.2015 Yleislääkäripäivät Jarmo Lappalainen Sidonnaisuudet Nimi Jarmo Lappalainen Asema Ylilääkäri Tehtävä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Masennustalkoot II-tutkimus

Masennustalkoot II-tutkimus PODE Pohjalaiset masennustalkoot Masennustalkoot II-tutkimus Tutkimuslomakkeet Tutkimuksen eteneminen 08.11.2012 Mikä on Masennustalkoot II? Depression hoidon kehittämishanke psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Integroidun hoitomallin kehittäminen koulutuksen avulla

Integroidun hoitomallin kehittäminen koulutuksen avulla Integroidun hoitomallin kehittäminen koulutuksen avulla Antti Weckroth Tutkija / koulutussuunnittelija Järvenpään sosiaalisairaala Määritelmä / Mauri Aalto Kaksoisdg = Päihdeongelma + psyykkisiä oireita

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

PSYKIATRISEN POTILAAN TUPAKKAVIEROITUS

PSYKIATRISEN POTILAAN TUPAKKAVIEROITUS PSYKIATRISEN POTILAAN TUPAKKAVIEROITUS Seija Joukanen Psy el, päihdelääketieteen ja hallinnon erityispätevyys Hämeenlinnan Terveyspalvelut Hml 270115 Tupakointi ja psykiatria tupakointi psykiatrisesti

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö kaksoisdiagnoosin

Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö kaksoisdiagnoosin Katsaus Mauri Aalto Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö kaksoisdiagnoosin hoidollinen haaste Kaksoisdiagnoosipotilaalla on päihdehäiriön lisäksi vähintään yksi muu mielenterveyden

Lisätiedot

Terveys 2000 / Mielenterveysongelmat väestötasolla - Alkoholin ja huumausaineiden käyttö Suomessa

Terveys 2000 / Mielenterveysongelmat väestötasolla - Alkoholin ja huumausaineiden käyttö Suomessa KAKSOISDIAGNOOSI-ASIAKAS HAASTEENA KUNTIEN PALVELUISSA Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön seminaari Kuntatalo 28.8.2007 Minna Sorsa, tutkija Hoitotieteen Tutkimuskoordinaattori Lääketieteen

Lisätiedot

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO ESITYKSEN SISÄLTÖ Kaksoisdiagnoosi? Muna vai kana? Integroitu hoito? TERVEYTTÄ LAPISTA 2013 5.9.2013 Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri

Lisätiedot

ilkka.helamo@a-klinikka.fi Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus? Yleistäkin? Määritelmiä

ilkka.helamo@a-klinikka.fi Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus? Yleistäkin? Määritelmiä Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus?, päihdesh. VSSHP P723 kouluttaja, suunnittelija / MieliHuuko Huukopäivät 9.12.2010 Helsinki ilkka.helamo@sci.fi www.tyks.fi Mikä ihmeen monihäiriö

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Mikko Kylmänen Sairaanhoitaja Auroran sairaala, Psykiatrian päivystysyksikkö

Mikko Kylmänen Sairaanhoitaja Auroran sairaala, Psykiatrian päivystysyksikkö Mikko Kylmänen Sairaanhoitaja Auroran sairaala, Psykiatrian päivystysyksikkö Auroran sairaalan esittelyä Auroran päivystysyksikön tarkempaa esittelyä Yleisten väittämien purkua Mm. päihteidenkäyttäjät

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä

Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011 Kaija Seppä LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, alkoholisairauksien

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Päihderiippuvuuden hoidon vaikuttavuus. Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys

Päihderiippuvuuden hoidon vaikuttavuus. Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Päihderiippuvuuden hoidon vaikuttavuus Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Oletko päihdealaan perehtynyt lääkäri? psykiatrian, yleislääketieteen tai työterveyshuollon

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi

Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi Esityksen kulku Minkälaisia tutkimuksia Suomessa on tehty? Minkälaisia ovat korvaushoitopotilaat?

Lisätiedot

Mitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka

Mitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka Mitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka Addiktiopoliklinikka Rakennus 11 B siipi, 1.krs Addiktiopoliklinikan henkilökunta 2 erikoislääkäriä 4 ja ½ sairaanhoitajaa

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa

Lisätiedot

Alkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma

Alkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma Alkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma Rauno Mäkelä Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, filosofian opiskelija 1 Lähdeviitteet Lindgrén, Oki (2012),

Lisätiedot

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Terveysfoorumi 2011 Hanasaari 3.-4.2.2011 Väestön muuttuva terveysprofiili terveydenhuollon valintojen taustalla Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

Vantaan Omat Ovet-hanke

Vantaan Omat Ovet-hanke Vantaan Omat Ovet-hanke Mielenterveyskuntoutujien asumispolku, jatkoasuminen ja kotiin vietävä tuki 2 dg- asiakkaat: ovat keskuudessamme ja on kasvava asiakasryhmä asumispalveluissa. Osmankäämintie 28;

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut

Lisätiedot