Skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa
|
|
- Tommi Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 tieteessä Matti Penttilä LT Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos ja Oulun yliopistollinen sairaala, Pauliina Juola LL Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos Jussi Seppälä LT, emba, ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, akuuttipsykiatrian vastuuyksikkö, Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos ja Oulun yliopistollinen sairaala, Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, kliininen opettaja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ja Turun yliopisto, lastenpsykiatria Tero Raiskila LL, työterveyshuollon ja psykiatrian erikoislääkäri, kliininen opettaja Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos ja Oulun yliopistollinen sairaala, Solja Niemelä psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos ja Lapin sairaanhoitopiiri, Erika Jääskeläinen dosentti, LT Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos ja Oulun Työterveys Skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa Skitsofrenian ennuste ei ole optimaalinen. Ennusteen parantaminen on mahdollista nykyisin käytössä olevin hoitomuodoin. Varhainen tunnistaminen ja aktiivinen sekä suunnitelmallinen hoito ja kuntoutus sairauden eri vaiheissa kohentavat ennustetta. Ennusteen parantaminen vaatii hyvää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Skitsofrenian elinaikainen taudinkuva on moni muotoinen ja kulku yksilöllinen. Toipuminen on mahdollista, ja noin 13,5 % skitsofreniaan sairastuvista toipuu kliinisesti ja so siaalisesti. Valitettavasti muutaman viime vuosikymmenen aikana skitsofreniasta toipuneiden määrä ei ole kasvanut (1) ja työkyvyn osalta ennuste on voinut jopa hieman heikentyä (2) liittyen mahdollisesti työelämän vaatimusten lisääntymiseen. Tässä katsauksessa skitsofrenian ennustetta käsitellään laaja-alaisesti erityisesti elämänaikaisen toimintakyvyn ja elämänlaadun näkökulmasta, huomioiden myös oirekuvan ennuste. Skitsofrenian huonoon ennusteeseen liittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi hoitamattoman ensipsykoosin pitkä kesto, hitaasti alkanut sairaus, varhainen sairastumisikä, huono hoito myöntyvyys, negatiivisoireinen taudinkuva, sairauden alkuvaiheen vaikea kulku, sukurasitus psy koosille, miessukupuoli ja naimattomuus (2,3,4,5,6). Psykoosilääkehoito vähentää psykoosi oireita, relapseja ja kokonaiskuolleisuutta skitsofreniassa (7), mutta viimeaikaiset tutkimukset korostavat lääkehoidon hyötyjen ja haittojen jatkuvan arvioinnin merkitystä. Tämän tavoitteena tulisi muun muassa olla mahdollisimman pienet tehokkaat annokset. Esimerkiksi bentsodiatsepiinien käyttö ja usean psykoosilääkkeen samanaikainen käyttö (8) sekä mahdollisesti myös psykoosilääkkeen hyvin pitkäaikainen yhtäjaksoinen käyttö (9,10) voivat liittyä huonompaan ennusteeseen vuosien seurannassa. Joitain viitteitä on myös yhteydestä pitkäaikaisen ja runsaan psykoosilääkityksen ja aivokadon (11) sekä kognition heikentymisen (12) välillä, mutta näiden kliininen merkitys on vielä epävarma ja syy-seuraus suhteesta on vasta vähän tieteellistä näyttöä. Yksittäisten riskitekijöiden osuus skitsofrenian kehittymisessä on pieni, eikä niiden avulla pystytä ennustamaan eikä ehkäisemään sairauden puhkeamista. Mahdollisia sairastumisen riskitekijöitä on tunnistettu liittyen raskautta edeltäviin vaiheisiin, raskaus- ja synnytysaikaan sekä lapsuuden ja nuoruuden kehitykseen (13,14,15,16). Myös useat skitsofre nian vaikeaan taudinkuvaan yhdistetyt tekijät, kuten miessukupuoli ja varhainen sairastumis ikä, ovat nykylääketieteen vaikutusalueen ulkopuolella (17,18). Koska skitsofrenian ehkäisy yksilötasolla ei ole vielä mahdollista, korostuu sairauden hoidon ja ennusteen parantamisen merkitys. Skitsofrenian varhainen tunnistaminen Ensimmäistä varsinaista psykoosijaksoa edeltävät usein prodromaali- eli ennakko-oireet (taulukko 1), jotka varsinaisen psykoosijakson lähestyessä usein vaikeutuvat ja pidentyvät kestoltaan (19). Jo prodromaalivaiheessa yksilön sosiaalinen, emotionaalinen ja kognitiivinen toimintakyky heikkenee, minkä vuoksi psykoosin varhainen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää (19). Psykoosin mahdollisimman varhaista tunnistamista on tutkittu laajasti viime vuosikymmeninä. Tutkimukset ovat paljastaneet haasteita psykoosiriskin toteamisessa ja sopivan hoitomuodon valinnassa riskiryhmälle. Psykoosiriskin arvioimisen haasteet johtanevat tulevaisuudessa esimerkiksi mahdollisesti alkavien mielialahäiriöiden huomioimiseen psykoosiriskiä arvioitaessa (20). Nykyisin riskiä arvioi 875
2 Kirjallisuutta 1 Jääskeläinen E ym. A systematic review and meta-analysis of recovery in schizophrenia. Schizophr Bull 2013;39: Jääskeläinen E ym. Skitsofrenian ennuste Suomessa. Suom Lääkäril 2010;65: Marshall M ym. Association between duration of untreated psychosis and outcome in cohorts of first-episode patients: a systematic review. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Juola P ym. Predictors of shortand long-term clinical outcome in schizophrenic psychosis the Northern Finland 1966 Birth Cohort study. Eur Psychiatry 2013;28: Käkelä J ym. Family history of psychosis and social, occupational and global outcome in schizophrenia: a meta-analysis. Acta Psychiatr Scand 2014;130: Penttilä M ym. Duration of untreated psychosis as predictor of long-term outcome in schizophrenia: systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2014;205: Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n työryhmä. Skitsofrenia. Käypä hoito - suositus (julkaistu ). 8 Tiihonen J ym. Polypharmacy with antipsychotics, antidepressants, or benzodiazepines and mortality in schizophrenia. Arch Gen Psychiatry 2012;69: Wunderink L ym. Recovery in remitted first-episode psychosis at 7 years of follow-up of an early dose reduction/discontinuation or maintenance treatment strategy: long-term follow-up of a 2-year randomized clinical trial. JAMA Psychiatry. 2013;70: Harrow M ym. Does treatment of schizophrenia with antipsychotic medications eliminate or reduce psychosis? A 20-year multifollow-up study. Psychol Med 2014;44: Veijola J ym. Longitudinal changes in total brain volume in schizophrenia: relation to symptom severity, cognition and antipsychotic medication. PLoS One. 2014; 9(7):e Husa AP ym. Lifetime use of antipsychotic medication and its relation to change of verbal learning and memory in midlife schizophrenia An observational 9-year follow-up study. Schizophr Res 2014;158: Bennedsen BE. Adverse pregnancy outcome in schizophrenic women: occurrence and risk factors. Schizophr Res 1998;33: Selten J-P ym. Psychotic illness after prenatal exposure to the 1953 Dutch Flood Disaster. Schizophr Res 1999;35: Cannon M ym. Obstetric complications and schizophrenia: historical and metaanalytic review. Am J Psychiatry 2002;159: Taulukko 1. Skitsofreenisen psykoosin ennakko-oireita. Mielialaan ja käytökseen liittyviä oireita: Masentuneisuus ja mielialojen vaihtelu Väkivaltaisuus, ärtyisyys Vetäytyminen ihmissuhteista Tapaturma-alttius, itsetuhoisuus Ruumiilliset oireet, kuten ruokahalun ja painon muutokset Unihäiriöt Ahdistuneisuus Energian ja motivaation puute Päihteiden lisääntynyt käyttö Huomattava toimintakyvyn lasku nuorilla, joilla suvussa psykoosisairauksia Psykoosin kaltaisia, mutta lievempiä ja lyhytkestoisempia oireita: Harha-aistimukset Epäluuloisuus Keskittymisvaikeudet, kognitiivisen tason heikentyminen Oudot ajatukset taessa varsin merkittävä osa (n. 70 %) riskiryhmästä ei sairastu seurannassa psykoosiin, minkä vuoksi psykoosin puhkeamista estämään käytettävien interventioiden yksi keskeinen piirre on vähäiset haitalliset vaikutukset, mukaan lukien mahdollinen leimautuvuus riskiryhmään kuuluvaksi (21). Perusterveydenhuollossa erityisesti nuorten parissa työskentelevillä on hyvät mahdollisuudet tunnistaa psykoosiriskissä olevat, mutta tämä edellyttää panostusta koulutukseen: riittävää asiantuntemusta ja laajasti jo käytössä olevien kyselyiden ja haastatteluiden käyttöönottoa (taulukko 2). Tämän hetken tutkimustiedon valossa psykoosiriskissä olevien hoitomuodoksi suositellaan ensisijaisesti psykososiaalisia tukimuotoja, kuten psykoterapiaa (22). Kun oireet täyttävät psykoosin kriteerit, tulee psykososiaaliseen hoitoon yhdistää myös lääkehoito yleensä erikoissairaanhoidossa toteutuvan asianmukaisen tutkimisen ja diagnostisen arvion jälkeen. Psykoosin alkamisen jälkeen mahdollisimman varhainen hoito on tärkeää, sillä hoitamattoman ensipsykoosin kestolla on todettu olevan merkitystä skitsofre nian ennusteen kannalta vuosienkin seurannassa (6). Varhaisessa vaiheessa psykoosin hoidossa on mahdollista vaikuttaa niin hoitamattoman ensipsykoosin kestoon, hoitomyöntyvyyteen kuin sairauden alkuvaiheen kulkuun (23). Hoitamattoman ensipsykoosin keston lyhentäminen on todettu haasteelliseksi, mutta mahdolliseksi (23). Hoidon ja kuntoutuksen merkitys pitkäaikaisennusteelle Skitsofrenian Käypä hoito- suosituksen mukaisesti hoidossa keskeisiä ovat 1) psykoosilääkitys, jossa pyritään pienimpään tehokkaaseen annokseen ja haittavaikutusten minimoimiseen, 2) psykoedukaatio (koko perheen koulutuksellinen terapia, 3) spesifit psyko tera peuttiset hoidot (esim. kognitiivinen käyttäytymisterapia ja kognitiivinen kuntoutus), 4) työkuntoutus ja tuettu työllistyminen ja 5) ymmärtävä, luottamuksellinen ja pitkäkestoinen hoitosuhde (7,24,25). Erityisesti psykoosi lääkehoidon ja usean psykososiaalisen hoidon integroiminen on ennusteen kannalta tärkeää (7,26). Avohoitopainotteista (7,27) hoitoa suositellaan. Käypä hoito -suositusten seuraaminen helpottaa kliinikon työtä ja turvaa potilaan oikeuden hyvään hoitoon. Amerikkalaisessa tutkimuksessa kansallisen lääkehoitosuosituksen noudattaminen vähensi skitsofreniapotilaiden kuolleisuutta (28). Skitso freniapotilaan hoidon jatkuvuuden turvaaminen tuottaa terveydenhuollolle haasteita esimerkiksi hoitohen kilökunnan vaihtuvuuden vuoksi. Erityisesti ensipsykoosin varhaiseen ja riittävään hoitoon tulee panostaa, sillä huono toipuminen ensipsykoosista liittyy skitsofrenian huonompaan pitkäaikaisennusteeseen. Skitsofreniaa sairastavien työkyky Työkyvyllä tarkoitetaan toimintakyvyn ja työn vaatimusten tasapainoista suhdetta tai laajemmin yksilön ja työympäristön muodostaman järjestelmän toimivaa ominaisuutta. Suomalaisessa aineistossa noin neljä viidestä skitsofre niaa sairastavista henkilöistä oli eläkkeellä ja vain 7 % kävi työssä (29). Euroopan maissa skitsofreniaa sairastavien työllisyysaste on % (30). Työelämästä syrjäytyminen on yksilön kannalta merkittävä menetys. Psykoosisairauksiin liittyvä 876
3 tieteessä Taulukko 2. Psykoosiriskin ja psykoosin tunnistamisen menetelmiä. Menetelmä PROD-seula SIPS-haastattelu (Structured interview for prodromal symptoms) CAARMS-haastattelu (Comprehensive assessment of at-risk mental states) PANSS-haastattelu (Positive and negative syndrome scale) BPRS (Brief psychiatric rating scale) 16 McGrath JJ ym. Comprehensive assessment of parental age and psychiatric disorders. JAMA Psychiatry 2014;71: Suvisaari JM ym. Age at onset and outcome in schizophrenia are related to the degree of familial loading. Br J Psychiatry 1998;173: Schennach-Wolff R ym. Influencing factors and predictors of early improvement in the acute treatment of schizophrenia and schizophrenia spectrum disorder. J Psychiatr Res. 2011;45: Larson MK ym. Early signs, diagnosis and therapeutics of the prodromal phase of schizophrenia and related psychotic disorders. Expert Rev Neurother 2010;10: Fusar-Poli P1 ym. Lessons learned from the psychosis high-risk state: towards a general staging model of prodromal intervention. Psychol Med 2014;44: Laajasalo T ym. Psykoosin riskioireet nuorilla. Duodecim 2010;126: Stafford MR ym. Early interventions to prevent psychosis: systematic review and metaanalysis. BMJ 2013;346:f Marshall M, Rathbone J. Early intervention for psychosis. Cochrane Database Syst Rev 2011;15:CD Tuulio-Henriksson A. Kognitiiviset toiminnot vaikeissa psykoottisissa häiriöissä. Duodecim 2014;130: Niemeyer H ym. Publication bias in meta-analyses of the efficacy of psychotherapeutic interventions for schizophrenia. Schizophr Res 2012;138: Valencia M ym. The beneficial effects of combining pharmacological and psychosocial treatment on remission and functional outcome in outpatients with schizophrenia. J Psychiatr Res 2013;47: Käyttötarkoitus Psykoosin ennakko-oireiden tunnistaminen Psykoosiriskin arviointi Psykoosiriskin arviointi Psykoosioireiden vaikeusasteen määrittäminen Psykoosioireiden vaikeusasteen määrittäminen kognitiivisen toiminta kyvyn aleneminen (24,31) on merkittävää työkyvyn kannalta usein yhdessä somaattisten sairauk sien vaikutusten kanssa. Kognitiivisella kuntoutuksella voi olla merkitystä psykiatrisen potilaiden toimintakyvyn parantamisessa (24,32,33). Työelämässä olevat psykoosisairauksia sairastavat henkilöt ovat työterveyshuollon piirissä. Työpaikan ja työterveyshuollon yhteisin toimenpitein on mahdollista seurata tilannetta ja mukauttaa tarvittaessa mahdollisuuksien mukaan työolosuhteita. Ammatilliset kuntoutustoimenpiteet ja tuetun työllistämisen toimenpiteet ovat psykoosiin sairastuneiden henkilöiden käytettävissä. Ammatillisessa kuntoutuksessa edetään hitaasti osapäiväisen työn kautta helpoista työtehtävistä vaikeampiin ja tarvittaessa tarjotaan väliin koulutusta tai vapaaehtoistyötä. Tuetun työllistymisen menetelmällä pyritään kuntoutujan kiinnostuksen mukaisen työpaikan nopeaan, yksilöllisesti suunniteltuun etsimiseen ja tarvittavan koulutuksen tarjoamiseen työpaikalla. Tuettu työllistyminen sisältää ammatillista kuntoutusta koko työsuhteen ajan ja monipuolista neuvontaa, opetusta ja ohjausta, jota kuntoutuja tarvitsee pitääkseen työpaikkansa (34). Lähtökohtana on työtaitojen ja valmiuksien hankkiminen työpaikalla työhönvalmentajan tuen avulla. Skitsofreniaa sairastavien ammatillinen kuntoutuminen on mahdollista ja tuen avulla he ovat pystyneet palaamaan tai siirtymään työelämään (35,36). Somaattiset sairaudet ja itsemurhien ehkäisy Skitsofreniaan liittyy 2 3 kertaa korkeampi kuolleisuus normaaliväestöön verrattuna (37,38), minkä vuoksi heidän ennustettu elinaikansa on vuotta muita lyhyempi (39). Ero kuolleisuudessa skitsofreniaa sairastavien ja normaaliväestön välillä on saattanut jopa kasvaa viime vuosikymmenien aikana (40). Pohjoismaissa ero muuhun väestöön on kuitenkin kaventunut (41). Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa todettiin työkyvyttömyyseläkkeen olleen yhteydessä vähentyneeseen kuolleisuuteen (42). Vaikkakin itsemurhariski on skitsofreniassa liki 13 kertaa normaaliväestöä suurempi ja tapa turmariski suurentunut, luonnolliset kuolinsyyt selittävät suuremman osan eliniän laskusta (43). Skitsofreniaa sairastavien lyhentynyt elinaikaennuste selittyy useilla tekijöillä. Näihin lukeutuvat suhteellisen yleiset epäterveelliset elintavat ruokailun ja vähäisen liikunnan osalta sekä tupakointi ja alkoholin käyttö. Toisaalta antipsykootit voivat aiheuttaa painonnousua, lisätä diabeteksen riskiä ja vaikuttaa epäedullisesti rasva-arvoihin. Lisäksi monet somaattiset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes ja erilaiset syövät, ovat skitsofreniaa sairastavilla yleisempiä, ja ne myös todetaan myöhemmin ja hoidetaan heikom min normaaliväestöön verrattuna (39,44,45). Parantamalla skitsofreniaan liittyvien somaattisten sairauksien toteamista ja hoitoa voidaan vaikuttaa myönteisesti skitsofreniaa sairastavien ennusteeseen (45). Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä ja integraatiota tulee kehittää ja varmistaa hoitoketjujen toimivuus. Hoitavien henkilöiden tulee olla erityisen aktiivisia ja varmistaa seurannan jatkuvuus, jotta voidaan huolehtia skitsofreniaa sairastavien asianmukaisen somaattisen hoidon ja seurannan toteutumisesta. Palvelukodeilla on tärkeä rooli skitsofre niaan sairastuneiden ennusteen parantamisessa, sillä psykiatristen sairaan sijojen vähennyttyä palveluasumisen piirissä olevien skitsofreniaa sairastavien määrä on lisääntynyt (46). Yksityiskohtaisemmin tutkimus- ja hoitolinjauksia on kuvattu tämän teemanumeron muissa artikkeleissa (Saari ym., Koponen ym.). 877
4 27 Kiviniemi M ym. The characteristics and outcomes of hospitalised and outpatient-treated first-onset schizophrenia patients: a 5-year register linkage study. Int J Clin Pract 2013;67: Cullen BA ym. Guideline-concordant antipsychotic use and mortality in schizophrenia. Schizophr Bull 2013;39: Perälä J ym. Geographic variation and sociodemographic characteristics of psychotic disorders in Finland. Schizophr Res 2008;106: Marwaha S, Johnson S. Schizophrenia and employment a review. Soc psychiatry psychiatr epidemiol 2004;39: Bora E ym. Cognitive functioning in schizophrenia, schizoaffective disorder and affective psychoses: meta-analytic study. Br J Psychiatry 2009;195: Wykes T ym. A meta-analysis of cognitive remediation for schizophrenia: methodology and effect sizes. Am J Psychiatry 2011;168: Anaya C ym. A systematic review of cognitive remediation for schizo-affective and affective disorders. J Affect Disord 2012;142: Drake RE ym. Research on the individual placement and support model of supported employment. Psychiatr Q 1999;70: Sailas E ym. Työ tekijäänsä kiittää tuettu työllistyminen osana skitsofreniapotilaiden kuntoutumista. Duodecim 2007;123: Matheson SL ym. How much do we know about schizophrenia and how well do we know it? Evidence from the Schizophrenia Library. Psychol Med 2014;44: Bushe CJ ym. Mortality in schizophrenia: a measurable clinical endpoint. J Psychopharmacol 2010;24(suppl): Laursen TM ym. Excess early mortality in schizophrenia. Annu Rev Clin Psychol 2014;10: Laursen TM ym. Life expectancy and cardiovascular mortality in persons with schizophrenia. Curr Opin Psychiatry 2012;25: Saha S ym. A systematic view of mortality in schizophrenia: Is the differential mortality gap worsening over time? Arch Gen Psychiatry 2007;64: Wahlbeck K ym. Outcomes of Nordic mental health systems: life expectancy of patients with mental disorders. Br J Psychiatry 2011;199: Kiviniemi M, Suvisaari J, Pirkola S ym. Five-year follow-up study of disability pension rates in firstonset schizophrenia with special focus on regional differences and mortality. Gen Hosp Psychiatry 2011;33: Munk Laursen T ym. Excess early mortality in schizophrenia. Annu Rev Clin Psychol 2014;10: De Hert M ym. Metabolic syndrome in people with schizophrenia: a review. World Psychiatry 2009;8: Myös itsemurhien ehkäisy on tärkeää pyrittäessä vähentämään skitsofreniaan liittyvää kuolleisuutta (39). Skitsofreniaan sairastuneet ovat suurimmassa itsemurhariskissä sairauden alkuvaiheessa ja riskiä lisäävät mm. mielialaoireet, päihdeongelmat, huono hoitoon sitoutuminen ja psykoottisuus. Muita yleisiä itsemurhariskiä lisääviä tekijöitä ovat miessukupuoli, yksin asuminen ja aiemmat itsemurhayritykset. Skitsofreniaa sairastavien itsemurhariskin arviointiin kliinisessä työssä on kehitetty mittareita (47). Skitsofrenia ja päihdeongelmat Skitsofreniaa sairastavilla henkilöillä on normaaliväestöä useammin päihdeongelmia. Erityisesti tupakointi ja nikotiiniriippuvuus ovat yleisiä (75 % skitsofreniapotilaista vs. 20 % yleisväestöstä tupakoi päivittäin). Runsas tupakointi pienentää useiden antipsykoottien pitoisuuksia indusoimalla CYP1A2-entsyymiä, millä voi olla merkitystä skitsofrenian taudinkulkuun tupakointiin liittyvien terveyshaittojen lisäksi. Mahdollisuuksia tupakasta vieroitukseen tulisi olla tarjolla myös skitso freniaa sairastaville. Bupropioni vaikuttaisi olevan nikotiinikorvaushoitoa tehokkaampi skitsofreniapotilaan tupakasta vieroituksessa (48,49). Päihdeongelma heikentää merkittävästi skitso freniapotilaan ennustetta: huono hoitomyöntyvyys, itsemurhat, väkivaltaisuus ja psykoosi relapsit ovat tässä potilasryhmässä muita yleisempiä. Kannabiksen ja mahdollisesti myös stimulanttien käyttö näyttäisi lisäävän psykoosiin ja myös skitsofreniaan sairastumisen riskiä (50,51). Riski vaikuttaisi olevan sitä suurempi, mitä nuorempana käyttö aloitetaan, mitä enemmän kannabista käytetään ja mitä suurempi on sukurasitus psykoosisai rauksien osalta (52). Kannabiksen käytön vähentäminen näyttäisi kohentavan skitsofre niaa sairastavan toimintakykyä ja vähentävän ahdistuneisuutta, mutta tämän vaikutuksista psykoosioireisiin ei toistaiseksi ole vahvaa näyttöä (53). Kliinisen kokemuksen perusteella käytön vähentäminen edistää psykoosin hoidon toteutumista ja voi vaikuttaa epäsuorasti oireiden lievittymiseen. Vakuuttavaa näyttöä minkään tietyn psykososiaalisen intervention vaikuttavuudesta päihdeongelmaisen psykoosipotilaan hoidossa ei toistaiseksi ole (54), mutta toimivissa hoitomalleissa huo mioidaan muutosvaihemallin mukaiset hoidon tavoitteet ja niissä on myös motivoivia ja palkitsevia elementtejä. Skitsofrenian ennuste vanhuusiässä Ikääntymisen myötä skitsofrenian aktiiviset oireet yleensä vähenevät ja keskeiseksi tulee muun fyysisen ja psyykkisen terveyden aktiivinen ja hyvä seuranta sekä hoito. Myös pitkäaikaiseen lääkitykseen ja muuhun hoitoon liittyvät kielteiset vaikutukset on hyvä huomioida taudin eri vaiheissa. Aktiivisen psykoosisairauden hiipuessa on keskeistä lääkityksen hyötyjen arvioiminen suhteessa haittoihin. Tältä osin säännöllinen seuranta anamneesin ja kliinisen tutkimuksen avulla on verikokeiden seurannan lisäksi tarpeellista. Viimeistään tässä vaiheessa tulisi pyrkiä eroon usean antipsykootin samanaikaisesta käytöstä huo mioiden näihin lääkityksiin liittyvät antikolinergiset vaikutukset sekä pyrkiä pienimpään tehokkaaseen antipsykoottien annokseen (7). Somaattisten sairauksien aktiivisen seurannan ja hoidon merkitys korostuu skitsofreniaa sairastavilla keskimäärin varhaisemmassa vaiheessa kuin yleisväestössä. Miten ennustetta voidaan parantaa? Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä näiden yhteistyöllä on paljon tehtävissä skitsofrenian ennusteen parantamiseksi (taulukko 3). Hyvällä raskaudenaikaisella seurannalla ja neuvolatyöllä voidaan vaikuttaa moniin skitsofrenian riskitekijöihin ja mahdollisesti vähentää skitsofreniaan sairastumista väestötasolla. Myös somaattisten sairauk sien ennaltaehkäisyssä perusterveydenhuollossa tehtävällä työllä on keskeinen merkitys. Terveyskeskuksen ja yleislääkärin rooli skitsofrenian hoidossa todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa. Perusterveydenhuoltoon kuuluvat nyt psykoosin varhainen toteaminen ja epäily, psykoosin ensiapu ja hoitoon lähettäminen, skitsofrenian relapsien ja hoitoresistenssin toteaminen ja ensiapu, skitsofrenia potilaan somaattisten sairauksien diagnostiikka ja hoito, omaisten tukeminen sekä tasaisessa vaiheessa olevien potilaiden ja ikääntyneiden seuranta ja hoito. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sujuvalla yhteistyöllä on haasteista huo 878
5 tieteessä Taulukko 3. Keinoja, joilla yleislääkärit ja psykiatrit voivat parantaa skitsofrenian ennustetta. 1. PSYKOOSIN VARHAISEEN TUNNISTAMISEEN JA NOPEAAN JA RIITTÄVÄÄN HOITOON PANOSTAMINEN Erikoissairaanhoidossa: Varhaisen tunnistamisen kehittäminen, kouluttautuminen, apuvälineiden, esimerkiksi PROD-seulan käyttöönotto Yhteistyön kehittäminen erityisesti neuvola- ja koululääkäreiden sekä opiskelijaterveydenhuollon välillä Hoidon sujuvan siirron edistäminen perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon Psykoosin varhaisen tunnistamisen kehittäminen, kouluttautuminen, erikoissairaanhoidon tulisi myös kouluttaa perusterveydenhuollon toimijoita 2. RELAPSIEN JA KRIISIEN NOPEA JA TEHOKAS TUNNISTAMINEN JA NIIHIN REAGOINTI Erikoissairaanhoidossa Relapsien tunnistaminen, erikoissairaanhoidon konsultoiminen ja tarvittaessa lähettäminen erikoissairaanhoitoon Itsemurhavaaran epäily ja tunnistaminen ja arviointi erikoissairaanhoitoa konsultoiden, tarvittaessa sairaalahoitoon lähettäminen Hoidon aloituksen järjestäminen mahdollisimman sujuvasti ja potilasta kunnioittavasti (esim. hoitotahto) sairauden pahenemisvaiheissa Itsemurhariskin pienentäminen monipuolisella ja riittävällä avohoidolla 3. HOITOMYÖNTYVYYDEN JA HOITOON SITOUTUMISEN PARANTAMINEN TOIVOA YLLÄPITÄMÄLLÄ Mahdollisimman varhain yksilölliseen hoitosuunnitelmaan yhteistyössä pyrkien Perheen mukaanotto potilaan luvalla, lasten huomioiminen Pitkäaikainen pysyvä hoitosuhde Kiireettömät ja rauhalliset vastaanotot 4. HOITOSUUNNITELMAN PÄIVITYS, TEHOKAS MUTTA HARKITTU HOITO Hoidon toteuttaminen hoitosuunnitelman mukaisesti, tarvittaessa erikoissairaanhoitoa konsultoiden Vähintään vuosittaiset hoitosuunnitelman tarkistukset (Saari ym. tässä numerossa) Mittarit apuna arvioinnissa, esimerkiksi SOFAS, JES, BDI Lääkehoidon hyötyjen ja haittojen säännöllinen tarkistus Erikoissairaanhoidossa: Kirjattu hoitosuunnitelma, jonka pohjana potilaan kliininen tutkimus Hoidon toteuttaminen hoitosuunnitelman mukaisesti Vähintään vuosittaiset hoitosuunnitelman tarkistukset Mittarit apuna arvioinnissa: PANSS tai BPRS, SOFAS, JES, BDI 5. SOMAATTISEN VOINNIN SEURANTA, SOMAATTISTEN SAIRAUKSIEN ASIANMUKAINEN HOITO Erikoissairaanhoidossa: Erityistä huomiota skitsofreniaa sairastavien somaattisen voinnin seurantaan, sairauksien tunnistamiseen ja aktiiviseen hoitoon Lääkityksen haittavaikutusten seuranta ja minimointi hoidon edetessä Päihteiden käytön seuranta ja interventiot myös tupakoinnin osalta hoidon eri vaiheissa Antipsykoottien metabolisten haittojen minimointi ja näihin puuttuminen lääkityksen alkuvaiheessa Tiedottaminen potilaalle mahdollisista haitoista Somaattisen voinnin seuranta 45 Munk Laursen T ym. Chronic somatic comorbidity and excess mortality due to natural causes in persons with schizophrenia or bipolar affective disorder. PLoS One 2011;6:e limatta mahdollista parantaa skitsofre nian ennustetta. Esimerkiksi varhaisessa tunnistamisessa perusterveydenhuolto on keskeisessä roolissa ja hoitoketju tulisi suunnitella psykoosi potilaiden hoidon haasteet huomioiden, jotta hoidon jatkuvuus ei vaarantuisi järjestelmästä johtuvista syistä. Tärkeää on myös muistaa, että skitsofreniaa sairastavien omat tavoitteet ja toiveet ennusteen osalta voivat erota hoitavien henkilöiden tavoitteista ja esimerkiksi elämänlaatuun ja onnellisuuteen liittyvän tutkimustiedon perusteella ensi psykoosia sai 879
6 46 Moring J ym. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Toimeenpanosta käytäntöön Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos; Raportti 6/ Taiminen T ym. The Schizophrenia Suicide Risk Scale (SSRS): development and initial validation. Schizophr Res 2001;47: Tsoi DT ym. Interventions for smoking cessation and reduction in individuals with schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2013;CD Niemelä S. Päihdepsykiatrisen potilaan lääkehoito. Duodecim 2013;129: Niemi-Pynttäri JA ym. Substanceinduced psychoses converting into schizophrenia: a registerbased study of 18,478 Finnish inpatient cases. J Clin Psychiatry. 2013;74:e Sara GE ym. The impact of cannabis and stimulant disorders on diagnostic stability in psychosis. J Clin Psychiatry. 2014;75: Valmaggia LR ym. Cannabis use and transition to psychosis in people at ultra-high risk. Psychol Med 2014;44: Barrowclough C ym. The impact of Cannabis use on clinical outcomes in recent onset psychosis. Schizophr Bull 2014;doi: / schbul/sbu Hunt GE ym. Psychosocial interventions for people with both severe mental illness and substance misuse. Cochrane Database Syst Rev 2013;10:CD Agid O ym. Happiness in firstepisode schizophrenia. Schizophr Res 2012;141: Palmer BW ym. Wellness within illness: happiness in schizophrenia. Schizophr Res 2014;159: rastavat ovat yhtä onnellisia kuin verrokkiryhmän henkilöt. Heidän onnelli suutensa ei riipu niinkään oireista tai neuro psykologista puutoksista, vaan toimintakyvystä. Skitsofre niaa sairastavat henkilöt hyötyvätkin toimintakyvyn ylläpitämisestä ja heille tulisi tarjota mahdollisuuksia aktiiviseen osallistumiseen ja toisten ihmisten auttamiseen (55,56). n sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Matti Penttilä: apuraha ( Lundbeck), luentopalkkiot (Lilly). Pauliina Juola: ei sidonnaisuuksia. Jussi Seppälä: korvaus käsi kirjoituksen valmistelusta ( Duodecim), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Janssen-Cilag, Lundbeck). Matti Kaivosoja: ei sidonnaisuuksia. Tero Raiskila: apuraha (Suomen Psykiatriyhdistys), luentopalkkiot (Duodecim). Solja Niemelä: konsultointipalkkiot (Lundbeck, Janssen), luentopalkkiot (Lundbeck, Janssen, Orion Pharma, Professio Finland, Evopro), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Lundbeck, Janssen). Erika Jääskeläinen: apurahat (Sigrid Juseliuksen säätiö, Suomen Akatemia, Brain & Behavior Research Foundation, Pohjois- Suomen terveyden huollon tukisäätiö, Euroopan unioni). English summary > in english How can we improve the outcome of schizophrenia in primary and specialized health care? 880
7 english summary tieteessä Matti Penttilä M.D., Psychiatrist Institute of Clinical Medicine, University of Oulu and Oulu University Hospital Pauliina Juola Jussi Seppälä Matti Kaivosoja Tero Raiskila Solja Niemelä Erika Jääskeläinen How can we improve the outcome of schizophrenia in primary and specialized health care? The general outcome of schizophrenia has not improved, although some individuals recover. Several factors such as young onset age and insidious mode of onset are known to be associated with poor outcome in schizophrenia, but we are unable to modify these factors at the individual level. Antipsychotic medication is the first line treatment of schizophrenia at the moment, but excessive use of medication is not recommended. A long duration of untreated psychosis is associated with a poor long-term outcome, and thus early intervention is one way to improve outcomes in schizophrenia. Active treatment includes use of antipsychotics, psychoeducation, psychosocial treatments, supported employment and long-lasting relationships with healthcare professionals. Generally poor occupational functioning in subjects with schizophrenia can be improved by active and versatile rehabilitation. Follow-up of somatic health and support and guidance towards a healthy lifestyle are essential in decreasing somatic comorbidity that is partly due to metabolic side-effects of antipsychotics. It is possible to decrease suicidal behaviour and mortality by detecting those at increased risk. Active treatment of relatively common substance use disorders in subjects with schizophrenia improves outcome in general. At later stages of life the importance of active treatment of somatic illnesses becomes greater. It is possible to improve outcomes in schizophrenia with well organized collaboration between primary care and specialized care. It is likely that, in the future, the role of primary care in the treatment of schizophrenia will increase. The significance of providing hope and improving quality of life needs to be emphasized during the different phases of treatment. 880a
Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
LisätiedotPsykoosilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö skitsofreenisissa psykooseissa
Psykoosilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö skitsofreenisissa psykooseissa Jani Moilanen LL, erikoistuva lääkäri (psykiatria) Oulun yliopisto ja OYS Matti Isohanni professori (emeritus) Oulun yliopisto ja OYS
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotPsykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin
Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa
LisätiedotPsykoosien hoito terveyskeskuksessa
Katsaus tieteessä Kaisa Saari LT, psykiatrian erikoislääkäri Kempeleen terveyskeskus/ mielenterveysneuvola kaisa.saari@kempele.fi Tero Raiskila LL, työterveyshuollon ja psykiatrian erikoislääkäri Oulun
LisätiedotMitä elämäntyytyväisyysakkunasta
Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina
LisätiedotOpioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?
Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotNuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.
Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija, PsL Työterveyslaitos 14.9.2017 2 1 14.9.2017 3 2 500
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotMiten skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa?
Miten skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa? Jukka Kärkkäinen LT, psykiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, THL 22.11.2017 MIELENTERVEYSMESSUT WANHA SATAMA, HELSINKI Skitsofrenia yleistä (1) Yksi tärkeimmistä
LisätiedotOmaisen hyvinvointi tutkimusten valossa
Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.
LisätiedotIäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta
Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotTukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti
ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotPsykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto
Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit
LisätiedotPsykoosiriskissä olevien nuorten ja nuorten psykoottisten häiriöiden psykoterapeuttiset hoitomuodot
Tieteessä katsaus Vera Gergov PsM Helsingin yliopisto ja HUS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria vera.gergov@hus.fi Klaus Ranta LT, dosentti Helsingin yliopisto ja HUS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria
LisätiedotIkääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän
Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden toimintakykyä? Ihmiset toivovat elävänsä pitkään ja toimintakykyisinä hyötyvanhuus Pitkäikäisyys
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotKerronpa tuoreen esimerkin
Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotMitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto
Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotNäkyykö kuntouttava työote RAIsta?
Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky
LisätiedotSKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUS JA TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET
KATSAUS ANNAMARI TUULIO-HENRIKSSON SKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUS JA TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET Johdanto Skitsofrenia on vakava mielenterveyden häiriö, joka on väestössä suhteellisen yleinen. Noin
LisätiedotMiten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila,
Miten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila, aarno.a.laitila@jyu.fi Lähisuhdeväkivalta ja sen ehkäisy Erilaisissa muodoissa toteutuva väkivalta, joka tapahtuu
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotPSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?
PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto
LisätiedotESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis)
4.11.2014 LÄHDE: Cannabis sativa -hamppukasvi - Yleisimmin käytetty huumausaine ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana
LisätiedotPsykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009
Psykoosien farmakologinen hoito Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Keskeinen sanoma Skitsofrenia on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella
LisätiedotPOTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ
POTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ Anneli Pitkänen, TtT, ylihoitaja Psykiatrisen hoidon tutkintotoimikunnan kehittämispäivä Kuopio, 30.9.2011 MIELENTERVEYSHÄIRIÖ Mielenterveyteen
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotMuistisairaan hoitomallia etsimässä
Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3
LisätiedotEettinen päätöksenteko ja. potilaan näkökulma
Eettinen päätöksenteko ja 1 potilaan näkökulma osastoryhmän päällikkö,ylihoitaja TtT Päivi Soininen Esitys perustuu väitöstutkimukseen Coercion, Perceived care and Qualtity of life among Patients in Psychiatric
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA
YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA LAURI KUOSMANEN, DOSENTTI, YHTEISTYÖKOORDINAATTORI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, HYKS PSYKIATRIA JA VANTAAN KAUPUNKI KIITOS! TILANNE
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen
Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen Taina Leinonen 1, Eira Viikari-Juntura 1, Kirsti Husgafvel-Pursiainen 1, Pirjo Juvonen-Posti 1, Mikko Laaksonen 2, Svetlana Solovieva 1 1 Työterveyslaitos
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotToiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS
Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotKokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.
Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population
LisätiedotRyhmäpsykoedukaation vaikuttavuus skitsofrenian hoidossa. PsM, tutkija Kati Aho-Mustonen Psykologian oppiaine Joensuun yliopisto 2009
Ryhmäpsykoedukaation vaikuttavuus skitsofrenian hoidossa PsM, tutkija Kati Aho-Mustonen Psykologian oppiaine Joensuun yliopisto 2009 Skitsofrenian käypä hoito 1.1.2008 Suomen Psykiatriyhdistus Psykoedukaatio
LisätiedotNäkökulmia toiminnan uudistamiseen
Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotÖppenvårdens problem är mobila team lösningen?
Tiedosta hyvinvointia 1 Öppenvårdens problem är mobila team lösningen? Prof. Kristian Wahlbeck Stakes, Gruppen för mental hälsa Helsingfors universitet, Psykiatriska kliniken Sosiaali ja terveysalan tutkimus
LisätiedotMitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp
Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotFysioterapian vaiku0avauus
Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotPalkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät
Palkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät 8.3.2019 JARNO HEINO, PSYNAPSI OY PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS Sidonnaisuudet Psynapsi Oy: Salon
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotMielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala
Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset
LisätiedotVakaviin mielenterveyshäiriöihin sairastuneiden fyysisten terveysongelmien riskitekijät
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 42 2019 Vakaviin mielenterveyshäiriöihin sairastuneiden fyysisten terveysongelmien Päälöydökset Fyysiset terveysongelmat ja niihin liittyvä ennenaikainen kuolleisuus ovat yleisiä
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotSairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri
Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri TYÖNJAKO Missä tules-potilaita tutkitaan ja hoidetaan? 1. Perusterveydenhuolto
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotPäihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012
Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
Lisätiedoterikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS
erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS Anita Puustjärvi 31.10.2018 1 tutkimusprosessi lastenpsykiatrialla lähetteen käsittely
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotTyöikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja
Toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaverkosto: Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja mittarit Ari Kaukiainen Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä / TOIMIA Ylilääkäri,
Lisätiedot