Skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa"

Transkriptio

1 tieteessä Matti Penttilä LT Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos ja Oulun yliopistollinen sairaala, Pauliina Juola LL Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos Jussi Seppälä LT, emba, ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, akuuttipsykiatrian vastuuyksikkö, Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos ja Oulun yliopistollinen sairaala, Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, kliininen opettaja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ja Turun yliopisto, lastenpsykiatria Tero Raiskila LL, työterveyshuollon ja psykiatrian erikoislääkäri, kliininen opettaja Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos ja Oulun yliopistollinen sairaala, Solja Niemelä psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos ja Lapin sairaanhoitopiiri, Erika Jääskeläinen dosentti, LT Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos ja Oulun Työterveys Skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa Skitsofrenian ennuste ei ole optimaalinen. Ennusteen parantaminen on mahdollista nykyisin käytössä olevin hoitomuodoin. Varhainen tunnistaminen ja aktiivinen sekä suunnitelmallinen hoito ja kuntoutus sairauden eri vaiheissa kohentavat ennustetta. Ennusteen parantaminen vaatii hyvää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Skitsofrenian elinaikainen taudinkuva on moni muotoinen ja kulku yksilöllinen. Toipuminen on mahdollista, ja noin 13,5 % skitsofreniaan sairastuvista toipuu kliinisesti ja so siaalisesti. Valitettavasti muutaman viime vuosikymmenen aikana skitsofreniasta toipuneiden määrä ei ole kasvanut (1) ja työkyvyn osalta ennuste on voinut jopa hieman heikentyä (2) liittyen mahdollisesti työelämän vaatimusten lisääntymiseen. Tässä katsauksessa skitsofrenian ennustetta käsitellään laaja-alaisesti erityisesti elämänaikaisen toimintakyvyn ja elämänlaadun näkökulmasta, huomioiden myös oirekuvan ennuste. Skitsofrenian huonoon ennusteeseen liittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi hoitamattoman ensipsykoosin pitkä kesto, hitaasti alkanut sairaus, varhainen sairastumisikä, huono hoito myöntyvyys, negatiivisoireinen taudinkuva, sairauden alkuvaiheen vaikea kulku, sukurasitus psy koosille, miessukupuoli ja naimattomuus (2,3,4,5,6). Psykoosilääkehoito vähentää psykoosi oireita, relapseja ja kokonaiskuolleisuutta skitsofreniassa (7), mutta viimeaikaiset tutkimukset korostavat lääkehoidon hyötyjen ja haittojen jatkuvan arvioinnin merkitystä. Tämän tavoitteena tulisi muun muassa olla mahdollisimman pienet tehokkaat annokset. Esimerkiksi bentsodiatsepiinien käyttö ja usean psykoosilääkkeen samanaikainen käyttö (8) sekä mahdollisesti myös psykoosilääkkeen hyvin pitkäaikainen yhtäjaksoinen käyttö (9,10) voivat liittyä huonompaan ennusteeseen vuosien seurannassa. Joitain viitteitä on myös yhteydestä pitkäaikaisen ja runsaan psykoosilääkityksen ja aivokadon (11) sekä kognition heikentymisen (12) välillä, mutta näiden kliininen merkitys on vielä epävarma ja syy-seuraus suhteesta on vasta vähän tieteellistä näyttöä. Yksittäisten riskitekijöiden osuus skitsofrenian kehittymisessä on pieni, eikä niiden avulla pystytä ennustamaan eikä ehkäisemään sairauden puhkeamista. Mahdollisia sairastumisen riskitekijöitä on tunnistettu liittyen raskautta edeltäviin vaiheisiin, raskaus- ja synnytysaikaan sekä lapsuuden ja nuoruuden kehitykseen (13,14,15,16). Myös useat skitsofre nian vaikeaan taudinkuvaan yhdistetyt tekijät, kuten miessukupuoli ja varhainen sairastumis ikä, ovat nykylääketieteen vaikutusalueen ulkopuolella (17,18). Koska skitsofrenian ehkäisy yksilötasolla ei ole vielä mahdollista, korostuu sairauden hoidon ja ennusteen parantamisen merkitys. Skitsofrenian varhainen tunnistaminen Ensimmäistä varsinaista psykoosijaksoa edeltävät usein prodromaali- eli ennakko-oireet (taulukko 1), jotka varsinaisen psykoosijakson lähestyessä usein vaikeutuvat ja pidentyvät kestoltaan (19). Jo prodromaalivaiheessa yksilön sosiaalinen, emotionaalinen ja kognitiivinen toimintakyky heikkenee, minkä vuoksi psykoosin varhainen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää (19). Psykoosin mahdollisimman varhaista tunnistamista on tutkittu laajasti viime vuosikymmeninä. Tutkimukset ovat paljastaneet haasteita psykoosiriskin toteamisessa ja sopivan hoitomuodon valinnassa riskiryhmälle. Psykoosiriskin arvioimisen haasteet johtanevat tulevaisuudessa esimerkiksi mahdollisesti alkavien mielialahäiriöiden huomioimiseen psykoosiriskiä arvioitaessa (20). Nykyisin riskiä arvioi 875

2 Kirjallisuutta 1 Jääskeläinen E ym. A systematic review and meta-analysis of recovery in schizophrenia. Schizophr Bull 2013;39: Jääskeläinen E ym. Skitsofrenian ennuste Suomessa. Suom Lääkäril 2010;65: Marshall M ym. Association between duration of untreated psychosis and outcome in cohorts of first-episode patients: a systematic review. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Juola P ym. Predictors of shortand long-term clinical outcome in schizophrenic psychosis the Northern Finland 1966 Birth Cohort study. Eur Psychiatry 2013;28: Käkelä J ym. Family history of psychosis and social, occupational and global outcome in schizophrenia: a meta-analysis. Acta Psychiatr Scand 2014;130: Penttilä M ym. Duration of untreated psychosis as predictor of long-term outcome in schizophrenia: systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2014;205: Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n työryhmä. Skitsofrenia. Käypä hoito - suositus (julkaistu ). 8 Tiihonen J ym. Polypharmacy with antipsychotics, antidepressants, or benzodiazepines and mortality in schizophrenia. Arch Gen Psychiatry 2012;69: Wunderink L ym. Recovery in remitted first-episode psychosis at 7 years of follow-up of an early dose reduction/discontinuation or maintenance treatment strategy: long-term follow-up of a 2-year randomized clinical trial. JAMA Psychiatry. 2013;70: Harrow M ym. Does treatment of schizophrenia with antipsychotic medications eliminate or reduce psychosis? A 20-year multifollow-up study. Psychol Med 2014;44: Veijola J ym. Longitudinal changes in total brain volume in schizophrenia: relation to symptom severity, cognition and antipsychotic medication. PLoS One. 2014; 9(7):e Husa AP ym. Lifetime use of antipsychotic medication and its relation to change of verbal learning and memory in midlife schizophrenia An observational 9-year follow-up study. Schizophr Res 2014;158: Bennedsen BE. Adverse pregnancy outcome in schizophrenic women: occurrence and risk factors. Schizophr Res 1998;33: Selten J-P ym. Psychotic illness after prenatal exposure to the 1953 Dutch Flood Disaster. Schizophr Res 1999;35: Cannon M ym. Obstetric complications and schizophrenia: historical and metaanalytic review. Am J Psychiatry 2002;159: Taulukko 1. Skitsofreenisen psykoosin ennakko-oireita. Mielialaan ja käytökseen liittyviä oireita: Masentuneisuus ja mielialojen vaihtelu Väkivaltaisuus, ärtyisyys Vetäytyminen ihmissuhteista Tapaturma-alttius, itsetuhoisuus Ruumiilliset oireet, kuten ruokahalun ja painon muutokset Unihäiriöt Ahdistuneisuus Energian ja motivaation puute Päihteiden lisääntynyt käyttö Huomattava toimintakyvyn lasku nuorilla, joilla suvussa psykoosisairauksia Psykoosin kaltaisia, mutta lievempiä ja lyhytkestoisempia oireita: Harha-aistimukset Epäluuloisuus Keskittymisvaikeudet, kognitiivisen tason heikentyminen Oudot ajatukset taessa varsin merkittävä osa (n. 70 %) riskiryhmästä ei sairastu seurannassa psykoosiin, minkä vuoksi psykoosin puhkeamista estämään käytettävien interventioiden yksi keskeinen piirre on vähäiset haitalliset vaikutukset, mukaan lukien mahdollinen leimautuvuus riskiryhmään kuuluvaksi (21). Perusterveydenhuollossa erityisesti nuorten parissa työskentelevillä on hyvät mahdollisuudet tunnistaa psykoosiriskissä olevat, mutta tämä edellyttää panostusta koulutukseen: riittävää asiantuntemusta ja laajasti jo käytössä olevien kyselyiden ja haastatteluiden käyttöönottoa (taulukko 2). Tämän hetken tutkimustiedon valossa psykoosiriskissä olevien hoitomuodoksi suositellaan ensisijaisesti psykososiaalisia tukimuotoja, kuten psykoterapiaa (22). Kun oireet täyttävät psykoosin kriteerit, tulee psykososiaaliseen hoitoon yhdistää myös lääkehoito yleensä erikoissairaanhoidossa toteutuvan asianmukaisen tutkimisen ja diagnostisen arvion jälkeen. Psykoosin alkamisen jälkeen mahdollisimman varhainen hoito on tärkeää, sillä hoitamattoman ensipsykoosin kestolla on todettu olevan merkitystä skitsofre nian ennusteen kannalta vuosienkin seurannassa (6). Varhaisessa vaiheessa psykoosin hoidossa on mahdollista vaikuttaa niin hoitamattoman ensipsykoosin kestoon, hoitomyöntyvyyteen kuin sairauden alkuvaiheen kulkuun (23). Hoitamattoman ensipsykoosin keston lyhentäminen on todettu haasteelliseksi, mutta mahdolliseksi (23). Hoidon ja kuntoutuksen merkitys pitkäaikaisennusteelle Skitsofrenian Käypä hoito- suosituksen mukaisesti hoidossa keskeisiä ovat 1) psykoosilääkitys, jossa pyritään pienimpään tehokkaaseen annokseen ja haittavaikutusten minimoimiseen, 2) psykoedukaatio (koko perheen koulutuksellinen terapia, 3) spesifit psyko tera peuttiset hoidot (esim. kognitiivinen käyttäytymisterapia ja kognitiivinen kuntoutus), 4) työkuntoutus ja tuettu työllistyminen ja 5) ymmärtävä, luottamuksellinen ja pitkäkestoinen hoitosuhde (7,24,25). Erityisesti psykoosi lääkehoidon ja usean psykososiaalisen hoidon integroiminen on ennusteen kannalta tärkeää (7,26). Avohoitopainotteista (7,27) hoitoa suositellaan. Käypä hoito -suositusten seuraaminen helpottaa kliinikon työtä ja turvaa potilaan oikeuden hyvään hoitoon. Amerikkalaisessa tutkimuksessa kansallisen lääkehoitosuosituksen noudattaminen vähensi skitsofreniapotilaiden kuolleisuutta (28). Skitso freniapotilaan hoidon jatkuvuuden turvaaminen tuottaa terveydenhuollolle haasteita esimerkiksi hoitohen kilökunnan vaihtuvuuden vuoksi. Erityisesti ensipsykoosin varhaiseen ja riittävään hoitoon tulee panostaa, sillä huono toipuminen ensipsykoosista liittyy skitsofrenian huonompaan pitkäaikaisennusteeseen. Skitsofreniaa sairastavien työkyky Työkyvyllä tarkoitetaan toimintakyvyn ja työn vaatimusten tasapainoista suhdetta tai laajemmin yksilön ja työympäristön muodostaman järjestelmän toimivaa ominaisuutta. Suomalaisessa aineistossa noin neljä viidestä skitsofre niaa sairastavista henkilöistä oli eläkkeellä ja vain 7 % kävi työssä (29). Euroopan maissa skitsofreniaa sairastavien työllisyysaste on % (30). Työelämästä syrjäytyminen on yksilön kannalta merkittävä menetys. Psykoosisairauksiin liittyvä 876

3 tieteessä Taulukko 2. Psykoosiriskin ja psykoosin tunnistamisen menetelmiä. Menetelmä PROD-seula SIPS-haastattelu (Structured interview for prodromal symptoms) CAARMS-haastattelu (Comprehensive assessment of at-risk mental states) PANSS-haastattelu (Positive and negative syndrome scale) BPRS (Brief psychiatric rating scale) 16 McGrath JJ ym. Comprehensive assessment of parental age and psychiatric disorders. JAMA Psychiatry 2014;71: Suvisaari JM ym. Age at onset and outcome in schizophrenia are related to the degree of familial loading. Br J Psychiatry 1998;173: Schennach-Wolff R ym. Influencing factors and predictors of early improvement in the acute treatment of schizophrenia and schizophrenia spectrum disorder. J Psychiatr Res. 2011;45: Larson MK ym. Early signs, diagnosis and therapeutics of the prodromal phase of schizophrenia and related psychotic disorders. Expert Rev Neurother 2010;10: Fusar-Poli P1 ym. Lessons learned from the psychosis high-risk state: towards a general staging model of prodromal intervention. Psychol Med 2014;44: Laajasalo T ym. Psykoosin riskioireet nuorilla. Duodecim 2010;126: Stafford MR ym. Early interventions to prevent psychosis: systematic review and metaanalysis. BMJ 2013;346:f Marshall M, Rathbone J. Early intervention for psychosis. Cochrane Database Syst Rev 2011;15:CD Tuulio-Henriksson A. Kognitiiviset toiminnot vaikeissa psykoottisissa häiriöissä. Duodecim 2014;130: Niemeyer H ym. Publication bias in meta-analyses of the efficacy of psychotherapeutic interventions for schizophrenia. Schizophr Res 2012;138: Valencia M ym. The beneficial effects of combining pharmacological and psychosocial treatment on remission and functional outcome in outpatients with schizophrenia. J Psychiatr Res 2013;47: Käyttötarkoitus Psykoosin ennakko-oireiden tunnistaminen Psykoosiriskin arviointi Psykoosiriskin arviointi Psykoosioireiden vaikeusasteen määrittäminen Psykoosioireiden vaikeusasteen määrittäminen kognitiivisen toiminta kyvyn aleneminen (24,31) on merkittävää työkyvyn kannalta usein yhdessä somaattisten sairauk sien vaikutusten kanssa. Kognitiivisella kuntoutuksella voi olla merkitystä psykiatrisen potilaiden toimintakyvyn parantamisessa (24,32,33). Työelämässä olevat psykoosisairauksia sairastavat henkilöt ovat työterveyshuollon piirissä. Työpaikan ja työterveyshuollon yhteisin toimenpitein on mahdollista seurata tilannetta ja mukauttaa tarvittaessa mahdollisuuksien mukaan työolosuhteita. Ammatilliset kuntoutustoimenpiteet ja tuetun työllistämisen toimenpiteet ovat psykoosiin sairastuneiden henkilöiden käytettävissä. Ammatillisessa kuntoutuksessa edetään hitaasti osapäiväisen työn kautta helpoista työtehtävistä vaikeampiin ja tarvittaessa tarjotaan väliin koulutusta tai vapaaehtoistyötä. Tuetun työllistymisen menetelmällä pyritään kuntoutujan kiinnostuksen mukaisen työpaikan nopeaan, yksilöllisesti suunniteltuun etsimiseen ja tarvittavan koulutuksen tarjoamiseen työpaikalla. Tuettu työllistyminen sisältää ammatillista kuntoutusta koko työsuhteen ajan ja monipuolista neuvontaa, opetusta ja ohjausta, jota kuntoutuja tarvitsee pitääkseen työpaikkansa (34). Lähtökohtana on työtaitojen ja valmiuksien hankkiminen työpaikalla työhönvalmentajan tuen avulla. Skitsofreniaa sairastavien ammatillinen kuntoutuminen on mahdollista ja tuen avulla he ovat pystyneet palaamaan tai siirtymään työelämään (35,36). Somaattiset sairaudet ja itsemurhien ehkäisy Skitsofreniaan liittyy 2 3 kertaa korkeampi kuolleisuus normaaliväestöön verrattuna (37,38), minkä vuoksi heidän ennustettu elinaikansa on vuotta muita lyhyempi (39). Ero kuolleisuudessa skitsofreniaa sairastavien ja normaaliväestön välillä on saattanut jopa kasvaa viime vuosikymmenien aikana (40). Pohjoismaissa ero muuhun väestöön on kuitenkin kaventunut (41). Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa todettiin työkyvyttömyyseläkkeen olleen yhteydessä vähentyneeseen kuolleisuuteen (42). Vaikkakin itsemurhariski on skitsofreniassa liki 13 kertaa normaaliväestöä suurempi ja tapa turmariski suurentunut, luonnolliset kuolinsyyt selittävät suuremman osan eliniän laskusta (43). Skitsofreniaa sairastavien lyhentynyt elinaikaennuste selittyy useilla tekijöillä. Näihin lukeutuvat suhteellisen yleiset epäterveelliset elintavat ruokailun ja vähäisen liikunnan osalta sekä tupakointi ja alkoholin käyttö. Toisaalta antipsykootit voivat aiheuttaa painonnousua, lisätä diabeteksen riskiä ja vaikuttaa epäedullisesti rasva-arvoihin. Lisäksi monet somaattiset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes ja erilaiset syövät, ovat skitsofreniaa sairastavilla yleisempiä, ja ne myös todetaan myöhemmin ja hoidetaan heikom min normaaliväestöön verrattuna (39,44,45). Parantamalla skitsofreniaan liittyvien somaattisten sairauksien toteamista ja hoitoa voidaan vaikuttaa myönteisesti skitsofreniaa sairastavien ennusteeseen (45). Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä ja integraatiota tulee kehittää ja varmistaa hoitoketjujen toimivuus. Hoitavien henkilöiden tulee olla erityisen aktiivisia ja varmistaa seurannan jatkuvuus, jotta voidaan huolehtia skitsofreniaa sairastavien asianmukaisen somaattisen hoidon ja seurannan toteutumisesta. Palvelukodeilla on tärkeä rooli skitsofre niaan sairastuneiden ennusteen parantamisessa, sillä psykiatristen sairaan sijojen vähennyttyä palveluasumisen piirissä olevien skitsofreniaa sairastavien määrä on lisääntynyt (46). Yksityiskohtaisemmin tutkimus- ja hoitolinjauksia on kuvattu tämän teemanumeron muissa artikkeleissa (Saari ym., Koponen ym.). 877

4 27 Kiviniemi M ym. The characteristics and outcomes of hospitalised and outpatient-treated first-onset schizophrenia patients: a 5-year register linkage study. Int J Clin Pract 2013;67: Cullen BA ym. Guideline-concordant antipsychotic use and mortality in schizophrenia. Schizophr Bull 2013;39: Perälä J ym. Geographic variation and sociodemographic characteristics of psychotic disorders in Finland. Schizophr Res 2008;106: Marwaha S, Johnson S. Schizophrenia and employment a review. Soc psychiatry psychiatr epidemiol 2004;39: Bora E ym. Cognitive functioning in schizophrenia, schizoaffective disorder and affective psychoses: meta-analytic study. Br J Psychiatry 2009;195: Wykes T ym. A meta-analysis of cognitive remediation for schizophrenia: methodology and effect sizes. Am J Psychiatry 2011;168: Anaya C ym. A systematic review of cognitive remediation for schizo-affective and affective disorders. J Affect Disord 2012;142: Drake RE ym. Research on the individual placement and support model of supported employment. Psychiatr Q 1999;70: Sailas E ym. Työ tekijäänsä kiittää tuettu työllistyminen osana skitsofreniapotilaiden kuntoutumista. Duodecim 2007;123: Matheson SL ym. How much do we know about schizophrenia and how well do we know it? Evidence from the Schizophrenia Library. Psychol Med 2014;44: Bushe CJ ym. Mortality in schizophrenia: a measurable clinical endpoint. J Psychopharmacol 2010;24(suppl): Laursen TM ym. Excess early mortality in schizophrenia. Annu Rev Clin Psychol 2014;10: Laursen TM ym. Life expectancy and cardiovascular mortality in persons with schizophrenia. Curr Opin Psychiatry 2012;25: Saha S ym. A systematic view of mortality in schizophrenia: Is the differential mortality gap worsening over time? Arch Gen Psychiatry 2007;64: Wahlbeck K ym. Outcomes of Nordic mental health systems: life expectancy of patients with mental disorders. Br J Psychiatry 2011;199: Kiviniemi M, Suvisaari J, Pirkola S ym. Five-year follow-up study of disability pension rates in firstonset schizophrenia with special focus on regional differences and mortality. Gen Hosp Psychiatry 2011;33: Munk Laursen T ym. Excess early mortality in schizophrenia. Annu Rev Clin Psychol 2014;10: De Hert M ym. Metabolic syndrome in people with schizophrenia: a review. World Psychiatry 2009;8: Myös itsemurhien ehkäisy on tärkeää pyrittäessä vähentämään skitsofreniaan liittyvää kuolleisuutta (39). Skitsofreniaan sairastuneet ovat suurimmassa itsemurhariskissä sairauden alkuvaiheessa ja riskiä lisäävät mm. mielialaoireet, päihdeongelmat, huono hoitoon sitoutuminen ja psykoottisuus. Muita yleisiä itsemurhariskiä lisääviä tekijöitä ovat miessukupuoli, yksin asuminen ja aiemmat itsemurhayritykset. Skitsofreniaa sairastavien itsemurhariskin arviointiin kliinisessä työssä on kehitetty mittareita (47). Skitsofrenia ja päihdeongelmat Skitsofreniaa sairastavilla henkilöillä on normaaliväestöä useammin päihdeongelmia. Erityisesti tupakointi ja nikotiiniriippuvuus ovat yleisiä (75 % skitsofreniapotilaista vs. 20 % yleisväestöstä tupakoi päivittäin). Runsas tupakointi pienentää useiden antipsykoottien pitoisuuksia indusoimalla CYP1A2-entsyymiä, millä voi olla merkitystä skitsofrenian taudinkulkuun tupakointiin liittyvien terveyshaittojen lisäksi. Mahdollisuuksia tupakasta vieroitukseen tulisi olla tarjolla myös skitso freniaa sairastaville. Bupropioni vaikuttaisi olevan nikotiinikorvaushoitoa tehokkaampi skitsofreniapotilaan tupakasta vieroituksessa (48,49). Päihdeongelma heikentää merkittävästi skitso freniapotilaan ennustetta: huono hoitomyöntyvyys, itsemurhat, väkivaltaisuus ja psykoosi relapsit ovat tässä potilasryhmässä muita yleisempiä. Kannabiksen ja mahdollisesti myös stimulanttien käyttö näyttäisi lisäävän psykoosiin ja myös skitsofreniaan sairastumisen riskiä (50,51). Riski vaikuttaisi olevan sitä suurempi, mitä nuorempana käyttö aloitetaan, mitä enemmän kannabista käytetään ja mitä suurempi on sukurasitus psykoosisai rauksien osalta (52). Kannabiksen käytön vähentäminen näyttäisi kohentavan skitsofre niaa sairastavan toimintakykyä ja vähentävän ahdistuneisuutta, mutta tämän vaikutuksista psykoosioireisiin ei toistaiseksi ole vahvaa näyttöä (53). Kliinisen kokemuksen perusteella käytön vähentäminen edistää psykoosin hoidon toteutumista ja voi vaikuttaa epäsuorasti oireiden lievittymiseen. Vakuuttavaa näyttöä minkään tietyn psykososiaalisen intervention vaikuttavuudesta päihdeongelmaisen psykoosipotilaan hoidossa ei toistaiseksi ole (54), mutta toimivissa hoitomalleissa huo mioidaan muutosvaihemallin mukaiset hoidon tavoitteet ja niissä on myös motivoivia ja palkitsevia elementtejä. Skitsofrenian ennuste vanhuusiässä Ikääntymisen myötä skitsofrenian aktiiviset oireet yleensä vähenevät ja keskeiseksi tulee muun fyysisen ja psyykkisen terveyden aktiivinen ja hyvä seuranta sekä hoito. Myös pitkäaikaiseen lääkitykseen ja muuhun hoitoon liittyvät kielteiset vaikutukset on hyvä huomioida taudin eri vaiheissa. Aktiivisen psykoosisairauden hiipuessa on keskeistä lääkityksen hyötyjen arvioiminen suhteessa haittoihin. Tältä osin säännöllinen seuranta anamneesin ja kliinisen tutkimuksen avulla on verikokeiden seurannan lisäksi tarpeellista. Viimeistään tässä vaiheessa tulisi pyrkiä eroon usean antipsykootin samanaikaisesta käytöstä huo mioiden näihin lääkityksiin liittyvät antikolinergiset vaikutukset sekä pyrkiä pienimpään tehokkaaseen antipsykoottien annokseen (7). Somaattisten sairauksien aktiivisen seurannan ja hoidon merkitys korostuu skitsofreniaa sairastavilla keskimäärin varhaisemmassa vaiheessa kuin yleisväestössä. Miten ennustetta voidaan parantaa? Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä näiden yhteistyöllä on paljon tehtävissä skitsofrenian ennusteen parantamiseksi (taulukko 3). Hyvällä raskaudenaikaisella seurannalla ja neuvolatyöllä voidaan vaikuttaa moniin skitsofrenian riskitekijöihin ja mahdollisesti vähentää skitsofreniaan sairastumista väestötasolla. Myös somaattisten sairauk sien ennaltaehkäisyssä perusterveydenhuollossa tehtävällä työllä on keskeinen merkitys. Terveyskeskuksen ja yleislääkärin rooli skitsofrenian hoidossa todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa. Perusterveydenhuoltoon kuuluvat nyt psykoosin varhainen toteaminen ja epäily, psykoosin ensiapu ja hoitoon lähettäminen, skitsofrenian relapsien ja hoitoresistenssin toteaminen ja ensiapu, skitsofrenia potilaan somaattisten sairauksien diagnostiikka ja hoito, omaisten tukeminen sekä tasaisessa vaiheessa olevien potilaiden ja ikääntyneiden seuranta ja hoito. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sujuvalla yhteistyöllä on haasteista huo 878

5 tieteessä Taulukko 3. Keinoja, joilla yleislääkärit ja psykiatrit voivat parantaa skitsofrenian ennustetta. 1. PSYKOOSIN VARHAISEEN TUNNISTAMISEEN JA NOPEAAN JA RIITTÄVÄÄN HOITOON PANOSTAMINEN Erikoissairaanhoidossa: Varhaisen tunnistamisen kehittäminen, kouluttautuminen, apuvälineiden, esimerkiksi PROD-seulan käyttöönotto Yhteistyön kehittäminen erityisesti neuvola- ja koululääkäreiden sekä opiskelijaterveydenhuollon välillä Hoidon sujuvan siirron edistäminen perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon Psykoosin varhaisen tunnistamisen kehittäminen, kouluttautuminen, erikoissairaanhoidon tulisi myös kouluttaa perusterveydenhuollon toimijoita 2. RELAPSIEN JA KRIISIEN NOPEA JA TEHOKAS TUNNISTAMINEN JA NIIHIN REAGOINTI Erikoissairaanhoidossa Relapsien tunnistaminen, erikoissairaanhoidon konsultoiminen ja tarvittaessa lähettäminen erikoissairaanhoitoon Itsemurhavaaran epäily ja tunnistaminen ja arviointi erikoissairaanhoitoa konsultoiden, tarvittaessa sairaalahoitoon lähettäminen Hoidon aloituksen järjestäminen mahdollisimman sujuvasti ja potilasta kunnioittavasti (esim. hoitotahto) sairauden pahenemisvaiheissa Itsemurhariskin pienentäminen monipuolisella ja riittävällä avohoidolla 3. HOITOMYÖNTYVYYDEN JA HOITOON SITOUTUMISEN PARANTAMINEN TOIVOA YLLÄPITÄMÄLLÄ Mahdollisimman varhain yksilölliseen hoitosuunnitelmaan yhteistyössä pyrkien Perheen mukaanotto potilaan luvalla, lasten huomioiminen Pitkäaikainen pysyvä hoitosuhde Kiireettömät ja rauhalliset vastaanotot 4. HOITOSUUNNITELMAN PÄIVITYS, TEHOKAS MUTTA HARKITTU HOITO Hoidon toteuttaminen hoitosuunnitelman mukaisesti, tarvittaessa erikoissairaanhoitoa konsultoiden Vähintään vuosittaiset hoitosuunnitelman tarkistukset (Saari ym. tässä numerossa) Mittarit apuna arvioinnissa, esimerkiksi SOFAS, JES, BDI Lääkehoidon hyötyjen ja haittojen säännöllinen tarkistus Erikoissairaanhoidossa: Kirjattu hoitosuunnitelma, jonka pohjana potilaan kliininen tutkimus Hoidon toteuttaminen hoitosuunnitelman mukaisesti Vähintään vuosittaiset hoitosuunnitelman tarkistukset Mittarit apuna arvioinnissa: PANSS tai BPRS, SOFAS, JES, BDI 5. SOMAATTISEN VOINNIN SEURANTA, SOMAATTISTEN SAIRAUKSIEN ASIANMUKAINEN HOITO Erikoissairaanhoidossa: Erityistä huomiota skitsofreniaa sairastavien somaattisen voinnin seurantaan, sairauksien tunnistamiseen ja aktiiviseen hoitoon Lääkityksen haittavaikutusten seuranta ja minimointi hoidon edetessä Päihteiden käytön seuranta ja interventiot myös tupakoinnin osalta hoidon eri vaiheissa Antipsykoottien metabolisten haittojen minimointi ja näihin puuttuminen lääkityksen alkuvaiheessa Tiedottaminen potilaalle mahdollisista haitoista Somaattisen voinnin seuranta 45 Munk Laursen T ym. Chronic somatic comorbidity and excess mortality due to natural causes in persons with schizophrenia or bipolar affective disorder. PLoS One 2011;6:e limatta mahdollista parantaa skitsofre nian ennustetta. Esimerkiksi varhaisessa tunnistamisessa perusterveydenhuolto on keskeisessä roolissa ja hoitoketju tulisi suunnitella psykoosi potilaiden hoidon haasteet huomioiden, jotta hoidon jatkuvuus ei vaarantuisi järjestelmästä johtuvista syistä. Tärkeää on myös muistaa, että skitsofreniaa sairastavien omat tavoitteet ja toiveet ennusteen osalta voivat erota hoitavien henkilöiden tavoitteista ja esimerkiksi elämänlaatuun ja onnellisuuteen liittyvän tutkimustiedon perusteella ensi psykoosia sai 879

6 46 Moring J ym. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Toimeenpanosta käytäntöön Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos; Raportti 6/ Taiminen T ym. The Schizophrenia Suicide Risk Scale (SSRS): development and initial validation. Schizophr Res 2001;47: Tsoi DT ym. Interventions for smoking cessation and reduction in individuals with schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2013;CD Niemelä S. Päihdepsykiatrisen potilaan lääkehoito. Duodecim 2013;129: Niemi-Pynttäri JA ym. Substanceinduced psychoses converting into schizophrenia: a registerbased study of 18,478 Finnish inpatient cases. J Clin Psychiatry. 2013;74:e Sara GE ym. The impact of cannabis and stimulant disorders on diagnostic stability in psychosis. J Clin Psychiatry. 2014;75: Valmaggia LR ym. Cannabis use and transition to psychosis in people at ultra-high risk. Psychol Med 2014;44: Barrowclough C ym. The impact of Cannabis use on clinical outcomes in recent onset psychosis. Schizophr Bull 2014;doi: / schbul/sbu Hunt GE ym. Psychosocial interventions for people with both severe mental illness and substance misuse. Cochrane Database Syst Rev 2013;10:CD Agid O ym. Happiness in firstepisode schizophrenia. Schizophr Res 2012;141: Palmer BW ym. Wellness within illness: happiness in schizophrenia. Schizophr Res 2014;159: rastavat ovat yhtä onnellisia kuin verrokkiryhmän henkilöt. Heidän onnelli suutensa ei riipu niinkään oireista tai neuro psykologista puutoksista, vaan toimintakyvystä. Skitsofre niaa sairastavat henkilöt hyötyvätkin toimintakyvyn ylläpitämisestä ja heille tulisi tarjota mahdollisuuksia aktiiviseen osallistumiseen ja toisten ihmisten auttamiseen (55,56). n sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Matti Penttilä: apuraha ( Lundbeck), luentopalkkiot (Lilly). Pauliina Juola: ei sidonnaisuuksia. Jussi Seppälä: korvaus käsi kirjoituksen valmistelusta ( Duodecim), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Janssen-Cilag, Lundbeck). Matti Kaivosoja: ei sidonnaisuuksia. Tero Raiskila: apuraha (Suomen Psykiatriyhdistys), luentopalkkiot (Duodecim). Solja Niemelä: konsultointipalkkiot (Lundbeck, Janssen), luentopalkkiot (Lundbeck, Janssen, Orion Pharma, Professio Finland, Evopro), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Lundbeck, Janssen). Erika Jääskeläinen: apurahat (Sigrid Juseliuksen säätiö, Suomen Akatemia, Brain & Behavior Research Foundation, Pohjois- Suomen terveyden huollon tukisäätiö, Euroopan unioni). English summary > in english How can we improve the outcome of schizophrenia in primary and specialized health care? 880

7 english summary tieteessä Matti Penttilä M.D., Psychiatrist Institute of Clinical Medicine, University of Oulu and Oulu University Hospital Pauliina Juola Jussi Seppälä Matti Kaivosoja Tero Raiskila Solja Niemelä Erika Jääskeläinen How can we improve the outcome of schizophrenia in primary and specialized health care? The general outcome of schizophrenia has not improved, although some individuals recover. Several factors such as young onset age and insidious mode of onset are known to be associated with poor outcome in schizophrenia, but we are unable to modify these factors at the individual level. Antipsychotic medication is the first line treatment of schizophrenia at the moment, but excessive use of medication is not recommended. A long duration of untreated psychosis is associated with a poor long-term outcome, and thus early intervention is one way to improve outcomes in schizophrenia. Active treatment includes use of antipsychotics, psychoeducation, psychosocial treatments, supported employment and long-lasting relationships with healthcare professionals. Generally poor occupational functioning in subjects with schizophrenia can be improved by active and versatile rehabilitation. Follow-up of somatic health and support and guidance towards a healthy lifestyle are essential in decreasing somatic comorbidity that is partly due to metabolic side-effects of antipsychotics. It is possible to decrease suicidal behaviour and mortality by detecting those at increased risk. Active treatment of relatively common substance use disorders in subjects with schizophrenia improves outcome in general. At later stages of life the importance of active treatment of somatic illnesses becomes greater. It is possible to improve outcomes in schizophrenia with well organized collaboration between primary care and specialized care. It is likely that, in the future, the role of primary care in the treatment of schizophrenia will increase. The significance of providing hope and improving quality of life needs to be emphasized during the different phases of treatment. 880a

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Öppenvårdens problem är mobila team lösningen?

Öppenvårdens problem är mobila team lösningen? Tiedosta hyvinvointia 1 Öppenvårdens problem är mobila team lösningen? Prof. Kristian Wahlbeck Stakes, Gruppen för mental hälsa Helsingfors universitet, Psykiatriska kliniken Sosiaali ja terveysalan tutkimus

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät

Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät 21.04.2016 Maritta Välimäki, professori Virve Pekurinen, Sh (AMK), TtM, Tohtorikoulutettava

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Skitsofrenian Käypä hoitosuositus

Skitsofrenian Käypä hoitosuositus Skitsofrenian Käypä hoitosuositus Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto 8.5.2007 Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä Raimo Salokangas, pj, TY Tuula Arvonen,

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen toteutuminen Niuvanniemen sairaalassa

Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen toteutuminen Niuvanniemen sairaalassa Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Heli Tuppurainen LT, ma. ylilääkäri oikeuspsykiatrian yksikkö heli.tuppurainen@niuva.fi Päivi Kivistö tutkimuskoordinaattori oikeuspsykiatrian yksikkö Eila Repo-Tiihonen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Elixir of life Elixir for Mind and Body

Elixir of life Elixir for Mind and Body Elixir of life Elixir for Mind and Body Session C: Horizontality of Industries and future services SHOK Summit April 20th, 2010 Katja Hatakka, PhD, Development Manager, Valio R&D Case Susan Facts about

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016 Tupakoimaton KYS Toimenpideohjelma 2016 Laatija: Versionumero: 1.1 Päivämäärä: 6.4.2016 Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtoryhmä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Toimenpideohjelma 1.0 2 (11) Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kooste Porin, Rauman ja Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon henkilökuntakyselystä vuosilta 2011 ja 2013 Minna Nevalainen projektipäällikkö Satakunnan

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL Suomalaisten mielenterveys Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL 1 Mitä suomalaisten mielenterveydestä tiedetään? Aikuisväestöä koskevia epidemiologisia tutkimuksia Mini-Suomi (1977-1980), Terveys

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Potilastapaus 50-vuotias mies Koulutus lvi-asentajaksi, tehnyt lähinnä

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Salla Vuoristo-Myllys tutkija, HY & THL PsL, VTK psykoterapian erikoispsykologi, työterveyspsykologi 1.10.2013 1 Miksi on tärkeää tutkia hoidon ennustavia tekijöitä?

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Tuettu työllistyminen Suomessa: Koulutus ja laatunäkökulma Mika Ala Kauhaluoma

Tuettu työllistyminen Suomessa: Koulutus ja laatunäkökulma Mika Ala Kauhaluoma Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut -seminaari 2.12.2016 Helsinki Tuettu työllistyminen Suomessa: Koulutus ja laatunäkökulma Mika Ala Kauhaluoma Helsinki 2.12.2016 TRADES DIPLOMA 1998

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot