Skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa"

Transkriptio

1 tieteessä Matti Penttilä LT Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos ja Oulun yliopistollinen sairaala, Pauliina Juola LL Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos Jussi Seppälä LT, emba, ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, akuuttipsykiatrian vastuuyksikkö, Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos ja Oulun yliopistollinen sairaala, Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, kliininen opettaja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ja Turun yliopisto, lastenpsykiatria Tero Raiskila LL, työterveyshuollon ja psykiatrian erikoislääkäri, kliininen opettaja Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos ja Oulun yliopistollinen sairaala, Solja Niemelä psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos ja Lapin sairaanhoitopiiri, Erika Jääskeläinen dosentti, LT Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos ja Oulun Työterveys Skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa Skitsofrenian ennuste ei ole optimaalinen. Ennusteen parantaminen on mahdollista nykyisin käytössä olevin hoitomuodoin. Varhainen tunnistaminen ja aktiivinen sekä suunnitelmallinen hoito ja kuntoutus sairauden eri vaiheissa kohentavat ennustetta. Ennusteen parantaminen vaatii hyvää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Skitsofrenian elinaikainen taudinkuva on moni muotoinen ja kulku yksilöllinen. Toipuminen on mahdollista, ja noin 13,5 % skitsofreniaan sairastuvista toipuu kliinisesti ja so siaalisesti. Valitettavasti muutaman viime vuosikymmenen aikana skitsofreniasta toipuneiden määrä ei ole kasvanut (1) ja työkyvyn osalta ennuste on voinut jopa hieman heikentyä (2) liittyen mahdollisesti työelämän vaatimusten lisääntymiseen. Tässä katsauksessa skitsofrenian ennustetta käsitellään laaja-alaisesti erityisesti elämänaikaisen toimintakyvyn ja elämänlaadun näkökulmasta, huomioiden myös oirekuvan ennuste. Skitsofrenian huonoon ennusteeseen liittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi hoitamattoman ensipsykoosin pitkä kesto, hitaasti alkanut sairaus, varhainen sairastumisikä, huono hoito myöntyvyys, negatiivisoireinen taudinkuva, sairauden alkuvaiheen vaikea kulku, sukurasitus psy koosille, miessukupuoli ja naimattomuus (2,3,4,5,6). Psykoosilääkehoito vähentää psykoosi oireita, relapseja ja kokonaiskuolleisuutta skitsofreniassa (7), mutta viimeaikaiset tutkimukset korostavat lääkehoidon hyötyjen ja haittojen jatkuvan arvioinnin merkitystä. Tämän tavoitteena tulisi muun muassa olla mahdollisimman pienet tehokkaat annokset. Esimerkiksi bentsodiatsepiinien käyttö ja usean psykoosilääkkeen samanaikainen käyttö (8) sekä mahdollisesti myös psykoosilääkkeen hyvin pitkäaikainen yhtäjaksoinen käyttö (9,10) voivat liittyä huonompaan ennusteeseen vuosien seurannassa. Joitain viitteitä on myös yhteydestä pitkäaikaisen ja runsaan psykoosilääkityksen ja aivokadon (11) sekä kognition heikentymisen (12) välillä, mutta näiden kliininen merkitys on vielä epävarma ja syy-seuraus suhteesta on vasta vähän tieteellistä näyttöä. Yksittäisten riskitekijöiden osuus skitsofrenian kehittymisessä on pieni, eikä niiden avulla pystytä ennustamaan eikä ehkäisemään sairauden puhkeamista. Mahdollisia sairastumisen riskitekijöitä on tunnistettu liittyen raskautta edeltäviin vaiheisiin, raskaus- ja synnytysaikaan sekä lapsuuden ja nuoruuden kehitykseen (13,14,15,16). Myös useat skitsofre nian vaikeaan taudinkuvaan yhdistetyt tekijät, kuten miessukupuoli ja varhainen sairastumis ikä, ovat nykylääketieteen vaikutusalueen ulkopuolella (17,18). Koska skitsofrenian ehkäisy yksilötasolla ei ole vielä mahdollista, korostuu sairauden hoidon ja ennusteen parantamisen merkitys. Skitsofrenian varhainen tunnistaminen Ensimmäistä varsinaista psykoosijaksoa edeltävät usein prodromaali- eli ennakko-oireet (taulukko 1), jotka varsinaisen psykoosijakson lähestyessä usein vaikeutuvat ja pidentyvät kestoltaan (19). Jo prodromaalivaiheessa yksilön sosiaalinen, emotionaalinen ja kognitiivinen toimintakyky heikkenee, minkä vuoksi psykoosin varhainen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää (19). Psykoosin mahdollisimman varhaista tunnistamista on tutkittu laajasti viime vuosikymmeninä. Tutkimukset ovat paljastaneet haasteita psykoosiriskin toteamisessa ja sopivan hoitomuodon valinnassa riskiryhmälle. Psykoosiriskin arvioimisen haasteet johtanevat tulevaisuudessa esimerkiksi mahdollisesti alkavien mielialahäiriöiden huomioimiseen psykoosiriskiä arvioitaessa (20). Nykyisin riskiä arvioi 875

2 Kirjallisuutta 1 Jääskeläinen E ym. A systematic review and meta-analysis of recovery in schizophrenia. Schizophr Bull 2013;39: Jääskeläinen E ym. Skitsofrenian ennuste Suomessa. Suom Lääkäril 2010;65: Marshall M ym. Association between duration of untreated psychosis and outcome in cohorts of first-episode patients: a systematic review. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Juola P ym. Predictors of shortand long-term clinical outcome in schizophrenic psychosis the Northern Finland 1966 Birth Cohort study. Eur Psychiatry 2013;28: Käkelä J ym. Family history of psychosis and social, occupational and global outcome in schizophrenia: a meta-analysis. Acta Psychiatr Scand 2014;130: Penttilä M ym. Duration of untreated psychosis as predictor of long-term outcome in schizophrenia: systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2014;205: Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n työryhmä. Skitsofrenia. Käypä hoito - suositus (julkaistu ). 8 Tiihonen J ym. Polypharmacy with antipsychotics, antidepressants, or benzodiazepines and mortality in schizophrenia. Arch Gen Psychiatry 2012;69: Wunderink L ym. Recovery in remitted first-episode psychosis at 7 years of follow-up of an early dose reduction/discontinuation or maintenance treatment strategy: long-term follow-up of a 2-year randomized clinical trial. JAMA Psychiatry. 2013;70: Harrow M ym. Does treatment of schizophrenia with antipsychotic medications eliminate or reduce psychosis? A 20-year multifollow-up study. Psychol Med 2014;44: Veijola J ym. Longitudinal changes in total brain volume in schizophrenia: relation to symptom severity, cognition and antipsychotic medication. PLoS One. 2014; 9(7):e Husa AP ym. Lifetime use of antipsychotic medication and its relation to change of verbal learning and memory in midlife schizophrenia An observational 9-year follow-up study. Schizophr Res 2014;158: Bennedsen BE. Adverse pregnancy outcome in schizophrenic women: occurrence and risk factors. Schizophr Res 1998;33: Selten J-P ym. Psychotic illness after prenatal exposure to the 1953 Dutch Flood Disaster. Schizophr Res 1999;35: Cannon M ym. Obstetric complications and schizophrenia: historical and metaanalytic review. Am J Psychiatry 2002;159: Taulukko 1. Skitsofreenisen psykoosin ennakko-oireita. Mielialaan ja käytökseen liittyviä oireita: Masentuneisuus ja mielialojen vaihtelu Väkivaltaisuus, ärtyisyys Vetäytyminen ihmissuhteista Tapaturma-alttius, itsetuhoisuus Ruumiilliset oireet, kuten ruokahalun ja painon muutokset Unihäiriöt Ahdistuneisuus Energian ja motivaation puute Päihteiden lisääntynyt käyttö Huomattava toimintakyvyn lasku nuorilla, joilla suvussa psykoosisairauksia Psykoosin kaltaisia, mutta lievempiä ja lyhytkestoisempia oireita: Harha-aistimukset Epäluuloisuus Keskittymisvaikeudet, kognitiivisen tason heikentyminen Oudot ajatukset taessa varsin merkittävä osa (n. 70 %) riskiryhmästä ei sairastu seurannassa psykoosiin, minkä vuoksi psykoosin puhkeamista estämään käytettävien interventioiden yksi keskeinen piirre on vähäiset haitalliset vaikutukset, mukaan lukien mahdollinen leimautuvuus riskiryhmään kuuluvaksi (21). Perusterveydenhuollossa erityisesti nuorten parissa työskentelevillä on hyvät mahdollisuudet tunnistaa psykoosiriskissä olevat, mutta tämä edellyttää panostusta koulutukseen: riittävää asiantuntemusta ja laajasti jo käytössä olevien kyselyiden ja haastatteluiden käyttöönottoa (taulukko 2). Tämän hetken tutkimustiedon valossa psykoosiriskissä olevien hoitomuodoksi suositellaan ensisijaisesti psykososiaalisia tukimuotoja, kuten psykoterapiaa (22). Kun oireet täyttävät psykoosin kriteerit, tulee psykososiaaliseen hoitoon yhdistää myös lääkehoito yleensä erikoissairaanhoidossa toteutuvan asianmukaisen tutkimisen ja diagnostisen arvion jälkeen. Psykoosin alkamisen jälkeen mahdollisimman varhainen hoito on tärkeää, sillä hoitamattoman ensipsykoosin kestolla on todettu olevan merkitystä skitsofre nian ennusteen kannalta vuosienkin seurannassa (6). Varhaisessa vaiheessa psykoosin hoidossa on mahdollista vaikuttaa niin hoitamattoman ensipsykoosin kestoon, hoitomyöntyvyyteen kuin sairauden alkuvaiheen kulkuun (23). Hoitamattoman ensipsykoosin keston lyhentäminen on todettu haasteelliseksi, mutta mahdolliseksi (23). Hoidon ja kuntoutuksen merkitys pitkäaikaisennusteelle Skitsofrenian Käypä hoito- suosituksen mukaisesti hoidossa keskeisiä ovat 1) psykoosilääkitys, jossa pyritään pienimpään tehokkaaseen annokseen ja haittavaikutusten minimoimiseen, 2) psykoedukaatio (koko perheen koulutuksellinen terapia, 3) spesifit psyko tera peuttiset hoidot (esim. kognitiivinen käyttäytymisterapia ja kognitiivinen kuntoutus), 4) työkuntoutus ja tuettu työllistyminen ja 5) ymmärtävä, luottamuksellinen ja pitkäkestoinen hoitosuhde (7,24,25). Erityisesti psykoosi lääkehoidon ja usean psykososiaalisen hoidon integroiminen on ennusteen kannalta tärkeää (7,26). Avohoitopainotteista (7,27) hoitoa suositellaan. Käypä hoito -suositusten seuraaminen helpottaa kliinikon työtä ja turvaa potilaan oikeuden hyvään hoitoon. Amerikkalaisessa tutkimuksessa kansallisen lääkehoitosuosituksen noudattaminen vähensi skitsofreniapotilaiden kuolleisuutta (28). Skitso freniapotilaan hoidon jatkuvuuden turvaaminen tuottaa terveydenhuollolle haasteita esimerkiksi hoitohen kilökunnan vaihtuvuuden vuoksi. Erityisesti ensipsykoosin varhaiseen ja riittävään hoitoon tulee panostaa, sillä huono toipuminen ensipsykoosista liittyy skitsofrenian huonompaan pitkäaikaisennusteeseen. Skitsofreniaa sairastavien työkyky Työkyvyllä tarkoitetaan toimintakyvyn ja työn vaatimusten tasapainoista suhdetta tai laajemmin yksilön ja työympäristön muodostaman järjestelmän toimivaa ominaisuutta. Suomalaisessa aineistossa noin neljä viidestä skitsofre niaa sairastavista henkilöistä oli eläkkeellä ja vain 7 % kävi työssä (29). Euroopan maissa skitsofreniaa sairastavien työllisyysaste on % (30). Työelämästä syrjäytyminen on yksilön kannalta merkittävä menetys. Psykoosisairauksiin liittyvä 876

3 tieteessä Taulukko 2. Psykoosiriskin ja psykoosin tunnistamisen menetelmiä. Menetelmä PROD-seula SIPS-haastattelu (Structured interview for prodromal symptoms) CAARMS-haastattelu (Comprehensive assessment of at-risk mental states) PANSS-haastattelu (Positive and negative syndrome scale) BPRS (Brief psychiatric rating scale) 16 McGrath JJ ym. Comprehensive assessment of parental age and psychiatric disorders. JAMA Psychiatry 2014;71: Suvisaari JM ym. Age at onset and outcome in schizophrenia are related to the degree of familial loading. Br J Psychiatry 1998;173: Schennach-Wolff R ym. Influencing factors and predictors of early improvement in the acute treatment of schizophrenia and schizophrenia spectrum disorder. J Psychiatr Res. 2011;45: Larson MK ym. Early signs, diagnosis and therapeutics of the prodromal phase of schizophrenia and related psychotic disorders. Expert Rev Neurother 2010;10: Fusar-Poli P1 ym. Lessons learned from the psychosis high-risk state: towards a general staging model of prodromal intervention. Psychol Med 2014;44: Laajasalo T ym. Psykoosin riskioireet nuorilla. Duodecim 2010;126: Stafford MR ym. Early interventions to prevent psychosis: systematic review and metaanalysis. BMJ 2013;346:f Marshall M, Rathbone J. Early intervention for psychosis. Cochrane Database Syst Rev 2011;15:CD Tuulio-Henriksson A. Kognitiiviset toiminnot vaikeissa psykoottisissa häiriöissä. Duodecim 2014;130: Niemeyer H ym. Publication bias in meta-analyses of the efficacy of psychotherapeutic interventions for schizophrenia. Schizophr Res 2012;138: Valencia M ym. The beneficial effects of combining pharmacological and psychosocial treatment on remission and functional outcome in outpatients with schizophrenia. J Psychiatr Res 2013;47: Käyttötarkoitus Psykoosin ennakko-oireiden tunnistaminen Psykoosiriskin arviointi Psykoosiriskin arviointi Psykoosioireiden vaikeusasteen määrittäminen Psykoosioireiden vaikeusasteen määrittäminen kognitiivisen toiminta kyvyn aleneminen (24,31) on merkittävää työkyvyn kannalta usein yhdessä somaattisten sairauk sien vaikutusten kanssa. Kognitiivisella kuntoutuksella voi olla merkitystä psykiatrisen potilaiden toimintakyvyn parantamisessa (24,32,33). Työelämässä olevat psykoosisairauksia sairastavat henkilöt ovat työterveyshuollon piirissä. Työpaikan ja työterveyshuollon yhteisin toimenpitein on mahdollista seurata tilannetta ja mukauttaa tarvittaessa mahdollisuuksien mukaan työolosuhteita. Ammatilliset kuntoutustoimenpiteet ja tuetun työllistämisen toimenpiteet ovat psykoosiin sairastuneiden henkilöiden käytettävissä. Ammatillisessa kuntoutuksessa edetään hitaasti osapäiväisen työn kautta helpoista työtehtävistä vaikeampiin ja tarvittaessa tarjotaan väliin koulutusta tai vapaaehtoistyötä. Tuetun työllistymisen menetelmällä pyritään kuntoutujan kiinnostuksen mukaisen työpaikan nopeaan, yksilöllisesti suunniteltuun etsimiseen ja tarvittavan koulutuksen tarjoamiseen työpaikalla. Tuettu työllistyminen sisältää ammatillista kuntoutusta koko työsuhteen ajan ja monipuolista neuvontaa, opetusta ja ohjausta, jota kuntoutuja tarvitsee pitääkseen työpaikkansa (34). Lähtökohtana on työtaitojen ja valmiuksien hankkiminen työpaikalla työhönvalmentajan tuen avulla. Skitsofreniaa sairastavien ammatillinen kuntoutuminen on mahdollista ja tuen avulla he ovat pystyneet palaamaan tai siirtymään työelämään (35,36). Somaattiset sairaudet ja itsemurhien ehkäisy Skitsofreniaan liittyy 2 3 kertaa korkeampi kuolleisuus normaaliväestöön verrattuna (37,38), minkä vuoksi heidän ennustettu elinaikansa on vuotta muita lyhyempi (39). Ero kuolleisuudessa skitsofreniaa sairastavien ja normaaliväestön välillä on saattanut jopa kasvaa viime vuosikymmenien aikana (40). Pohjoismaissa ero muuhun väestöön on kuitenkin kaventunut (41). Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa todettiin työkyvyttömyyseläkkeen olleen yhteydessä vähentyneeseen kuolleisuuteen (42). Vaikkakin itsemurhariski on skitsofreniassa liki 13 kertaa normaaliväestöä suurempi ja tapa turmariski suurentunut, luonnolliset kuolinsyyt selittävät suuremman osan eliniän laskusta (43). Skitsofreniaa sairastavien lyhentynyt elinaikaennuste selittyy useilla tekijöillä. Näihin lukeutuvat suhteellisen yleiset epäterveelliset elintavat ruokailun ja vähäisen liikunnan osalta sekä tupakointi ja alkoholin käyttö. Toisaalta antipsykootit voivat aiheuttaa painonnousua, lisätä diabeteksen riskiä ja vaikuttaa epäedullisesti rasva-arvoihin. Lisäksi monet somaattiset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes ja erilaiset syövät, ovat skitsofreniaa sairastavilla yleisempiä, ja ne myös todetaan myöhemmin ja hoidetaan heikom min normaaliväestöön verrattuna (39,44,45). Parantamalla skitsofreniaan liittyvien somaattisten sairauksien toteamista ja hoitoa voidaan vaikuttaa myönteisesti skitsofreniaa sairastavien ennusteeseen (45). Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä ja integraatiota tulee kehittää ja varmistaa hoitoketjujen toimivuus. Hoitavien henkilöiden tulee olla erityisen aktiivisia ja varmistaa seurannan jatkuvuus, jotta voidaan huolehtia skitsofreniaa sairastavien asianmukaisen somaattisen hoidon ja seurannan toteutumisesta. Palvelukodeilla on tärkeä rooli skitsofre niaan sairastuneiden ennusteen parantamisessa, sillä psykiatristen sairaan sijojen vähennyttyä palveluasumisen piirissä olevien skitsofreniaa sairastavien määrä on lisääntynyt (46). Yksityiskohtaisemmin tutkimus- ja hoitolinjauksia on kuvattu tämän teemanumeron muissa artikkeleissa (Saari ym., Koponen ym.). 877

4 27 Kiviniemi M ym. The characteristics and outcomes of hospitalised and outpatient-treated first-onset schizophrenia patients: a 5-year register linkage study. Int J Clin Pract 2013;67: Cullen BA ym. Guideline-concordant antipsychotic use and mortality in schizophrenia. Schizophr Bull 2013;39: Perälä J ym. Geographic variation and sociodemographic characteristics of psychotic disorders in Finland. Schizophr Res 2008;106: Marwaha S, Johnson S. Schizophrenia and employment a review. Soc psychiatry psychiatr epidemiol 2004;39: Bora E ym. Cognitive functioning in schizophrenia, schizoaffective disorder and affective psychoses: meta-analytic study. Br J Psychiatry 2009;195: Wykes T ym. A meta-analysis of cognitive remediation for schizophrenia: methodology and effect sizes. Am J Psychiatry 2011;168: Anaya C ym. A systematic review of cognitive remediation for schizo-affective and affective disorders. J Affect Disord 2012;142: Drake RE ym. Research on the individual placement and support model of supported employment. Psychiatr Q 1999;70: Sailas E ym. Työ tekijäänsä kiittää tuettu työllistyminen osana skitsofreniapotilaiden kuntoutumista. Duodecim 2007;123: Matheson SL ym. How much do we know about schizophrenia and how well do we know it? Evidence from the Schizophrenia Library. Psychol Med 2014;44: Bushe CJ ym. Mortality in schizophrenia: a measurable clinical endpoint. J Psychopharmacol 2010;24(suppl): Laursen TM ym. Excess early mortality in schizophrenia. Annu Rev Clin Psychol 2014;10: Laursen TM ym. Life expectancy and cardiovascular mortality in persons with schizophrenia. Curr Opin Psychiatry 2012;25: Saha S ym. A systematic view of mortality in schizophrenia: Is the differential mortality gap worsening over time? Arch Gen Psychiatry 2007;64: Wahlbeck K ym. Outcomes of Nordic mental health systems: life expectancy of patients with mental disorders. Br J Psychiatry 2011;199: Kiviniemi M, Suvisaari J, Pirkola S ym. Five-year follow-up study of disability pension rates in firstonset schizophrenia with special focus on regional differences and mortality. Gen Hosp Psychiatry 2011;33: Munk Laursen T ym. Excess early mortality in schizophrenia. Annu Rev Clin Psychol 2014;10: De Hert M ym. Metabolic syndrome in people with schizophrenia: a review. World Psychiatry 2009;8: Myös itsemurhien ehkäisy on tärkeää pyrittäessä vähentämään skitsofreniaan liittyvää kuolleisuutta (39). Skitsofreniaan sairastuneet ovat suurimmassa itsemurhariskissä sairauden alkuvaiheessa ja riskiä lisäävät mm. mielialaoireet, päihdeongelmat, huono hoitoon sitoutuminen ja psykoottisuus. Muita yleisiä itsemurhariskiä lisääviä tekijöitä ovat miessukupuoli, yksin asuminen ja aiemmat itsemurhayritykset. Skitsofreniaa sairastavien itsemurhariskin arviointiin kliinisessä työssä on kehitetty mittareita (47). Skitsofrenia ja päihdeongelmat Skitsofreniaa sairastavilla henkilöillä on normaaliväestöä useammin päihdeongelmia. Erityisesti tupakointi ja nikotiiniriippuvuus ovat yleisiä (75 % skitsofreniapotilaista vs. 20 % yleisväestöstä tupakoi päivittäin). Runsas tupakointi pienentää useiden antipsykoottien pitoisuuksia indusoimalla CYP1A2-entsyymiä, millä voi olla merkitystä skitsofrenian taudinkulkuun tupakointiin liittyvien terveyshaittojen lisäksi. Mahdollisuuksia tupakasta vieroitukseen tulisi olla tarjolla myös skitso freniaa sairastaville. Bupropioni vaikuttaisi olevan nikotiinikorvaushoitoa tehokkaampi skitsofreniapotilaan tupakasta vieroituksessa (48,49). Päihdeongelma heikentää merkittävästi skitso freniapotilaan ennustetta: huono hoitomyöntyvyys, itsemurhat, väkivaltaisuus ja psykoosi relapsit ovat tässä potilasryhmässä muita yleisempiä. Kannabiksen ja mahdollisesti myös stimulanttien käyttö näyttäisi lisäävän psykoosiin ja myös skitsofreniaan sairastumisen riskiä (50,51). Riski vaikuttaisi olevan sitä suurempi, mitä nuorempana käyttö aloitetaan, mitä enemmän kannabista käytetään ja mitä suurempi on sukurasitus psykoosisai rauksien osalta (52). Kannabiksen käytön vähentäminen näyttäisi kohentavan skitsofre niaa sairastavan toimintakykyä ja vähentävän ahdistuneisuutta, mutta tämän vaikutuksista psykoosioireisiin ei toistaiseksi ole vahvaa näyttöä (53). Kliinisen kokemuksen perusteella käytön vähentäminen edistää psykoosin hoidon toteutumista ja voi vaikuttaa epäsuorasti oireiden lievittymiseen. Vakuuttavaa näyttöä minkään tietyn psykososiaalisen intervention vaikuttavuudesta päihdeongelmaisen psykoosipotilaan hoidossa ei toistaiseksi ole (54), mutta toimivissa hoitomalleissa huo mioidaan muutosvaihemallin mukaiset hoidon tavoitteet ja niissä on myös motivoivia ja palkitsevia elementtejä. Skitsofrenian ennuste vanhuusiässä Ikääntymisen myötä skitsofrenian aktiiviset oireet yleensä vähenevät ja keskeiseksi tulee muun fyysisen ja psyykkisen terveyden aktiivinen ja hyvä seuranta sekä hoito. Myös pitkäaikaiseen lääkitykseen ja muuhun hoitoon liittyvät kielteiset vaikutukset on hyvä huomioida taudin eri vaiheissa. Aktiivisen psykoosisairauden hiipuessa on keskeistä lääkityksen hyötyjen arvioiminen suhteessa haittoihin. Tältä osin säännöllinen seuranta anamneesin ja kliinisen tutkimuksen avulla on verikokeiden seurannan lisäksi tarpeellista. Viimeistään tässä vaiheessa tulisi pyrkiä eroon usean antipsykootin samanaikaisesta käytöstä huo mioiden näihin lääkityksiin liittyvät antikolinergiset vaikutukset sekä pyrkiä pienimpään tehokkaaseen antipsykoottien annokseen (7). Somaattisten sairauksien aktiivisen seurannan ja hoidon merkitys korostuu skitsofreniaa sairastavilla keskimäärin varhaisemmassa vaiheessa kuin yleisväestössä. Miten ennustetta voidaan parantaa? Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä näiden yhteistyöllä on paljon tehtävissä skitsofrenian ennusteen parantamiseksi (taulukko 3). Hyvällä raskaudenaikaisella seurannalla ja neuvolatyöllä voidaan vaikuttaa moniin skitsofrenian riskitekijöihin ja mahdollisesti vähentää skitsofreniaan sairastumista väestötasolla. Myös somaattisten sairauk sien ennaltaehkäisyssä perusterveydenhuollossa tehtävällä työllä on keskeinen merkitys. Terveyskeskuksen ja yleislääkärin rooli skitsofrenian hoidossa todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa. Perusterveydenhuoltoon kuuluvat nyt psykoosin varhainen toteaminen ja epäily, psykoosin ensiapu ja hoitoon lähettäminen, skitsofrenian relapsien ja hoitoresistenssin toteaminen ja ensiapu, skitsofrenia potilaan somaattisten sairauksien diagnostiikka ja hoito, omaisten tukeminen sekä tasaisessa vaiheessa olevien potilaiden ja ikääntyneiden seuranta ja hoito. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sujuvalla yhteistyöllä on haasteista huo 878

5 tieteessä Taulukko 3. Keinoja, joilla yleislääkärit ja psykiatrit voivat parantaa skitsofrenian ennustetta. 1. PSYKOOSIN VARHAISEEN TUNNISTAMISEEN JA NOPEAAN JA RIITTÄVÄÄN HOITOON PANOSTAMINEN Erikoissairaanhoidossa: Varhaisen tunnistamisen kehittäminen, kouluttautuminen, apuvälineiden, esimerkiksi PROD-seulan käyttöönotto Yhteistyön kehittäminen erityisesti neuvola- ja koululääkäreiden sekä opiskelijaterveydenhuollon välillä Hoidon sujuvan siirron edistäminen perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon Psykoosin varhaisen tunnistamisen kehittäminen, kouluttautuminen, erikoissairaanhoidon tulisi myös kouluttaa perusterveydenhuollon toimijoita 2. RELAPSIEN JA KRIISIEN NOPEA JA TEHOKAS TUNNISTAMINEN JA NIIHIN REAGOINTI Erikoissairaanhoidossa Relapsien tunnistaminen, erikoissairaanhoidon konsultoiminen ja tarvittaessa lähettäminen erikoissairaanhoitoon Itsemurhavaaran epäily ja tunnistaminen ja arviointi erikoissairaanhoitoa konsultoiden, tarvittaessa sairaalahoitoon lähettäminen Hoidon aloituksen järjestäminen mahdollisimman sujuvasti ja potilasta kunnioittavasti (esim. hoitotahto) sairauden pahenemisvaiheissa Itsemurhariskin pienentäminen monipuolisella ja riittävällä avohoidolla 3. HOITOMYÖNTYVYYDEN JA HOITOON SITOUTUMISEN PARANTAMINEN TOIVOA YLLÄPITÄMÄLLÄ Mahdollisimman varhain yksilölliseen hoitosuunnitelmaan yhteistyössä pyrkien Perheen mukaanotto potilaan luvalla, lasten huomioiminen Pitkäaikainen pysyvä hoitosuhde Kiireettömät ja rauhalliset vastaanotot 4. HOITOSUUNNITELMAN PÄIVITYS, TEHOKAS MUTTA HARKITTU HOITO Hoidon toteuttaminen hoitosuunnitelman mukaisesti, tarvittaessa erikoissairaanhoitoa konsultoiden Vähintään vuosittaiset hoitosuunnitelman tarkistukset (Saari ym. tässä numerossa) Mittarit apuna arvioinnissa, esimerkiksi SOFAS, JES, BDI Lääkehoidon hyötyjen ja haittojen säännöllinen tarkistus Erikoissairaanhoidossa: Kirjattu hoitosuunnitelma, jonka pohjana potilaan kliininen tutkimus Hoidon toteuttaminen hoitosuunnitelman mukaisesti Vähintään vuosittaiset hoitosuunnitelman tarkistukset Mittarit apuna arvioinnissa: PANSS tai BPRS, SOFAS, JES, BDI 5. SOMAATTISEN VOINNIN SEURANTA, SOMAATTISTEN SAIRAUKSIEN ASIANMUKAINEN HOITO Erikoissairaanhoidossa: Erityistä huomiota skitsofreniaa sairastavien somaattisen voinnin seurantaan, sairauksien tunnistamiseen ja aktiiviseen hoitoon Lääkityksen haittavaikutusten seuranta ja minimointi hoidon edetessä Päihteiden käytön seuranta ja interventiot myös tupakoinnin osalta hoidon eri vaiheissa Antipsykoottien metabolisten haittojen minimointi ja näihin puuttuminen lääkityksen alkuvaiheessa Tiedottaminen potilaalle mahdollisista haitoista Somaattisen voinnin seuranta 45 Munk Laursen T ym. Chronic somatic comorbidity and excess mortality due to natural causes in persons with schizophrenia or bipolar affective disorder. PLoS One 2011;6:e limatta mahdollista parantaa skitsofre nian ennustetta. Esimerkiksi varhaisessa tunnistamisessa perusterveydenhuolto on keskeisessä roolissa ja hoitoketju tulisi suunnitella psykoosi potilaiden hoidon haasteet huomioiden, jotta hoidon jatkuvuus ei vaarantuisi järjestelmästä johtuvista syistä. Tärkeää on myös muistaa, että skitsofreniaa sairastavien omat tavoitteet ja toiveet ennusteen osalta voivat erota hoitavien henkilöiden tavoitteista ja esimerkiksi elämänlaatuun ja onnellisuuteen liittyvän tutkimustiedon perusteella ensi psykoosia sai 879

6 46 Moring J ym. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Toimeenpanosta käytäntöön Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos; Raportti 6/ Taiminen T ym. The Schizophrenia Suicide Risk Scale (SSRS): development and initial validation. Schizophr Res 2001;47: Tsoi DT ym. Interventions for smoking cessation and reduction in individuals with schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2013;CD Niemelä S. Päihdepsykiatrisen potilaan lääkehoito. Duodecim 2013;129: Niemi-Pynttäri JA ym. Substanceinduced psychoses converting into schizophrenia: a registerbased study of 18,478 Finnish inpatient cases. J Clin Psychiatry. 2013;74:e Sara GE ym. The impact of cannabis and stimulant disorders on diagnostic stability in psychosis. J Clin Psychiatry. 2014;75: Valmaggia LR ym. Cannabis use and transition to psychosis in people at ultra-high risk. Psychol Med 2014;44: Barrowclough C ym. The impact of Cannabis use on clinical outcomes in recent onset psychosis. Schizophr Bull 2014;doi: / schbul/sbu Hunt GE ym. Psychosocial interventions for people with both severe mental illness and substance misuse. Cochrane Database Syst Rev 2013;10:CD Agid O ym. Happiness in firstepisode schizophrenia. Schizophr Res 2012;141: Palmer BW ym. Wellness within illness: happiness in schizophrenia. Schizophr Res 2014;159: rastavat ovat yhtä onnellisia kuin verrokkiryhmän henkilöt. Heidän onnelli suutensa ei riipu niinkään oireista tai neuro psykologista puutoksista, vaan toimintakyvystä. Skitsofre niaa sairastavat henkilöt hyötyvätkin toimintakyvyn ylläpitämisestä ja heille tulisi tarjota mahdollisuuksia aktiiviseen osallistumiseen ja toisten ihmisten auttamiseen (55,56). n sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Matti Penttilä: apuraha ( Lundbeck), luentopalkkiot (Lilly). Pauliina Juola: ei sidonnaisuuksia. Jussi Seppälä: korvaus käsi kirjoituksen valmistelusta ( Duodecim), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Janssen-Cilag, Lundbeck). Matti Kaivosoja: ei sidonnaisuuksia. Tero Raiskila: apuraha (Suomen Psykiatriyhdistys), luentopalkkiot (Duodecim). Solja Niemelä: konsultointipalkkiot (Lundbeck, Janssen), luentopalkkiot (Lundbeck, Janssen, Orion Pharma, Professio Finland, Evopro), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Lundbeck, Janssen). Erika Jääskeläinen: apurahat (Sigrid Juseliuksen säätiö, Suomen Akatemia, Brain & Behavior Research Foundation, Pohjois- Suomen terveyden huollon tukisäätiö, Euroopan unioni). English summary > in english How can we improve the outcome of schizophrenia in primary and specialized health care? 880

7 english summary tieteessä Matti Penttilä M.D., Psychiatrist Institute of Clinical Medicine, University of Oulu and Oulu University Hospital Pauliina Juola Jussi Seppälä Matti Kaivosoja Tero Raiskila Solja Niemelä Erika Jääskeläinen How can we improve the outcome of schizophrenia in primary and specialized health care? The general outcome of schizophrenia has not improved, although some individuals recover. Several factors such as young onset age and insidious mode of onset are known to be associated with poor outcome in schizophrenia, but we are unable to modify these factors at the individual level. Antipsychotic medication is the first line treatment of schizophrenia at the moment, but excessive use of medication is not recommended. A long duration of untreated psychosis is associated with a poor long-term outcome, and thus early intervention is one way to improve outcomes in schizophrenia. Active treatment includes use of antipsychotics, psychoeducation, psychosocial treatments, supported employment and long-lasting relationships with healthcare professionals. Generally poor occupational functioning in subjects with schizophrenia can be improved by active and versatile rehabilitation. Follow-up of somatic health and support and guidance towards a healthy lifestyle are essential in decreasing somatic comorbidity that is partly due to metabolic side-effects of antipsychotics. It is possible to decrease suicidal behaviour and mortality by detecting those at increased risk. Active treatment of relatively common substance use disorders in subjects with schizophrenia improves outcome in general. At later stages of life the importance of active treatment of somatic illnesses becomes greater. It is possible to improve outcomes in schizophrenia with well organized collaboration between primary care and specialized care. It is likely that, in the future, the role of primary care in the treatment of schizophrenia will increase. The significance of providing hope and improving quality of life needs to be emphasized during the different phases of treatment. 880a

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Psykoosien hoito terveyskeskuksessa

Psykoosien hoito terveyskeskuksessa Katsaus tieteessä Kaisa Saari LT, psykiatrian erikoislääkäri Kempeleen terveyskeskus/ mielenterveysneuvola kaisa.saari@kempele.fi Tero Raiskila LL, työterveyshuollon ja psykiatrian erikoislääkäri Oulun

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

SKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUS JA TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET

SKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUS JA TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET KATSAUS ANNAMARI TUULIO-HENRIKSSON SKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUS JA TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET Johdanto Skitsofrenia on vakava mielenterveyden häiriö, joka on väestössä suhteellisen yleinen. Noin

Lisätiedot

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

POTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ

POTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ POTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ Anneli Pitkänen, TtT, ylihoitaja Psykiatrisen hoidon tutkintotoimikunnan kehittämispäivä Kuopio, 30.9.2011 MIELENTERVEYSHÄIRIÖ Mielenterveyteen

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto

Lisätiedot

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis)

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis) 4.11.2014 LÄHDE: Cannabis sativa -hamppukasvi - Yleisimmin käytetty huumausaine ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana

Lisätiedot

Psykoosiriskissä olevien nuorten ja nuorten psykoottisten häiriöiden psykoterapeuttiset hoitomuodot

Psykoosiriskissä olevien nuorten ja nuorten psykoottisten häiriöiden psykoterapeuttiset hoitomuodot Tieteessä katsaus Vera Gergov PsM Helsingin yliopisto ja HUS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria vera.gergov@hus.fi Klaus Ranta LT, dosentti Helsingin yliopisto ja HUS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Öppenvårdens problem är mobila team lösningen?

Öppenvårdens problem är mobila team lösningen? Tiedosta hyvinvointia 1 Öppenvårdens problem är mobila team lösningen? Prof. Kristian Wahlbeck Stakes, Gruppen för mental hälsa Helsingfors universitet, Psykiatriska kliniken Sosiaali ja terveysalan tutkimus

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Psykoosien farmakologinen hoito Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Keskeinen sanoma Skitsofrenia on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Ryhmäpsykoedukaation vaikuttavuus skitsofrenian hoidossa. PsM, tutkija Kati Aho-Mustonen Psykologian oppiaine Joensuun yliopisto 2009

Ryhmäpsykoedukaation vaikuttavuus skitsofrenian hoidossa. PsM, tutkija Kati Aho-Mustonen Psykologian oppiaine Joensuun yliopisto 2009 Ryhmäpsykoedukaation vaikuttavuus skitsofrenian hoidossa PsM, tutkija Kati Aho-Mustonen Psykologian oppiaine Joensuun yliopisto 2009 Skitsofrenian käypä hoito 1.1.2008 Suomen Psykiatriyhdistus Psykoedukaatio

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 Tutkimustuloksia Kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että arvioon ja hoitoon pääsy tapahtuu liian hitaasti. Varhainen hoidon aloitus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen toteutuminen Niuvanniemen sairaalassa

Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen toteutuminen Niuvanniemen sairaalassa Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Heli Tuppurainen LT, ma. ylilääkäri oikeuspsykiatrian yksikkö heli.tuppurainen@niuva.fi Päivi Kivistö tutkimuskoordinaattori oikeuspsykiatrian yksikkö Eila Repo-Tiihonen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset

Lisätiedot

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja Toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaverkosto: Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja mittarit Ari Kaukiainen Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä / TOIMIA Ylilääkäri,

Lisätiedot

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri TYÖNJAKO Missä tules-potilaita tutkitaan ja hoidetaan? 1. Perusterveydenhuolto

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950

Lisätiedot

Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät

Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät 21.04.2016 Maritta Välimäki, professori Virve Pekurinen, Sh (AMK), TtM, Tohtorikoulutettava

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Salla Vuoristo-Myllys tutkija, HY & THL PsL, VTK psykoterapian erikoispsykologi, työterveyspsykologi 1.10.2013 1 Miksi on tärkeää tutkia hoidon ennustavia tekijöitä?

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot