TEOLLISUUS-TILASTOA.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN V I R A L L I N E N TILASTO, X V I I I. TEOLLISUUS-TILASTOA.. VUODELTA. Jälkimmäinen osa. Tehtaita ja Käsi tölaitoksia HELSINKI, SUOMAL. KIRJALLIS. SEURAN KIRJAPAINON OSAKEYHTIÖ, 00.

2 Sisälls. Siv. Katsahdus teollisuus-toimintaan Suomessa v:na... I. I. Yleinen katsahdus Tehdas- ja Käsitöteollisuuteen Suomessa II. jokaisessa Suomen läänissä. I I I. Suomen kaupungeissa ja kauppaloissa... IY. Suomen kihlakunnissa. V. Katsahdus Suomen Tehdas- ja Käsitöteollisuuteen.... VI. Luettelo Suomen tehtaista ja käsitölaitoksista, jaetut maamme lääneihin, kaupunkeihin ja kihlakuntiin... VII. Luettelo kuluessa perustetuista teollisuuslaitoksista.... VIII. Hörkoneitten luku ja niiden voima, rhmitettnä joka l ä ä n i l l e... IX. eri teollisuuksille.... X. Taulu, osoittava ulkomaalaisten ammattilaisten ja töntekijäin lukumäärää maamme kaupungeissa XI. Taulu, osoittava ulkomaalaisten ammattilaisten ja töntekijäin lukumäärää maamme kihlakunnissa.... XII. Lht kertomus kuluessa sattuneista tap atu rm ista.... XIII. Lht kertomus Suomen eri teollisuuslaitoksissa v. olleista apukassoista. m....

3 liu o te tta v a ja tädellinen tilasto teollisesta toiminnasta Suomessa on olemassa vasta 0-luvun keskipalkoilta alkaen, jolloin vastaperustettu teollisuushallitus sai toimekseen m. m. koota ja valmistaa suomalaisen teollisuuden tilaston. Yaikka aikakausi, jolta sellaisia varmoja tietoja löt, on lkt, nättää kuitenkin olevan valaisevaa tietoja hteenasettelemalla antaa kuvaus teollisuuden edistksestä näinä vuosina, sitä enemmän kun nämä edistkset, useimpien hvien viljavuosien ja tnen kehitksen kautta leensä, ovat paraimmat mitä suomalainen teollisuus on saavuttanut. Esitstä tädellisentääkseen ei sitä rajoiteta ainoastaan seuraavassa tilastossa oleviin laatuihin teollista toimintaa, vaan käsittää se möskin metalliteollisuuden, josta eritinen tilasto tehdään ja julaistaan. Yaikka esits lähimmin tarkoittaa km menvuotiskautta, otetaan kuitenkin osaan tauluista möskin vastaavat numerot :ltä ja :lta, niin paljon kuin viimeiset jo ovat tunnetut, osotukseksi kehitksestä vuosina ennen ja jälkeen ksmksessä olevaa aikakautta. Ensiksi julaistaan taulu, missä töpaikkain ja töntekijäin lukumäärä sekä maan käsitö- ja tehdasteollisuuden bruttoarvo ovat hteenasetetut ja lisääntmistahi vähentmisprosentit kultakin vuodelta lasketut. Tässä on huomattava että käsitölaitoksista on otettu ainoastaan sellaiset, jotka toim ivat palkatuilla töntekijöillä sitä varten tarkoitetuissa verstashuoneistoissa, m utta sitävastoin ei n. s. kotitarve- eli kotiteollisuutta. Siten on käsitöläisistä maaseudulla otettu vaan sepät, värjärit ja nahkurit, kun taas kaupunkien kaikki käsitöläiset on lukuunotettu. Vuonna. Töpaikkain luku Lisäs tahi vähenns /0:ssa edell. lukumäärästä. Töntekijäin luku Lisäs tahi vähenns /0:ssa edell. lukumäärästä. Tuotannon bruttoarvo Suom. markoissa. Lisäs tahi vähenns /0:ssa edell. arvosta.,,0,,, -(-,, +,, +,,0 + ;, +,,, +, 0,0 -f-,, +,,, +,, - f, 0, +,s 0,, + S,», +,,000,,, -,, ---0,, ---,,00,0 --,, +,, + ho,,0 +,, +,, +,,, + ), + b,00 + H),, +,, +,, +,,0,0 +,, +,,0 +,,, +,

4 II Taulusta näk että maan teollisuus taulun sisältämänä aikana on rivakasti kehittnt, poikkeuksena kumminkin vuodet, jolloin on huomattavissa vähenns edellisiltä vuosilta, ollen se seuraus maata osittain kohdanneesta katovuodesta, joka vaikutti leisen taloudellisen taantumisen. Lisäs koskee sekä töpaikkain että töntekijäin lukumäärää ja valmistusarvoa, mutta on enimmin tuntuva viimemainitussa. Samalla kun nim ittäin töpaikkain lukumäärä on noussut vuodesta :ään /0:lla, on töntekijäin lukumäärä samalla aikaa lisääntn /0:lla ja valmistusarvo kokonaan 0,0:lla. Suurin on tämä lisäs ollut vuonna sekä vuosina. Nättää siltä kuin tämä kehittm iskausi olisi korkeimmillaan vuonna ja että seisahtuminen tahi taantuminen sitä seuraavina vuosina ohsi odotettavissa. Vielä selvemmäksi osotukseksi tämän teollisen kehitksen kulusta hteenasetetaan seuraavassa taulussa muutamia keskimääräisiä lukuja töntekijäin lukumäärän ja valm istusarvon suhteista töpaikkain lukumäärään ja maan asujamistoon: Vuonna. B r u tto v a lm is tu s a r v o ^ töpaikkaa kohti. Teollisuustöntekijöitä /(,:ssa maan koko väestöstä. teollisuustöntekijää kohti. ksilöä kohti maan koko väestöstä. Töntek. keskimääräinen luku töpaikkaa kohti., 0,,,0,s 0,,,o,,.,s 0,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, 0, 0,,, 0,,,,,,0, 0, Kaksi ensimmäistä sareketta nättää että sekä töntekijäin lukumäärä että valmistusarvo, joka keskimäärin tulee jokaiselle töpaikalle, vähitellen on lisääntnt, poikkeuksena ollen vuodet, jolloin töntekijäin lukumäärä oli alempi kuin edellisenä vuonna. Tämä asianlaita osottaa että varsinkin tehdasteollisuus maassa on kehittmään päin, eli, toisin sanottuna, että täälläkin pritään tukkuvalmistukseen. Sama taipumus näk möskin kolmannesta sarekkeesta, sillä joukko valmistuksen kautta, joka vaatii koneiden ja mekanisen voiman laajempaa kättämistä, saavutetaan suurempi tökestävs, mikä nättät senkautta että valmistusarvo töntekijää kohti vähitellen nousee. Viimeisissä sarekkeissa on laskettu kuinka suuri osamäärä teollisuustöntekijät ovat koko väestöstä sekä on jaettu hruttovalmistusarvo ksilöä kohti koko väestöstä. Maan asukasluku, kuten tunnettu, tasasesti lisäänt, mutta teollisuustoiminta kehitt vieläkin nopeammin, sillä näemme että num erot ovat melkein kaksinkertaiset :ään verraten. Suomen väkiluku nousi Tammik. p.,, henkilöön, joista, kuului kaupunkeihin ja,, maaseudulle. Koko tästä väkiluvusta toimi,i % tehdas- ja käsitöteollisuudessa, kuitenkin niin epätasasesti jakauneena kaupunkeihin

5 III ja maaseudulle, että samalla kuin aina 0/0:iin kaupunkien väestöstä oli teollisuustöntekijöitä, ainoastaan, /o maalaisväestöstä toimi teollisuusliikkeissä. Yuonna ovat nämä lukumäärät vieläkin nousseet. Jos teollisuustoiminnan bruttovalmistusarvo kaupungeissa ja maaseudulla jaetaan kutakin asukasta kohti, saadaan keskimäärin mkaa jokaista kaupunkilaista, vaan ainoastaan mkaa maaseutulaista kohti. Kuinka teollisuustoiminta vuonna jakaantui kaupunkeja ja maaseutuja kohti näk seuraavasta taulusta: Töpaik % koko Tönteki % koko Bruttovalmistus % koko kain lukum. lukum. jäin lukum. lukum. arvo. arvosta....,,i,,,,, Maaseudulla...,0 0,,, 0,0,, Töpaikkain lukum äärän siis ollessa vähän suurempi maaseudulla oli töntekijäin lukumäärä ja vielä enemmän valmistusarvo voitolla kaupungeissa. Paitsi että kaupungit ovat luonnolliset teollisuustoiminnan keskuspaikat, ja kautuu teollisuustoiminta maaseudullakin hvin epätasasesti, riippuen väestön tihedestä, kuletusneuvoista, jos löt luonnollisia etuja. m. sell. Eritinen taipumus nättät kuitenkin tässäkin, niinkuin näk seuraavasta taulusta, jossa teollisuuslaitosten ja töntekijäin lukumäärä sekä valmistusarvo vuodelta on jaettu maan eri lääneille: Lääni. Töpaikkain lukujäin luku Töntekimäärä /0 läänin väestöstä. Bruttovalmistusarvo %: / koko valmistusarvosta. U udenm aan...,,00,,,, Turun ja Porin...,0,0,,0,, H ä m e e n...,,,0,0, V iip u rin...,,0,o,,, M ikkelin...,,,, K u op ion...,0,-,,00, V aasan...,,,,,, O u lu n...,,,0,, Yhteensä koko maalle,,,0,0 Taulu nättää että :ssä ensiksi luetellussa läänissä, jotka ovat eteläisimmät, teollisuustöntekijäin lukumäärä nousee,, %:iin läänien väestöstä, kun taas vastaavat numerot muissa lääneissä ovat,,. Samoin on valmistusarvo melkoista korkeampi eteläisissä lääneissä kuin pohjoisissa. Vaikka ensinmainitut ovat vaan neljäsosa maan pinta-alasta, tekee hteenlaskettu teollisuustoiminnan bruttovalm istusarvo näissä /0 koko maan teollisuustuotannosta, samoinkuin töntekijäin lukumäärä on % kaikista maan teollisuustöntekijöistä. Sitävastoin ei erotus tö-

6 IY paikkain lukumäärässä eteläisissä ja pohjoisissa lääneissä ole niin suuri. Tästä näk että suuremmat teollisuuslaitokset leensä sijaitsevat maan eteläisemmissä osissa. Maan :stä kaupungista on :a niin suuri merkits teollisuuspaikkakuntana, että niiden teollisuustoiminnan valmistusarvo nousee li milj. m kan ja teollisuustöntekijäin lukumäärä li,000. :ssä muussa nousee valmistusarvo li milj. mkan, :ssa alempaan määrään. Seuraavassa taulussa on maan kaupungit järjestett niiden kokonaisvalmistusarvon mukaan vuonna, ilmoituksella töpaikkain ja töntekijäin lukumäärästä nnä valm istusarvosta, joka keskimäärin tulee jokaista asukasta kohti, sekä töntekijät asukasluvusta. Kaupunki. Töpaikkain luku Töntekijäin luku Brutto valmistusarvo Smf. Valmistusarvo asukasta kohti. Teoll. töntekijöitä /0 koko asukasluvusta. H elsin k i... 0, 0,0,0, Tampere...,,0,0. T u rk u... 0,0,,0 0, V iipuri...,,,,i V a a s a...,,,0,o P o r i... 0,,00,0, O u lu... 0,,,0, K o tk a...,,0,,0, P ieta rsa a ri...,,,, K u o p io... 0,,0, Häm eenlinna...,0, 0 0, K em i... 0,,,, H anko...,,,i Porvoo... 0,,0, Raum a... 0,,0,i M ik k e li..., 0, L oviisa... 0, 0, Tammisaari..., 0, Lappeenranta...,00, Uusikaupunki... 0,0, Jväsklä... 0,0, K okkola...,, Sortavala...,, Joensuu...,0,0 Kristiinankaupunki.., 0, H a m in a...,, H ein o la... 0,0, S avonlinna... 0,,0 R a a h e..., 0,i Iisalm i... 0,,o N aantali...,, T ornio...,, Maarianhamina...,,0 K a ja a n i..., 0,o Uusi kaarlep...,0., K äkisalm i... 0,,o K a sk in en... 0,0,

7 Y Etusijassa on maan pääkaupunki :a töpaikalla, 0,:a töntekijällä ja 0,0,0 mkan valmistusarvolla. Tästä tulee kftsitöteollisuuden osalle noin 00 töpaikkaa,,00 töntekijää ja milj. mkan valmistusarvo. Lähinnä Helsinkiä seuraa Tampere, jossa on töpaikkaa,, töntekijää ja,0,0 mkan valmistusarvo, joista 0 töpaikkaa,,00 töntekijää ja,00,000 mkan valmistusarvo edustaa käsitöteollisuutta. Helsinki on siis tehdaspaikkanakin tärkein maassa. Jos kuitenkin otetaan huomioon että Tampere on paljoa pienempi kaupunki, että usea sen teollisuuslaitoksista on suurikokoinen ja että ne ovat keskitett kosken läheisteen, on se kuitenkin pidettävä maan suurteollisuuden pääpaikkana, joka näk siitäkin että teollisuustöntekijät ovat % kaupungin väestöstä. Lähinnä seuraavat K otka ja Pori :a ja :llä %:lla, niissä lötvien suurten sahalaitosten avulla. Parissa pienemmässä kaupungissa on teollisuustöntekijäin prosenttiluku suurempikin kuin mainituissa kaupungeissa, mutta kun niissä on verrattain pieni asukasluku, vaikuttaa ksi ainoakin suurenpuoleinen tehdas tulokseen, jonkatähden näillä numeroilla ei ole sama m erkits kuin suuremmissa kaupungeissa. Maan :stä kihlakunnasta ovat vuonna etupäässä Kmin ja Tammelan li 0 milj. mkan valmistusarvolla. Sitte seuraa Helsingin :a milj., Lappveden, ja Halikon,i, Raaseporin, Ulvilan ja Pirkkalan li :llä milj. sekä R annan, Hauhon ja Kemin li milj. Vähempi kuin hden milj. valmistusarvo on kihlakunnalla. Teollisuustöntekijäin ijästä ja sukupuolesta on seuraavassa taulussa tietoja: V:nna. Lapsia v. Miesp. Naisp. o tönt. koko lukumäär. Nuoria töntek v. Miesp. Naisp. /0tönt. koko lukumäär. Töntek. li v. Yhteensä. Miesp. Naisp. Miesp. Naisp. Naistöntek. /0 töntek. koko lukumäärästä.,,,,, 0,,,0,,o,,,0,,,,0,,0,,0,,,,,,,,0, 0,,,,,,,,,,,,,,0,,,,,0 0,0,,0,,,0,,,, 0,,0,, 0,,,, 0, 0,*,,,, 0,,,0 0, 0,,,,,,,,, 0,,0,,,,,,,,,0,,,,,0,,,,,,,0,,,0,,0,, Taulusta näk että naispuolisten töntekijäin lukumäärä vähitellen on noussut ja ollut keskimäärin viidesosa kaikista teollisuustöntekijöistä. Eri teollisuushaaroissa ovat sitävastoin naistöntekijät hvin eri lailla edustettuina. Suurin merkits on naispuolisilla töntekijöillä kutomateollisuudessa, jossa vuonna naisten lukumäärä nousi,0:een,0:a miestä vastaan, s. t. s. naisten lukumäärä teki

8 VI koko, % kaikista töntekijöistä tässä teollisuushaarassa. Kehruu- ja kutomakäsitö onkin jo ammoisista ajoista ollut naisten pääasiallisin töala. Tosin töskentelee tupakkateollisuudessa ja tulitikkuteollisuudessa verrattain vielä suurempi lukumäärä naisia, à /o, mutta niiden toiminta on kumminkin vähempiarvoinen kuin kutomateollisuudessa, jossa toimii koko kolmasosa kaikista naispuolisista teollisuustöntekijöistä. Senjälkeen on naistöntekijöillä suurin merkits vaatetusteollisuudessa, jossa %, ja paperiteollisuudessa, jossa % töntekijöistä ovat naispuolisia. Karamelli- ja suklaatitehtaissa nousee naistöntekijöiden prosenttiluku à :aan, mutta näiden tehtaiden lukumäärä on jotenkin vähäpätöinen, jonkatähden mainituilla numeroilla ei ole suurtakaan merkitstä. Yielä mainittakoon että naistöntekijöitä toimii seuraavissa teollisuushaaroissa : leipurinammatissa 0:een %:iin koko töntekijälukumäärästä, kakluuni- ja fajanssitehtaissa 0 %, lankarullatehtaissa %, olutpanimoissa /0, kirja-ja kivipainoissa %, tiiliruukeissa /0 ja rakennusteollisuudessa % sekä sahateollisuudessa %. Muissa teollisuushaaroissa on naisten lukumäärä verrattain mitätön. Taulusta näk vielä että nuorten töntekijäin, joilla m m ärretään ikäisiä henkilöitä, lukumäärä tosin 0 jälkeen ensin on vähentnt, m utta kum minkin viimeaikoina uudestaan ollut nousemassa. Yleensä on sekä nuorissa töntekijöissä että lapsissa miehinen sukupuoli kaksinkertaisesti edustettuna naispuoliseen verraten. Kuoria töntekijöitä kätetään enimmin kuvaavassa teollisuudessa (, /0 kaikista töntekijöistä tässä teollisuushaarassa), lasi- ja tulitikkuteollisuudessa (, %), tupakkatehtaissa (, %), leipurinammatissa ( /0), kutomateollisuudessa (,e %), lankarullatehtaissa ( /0), rakennusteollisuudessa ( %), paperiteollisuudessa ( %) sekä sahalaitoksissa ( %). Voimassa olevan lain mukaan ei nuoria töntekijöitä saa kättää tössä öaikaan ilman eritistä lupaa. Mitä lopuksi tulee lapsiin välillä, nättää taulu silmiinpistävän vähentm isen lasten lukumäärässä jälkeen. Tosin on viimeaikoina huomattu muutos päinvastaiseen suuntaan, mutta lasten lukumäärä teollisuudessa on kuitenkin vielä paljoa vähempi kuin ennen. Snä tähän äkilliseen vähentmiseen on ollut nt voimassaoleva töväensuojeluslaki, joka astui voimaan v. 0 ja joka sisältää lisärajoituksia lasten töajan suhteen ja paljoa ankarampia määräksiä näiden koulunkännistä kuin mitä ennen leinen elinkeinolaki sääsi, jotapaitsi töväensuojeluslain seuraamista ammattitarkastajat tarkkaan valvovat. Sittenkuin teollisuudenharjoittajat kumminkin ovat tottuneet tähän asiain uuteen järjestkseen, ovat he uudestaan alkaneet kättää lapsia varsinkin lasi- ja kutomateollisuudessa. Kummassakin näissä teollisuushaaroissa oli nimittäin lapset vuonna, /0 töntekijäin koko lukumäärästä, lasiteollisuudessa enimmäkseen poikia, mutta kutomateollisuudessa sekä poikia että tttöjä. Möskin tulitikkuteollisuudessa kätetään töntekijöinä lapsia, %:iin töntekijäin koko lukumäärästä, tiiliruukeissa %:iin. Töntekijät vieraista kansallisuuksista tekivät vuonna ainoastaan vähän enemmän kuin % töntekijäin koko lukumäärästä ja ovat lukuisimmin edustettuina lasiteollisuudessa lasinpuhaltajina. Jonkun maan teollisuustoiminnan kehitksen mittakaavana sopii pitää möskin tehdasteollisuudessa kätetn mekanisen liikevoiman suuruutta. Aina täm än vuosisadan keskipaikoille asti kätettiin suomalaisessa teollisuudessa ksinomaan vesivoimaa liikevoimana, mutta senjälkeen alettiin vähitellen kättää möskin hörvoimaa. Tutkimus, joka toimeenpantiin teollisiin tarkoituksiin kätetstä

9 Y li hör- ja vesivoimasta, nätti että hteenlaskettu hörvoima nousi,000:nteen hv. ja vesivoima,000:nteen hv. Yiimemainituista kätettiin noin % lukuisasti lötvissä tulli- ja kotitarvejauhomllissä sekä noin % paperiteollisuudessa, rautateollisuudessa ja sahateollisuudessa, jokaisessa erikseen, ja, /0 kutomateollisuudessa. Vuonna 0 toim itetun teollisiin tarkoituksiin kätetn vesivoiman arvioimisen tuloksena oli,000 hv., josta 0 '0 kätettiin paperi- ja puuhiomoteollisuudessa, kun taas vesivoima rauta- ja sahateollisuudessa ei sanottavasti ollut lisääntnt. Nkään voitanee teollisiin tarkoituksiin kätettä vesivoimaa arvioida vähintään 0,000:ksi hv:ksi, josta puolet tulee maalle tärkeän paperiteollisuuden, etupäässä puuhiomojen hväksi. Jotakuinkin varmempia tietoja voidaan antaa kätetstä hörvoimasta, vaikka näissäkin on epävarmuutta, riippuen siitä että käsitteellä hevosvoima on useita eri teknillisiä merkitksiä. Suhteellinen arvo saattaa kuitenkin olla numerotiedoilla seuraavassa taulussa: Vuonna. Hörkoneitten Lukum. Voima hvdssa. Hvdakeskim. jok. hörk. kohti. Teollisuustöntekijöitä keskim. jok. hv. kohti.,0,, 0 0,,,,,, 0,, h i,0,, S,00,, 0,0,,0,,,ii 0,0,,,,, 0,,o, 0,0 0,, Taulusta näk että hörkoneitten lukumäärä on ollut jotenkin tasasesti nousemassa ja hden vuosikmmenen kuluessa lähes kaksinkertaistunut. Vähäinen vähentminen on huomattavissa ainoastaan vuosina 0 ja. Samaan aikaan ja vielä suuremmassa määrässä lisäänt hteenlaskettu hörmootorien voima. K uten kolmas sareke nättää, kasvaa sentähden keskimääräinen hevosvoimain lukumäärä jokaista konetta kohti,:sta 0,:ään hv:aan eli kokonaan 0/0:lla vuodessa. Viimeisestä sarekkeesta nähdään että töntekijäin keskimäärä, joka tulee jokaista hevosvoimaa kohti leensä, on ollut vähenemässä, joka osottaa että konetö hä enemmän kuin käsitö on otettu kätäntöön teollisuudessa. Että luvut ovat vähän alemmat kuin jälkeisinä vuosina riippuu siitä että teollisuustöntekijäin lukumäärä näinä vuosina jossakin määrin vähenti sistä, joista jo edellisessä on huomautettu, samalla kun kätett hörvoima jäi jotakuinkin m uuttumattom aksi tai vähän lisäänti. Epävarmuudestaan huolimatta toteennättävät numerot lläolevassa taulussa selvästi että maan tehdasteollisuus hä enemmän alkaa kehittä suurteollisuudeksi.

10 VIII K ätett hörvoim a jakaantuu vuonna eri teollisuushaaroille seuraavasti: Teollisuushaara. Hörkone it ten Lukum. Hv. lukum. Hv:ain keskilukumäärä jok. hörk. kohti. Kätett vesivoima hv:issa. P uuteollisuus...,000 Kutomateollisuus...,,000 Rautateollisuus...,, M llteollisuus..., Paperiteollisuus...,0, Panimo- ja paloviinateollisuus Sokuritehtaat... 0 Porsliini-, fajanssi- ja tiilitehtaat... Nahkateollisuus... Kuvaava teollisuus... 0 Tupakkateollisuus... 0 Tulitikkuteollisuus... Muu teo llisu u s... 0, Yhteensä 0, Kuten laskemattakin saattaa otaksua, on hörvoima enimmin kätännössä puuteollisuudessa, missä polttoaine saadaan niin sanoaksemme ilmaiseksi sahaperkeiden muodossa. Senjälkeen seuraa kutomateollisuus, sitte rautateollisuus ja vasta :ssä sijassa paperiteollisuus. K ätett mekaninen voimamäärä kun viimemainitussa teollisuushaarassa on suurin, on vertailun vuoksi neljännessä sarekkeessa ilmoitettu kätetn vesivoiman määrä, niin paljon kuin se on tunnettu, nim ittäin paperiteollisuudessa, rautateollisuudessa ja kutomateollisuudessa. Puuteollisuudessa ( vesisahaa) voipi vesivoiman arvioida vähintään,000:ksi hv. ja mll teollisuudessa (,00 tullijauhomllä),000:ksi hv. Yielä lisättäköön että vuosina paperiteollisuudessa kätett vesivoima vieläkin nousi useain uusien tehtaiden kautta, niin että sen voipi arvioida,000:ksi hv. Viimeaikoina on vesivoimaa alettu ottaa kätäntöön liikevoimana möskin sähköteknillisissä toimissa teollisuudessa, ja on nttemmin, kun ensimmäiset kokeet ovat nättätneet tdttäviksi, tulevaisuudessa odotettavissa kehits tähän suuntaan.

11 IX Ylinähtäväksi kokonaiskuvaksi suomalaisesta teollisuudesta vuonna jaetaan kaikki teolliset laitokset ja käsitölaitokset eri päärhmiin, niinkuin näk allaolevasta taulusta, jossa rhm ät ovat järjestett valm istusarvon suuruuden mukaan: Teollis uushaara. Töpaikkani lukum. Töntekijäin lukum. Bruttovalmistusarvo Smf. /o kokonaismääj rästä. Töntek. lukum. töpaikkaa kohti. Valmist.-arvo töntekijää kohti. P u u teo llisu u s... 0,,,,, Ravinto- ja nautintoaineita...,,0,,,o,0 Metalliteollisuus...,0,0,,00,, K utom ateollisuus...,,,0,, P aperiteollisuus...,,,,, Nahkateollisuus......,,,,, K iviteollisu u s..., 0,,,., Rakennusteollisuus...,0,,,,0 Y aatetusteollisuus...,,0,0,,, Kemiallinen teollisuus...,,,,, Kuvaava teollisu u s...,0,,,, Yhteensä koko maalle,,,0,0 00 0,, Niinkuin taulusta näk, jakautuu töpaikat, töntekijät ja valmistusarvo jotenkin epätasasesti näiden päärhmien välille. Kun valmistusarvo on mittana niiden merkitksestä maan taloudessa, on jokaiselle rhmälle valmistusarvo prosenteissa koko valm istusarvosta laskettu ja m erkitt neljänteen sarekkeesen. Vieläkin selvemmäksi osotukseksi eri rhmien eroavaisuudesta on kahdessa viimeisessä sarekkeessa merkitt töntekijäin lukumäärä kutakin töpaikkaa kohti ja valmistusarvo jokaista töntekijää kohti joka rhmässä. Niissä rhmissä joissa tehdastöllä on päämerkits, nimittäin kutomateollisuudessa, paperiteollisuudessa, puunjalostusteollisuudessa ja kiviteollisuudessa, on töntekijäin lukumäärä töpaikkaa kohti suurin, kun taas niissä rhmissä joissa käsitö on voitolla, niinkuin ravinto- ja nautintoaineteollisuudessa, nahka- ja vaatetusteollisuudessa, tämä lukumäärä on alin. Muissa teollisuusrhmissä, niinkuin metalliteollisuudessa, rakennusteollisuudessa ja kemiallisessa teollisuudessa, löt sekä tehtaita että käsitölaitoksia edustettuna, jonkatähden näihin kuuluvat numerot eivät oikeastaan ole kummankaanlajisen teollisuuden osotteena. Mitä tulee bruttovalm istusarvoon, joka keskimäärin tulee jokaista töntekijää kohti, sietää tulla huomautetuksi ettei se suinkaan ole osotus töntekijäin tuotannosta eri rhmissä, vaan että se möskin suurissa määrin on riippuva muista asianhaaroista, niinkuin raaka-aineen arvosta, tehtaiden perustamis- ja kättökustannuksista. m. Sitävastoin voivat nämä lukuarvot olla toisten teollisuushaarain laadunmäärääjinä toisiinsa verraten, juuri raaka-arvoon, jalostusasteeseen. m. s. katsoen. Selvitkseksi missä määrin eri teollisuusrhmät ovat muuttuneet ja kehittneet kmmenvuosikauden aikana, on seuraavassa taulussa laadittu vertailu töpaikkain lukumäärän, töntekijäin lukumäärän ja bruttovalmistusarvon välillä vuosina ja, ja on rhm ät asetettu siihen järjestkseeen mikä niillä on seuraavassa tilastossa. II

12 X Teollisuusrhmä. Töpaikkain luku.. Lisäs /o* Töntekijäin lukum... Lisäs % Brutto valmistusarvo... Lisäs Vo M etalliteollisuus... 0,0,,0,0,,,00 i s i K iv iteo llisu u s...,,,,0 0,, Kemiallinen te o llisu u s... 0,0,.,0,, N ahkateollisuus...,0,,,,, Kutomateollisuus.... 0,,,,,,0 Paperiteollisuus ,, 0,,,, Puunjalostusteollisuus... 0,0,,0,,, R akennusteollisuus...,,0,0,,, Ravinto- ja nautintoaineteollisuus.,,,0,0,,,, 00 V aatetusteollisuus...,,,0,,00,0, Kuvaava teollisu u s... 0,0,0,,0,, Yhteensä,,,,,,,0,0 0 Jos katselemme taulun viimeistä sareketta, näemme että suurin kehits on ollut rakennusteollisuudessa, jonka valmistusarvo on enemmän kuin kolminkertaistunut 0:ssä vuodessa. Kuitenkin on huom autettava että tämän rhm än num erot limalkaan ovat epävarmat ja että suuri lisääntminen saattaa aiheutua numerojen verrattain suuremmasta puutteellisuudesta vuonna kuin. Senjälkeen seuraa metalliteollisuus, kemiallinen teollisuus, kiviteollisuus ja puunjalostusteollisuus. Suhteellisesti melkoiseen töpaikkain lukumäärän ja osaksi möskin töntekijäin lukumäärän lisääntmiseen viimemainitussa teollisuushaarassa lienee snä se, että on ilmaantunut joukko pienehköjä sahoja, jotka ajoittain sahaavat kotitarpeeksi, ajoittain mtäväksi. Järjestksessä näiden jälkeen seuraa kuvaava teollisuus, ravintoja nautintoaineteollisuus ja vaatetusteollisuus sekä viimeksi kutomateollisuus, paperiteollisuus ja nahkateollisuus. Möskin viimeksimainituissa teollisuushaaroissa huomataan tuntuva kehits puheenaolevana kmmenvuotiskautena, kuten lähemmin tulee näkmään kun n t kämme käsittelemään kutakin teollisuusrhmää erikseen. Vuoriteollisuus ja koneteollisuus. Koska vuoriteollisuus ja koneteollisuus oikeastaan eivät kuulu tähän esitkseen, julaistaan vaan pari näiden teollisuushaarojen kehitstä koskevaa taulullista leiskatsausta, rupeam atta lähempään seikkaperäiseen selontekoon. Seuraavassa taulussa on leiskatsaus ruukkiliikkeen etenemisestä, sisältäen maan rautatehtaiden ja ainoan vaskitehtaan töntekijäin lukum äärän ja bruttovalmistusarvon.

13 XI Vuonna. Töpalkkain lukum. Töntekijäin lukum. Bruttovalmistusarvo SSmf.,0,,0,,, 0,,00,,00,,,,,0,00,0,,,,,,0,,,,,,0,,,, Niinkuin näk on ruukkiteollisuus km menvuotiskautena lähes kaksinkertaistunut. Kehits ei kuitenkaan ole ollut htäjaksoinen, vaan vieläpä on taantuminenkin huomattavissa vuosina. K un vientioikeus Venäjälle koko aikakautena aina vuoteen on ollut muuttumaton ja melkein täsmälleen täsin kätett eikä tulliolot omassakaan maassa tällä aikaa ole muuttuneet, niin saattaa väittää että lisääntminen tähän aikaan asti on ollut ksinomaan oman maan taloudellisen kehitksen aikaansaama. Sitävastoin on lisääntminen vuosina otaksuttavasti jossakin määrin aiheutunut siitä takkiraudan vientilimiitin kohoomisesta Venäjälle 00,000:sta l,00,000:nteen puutaan, joka tapahtui ensinmainittuna vuonna. Tämä metalliteollisuuden tuntuva lisääntminen oman maan tarpeeksi tät luonnollisesti etupäässä aiheutua mekanillisten tehtaiden toiminnan kehittmisestä, jolle maan kehits eri aloilla, niinkuin teollisuuden, maanviljelksen, meijeriliikkeen, kulkuneuvojen. m., on ollut erittäin suotuisa. Kohoominen koneteollisuuden alalla vastaa siis möskin pääasiassa ruukkiteollisuuden lisääntmistä, kuten näk seuraavasta taulusta, osottava töpaikkain ja töntekijäin lukumäärää sekä valmistusarvoa maan mekanillisissa tehtaissa: Vuonna. Töpaikkain lukum. Töntekijäin lukum. Koko bruttovalmistusarvo $mf. Brutto valmistusarvo valtion rautatienkonepajoissa.,,0,,,0.,0,,,, 0,,,,,,,,,0,0,,0,,,,0,,0,0, 0, 0,,,,0,0,,,000,0,,,0,,,,,,0,0,,0,,,

14 XII Viimeisen sarekkeen numerot, jotka osottavat valmistusarvoa valtion :ssä rautatienkonepajassa, sisältvät möskin koko valmistusarvoon Vielä ansaitsee lisätä ettei kotimainen metallituotanto eikä konevalmistus tätä maan tarvetta, vaan on rautaa ja terästä sekä koneita m aahantuotu nousevissa määrissä. Vertaillessa sulatuslaitosten ja mekanillisten tehtaiden valmistusarvoa vastaaviin lukuihin taulussa siv. I huomaa jommoisenkin suuren htäläisden. Ennestään tunnettu asianlaita onkin, että rautateollisuus eli oikeammin raudankulutus on jonkun maan taloudellisen tilan sopiva arvonmittaaja. K un Suomessa raudantuonti on tuntuvasti suurempi kuin maastavienti, ovat nekin otettavat huomioon, ja saadaan silloin seuraavat num erot maan raudankulutuksen määrääjiksi: V u o n n a... 0 R audankulutus tonneissa...,,,,,, Hankittujen uusien koneiden, sekä maassa valmistettujen että maahantuotujen, arvo on noussut seuraavaan määrään allamainittuina vuosina: V uonna... Koneita miljoonissa Sfonf Kiviteollisuus. Vuonna oli kivenhakkuulaitosten lukumäärä ja töskenteli niissä noin 00 töntekijää. Valmistusarvo nousi täsiluvuissa 00,000:nteen mkaan. Näistä lukuarvoista on sittemmin ainoastaan valmistusarvo lähes kaksinkertaistunut, pääasiallisesti osakehtiö Granitin lisääntneen toim innan kautta. Kuitenkaan ei tähän sisäll kivilouhoksia maaseudulla, vaikka muutamat niistä ajoittain ovat jotenkin vilkkaassa toiminnassa. Vuonna maastavietiin valmistettua kiveä 0,000 mkan edestä, mutta on vienti sittemmin alentunut. Kuten tästä näk on tätä teollisuushaaraa jotenkin vähän kehitett, varsinkin verraten naapurimaahamme R uotsiin. Eikä tässä tapauksessa suinkaan ole puute raaka-aineesta, joskin se ei olekaan niin hvänlaatuista kuin osa ruotsalaista graniittia. Kolmisenkmmenessä TcaUckipolttimossa töskenteli vuonna 0 töntekijää ja valmistusarvo nousi 00,000:nteen mkaan. Vuonna teki valmistusarvo n. 00,000 mkaa, mutta vähenti vieläkin. Järkiperäisten menetteltapojen m ukaan harjoitetaan kalkinpolttoa nkään pääasiallisesti Paraisissa Turun saaristossa ja Ruskealassa. Tiilinvalmistus on leensä suuressa määrin riippuva rakennustoiminnasta maan suuremmissa kaupungeissa, etupäässä pääkaupungissa. Tuntuvia vaihtelevaisuuksia onkin sentähden tapahtunut, kuten seuraava taulu osottaa:

15 XIII Vuonna. Tiilitehtaiden lukum. Töntekijäin luku Bruttovalmistusarvo Smf Valmist. tiilien lukum. miljoonissa.,,0,0,o,,,, 0,,0,,o 0,,,, 00,0 hl,,,, 0,o,,,,0,,0,,,0,,,,,00,,0,,00,i Eritisesti huomattava on vähentminen, joka oli vuosien ja huonojen aikojen seuraus, jolloin rakennustoiminta rahavarojen vähden takia melkein taukosi. Toisina vuosina ei kotimainen valmistus voi edes tdttää tarvetta, kuten vuonna jolloin 0 milj. tiiliä maahantuotiin. Osa näitä tiiliä oli kuitenkin tulenkestäviä tiiliä Englannista, joita ei omassa maassa osata valmistaa. Savenvalajateollisuudessa ovat saviastiantekopaikat enimmäkseen laskettavat käsitölaitoksiin ja on maassa lötvällä parillakmmenellä tämänlaatuisella töpaikalla hvin vähäpätöinen merkits. Sitävastoin löt kmmenkunta kaakelitehdasta, ksi htedessä suurenlaisen fajanssi- ja porsliinitehtaan kanssa lähellä Helsinkiä. Näiden viimemainittujen valmistusmuutokset näk seuraavista tiedonannoista: Vuonna. Tehtaid. lukum. Töntek. lukum. Valmistusarvo äfotf. 0,, 0,0,,0,,,0,,0,,0 Vuosina sattunut vähentminen aiheutui rakennustoim innan kesketmisestä, kuten lempänä jo on huomautettu. Mitä taas tulee porsliinin, fajanssin ja kaakelin maastavientiin ja tuontiin, nähdään se seuraavista tiedonannoista: V uonna... Vienti k f...,, 0,,0, Tuonti 0,, 0,,, Vienti ps, niinkuin näk, jotenkin vakavana, riippuen siitä että fajanssitavarat Venäjälle vietäessä määriteltiin 0,000 puudan ( tonnin) limiittimäärään, samalla kuin tavaralle pantiin erotullia 0 kop. puudalta (, mkaa 00:lta kg). Fajanssi- ja porsliinitavarain tuonti Suomeen on sitävastoin ollut vahvasti nousemassa viimeisinä vuosina.

16 XIV Sementinvalmistusta on aikasemmin maassa harjoitettu, mutta ei ole voinut kilpailla ulkomaisen kanssa, joka on tuotaessa tullivapaa. Sitävastoin löt sementtivalimoa ja pari muuraussavitehdasta. Lasiteollisuus on viimeisenä vuosikmmenenä kehittnt seuraavasti: Vuonna. Tehtaiden lukum. Töntek. lukum. Valmistusarvo,,,0, 0,,,0,,,,,,,,,,,,,,,0,,0,,,0, Nkään lötvissä lasitehtaissa valmistetaan ikkunalasia :ssä, ainoastaan pullolasia :ssä, ja :ssa, joihin on hdistett lasihiomot, talouslasia. Peililasia on vanhoista ajoista asti valmistettu hdessä ainoassa tehtaassa maan kaakkoisosassa ja viet Ven äj älle. Vienti- ja tuontisuhteet esiint seuraavista tiedonannoista: V uonna... Vienti...,,,0,,0,,0,0,,0 Tuonti...,,0,,0,0,0 Niinkuin näk töskentelee suomalainen lasiteollisuus tuntuvassa m äärin vientiä varten Venäjälle. Sittenkun kuitenkin pulloillekin vuonna määrättiin erotullia kop. puudalta (: mkaa 00:lta kg), on tämä vienti ollut alenemassa. Muunlaatuisista ksinkertaisista lasitavaroista suoritetaan sama tulli kuin fajanssitöistäkin. Kemiallinen teollisuus. Kemiallinen teollisuus, joka monessa paikoin ulkomailla on niin suurimerkitksellinen, on toistaiseksi suhteellisesti huonoimmin edustettu Suomessa. Tosiaanhan on tärkeä vientitavara entisiltä ajoilta asti ollut terva, jonka valmistaminen epäilemättä on luettava kemialliseen teollisuuteen. Tervanpoltto on kumminkin ollut ja on vieläkin enimmäkseen rahvaan kotiteollisuus ja harjoitetaan hä edelleenkin hvin alkuperäiseen tapaan. Tosin on puun kuivasuodatuksessa teht kokeita menetellä järkiperäisten periaatteiden mukaan tervauuneja kättämällä, mutta tätenkin harjoitettuna vähässä määrässä on tervanpoltto pidettävä enemmän maanviljelksen sivuelinkeinona kuin tehdaselinkeinona. Mikä suuri merkits tervalla on ollut maan viennissä nähdään seuraavista numeroista: Vuonna... Hl. lukum...,,0,,, 0, Arvo Sktfi...,00,0,0,,,,,,,

17 XY Kuten näk on tämä maastavienti kauan ollut alentumaan päin vähentneen ostohalun tähden, sittenkun puulaivojen sijalle hä enemmän on tullut rautalaivoja. Muuten ansaitsee tulla mainituksi että viime vuosina on teht kokeita suurisuuntaisesti tehdastapaan harjoittaa puun (sahaperkeiden) kuivasuodatusta, jossa pääasiallisesti muita suodatustuotteita hväksikätettäisiin, niinkuin tärpätti ja hiilet, mutta on tämä teollisuus vielä koeasteella, ainakin tässä maassa. Tämän htedessä voidaan vielä mainita pari pikiruukkia ja puuhiilten valmistus useassa suuremmassa sahassa rautaruukkien tarpeeksi. Kemiallisten teollisuuksien joukossa on saippuanvalmistuksella ja tulitikkuvalmistuksella ollut etusija. Saippuanvalmistustehtaiden ja muiden kemiallisten valmisteiden kehits näk seuraavista tiedoista: V uonna... Valmistusarvo S&nfi,,0 0,0,0,,0,,,0 Töpaikkain lukumäärä on ollut à, joista kuitenkin useimmat ovat vähäpätöisiä laitoksia. Raaka-aine tali tät tuoda ulkomaalta, m utta on nkään tullivapaa. Saippuatehtaiden htedessä m ainittakoon möskin knttilätehtaat. Yksi sellainen jotenkin suurikokoinen löti aikasemmin, m utta tämä teollisuushaara ei sittemmin ole lainkaan ollut edustettuna maassa. Muutamia vuosia sitten on tosin olemassa knttilätehdasta, joiden toiminta kuitenkin rajoittuu knttiläin valamiseen maahantuodusta stearinista, jota saadaan tuoda tullittomasti. K nttiläin maahantuonti on samalla aikaa paljon vähentnt, niin että kotimainen valmistus tättää tarpeen, vieläpä antaa tilaisuutta ulosvientiinkiin. Tulitikkuvalmistus ei niinikään voi nättää mitään vilkkaampaa kohoomista ja on, sittenkun ensimmäinen lupaava rits tässä teollisuushaarassa 0- ja 0- luvulla meni m ttn, pääasiallisesti töskennellt maan omaksi tarpeeksi. M uutokset tässä teollisuudessa eivät ole tuntuvat ja näkvät seuraavista tiedonannoista: V uonna... Valmistusarvo SUmf,,,,,, Tehtaiden lukum äärä on ollut ja toimi tässä teollisuudessa 0000 henkilöä. Valmistus tättää maan tarpeen. Enemmän merkitsevistä kemialliseen teollisuuteen kuuluvista laitoksista ansaitsee vielä mainita kolme kaasutehdasta kolmessa maan suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Turussa ja Viipurissa. Valmistus, joka perustuu kivihiiliin, nousee pariin miljoonaan m:iin kaasua vuodessa kaikissa kolmessa hteenlaskettuna. Mitään stä otaksumiseen että maan muut kaupungit tulisivat perustamaan kaasutehtaita ei löd, sittenkun sähkövalo on tullut leiseen kätäntöön. Siten kätetään jo :ssä maamme kaupungissa sähkövaloa katuvalaistuksena. Muutamia asfalttitehtaita asfaltin valmistamista varten rakennustarkoitukseen on olemassa ja tehdään niissä tavallisesti möskin asfalttikattohuopaa. Räjähdsaineista on aikasemmin valmistettu ruutia parissa paikassa, jotavastoin nkään löt ainoastaan ksi forsiittidnam iittitehdas Hangon lähellä. Värjästeollisuutta edustaa ksi väritehdas Helsingissä ja kaksi kimröökkitehdasta sekä 0 pienehköä värjäslaitosta, useimmat maaseudulla. Viimemainittujen valmistus

18 XVI arvo nousee vähän li / milj. mkan. Suurempi m erkits kuin näillä pienillä laitoksilla on maan kutomatehtaiden htedessä olevilla lanka- ja kangasvärjäslaitoksilla, m utta näiden valmistusarvo on laskettu kutomateollisuuteen. Lopuksi on tässä osastossa vielä mainittava luujauhojen ja liiman valmistus, jota harjoitetaan puolessatoistakmmenessä laitoksessa, joista useimmat jotenkin vähäpätöisiä, koko valmistusarvo kun nousee n. 00,000 mkaan, josta lähes puoli kuuluu hdelle tehtaalle Helsingissä. Kuten tästä näk puuttuu maassa toistaiseksi kokonaan niiden teollisuuksien edustajia, joilla kemiallisessa teollisuudessa on suurin merkits, niinkuin sooda- ja rikkihappotehtaita. Snä tähän on osaksi raaka-aineen puute maassa, osaksi rajoitettu menekki omassa maassa. Sähkön kättäminen kemiallisessa teollisuudessa on kumminkin antanut uuden käänteen tämän teollisuuden tulevaisuudelle meidän kätettävänä olevasta vesivoimasta rikkaassa maassa. Vuoden kuluessa on nimittäin perustettu tehdas klorihappoisen kalin sähkötietä valmistamista varten klorkaliumista sekä suurehko kalciumkarbidtehdas, molemmat itä-suomessa, ja on toinen viimemainitunlainen tehdas rakennuksenalaisena. N ahkateollisuus. Nahkateollisuutta edustaa osaksi suuri lukumäärä käsitölaitoksina kätettjä nahkuri verstaita ja satulasepänverstaita, osaksi kmmenkunta nahkatehdasta. Näiden laitosten toiminta näk seuraavista tiedonannoista: V u o n n a... Töpaikk. lukum. 0 0 Töntek. lukum..,,0,,,, Valmi st. arvo %nf.,,,,0,,,,,,,, Nahkatehtaista vetää huomion puoleensa varsinkin osakehtiön Bröder Aströmin Oulussa, joka, paitsi että se on ksi suurimmista teollisuuslaitoksista Suomessa, on suurin nahkatehdas pohjoismaissa. Vuonna nousi nimittäin tämän tehtaan valmistusarvo lähes :een milj. mkaan samalla kun töväestö oli, jotapaitsi tehtaaseen on hdistett satulasepäntehdas,000 mkan valmistusarvolla ja :n henkilön töväestöllä. Maan nahkuriverstaissa ja nahkatehtaissa jalostettavat vuodat ovat suureksi osaksi (puoli lukumäärästä) ulkomaisia, varsinkin tehtaissa kätett. Nämät töskentelevätkin jotenkin suuressa määrin maastavientiä varten, kuten osottavat seuraavat nahan maastavientiä ja m aahantuontia koskevat tiedonannot: V uonna... Vienti %:...,,00,,,,,0,,,0 Tuonti..., 0,,0,00, Maastavienti tapahtuu pääasiallisesti Venäjälle, vaikka Suomesta tuotaessa onkin olemassa erotulli, nouseva kop:aan puudalta (: mkaa 00:lta kg).

19 XVII Satulasepäntöpaikoista on ainoastaan pari luettavat tehtaiksi, niiden joukossa llämainittu Aströmin tehdas. Muuten näk toiminta satulasepäntöpaikoissa seuraavista numeroista: V uonna... Töpalkkain lukum.. Töntek. lukum äärä 0 0 Valmistusarvo Smf., 0,,,0,,0,,0 Satulasepäntöiden maastavienti oli 0-luvun alkupuolella vähän vilkkaampi, m utta ei m uuten ole ollut suuriarvoinen ja ehkäisee sitä nttem m in tuntuva venäläinen erotulli. Kutomateollisuus. Tässä rhmässä on puuvillatehdaslaitoksilla, vaikka niitä onkin vähäinen lukumäärä, isohkon suuruutensa kautta etusija. Niiden luku on ollut sijaiten Tampereen, Waasan ja Turun kaupungeissa sekä Forssassa Tammelan pitäjässä aina vuoteen, jolloin viides perustettiin Tampereelle. Kuudes on rakennuksenalaisena Porissa. Kaikki ovat sekä kehruulaitoksia että kutomoita, jotapaitsi niissä löt värjäsosasto ja Forssassa sitäpaitsi kangaspainimo. Näiden toim inta näk seuraa vista tiedoista: Vuonna. Töntekijäin luku V almistusarvo Sînf Kätetn puuvillan määrä kg:issa. Kätetn ulkomaisen langan määrä kg:issa.,,,00 0,,,,,,,,0,0,0,,0,0,,0,0,,0,,,0,,,0,,000,,0,,,,0,,,0,, 0,0,,,,,00 0,, 0,0,,,, Kaikkien näiden tehtaiden raakaa on amerikalainen keskilaatuinen puuvilla, jota tuodaan tullittomasti, jotapaitsi hienompia kudoksia varten on m aahantuotu valmiiksi kehrättä parempaa lankaa, kuin mitä maassa valmistetaan, ne määrät kuin viimeinen sareke nättää. Valmistus on ollut kasvamassa, paitsi vuosina, jolloin taloudellinen taantum inen luonnollisesti ei voinut olla vaikuttam atta teollisuuteen, joka pääasiallisesti on riippuva kotimaisesta kättämisestä. Maan tarvetta ei kuitenkaan täsin tdtä kotimainen valmistus, vaan tuodaan maahan jotenkin paljon puuvillatavaroita, osaksi hienoja kudoksia tullitettuna, osaksi halpaa venäläistä tavaraa tullittomasti. Toiselta puolen maastaviedään puuvillatavaroita Venäjälle erotullin suoritusta vastaan, joka aikasemmin oli kop. puudalta (: mkaa III

20 XVIII looilta kg) mutta sitte on : 0: 0 rupi. puudalta (: 0 : 0 loodta kg), kuitenkaan ei suurempaa määrää kuin 0,000 puutaa (,000 kg). Puuvillatavaroiden viennin ja tuonnin arvo näk m uuten seuraavista tiedoista: V u o n n a... Viennin arvo Stmf..,,,0,0,,,,,,0 Tuonnin..,,0,,,,00,,,0, Jos paitsi valmistusta otetaan lukuun möskin vienti ja tuonti, edustaa puuvillatavaroiden kättämistä maassa seuraavat lukuarvot, jotka samoin kuin raudankulutuskin saattavat olla taloudellisen kehitksen mittana: Vuonna... Miljoonissa?mf..,,,o,, Pellavatehtaita on kauan aikaa lötnt maassa ainoastaan ksi ainoa, nimittäin pellavakehruulaitos ja -kutomo Tampereella. Viime vuonna on kumminkin samalla paikkakunnalla perustettu toinen pienempi pellavakutomo, jotapaitsi ksi puuvillatehdas on alkanut harjoittaa möskin pellavankutomista ulkomaisesta langasta. Ensinm ainitun tehtaan toim inta näk seuraavista tiedoista: V u o n n a... Töntek. lukumäärä,,,,00, Valm. milj:ssa S%?.,,o,,o,, Pellavaa viljellään jotenkin leensä muutamissa osissa maata, m utta ei kuitenkaan siinä määrässä että kotimainen pellava tättäisi maaseutuväestön kotitarvekättämisen ja tehdastarpeen. Venäläistä pellavaa on sentähden kätett aina / tehtaan vuotuisesta tarpeesta. Sen valmistuksia viedään jotenkin suurissa määrin Venäjälle, jonne 0,000 puutaa (,000 kg) saadaan viedä, ennen tullittomasti mutta jälkeen kop. tullia vastaan puudalta (: mkaa 00 kg). Villateollisuuslaitokset, joiden luku on :a kasvanut :een, osottavat möskin hvin rivakkaa kehittmistä, ainoastaan taantumisen keskettämää, kuten näk seuraavista tiedoista: V u o n n a... Töntek. lukumäärä,0,, Valmistusarvo %mf..,,,0,,0,0,,,,,, Osa näistä laitoksista on ainoastaan kehruulaitoksia, jotka osaksi töskentelevät muille eli t. s. kehräävät tuojain villasta lankaa, jota sittemmin kätetään kutomiseen kodeissa, osa taas on sekä kehruu- että kutomalaitoksia, suurimmat niistä lähellä Turkua, Tampereella ja Hvinkäällä, jotka enimmäkseen kättävät ulkomaista villaa. Villan maahantuonti onkin sentähden melkoisesti lisääntnt, niinkuin näk seuraavasta : V uonna... Villantuonti tonn.., 0,o, 0,o,

21 XIX Villatavarain vienti Venäjälle on ollut vähäpätöinen, kun ei tässä kohden Suomelle ole mitään tullietuja mönnett. Sitävastoin on villatavarain maahantuonti, m. m. möskin Venäjältä, hvin suurenlainen nousi tuonti milj. markan arvoon josta näk että kotimaisella teollisuudella tällä alalla on paljon tekemistä. Viime vuosina onkin eri osissa maata perustettu pienenlaisia villateollisuuslaitoksia, jotka etupäässä töskentelevät m aaseutuväestön tarpeiksi. Läheisessä htedessä villateollisuuslaitoksiin ovat trilcootavaratehtacit, joita löt vähän li milj. valmistusarvolla ja :llä töntekijällä. Osan näistä saattaa sitä suuremmalla sllä lukea villateollisuuslaitoksiin kuuluviksi, kun niissä nttem min pääasiallisesti valmistetaan kaikenlaisia villaisia hamekankaita. Kaksi tehdasta hienompien hamekankaiden valmistusta varten maahantuoduista langoista on v. perustettu Helsingissä. Maan kutomateollisuus on siis ei ainoastaan määrän suhteen lisännt toimintaansa, kuten ennen on numeroilla nätett, vaan on se möskin laatuun nähden kehittnt aloittamalla uusia valmistushaaroja. Paitsi tehtaissa harjoitetaan kehruuta ja kutomista möskin käsiteollisuutena kodeissa, osittain omaksi tarpeeksi, osittain mtäväksi. V arsinkin ovat eräät paikat tunnetut vissien kutomatuotteiden valmistuksesta, niinkuin Porvoon kaupungin mpäristö karvamatoista, etelä-pohjanmaa rälleistä j. n. e. Tätä kutomateollisuutta on koetettu edistää vakinaisia ja kiertäviä kutomakouluja perustamalla maan eri osiin. Useimmat näistä kouluista nauttivat valtiolta apua ja ovat asetetut maanviljelsseurojen valvonnan alaisiksi. Paperi teollisuus. Tähän teollisuushaaraan luetaan, paitsi niitä laitoksia joissa itse paperi valmistetaan, vielä sellaisetkin joissa tehdään paperimassaa muunlaisista säeaineksista. Kuten tunnettua kätettiin entisinä aikoina pääasiallisesti lumppuja paperimassaainekseksi, mutta kun näitä ei ollut riittämään asti vastaamaan paperintarvetta, oltiin pakotetut etsimään sija-aineksia lumpuille. Näiden joukossa nättäti puumassa, saatuna joko mekanisella hiomisella tahi kemiallisesti valmistettuna, sopivimmaksi rajattom issa m äärin lötvän raaka-aineen puun tähden. P uun mekaninen valmistaminen paperimassaksi nättäti piankin olevan luonnollinen teollisuus maallemme, sillä paitsi että metsäinen maamme sisälsi hvää ja halpaa raaka-ainetta saattoi koskiemme vesivoimaa suurimmalla edulla kättää puuhiomojen liikevoimana. Jo 0- luvulla rakennettiin kolme puuhiomoa ja kokonaista kuusi suurehkoa. 0- luvulla rakennettiin vielä useita puuhiomoja ja möskin puumassan valmistaminen kemialliseen tapaan alkoi tulla kätäntöön. Yiime vuosina on taaskin useita puuhiomoja tullut lisäksi, niin että maassa v. löti 0 puuhiomoa, sellulosatehdasta ja paperitehdasta. Näistä on kuitenkin :ssä paikassa kaikki kolme laitosta hdistett ja :ssa kaksi, jotenka paperiteollisuuden tehdaspaikkojen luku on. Kolmessa paperitehtaassa kätetään ksinomaan tahi pääasiallisesti lumppuja, kaikissa muissa taas pääasiallisesti paperimassaa. Selvän kuvan saamiseksi tämän teollisuuden eri haaroista, erotetaan puuhiomot ja sellulosatehtaat paperitehtaista, vaikka ne useinkin töskentelevät hdessä

22 XX siten että hiottu puumassa ja sellulosa pääasiallisesti kätetään omassa paperitehtaassa. Tauluihin otetaan ei ainoastaan valmistusarvo vaan möskin valmistusmäärä ja maastaviedn määrä tullitilaston mukaan. Puuhiomojen toiminta näk seuraavista tiedonannoista: Vuonna. Tehtaitt. lukum. Töntek. lukum. Valmistusarvo Shnf Valmist. puumassa ja pahvi tonneissa. Maasta viet puumassa tonneissa. Maasta viet pahvi tonneissa.,0,, 0,0,,0,,0,0,00,,0,00,,,,,,0,,,0,0,0,,,,,,,,,,0,,,,,,,0,,,,,, 0,, 0,,,, 0,,0 0, Vaikka laitoksien lukumäärä on lisääntnt vaan 0 %:lla, on valmistus lähes kaksinkertaistunut. Erotus valmistuksen ja maastaviennin välillä lienee se määrä joka on kätett paperinvalmistukseen omassa maassa. Kuitenkin ollee tämä erotus itse asiassa vähän suurempi, koska muutamien paperitehtaiden tiedonannot omaksi tarpeeksi kätetstä hiomamassasta ovat puutteellisia. Sellulosanvalmistuksesta on annettavana seuraavat tiedot: Vuonna. Tehtaitt. lukum. Töntek. lukum. V almistusarvo Shnf Valmistettu massa tonn. Maastaviet massa tonn.,,,0 0,,,,,,,,0,00,0,,,,,,,00,,,,0,0,0,,,, 0,,0,0,, Tässäkin huomataan että valmistus melkoisesti on kohonnut. Maastavienti on kuitenkin vähäinen valmistukseen verraten, sstä että suurin osa valmistettua sellulosaa kätetään omassa maassa paperinvalmistuksessa. Onpa ulkomaistakin sellulosaa ajoittain tähän tarpeeseen maahantuotu.

23 XXI Mitä lopuksi tulee itse paperinvalmistukseen, näk m uutokset siinä hden vuosikmmenen kuluessa seuraavasta taulusta: Vuonna. Tehtaitt. lukum. Töntek. lukum. Valmistusarvo Stmf V almistetun paper, määrä tonneissa. Maastaviet paperi tonneissa.,,,,0 0 0,0,, ', 0,,0,,,,,0,0,,,,,,,,,,,,,, 0,00,,,,,0,, 0,,,,,,,,0,,0,00 Tässäkin huomaa saman asianlaidan toistettuna, s. t. s. että vaikkei tehtaiden lukum äärä sanottavasti ole lisääntnt, on valmistus kaksinkertaistunut. Jos hteenlasketaan puumassa, sellulosa ja paperi sekä paperiteokset, muodostuu vienti- ja tuontisuhteet seuraavasti: Y u o n n a... Yienti tuhansissa %mfi.,0,,,0,, Tuonti.,0,00 M aastaviennin suuremmuus tuontiin verraten on, kuten näk, melkoinen, todiste siitä että tässä ollaan tekemisissä maalle sopivan ja luonnollisen teollisuushaaran kanssa. Se onkin todellisuudessa toinen järjestksessä niistä teollisuusliaaroista, jotka töskentelevät maastavientiä varten (kolmas, jos meijeriliikekin otetaan lukuun). Yuonna teki tähän teollisuushaaraan kuuluvien maastavietjen teosten arvo, /0 koko maastaviennistä, ja on ollut suurempi ainoastaan vuonna, jolloin tämä prosenttiluku nousi 0,ia. Kesketmättä ei tämä maastavienti kuitenkaan ole saanut jatkua. Vuoteen tapahtui tämä vienti melkein ksinomaan Venäjälle, mutta kun sanottuna vuonna melkoinen erotulli määrättiin suomalaisille paperiteoksille, vaihdellen :stä kop:sta puudalta (märkää puumassaa) 0:neen kop:aan ( jälkeen rupla) hienonlaatuisista papereista, alkoivat suomalaiset paperitehtailijat etsiä edullisempia mntipaikkoja muissa maissa, jonkatähden Venäjällevienti ensi aluksi vähän aleni, mutta on sittemmin uudestaan kohonnut ei ainoastaan ehdottomasti otettuna vaan suhteellisestikin niin, että Venäjällevienti v. teki 0 % koko maastaviennistä. Lähempiä tietoja maastavientisuhteista tässä teollisuushaarassa saadaan seuraavista num eroista: Vuonna... M aastaviet Venäjälle milj,. &mf.,oö,0,,,,,0 ulkomaalle 0, ',,0,,,, M aastaviedn suhteen ansaitsee vielä mainita että Venäjälle aikasemmin vietiin pääasiallisesti paperia, m utta sittemmin hä suuremmissa m äärin möskin

24 X XII pahvia ja puumassaa, niin että paperi v. teki painossa % koko maastaviennistä. Ulkomaalle vietiin samoin v. pääasiallisesti paperia, mutta ovat vientiolot sittemmin niin muuttuneet, että suurin osa vientiä (vuonna 0 /o) oli puoliteoksia pahvia ja paperimassaa. Tässä teollisuushaarassa kätetään liikevoimana pääasiallisesti vesivoimaa, kuten jo johdatuksessa on huom autettu. Tapetinvahnistusta vientiä varten Venäjälle harjoitettiin vuoteen saakka, m utta kesketi sitten vaikeuttavien tulliolojen tähden. Sittemmin on tätä valmistusta harjoitettu :ssa, nttem m in :ssä tehtaassa kotim aista kulutusta varten, ja havaitaan toim inta seuraavista numeroista: V uonna Töntek. lukum.. Valmistusarvo -fmf.,000,00,000,000,000,000 M aahantuonti on ollut hiukan suurempi kuin maastavienti, m utta leensä jotenkin vähäpätöinen. Tähän rhmään kuuluu lopuksi vielä kirjansitoja-ammatti, jota harjoitetaan etupäässä käsitönä n. 0:ssä töpaikassa. Möskin löt pari kirjansitojatehdasta kirjapainojen htedessä. Tämän elinkeinon koko valmistusarvo nousi 0,000 mkaan. : Puuteollisuus. Puuteollisuuden merkitksestä maalle saa selvän kuvan heittämällä silmäs seuraavaan tauluun, joka nättää puu viennin suhteen koko maastavientiin seuraavina vuosina: Vuonna. Maastaviet. puuta- Puuvienti /0:ssa varain arvo miljöö- koko vientinissa Shnf arvosta....,,o...,e 0,...,,..., 0,...,,...,,...,, 0...,,...,.....,...,,...,,0...,0,...,,i...,0,0...,i i,...,00,

25 XXIII P uu maastavienti nousee siis arvossa noin puoleen, vuonna enempäänkin kuin puoleen Suomen koko viennistä ja on sitä epäilemättä pidettävä htenä pääsnä maan taloudelliseen etenemiseen 0-luvulla. Tärkein sija maastavietjen puutavarain joukossa on sahatuilla puutavaroilla, joilla tarkoitetaan lankkuja, battensseja, lautoja ja enemmän kuin m:n pituisia parruja, ja on sahalaitoksilla sentähden etusija puuteollisuuden teollisuuslaitoksissa. Sahalaitosten toiminta on hteenasetettu seuraavassa taulussa: Vuonna. Hörsahojen luku Vesisahojen luku Töntekijäin luku Valmist.arvo milj:ssa Shnf. Sahattuja puutav. miljoonissa m. Maasta viet. sahatt. puutavaroita miljissa m. 0 0,,0,0, 0 0,,,, 0,,,, 00 0,,,,,0,,,00 0,,,, 0 0,0 0,,, 0,,,00,,,0,, 0,0,,, Ylläolevat numerot osottavat leensä htäjaksoista kehittmistä sekä laitosten ja töntekijäin lukumäärässä että valmistuksessa ja maastaviennissä. Vähenns viennissä on huom attavissa ainoastaan vuosina ja ja hiljentm inen lisääntmisessä kolmena viimeiseksi lueteltuna vuonna. Valmistusarvo on neljännessä sarekkeessa, sellaisena kuin se löt leisessä teollisuustilastossa, mutta perustuu vaan likimääräiseen alhaiseen arvon arvosteluun valmistuspaikalla. ISJitä tulee sahalaitosten lukumäärään, ansaitsee tulla huom autetuksi että useimmat vesisahat ja osa hörsahoja ovat jotenkin vähäpätöisiä laitoksia, joita joskus kätetään sahaukseen kotitarpeeksi, joskus m täväksi tahi tullia vastaan. Jos jaetaan sahat sellaisiin jotka sahaavat li,000 Pietarilaista standerttia (,0 m) vuodessa, sellaisiin jotka sahaavat,000,000 standerttia ja sellaisiin jotka sahaavat,000,000 standerttia, niin löti jokaista lajia seuraavat lukum äärät: Hörsahoja. Vesisahoja. Yhteensä. Vuotuinen valm. li,000 standerttia... 0 n,000 -, n,000, Suurempia sahalaitoksia Pienempiä V Yhteensä 0 Luonnollista on että pääasiallisesti suuremmat sahalaitokset töskentelevät maastavientiä varten. Näistä sijaitsevat suurimmat isojen vesireittien suistamoilla, lähellä Porin ja K otkan kaupunkeja. Kolmannessa maan suurista vesireiteistä, Saimaassa,