POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVEN OITISSA

Transkriptio

1 ARKISTORAPORTTI 50/2014 TUTKIMUSRAPORTTI Hilkka Kallio Tuire Valjus Olli Breilin Hämeen ympäristökeskus Hausjärven kunta Pääkaupunkiseudun Vesi Oy POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVEN OITISSA Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö PL ESPOO Puh Fax:

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Kallio Hilkka Valjus Tuire Breilin Olli Päivämäärä / Dnro Raportin laji Arkistoraportti Raportin nimi Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Hausjärven Oitissa Toimeksiantaja Hämeen ympäristökeskus, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy, Hausjärven kunta Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) on Hämeen ympäristökeskuksen, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n ja Hausjärven kunnan toimeksiannosta selvittänyt Hausjärvellä sijaitsevan Oitin pohjavesialueen ( ) geologista rakennetta. Tämän työn yhteydessä tehtyjen painovoimamittausten tulkintatulosten sekä aiempien tutkimusaineistojen pohjalta on mallinnettu ja visualisoitu tutkimusalueen kallio- ja pohjavesipinnat. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjavesialue, rakenneselvitys, kalliopinta, pohjavesipinta Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Häme, Hausjärvi, Oitti, I Salpausselkä Karttalehdet Muut tiedot - Arkistosarjan nimi - Kokonaissivumäärä 9 s., 30 liites. Kieli Suomi Arkistotunnus Arkistoraportti 50/2014 Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue GTK Etelä-Suomen yksikkö Allekirjoitus/nimen selvennys - Hanketunnus - Allekirjoitus/nimen selvennys -

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Yleistä Aikaisemmat tutkimukset PAINOVOIMAMITTAUKSET Menetelmän perusteista Mittaukset ja tulosten tulkinta MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI TUTKIMUSALUEEN GEOLOGINEN RAKENNE JA SEN VAIKUTUS POHJAVESIOLOSUHTEISIIN YHTEENVETO JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET...9 LIITTEET 1) Tutkimusalueen sijainti 1: ) Mittauslinjojen sijainti ja liuotin pitoisuudet (1997) ) A Kalliopinnan malli 1: B Kalliopinnan malli viistokuvana 4) Pohjavesipinnan malli 1: ) Pohjaveden kyllästämän kerroksen paksuus 1: ) Maaperänkorkokuva 1: ) Painovoimamittauksista, seismisestä luotauksesta ja vastusluotauksesta tulkitut profiilit 8) Kairauspöytäkirjat/Putkikortit

4 1. JOHDANTO 1.1. Yleistä Geologian tutkimuskeskus (GTK) on Hämeen ympäristökeskuksen, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n ja Hausjärven kunnan toimeksiannosta selvittänyt Hausjärvellä sijaitsevan Oitin pohjavesialueen ( ) geologista rakennetta. Tämän työn yhteydessä tehtyjen painovoimamittausten tulkintatulosten sekä aiempien tutkimusaineistojen pohjalta on mallinnettu ja visualisoitu tutkimusalueen kallio- ja pohjavesipinnat. Painovoimamittausten tulkinnat on laatinut geofyysikko Tuire Valjus. Geologiset mallinnukset ja visualisoinnin on tehnyt geologi Hilkka Kallio. Geologisen raportoinnin loppupäätelmineen ovat laatineet geologit Hilkka Kallio ja Olli Breilin. Hausjärven Oitin taajamassa entisen kemiallisen pesulan tontilla on maaperään päässyt tri- ja tetrakloorieteeniliuottimia. Tämä on tapahtunut vuosien välisenä aikana. Liuottimet olivat lianneet tontin maaperän sekä kulkeutuneet pilaantumisalueelta pohjaveden mukana kunnan vedenottamolle ja alueen kaivoihin. Likaantuminen todettiin vuonna 1992 (Varis 1995). Pesulajätteellä pilaantuneen kiinteistön maaperä on kunnostettu massanvaihdolla vuonna 1996 (Maa ja Vesi Oy 1997). Pesulan liuotinpitoista jätettä (n kg) on aikoinaan kuljetettu Umpistentien vanhalle kaatopaikalle, joka sijaitsee pesulasta 1,5 km etelään (Maa ja Vesi Oy 1997). Kaatopaikan maaperä on kunnostettu vuonna 2001 (Lipponen 2001). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää rajatulta alueelta pohjavesialueen hydrogeologista rakennetta. Rakenneselvityksen perusteella pystytään paremmin selittämään liuottimien kulkeutumista. Tutkimusalueella on tehty aikaisemmin useita maaperäkairauksia eri tahojen toimesta liittyen mm. pohjaveden antoisuustutkimuksiin, kyseiseen pilaantumistapaukseen sekä Päijänne-tunnelin tutkimuksiin. GTK on vuonna 2000 mitannut alueella kaksi painovoimalinjaa, yhden seismisen- ja yhden vastusluotauslinjan. Tämän tutkimuksen yhteydessä alueella mitattiin viisi uutta painovoimalinjaa (yhteensä 9,8 km). Painovoimamittausta käytetään kalliopinnan tason selvittämiseen. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESPOON YKSIKKÖ PL/PB/P.O. Box 96 FIN ESPOO Puh , Int Fax: , Int

5 1.2. Aikaisemmat tutkimukset Selvityksen tausta-aineistona on käytetty seuraavia julkaisuja/raportteja: Fyfe G The effect of water depth on ice-proximal glaciolacustrine sedimentation: Salpausselkä I, southern Finland. Boreas, Vol. 19, pp Oslo. Laine E Geostatistical methods in characterization of contaminated soils. International Conference on Practical Applications in Environmental Geotechnology ecogeo VTT symposium 204. Lipponen A Päijänne-tunnelin ympäristögeologia ja riskit. Suomen ympäristö 525. Maa ja Vesi Oy Oitin vanhan kaatopaikan ja liuotinpitoisen pohjaveden aiheuttamien ympäristöriskien selvitys ja kunnostustarpeen arviointi. G/97/971806dd/Raportti GTK Geofysikaaliset tutkimukset Oitissa. Raportti Peltoniemi M., Laine E., Hänninen P., Mellett J. S. ja Silvennoinen H Geophysical surveys at the Oitti DNAPL Spill site, Southern Finland. Proceedings of the Symposium on the Application of Geophysics to Engineering and Environmental Problems, SAGEEP 96. April 28-May 2, 1996 Keystone, Colorado. Varis J Liuottimien aiheuttama pohjaveden saastuminen Oitissa. Vesitalous 4/ PAINOVOIMAMITTAUKSET 2.1. Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta. Koska maapeitteen tiheys on huomattavasti pienempi kuin kallioperän tiheys, voidaan painovoimamittauksia käyttää maapeitteen paksuuden arviointiin. Edellytyksenä kuitenkin on, että maapeitteen paksuusvaihtelut ovat riittävän suuria (yli 10 m). Myös mittauspisteen korkeusasema (m mpy) pitää tuntea. Painovoimamittauksella ei voida erottaa maaperän eri kerroksia tai pohjavedenpinnan tasoa. Näitä tietoja GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESPOON YKSIKKÖ PL/PB/P.O. Box 96 FIN ESPOO Puh , Int Fax: , Int

6 voidaan kuitenkin hyödyntää tulkinnassa. Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimaprofiilit pyritään sijoittamaan maastoon siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat kalliopaljastumilla tai pisteillä, joissa kallionpinnan korkeus tunnetaan. Lisäksi profiilit saattavat kulkea tunnettujen pisteiden kautta tai ristiin toistensa yli. Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, joka on perustasona paikallisille painovoimavaihteluille. Kun maapeitteen ja kallion välinen tiheysero tunnetaan, voidaan painovoima-anomaliasta laskea maapeitteen paksuus. Maapeitteen todellista paksuutta on hyvä kontrolloida riittävän tiheällä kairauksella, koska sekä alueellinen painovoimataso, että maapeitteen tiheys voivat vaihdella mittauslinjalla ja siten vaikuttaa tulkintatulokseen. Vaikka maapeitteen tulkitussa paksuudessa saattaa referenssitiedon puuttuessa olla kohtuullisen suuriakin virheitä, kuvaa tulos kallionpinnan alueellisen topografian vaihtelua yleensä hyvin Mittaukset ja tulosten tulkinta Painovoimaprofiilien sijainti on esitetty liitteessä 2. Uusia painovoimalinjoja mitattiin Oitin tutkimusalueella 5 kpl ja lisäksi tarkastettiin kahden vuonna 2000 mitatun linjan tulkintoja. Mittaukset suoritettiin Worden gravimetrillä käyttäen 20 m pisteväliä. Maanpinnan korkeus määritettiin linjojen päihin DGPS-laitteella ja linjat vaaittiin LEVA-letkuvaa alla. Tuloksista laskettiin Bouguer -anomaliat keskitiheydellä 2.67 g/cm 3. Topografiaeroista johtuva painovoimatulosten vääristymä korjattiin käyttäen 3D-topografiakorjausta, johon maanpinnan tasot mittauslinjan lähistöltä poimitaan Maanmittauslaitoksen 25 x 25 m resoluutioisesta digitaalisesta korkeusmallista. Tulkinnassa käytettiin Interpexin MAGIX-XL tulkintaohjelmaa. Paikallisesta painovoima-anomalian vaihtelusta tulkittiin maapeitteen paksuus. Tulkinta etenee siten, että annetun mallin parametreja muuttamalla koetetaan löytää sellainen laskennallinen käyrä, joka vastaa parhaiten mittauspisteistä muodostuvaa painovoimakäyrää. Tulkitut painovoimaprofiilit on esitetty liitteissä Linjojen päät on sidottu kalliopaljastumiin. Tulosteissa vaaka-akselin mittakaava on 1: ja pystyakselin skaala 1:2000. Tulosteissa vaakaviivana näkyvä pohjaveden pinnan taso on arvioitu pohjavesiputkista ja GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESPOON YKSIKKÖ PL/PB/P.O. Box 96 FIN ESPOO Puh , Int Fax: , Int

7 luonnonvesipinnoista saatua tietoa käyttäen. Pohjaveden yläpuoliselle maa-ainekselle on tulkinnassa käytetty tiheyttä n kg/m 3 ja pohjaveden kyllästämälle maa-ainekselle n kg/m MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Kallion- ja pohjavedenpintamallit interpoloitiin sekä aiempien että uusien pinnankorkeustietojen perusteella pistemäisestä aineistosta. Mallit laskettiin ArcInfo:n topogrid-interpolointi menetelmällä ja niiden rasterikooksi määritettiin 10 x 10 m. Pintamallin visualisointi ulotettiin kalliopinnalla 200 metrin ja pohjavesipinnalla 350 metrin päähän havaintopisteestä. Kallionpintamallin interpolointiin käytettiin kairaustietoja, kalliopaljastumahavaintoja sekä painovoimamittausten ja seismisen luotauksen tulkintoja. Pohjavedenpintamallin interpolointiin käytettiin pohjaveden korkeustasotietoja yhteensä 90 eri mittauspisteestä. 4. TUTKIMUSALUEEN GEOLOGINEN RAKENNE JA SEN VAIKUTUS POHJAVESIOLOSUHTEISIIN Tutkimusalue sijaitsee Salpausselkävyöhykkeessä n. 16 km Riihimäeltä itään. Oitin pohjavesialue kuuluu I Salpausselän reunamuodostumaan, joka on Kärkölän ja Oitin välillä katkonainen ja suhteellisen matala. Oitin kohdalla siihen kuuluu kaksi kapeaa saman suuntaista selännettä (liite 6). Selänteet kohoavat korkeimmillaan 135 metriä meren pinnan yläpuolelle. Oitin lounaispuolella I Salpausselkä jatkuu leveänä Hikiän - Hyvinkään deltatasanteena, joka eroaa Oitin reunamuodostumasta myös korkeutensa puolesta (+150 m mpy). Oitissa tutkimusalueen selänteiden kerrosrakenteet kallistuvat kohti kaakkoisreunaa ja kerrokset ovat tasoristikerroksellisia, ylöspäin karkenevia hiekkoja ja soria ja ne on tulkittu turbulenttisten virtausten synnyttämiksi (Fyfe 1990). Tutkimusalueen korkein kohta on Reinunkallio (+140 m mpy), joka on Salpausselän distaalireunalla kohoava kalliomäki. Alueen savikot ovat tasossa m mpy. Tutkimusalueen läpi kulkee pohjois-eteläsuuntainen kallioperän ruhje/painauma, ns. Puujoen laakso, joka pystytään havaitsemaan niin painovoimamittausten kuin geofysikaalisen matalalentomittausaineistonkin perusteella. Painauma on täyttynyt osin paksulla savikerroksella, tämän osoittaa mm. sähkömagneettinen mittausaineisto, sekä kairaukset HP112 ja 63/00. Kairaustietojen mukaan savikerros on putken HP112 kohdalla 20 metriä ja putken 63/00 kohdalla 14 metriä paksu (kairausten sijainti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESPOON YKSIKKÖ PL/PB/P.O. Box 96 FIN ESPOO Puh , Int Fax: , Int

8 esitetty liitteessä 4). Savipatjan alla on hyvin vettä johtavia lajitteita, ylempänä silttiä ja hienoa hiekkaa, alempana soraa. Savenalainen pohjavesi on tällä alueella paineellista. Osa kairauksista osoittaa savikerroksen jatkuvan myös reunamuodostuman hiekkojen alla keskimääräisesti tasolla +90m mpy (HP204 lähellä Kyläinvälin soranottoaluetta sekä HP201 ja HP110 molemmat lähellä Umpistentien vanhaa kaatopaikkaa). Reunamuodostuman laidoilla saven päälle kerrostuneet hiekat ovat rantakerrostumia. Savikerroksen paksuus vaihtelee reunamuodostuman lähiympäristössä 3-11 metriin. Reunamuodostuman yhteydessä ja läheisyydessä on alimmaisena kerroksena usein moreenia. Moreenipatjan yläpinta sijaitsee suurin piirtein tasolla m mpy (HP100, HP103, HP104, HP105, HP108, HP109 ja HP110). Tämä maaston muotoja tasoittava pohjamoreeni on normaalikivistä hiekkamoreenia ja sen savespitoisuus on 2-3% (GTK 1987 maaperäkartan selitys). Reunamuodostuman proksimaali- eli jään kontaktireunan kerrokset ovat pääosin soraa. Sorakerrosten joukossa esiintyy välikerroksina hiekkaa, moreenia ja silttiä (HP204, HP102 ja pvp1). Distaalireunalta on vähemmän kairausaineistoa. HP110 osoittaa päällimmäisenä olevan rantakerrostuneita hiekkoja ja näiden alla savea. Saven alapuolella on vielä hiekkaa metrin verran ja tämän alla kolme metriä soraa. Kairauksien perusteella alueen pohjavesiolosuhteista voidaan todeta, että heikosti vettä johtavien savi- ja moreenipatjojen välissä esiintyy laajalti vettä hyvin johtavia hiekka- ja sorakerroksia. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESPOON YKSIKKÖ PL/PB/P.O. Box 96 FIN ESPOO Puh , Int Fax: , Int

9 Kuva 1. Kallioperän ruhjetulkinta kuvattu yhdessä vinovalaistun maanpinnan korkeusmallin kanssa. Pääruhjesuunnat on esitetty keltaisina viivoina. Pohjaveden kulkeutumisen kannalta merkittävin piirre kallioperässä on pohjois-eteläsuuntainen, paikoin yli kilometrin levyinen tutkimusalueen halki kulkeva painanne (liite 3). Tutkimusalueen kallioperän syvin kohta on painovoimamittausten perusteella tasossa +45 m mpy ja se sijaitsee painovoimalinjalla nro 4 tien 54 ja jäteveden pumppaamon välissä. Syvintä kallionpintaa osoittava GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESPOON YKSIKKÖ PL/PB/P.O. Box 96 FIN ESPOO Puh , Int Fax: , Int

10 kairaus sijaitsee tutkimusalueen pohjoispäässä (HP ,8 m mpy). Painanteen reunoilla kallionpinta nousee korkeuteen m mpy. Reunamuodostuman selänteet ovat kerrostuneet painanteen kaakkoisreunalle kalliomäkien kylkeen. Kallionpintamallin perusteella pohjaveden virtausyhteys näyttäisi katkeavan selänteen leveimmässä osassa Patastenmäen kohdalla, jossa kallionpinta nousee pohjavedenpinnan yläpuolelle lähes koko selänteen osalta. Patastenmäen pohjoispuolella sijaitsevista kaivoista on kuitenkin mitattu pieniä liuotinpitoisuuksia (K302, K305 ja K304), mistä voisi päätellä, ettei pohjavedenvirtaus olisikaan kokonaan estynyt. Ruhjetulkinnan perusteella (kuva 1) Pursijärven kautta kulkee mahdollisesti useampikin Salpausselän reunamuodostuman suuntainen ruhje. Tämän ruhjesuunnan ja kulkeutumisreitin todentamiseksi tarvittaisiin enemmän havaintoaineistoa Salpausselän selänteiden väliseltä savikkoalueelta. Akviferin ollessa paineellinen, paine-erot määräävät pohjaveden virtaussuunnan. Pohjaveden paine/pintatasot ovat matalimmillaan tutkimusalueen länsiosassa Puujoen läheisyydessä (putki ,11 m mpy ja HP62 +82,00 m mpy), joten pohjaveden virtaussuunta näyttäisi olevan sama kuin Puujoen virtaussuunta eli länteen. Alueella ei ole kuitenkaan vuonna 1997 tehtyjen liuotinpitoisuus analyysien perusteella havaittu kuin alle 5µg/l pitoisuuksia. Painetason pienentyminen saattaisi myös olla merkki heikosta ja epäyhtenäisestä virtausyhteydestä alueella. Sen sijaan yli 50µg/l pitoisuuksia on analysoitu tutkimusalueen pohjoisosan lähteistä, jopa kolmen kilometrin etäisyydellä entisestä pesulasta (LÄ0861, LÄ08602 ja LÄ06803) (Maa ja Vesi Oy 1997). Pohjavedenpinnan tasojen perusteella päävirtaussuunta on entisen pesulan alueelta luoteeseen ja pohjoiseen kohti Puujoen laaksoa. Paineellinen pohjavesi näyttäisi purkautuvan osittain pohjoisosan lähteiden kautta Puujokeen. Savipeitteisen laakson alueella pohjavedenpainetasot vaihtelevat hyvin vähän, joten kaikkia virtaussuuntia on vaikea määrittää. Kloorieteenit ovat huomattavasti vettä raskaampia ja suhteellisen heikosti veteen liukenevia, joten on mahdollista, että ne voivat kulkeutua pohjavesialtaan pohjalla omana faasinaan, jos maaperään joutunut kloorieteenipitoisuus ylittää niiden vesiliukoisuuden (Maa ja Vesi Oy1997). Näin ollen voitaisiin olettaa liuottimien kerääntyvän kallioperän painanteisiin. Paineellinen vesi virtaa kohti soveltuvaa purkautumispaikkaa, joten ainakin osa liuottimista päätyy Puujokeen. Kloorieteenit ovat erittäin helposti haihtuvia ja pintavesistä ne haihtuvat nopeasti ilmakehään (Maa ja Vesi 1997). GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESPOON YKSIKKÖ PL/PB/P.O. Box 96 FIN ESPOO Puh , Int Fax: , Int

11 Tutkimusalueen eteläpuolelle jäävä reunamuodostuman osa kuuluu Umpistenmaan pohjavesialueeseen ( ). Hydraulinen yhteys Umpistentien kaatopaikan alueen ja eteläisimmän painovoimamittauslinjan (linja 5) välillä jää tämän tutkimuksen osalta selvittämättä. Alueella on useita kaivoja, mutta ei yhtään kallioon asti yltävää kairausta. Entisen pesulakiinteistön ja Umpistentien kaatopaikan väliltä on mitattu korkeita liuotinaine pitoisuuksia. Pohjaveden virtauskuvan perusteella on vaikea määritellä, kummasta lähteestä nämä liuotinpitoisuudet ovat alun perin peräisin. Kaivoista mitattujen pohjavedenpinnan korkeuksien perusteella Umpistenmaan pohjavesialueen pohjoisosassa sijaitsee vedenjakaja, mistä vesi virtaa sekä pohjoiseen että etelän ja lounaan suuntaan (liite 5). Kalliopohjaveden virtauskuvaa ei ole tutkittu. Porakaivoissa, jopa yli 1 km etäisyydellä entisestä pesulasta on todettu melko korkeita liuotinpitoisuuksia (Maa ja Vesi Oy 1997). Liuottimet ovat saattaneet päästä kalliopohjaveteen esim. pesulan kohdalla ja virranneet sitten kalliorakoja pitkin eri suuntaan kuin maaperässä (Maa ja Vesi Oy 1997). Vuonna 2000 tehty seisminen luotaus (liitteet 2 sekä 7.8) osoittaa kallioperän olevan mahdollisesti rikkonaista lähellä entisen pesulan kiinteistöä. Seismisen luotauslinjan alkupäässä kallio tulkittiin hitaammasta seismisestä nopeudesta johtuen rikkonaiseksi n. 20 metrin matkalta (GTK 2000). Kallioon louhittu Päijänne-tunneli kulkee tutkimusalueen alitse noin 1,5 km etäisyydellä entisestä pesulan kiinteistöstä. Oitin kohdalla tunnelin vesipaine on +78 m, eli lähes sama kuin Päijänteen pinnan taso (Lipponen 2001). Koska paikallisen pohjaveden pinnan taso on korkeampi kuin tunnelin painetaso, saattaa tämä aiheuttaa pohjavedenvirtausta tunneliin (Lipponen 2001). Oitin pilaantunut pohjavesialue on mainittu Suomen ympäristökeskuksen raportissa yhtenä riskialueena, josta saattaa olla virtausyhteys Päijänne-tunneliin. 5. YHTEENVETO Vuoden 1997 liuotinpitoisuusanalyysit osoittavat liottimien pilaaman pohjaveden kulkeutuneen laajalle alueelle Oitin taajamassa. Painovoimamittauksiin sekä kalliopaljastumahavaintoihin perustuvalla mallinnuksella pyrittiin kuvaamaan kalliopinnan rakennetta sekä selvittämään muita hydrogeologisia tekijöitä alueella. Näiden perusteella pystytään paremmin ymmärtämään liuottimien kulkeutumista alueella. Vettä raskaampina yhdisteinä kloorieteenit saattavat kerääntyvät GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESPOON YKSIKKÖ PL/PB/P.O. Box 96 FIN ESPOO Puh , Int Fax: , Int

12 kallioperän painanteisiin. Korkeimmat liuotinpitoisuudet näyttäisivät sijoittuvan kalliopainanteen alueelle pohjaveden virtaussuuntia mukaillen. Pohjavedenpinnan tasojen perusteella päävirtaussuunta on entisen pesulan alueelta luoteeseen ja pohjoiseen kohti Puujoen laaksoa. Paineellinen pohjavesi näyttäisi purkautuvan osittain pohjoisosan lähteiden kautta päätyen lopulta Puujokeen. Mallien avulla ei pystytä selittämään kahden pilaantumislähteen, entisen pesulan ja Umpistentien vanhan kaatopaikan väliin sijoittuvia korkeita pitoisuuksia. 6. JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET Tutkimusalueen pohjavedenvirtauskuvan tarkentamiseksi suositellaan seuraavia jatkotutkimuksia: Painovoimamittauslinjaston tihentäminen esimerkiksi Patastenmäeltä kairaukselle HP109, sekä kahden pilaantumisen lähteen, entisen pesulan ja kaatopaikan välille. Puujoen laakson savenalaisten hiekka- ja sorakerrostumien todentaminen sekä pohjavedenvirtausyhteyden tarkentaminen lisäkairauksin ja havaintoputkiasennuksin. Kairausten tulisi ulottua aina kallioon asti. Espoossa Hilkka Kallio Olli Breilin Tuire Valjus geologi toimialapäällikkö geofyysikko GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESPOON YKSIKKÖ PL/PB/P.O. Box 96 FIN ESPOO Puh , Int Fax: , Int

13 Liite 1 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MYY/ Km Tutkimusalueen sijainti 1: Oitti, Hausjärvi Karttalehti Tutkimusalue

14 Tutkimusalue Oitin pohjavesialueella ( ), Hausjärvi 1: Peruskarttalehti Liuottimen vuotokohta AOX-pitoisuudet µg/l (Maa ja Vesi 1997) < >50 Porakaivot AOX-pitoisuus µg/l < Päijänne-tunneli Tutkimusalue Seisminen ja vastusluotaus Gravimetrinen luotaus Pohjavesialue 1. luokan pohjavesialue 2. luokan pohjavesialue 1. luokan pohjaveden muodostumisalue 2. luokan pohjaveden muodostumisalue LÄ0861 K LÄ08602 K LÄ06803 HP109 K306 K13 K K313K17 K K305 K304 K312 K HP 104 K302 K16 K28 HP105 K6 HP204 HP K38 K41 K7 K20 HP108 K15 K24 K29 K19 HP 103 K HP102 Pesula K43 K309 K18 K44 K45 K8 K21 K K48 K50 K49 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MYY/05 HP 200 Kaatopaikka HP 201 HP Km Liite 2

15 Kalliopinnan korkokuva 1:15 000, Oitin pohjavesialue, Hausjärvi Liuottimen vuotokohta AOX-pitoisuudet µg/l (Maa ja Vesi 1997) Porakaivot AOX-pitoisuus µg/l Kallion pinta/m mpy Gravimetrinen luotaus <5 < Kairaus Peruskartan kallioalue Pohjavesialue Maastohavainto luokan pohjavesialue Seisminen luotaus >50 2. luokan pohjavesialue Päijänne-tunneli Tutkimusalue 1. luokan pohjaveden muodostumisalue 2. luokan pohjaveden muodostumisalue /00 63/01 HP 112 HP109 HP 104 HP105 HP 100 HP108 HP 103 HP102 HP 200 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MYY/05 HP 201 HP Km Liite 3A

16 63/00 63/01 Hp112 Hp109 N Hp104 Hp105 Hp100 Hp108 Hp103 Hp102 Kalliopinnan viistokuva lounaasta Oitin pohjavesialue, Hausjärvi Kallion pinta/m mpy Hp200 Hp Hp Hp137 U2 Liite 3B

17 Pohjavesipinnan taso 1:15 000, Oitin pohjavesialue, Hausjärvi Virtaussuunnat Pohjaveden havaintopisteet Pohjavesiputki Kaivo Lähde Porakaivo Liuottimen vuotokohta AOX-pitoisuudet µg/l (Maa ja Vesi 1997) < >50 Porakaivot AOX-pitoisuus µg/l < Pohjavesialueet 1. luokka 2. luokka Pohjaveden pinta/m mpy U LA K HP / / Hp LA K Jussila K K HP K K K306 K K K K311 Hp Backlun 83.5 K312 K310 K310 K K28 K Kaivo Kaivo K K313K17 2/ K / K HP HP K30 K305K K Pesula K304 K K K K300 K16 K302 K / pvp HP K HP K20 HP K7 K K K HP K HP Pesula K K K K K11 K K K309 K K K K K44K315 K315 K K Pirjola K307 K307 K K9K K HP Kaatopaikka Hp Hp HP HP HP Km Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MYY/05 Liite 4

18 U3 Liite /00 63/01 Hp 63 K31 LA0861 HP LA08602 K14 K26 Jussila Hp Backlun K310 K27 K6 K117 2/03 3/03 HP 104 Kaivo 2 K41/03 HP109 K10 K3 K13 K142 K5 K143 K136 pvp1 HP105 HP204 K148 K144 K146 K173 K172 K41 HP 100 K38 HP108 K29HP 103 K19HP102 Pesula K33 K157 K25 K23 K43 K18 K158 K315 K8 K21 K36 Pirjola K307 K48 K50 K49 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Hp 138 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MYY/05 HP 200 Kaatopaikka HP 201HP 111 HP 110 Pohjaveden kyllästämän maakerroksen paksuus 1: Oitin pohjavesialue, Hausjärvi Liuottimen vuotokohta Päijänne-tunneli Pohjaveden havaintopisteet Pohjavesiputki Kaivo Lähde Porakaivo Veden kyllästämän kerroksen paksuus /m Kallion pinta pv-tason yläpuolella Km

19 Liite 6 Pesula Kaatopaikka Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Maaperäaineisto Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MYY/ Km Oitin pohjavesialue, maaperän korkokuvakartta 1: Pilaantumisen lähde Pohjavesialueet Kallio Hiekka Hieno hieta Savi Tutkimusalue 1. luokka Moreeni Hieta Hiesu Saraturve 2. luokka Täytemaa Vesi

20 Liite 7.1

21 Liite 7.2

22 Liite 7.3

23 Liite 7.4

24 Liite 7.5

25 Liite 7.6

26 Liite 7.7

27 Liite 2.7 Liite 7.8

28 Liite 7.9

29 LIITE 8.1 PUTKIKORTTI Hanke Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Hausjärvi Umpistentien kp kunnostus Oitti HP200 Y X Havainnot Tasotiedot Havaintoväli Huom. ja rakenne + m Syvyys muovi100 Pvm pp:stä w Maanpinnan korkeus 114, ,64 97,73 Putken pään korkeus 115, ,09 97,28 Putken alapään korkeus 94,37 Putken kokonaispituus 21,00 Siivilän pituus 4,00 Siivilän raot Kuntotarkastus Pvm Alkusyvyys Syv. 1 min 3 min 5 min 10 min Asenn. pvm Asentanut SKOY Suunnittelija Kohde Oitin liuottimilla pilaantunut pohjavesi Piirros putkesta, kairaustiedot Karttapiirros pisteen sijainnista 0 9,5 HHk Putken pää 9,5 9,8 Ki 9,8 14,5 HHk 14,5 20 hksr Maanpinta 20 Ka Pohjavesi Siivilä 4 m Pohja 2 m

30 LIITE 8.2 PUTKIKORTTI Hanke Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Hausjärvi Maankaatopaikka Oitti HP2, maankaatopaikka Y X Havainnot Tasotiedot Havaintoväli Huom. ja rakenne + m Syvyys PEH60 Pvm pp:stä w Maanpinnan korkeus 87, ,79 87,79 jäässä Putken pään korkeus 88,58 Putken alapään korkeus 62,98 Putken kokonaispituus 25,60 Siivilän pituus 2,00 Siivilän raot Kuntotarkastus Pvm Alkusyvyys Syv. 1 min 3 min 5 min 10 min Suunnittelija Piirros putkesta, kairaustiedot Asenn. pvm AsentanuDestia Kohde Karttapiirros pisteen sijainnista 0 5,5 SaSi Putken pää 5,5 13,5 Sa 13,5 21,5 SaSi 21,5 23,6 Hk Maanpinta 23,6 24,5 HkMr Pohjavesi 24,5 ka Siivilä m Pohja 2 m

31 LIITE 8.3 HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty) Tutkimuspaikka Oitti Tilaaja Hausjärven kunta Projektinumero Piste 301 Havaintoputki Kairaus x-koord ,8 -Huokosilma y-koord ,69 -Vesinäyte KKJ, N60 Putken pää, PP +84,43 Maanpinta,MP +83,32 Vesipinta, W +84,17 Kairaus Putki Siivilän yläpää +57,03 Siivilän alapää +50,03 Pohja/Kärki +50,03 Putken laatu PEH Sa Hk KiHkMr Ka 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0-10,0-11,0-12,0-13,0-14,0-15,0-16,0-17,0-18,0-19,0-20,0-21,0-22,0-23,0-24,0-25,0-26,0-27,0-28,0-29,0-30,0-31,0-32,0-33,0-34,0-35,0-36,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0-10,0-11,0-12,0-13,0-14,0-15,0-16,0-17,0-18,0-19,0-20,0-21,0-22,0-23,0-24,0-25,0-26,0-27,0-28,0-29,0-30,0-31,0-32,0-33,0-34,0 W MP Halkaisija Siivilätyyppi Näytteenottotapa Maanpinnalta pumppaus Uppopumpulla pumppaus Näytteenotto noutajalla Sisäletkulla pumppaus Veden esiintymismuoto Pohjavesi Pintavesi Orsivesi Vedenantoisuuspumppaus ø 60 mm siiviläosuudelle asennettu suodatinsukka Syv. mp:sta Vedenantoisuus (l/min) Kirkastum. (m) Alkutilanne Lopputilanne (min) Muut havainnot Paineellinen pohjavesi! Näytteet: 26,5-27,5m 1620\Hausjärven kunta\happi osaproj.1\havaintopistekortit\ _havaintopistekorttit.xls

32 LIITE 8.4 HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty) Tutkimuspaikka Oitti Tilaaja Hausjärven kunta Projektinumero Piste 302 Havaintoputki Kairaus x-koord ,47 -Huokosilma y-koord ,42 -Vesinäyte KKJ, N60 Putken pää, PP +84,24 Maanpinta,MP +83,34 Vesipinta, W +83,94 Kairaus Putki Siivilän yläpää +58,24 Siivilän alapää +42,24 Pohja/Kärki +42,24 Putken laatu PEH Sa Halkaisija Siivilätyyppi Näytteenottotapa Maanpinnalta pumppaus Uppopumpulla pumppaus Näytteenotto noutajalla Sisäletkulla pumppaus Veden esiintymismuoto Pohjavesi Pintavesi Orsivesi Vedenantoisuuspumppaus ø 60 mm Siiviläosuudelle asennettu suodatinsukka Syv. mp:sta Vedenantoisuus (l/min) Kirkastum. Hk -26,0-26,0 (m) Alkutilanne Lopputilanne (min) -27,0-27,0-28,0-28,0 KiHkMr -29,0-29,0-30,0-30,0-31,0-31,0-32,0-32,0-33,0-33,0-34,0-34,0 Ka, rakoja -35,0-35,0-36,0-36,0-37,0-37,0 Ka, ruhje -38,0-38,0-39,0-39,0-40,0-40,0 Muut havainnot -41,0-41,0 Ka, ruhje -42,0-42,0-43,0-43,0 (41,4-44,0) Paineellinen pohjavesi! Ka, ruhje (48,0-50,0) 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0-10,0-11,0-12,0-13,0-14,0-15,0-16,0-17,0-18,0-19,0-20,0-21,0-22,0-23,0-24,0-25,0-44,0-45,0-46,0-47,0-48,0-49,0-50,0-51,0-52,0-53,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0-10,0-11,0-12,0-13,0-14,0-15,0-16,0-17,0-18,0-19,0-20,0-21,0-22,0-23,0-24,0-25,0-44,0-45,0 MP W 1620\Hausjärven kunta\happi osaproj.1\havaintopistekortit\ _havaintopistekorttit.xls

33 LIITE 8.5 HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty) Tutkimuspaikka Oitti Tilaaja Hausjärven kunta Projektinumero Piste 303 Havaintoputki Kairaus x-koord ,0 -Huokosilma y-koord ,7 -Vesinäyte KKJ, N60 Putken pää, PP +84,38 Maanpinta,MP +83,59 Vesipinta, W +84,38 Kairaus Putki Siivilän yläpää +63,38 Siivilän alapää +61,38 Pohja/Kärki +61,38 Putken laatu PEH Halkaisija ø 60 mm Hm 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0 MP W Siivilätyyppi Näytteenottotapa Maanpinnalta pumppaus Uppopumpulla pumppaus Näytteenotto noutajalla Sisäletkulla pumppaus Siiviläosuudelle asennettu suodatinsukka -6,0-6,0 Veden esiintymismuoto Sa -7,0-8,0-9,0-10,0-11,0-7,0-8,0-9,0-10,0-11,0 Pohjavesi Pintavesi Orsivesi Vedenantoisuuspumppaus -12,0-12,0 Syv. mp:sta Vedenantoisuus (l/min) Kirkastum. -13,0-13,0 (m) Alkutilanne Lopputilanne (min) -14,0-14,0-15,0-15,0-16,0-16,0-17,0-17,0-18,0-18,0-19,0-19,0 Mr -20,0-21,0-22,0-20,0-21,0-22,0 Muut havainnot Näytteet: 21,0-22,0 m Ka -23,0-24,0-23,0-25,0-26,0 1620\Hausjärven kunta\happi osaproj.1\havaintopistekortit\ _havaintopistekorttit.xls

34 LIITE 8.6 HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty) Tutkimuspaikka Oitti Tilaaja Hausjärven kunta Projektinumero Piste 304 Havaintoputki Kairaus x-koord ,6 -Huokosilma y-koord ,0 -Vesinäyte KKJ, N60 Putken pää, PP +86,37 Maanpinta,MP +85,28 Vesipinta, W +84,56 Kairaus Putki Siivilän yläpää +60,37 Siivilän alapää +48,37 Pohja/Kärki +48,37 Putken laatu PEH Sa Hk srhk Hk KiHk KiSrMr Ki KiSrMr Ka 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0-10,0-11,0-12,0-13,0-14,0-15,0-16,0-17,0-18,0-19,0-20,0-21,0-22,0-23,0-24,0-25,0-26,0-27,0-28,0-29,0-30,0-31,0-32,0-33,0-34,0-35,0-36,0-37,0-38,0-39,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0-10,0-11,0-12,0-13,0-14,0-15,0-16,0-17,0-18,0-19,0-20,0-21,0-22,0-23,0-24,0-25,0-26,0-27,0-28,0-29,0-30,0-31,0-32,0-33,0-34,0-35,0-36,0-37,0-38,0-39,0 MP W Halkaisija Siivilätyyppi Näytteenottotapa Maanpinnalta pumppaus Uppopumpulla pumppaus Näytteenotto noutajalla Sisäletkulla pumppaus Veden esiintymismuoto Pohjavesi Pintavesi Orsivesi Vedenantoisuuspumppaus ø 60 mm Siiviläosuudelle asennettu suodatinsukka Syv. mp:sta Vedenantoisuus (l/min) Kirkastum. (m) Alkutilanne Lopputilanne (min) Muut havainnot Paineellinen pohjavesi! Näytteet: 7,0-8,0 m 15,5-16,5 m 25,0-26,0 m 1620\Hausjärven kunta\happi osaproj.1\havaintopistekortit\ _havaintopistekorttit.xls

35 LIITE 8.7 HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty) Tutkimuspaikka Oitti Tilaaja Hausjärven kunta Projektinumero Piste 305 Havaintoputki Kairaus x-koord ,19 -Huokosilma y-koord ,26 -Vesinäyte KKJ, N60 Putken pää, PP +112,17 Maanpinta,MP +111,20 Vesipinta, W +95,13 Kairaus Putki Siivilän yläpää +76,57 Siivilän alapää +73,57 Pohja/Kärki +73,57 Putken laatu PEH Halkaisija ø 60 mm Siivilätyyppi Siiviläosuudelle 1,0 Hm MP asennettu suodatin- 0,0 0,0 Sa sukka -1,0-1,0 hksr -2,0-2,0 Näytteenottotapa (kivistä) -3,0-3,0-4,0-4,0 Maanpinnalta pumppaus Hk -5,0-5,0 Uppopumpulla pumppaus -6,0-6,0 Näytteenotto noutajalla -7,0-7,0 Sisäletkulla pumppaus sihk Si HKSrMr Ka -8,0-9,0-10,0-11,0-12,0-13,0-14,0-15,0-16,0-17,0-18,0-19,0-20,0-21,0-22,0-23,0-24,0-25,0-26,0-27,0-28,0-29,0-30,0-31,0-32,0-33,0-34,0-35,0-36,0-37,0-38,0-39,0-40,0-41,0-42,0-8,0-9,0-10,0-11,0-12,0-13,0-14,0-15,0-16,0-17,0-18,0-19,0-20,0-21,0-22,0-23,0-24,0-25,0-26,0-27,0-28,0-29,0-30,0-31,0-32,0-33,0-34,0-35,0-36,0-37,0-38,0-39,0 W Veden esiintymismuoto Pohjavesi Pintavesi Orsivesi Vedenantoisuuspumppaus Syv. mp:sta Vedenantoisuus (l/min) Kirkastum. (m) Alkutilanne Lopputilanne (min) Muut havainnot Näytteet: 1,0-2,0 m 5,5-6,5 m 15,5-16,5 m 33,0-34,0 m 1620\Hausjärven kunta\happi osaproj.1\havaintopistekortit\ _havaintopistekorttit.xls

36 LIITE 8.8 HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty) Tutkimuspaikka Oitti Tilaaja Hausjärven kunta Projektinumero Piste 306 Havaintoputki Kairaus x-koord ,17 -Huokosilma y-koord ,24 -Vesinäyte KKJ, N60 Putken pää, PP +112,83 Maanpinta,MP +111,74 Vesipinta, W +98,75 Kairaus Putki Siivilän yläpää +101,83 Siivilän alapää +97,83 Pohja/Kärki +97,83 Putken laatu PEH KiHk Hm Si 0,0-1,0-2,0-3,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0 MP Halkaisija Siivilätyyppi Näytteenottotapa Maanpinnalta pumppaus Uppopumpulla pumppaus Näytteenotto noutajalla Sisäletkulla pumppaus ø 60 mm Siiviläosuudelle asennettu suodatinsukka srhk -4,0-5,0-6,0-4,0-5,0-6,0 Veden esiintymismuoto Pohjavesi Pintavesi Orsivesi -7,0-7,0 Vedenantoisuuspumppaus Hk Syv. mp:sta Vedenantoisuus (l/min) Kirkastum. -8,0-8,0 (m) Alkutilanne Lopputilanne (min) -9,0-9,0-10,0-10,0 KiHk -11,0-11,0-12,0-12,0 simr -13,0-13,0 W Muut havainnot Ka -14,0-15,0-14,0 Näytteet: 1,0-2,0 m 4,0-5,0 m 8,0-9,0 m 11,5-12,5 m -16,0-17,0 Ei Pohjavettä W +98, \Hausjärven kunta\happi osaproj.1\havaintopistekortit\ _havaintopistekorttit.xls

37 LIITE 8.9 HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty) Tutkimuspaikka Oitti Tilaaja Hausjärven kunta Projektinumero Piste 307 Havaintoputki Kairaus x-koord ,53 -Huokosilma y-koord ,79 -Vesinäyte KKJ, N60 Putken pää, PP +103,80 Maanpinta,MP +102,80 Vesipinta, W +96,91 Kairaus Putki Siivilän yläpää +74,80 Siivilän alapää +64,80 Pohja/Kärki +64,80 Putken laatu PEH Halkaisija ø 60 mm Siivilätyyppi Siiviläosuudelle 1,0 MP asennettu suodatin- 0,0 0,0 Si sukka -1,0-1,0 Näytteenottotapa Hk srhk Hk HHk sihk KiHkMr sihkmr Ka -2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0-10,0-11,0-12,0-13,0-14,0-15,0-16,0-17,0-18,0-19,0-20,0-21,0-22,0-23,0-24,0-25,0-26,0-27,0-28,0-29,0-30,0-31,0-32,0-33,0-34,0-35,0-36,0-37,0-38,0-39,0-40,0-41,0-42,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0-10,0-11,0-12,0-13,0-14,0-15,0-16,0-17,0-18,0-19,0-20,0-21,0-22,0-23,0-24,0-25,0-26,0-27,0-28,0-29,0-30,0-31,0-32,0-33,0-34,0-35,0-36,0-37,0-38,0 W Maanpinnalta pumppaus Uppopumpulla pumppaus Näytteenotto noutajalla Sisäletkulla pumppaus Veden esiintymismuoto Pohjavesi Pintavesi Orsivesi Vedenantoisuuspumppaus Syv. mp:sta Vedenantoisuus (l/min) Kirkastum. (m) Alkutilanne Lopputilanne (min) Muut havainnot Näytteet: 4,0-5,0 m 11,0-12,0 m 27,5-28,5 m 1620\Hausjärven kunta\happi osaproj.1\havaintopistekortit\ _havaintopistekorttit.xls

38 LIITE 8.10

39 LIITE 8.11

40 LIITE 8.12

41 LIITE 8.13

42 LIITE 8.14