POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUHON RUSKEAMULLANHARJUN ALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUHON RUSKEAMULLANHARJUN ALUEELLA"

Transkriptio

1 GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Hämeen ympäristökeskus POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUHON RUSKEAMULLANHARJUN ALUEELLA

2 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Ruskeamullanharju, Hauho GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / nro - Tekijät Ahonen, Jussi Rauhaniemi, Tom Valjus, Tuire Raportin laji Tilaustutkimus Toimeksiantaja Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Hämeen ympäristökeskus Raportin nimi Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Hauhon Ruskeamullanharjun tutkimusalueella Tiivistelmä GTK on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Hauhon Ruskeamullanharjun pohjavesialueella sijaitsevalle tutkimusalueelle. Tutkimuksessa selvitettiin kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia sekä harjumuodostuman syntyvaiheita. Tutkimusmenetelminä käytettiin jo olemassa olevia kairauksia, maatutkaluotausta, painovoimamittauksia ja maastokartoituksia. Tutkimusalue on kallioperän murrokseen muodostunut, lähes 10 km mittaisen pitkittäisharjujakson muodostama pohjavesialue. Kallionpinta on ylimmillään pohjavesialueen reunaosissa hieman yli +100 m mpy ja laskee murroksen syvimmissä osissa n. +50 m mpy. Ruskeamullanharjun pohjavesialueen pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee pohjavesialueen länsi/koillisosien +80 m mpy aina itäosien n metriin mpy. Suurta korkeuseron vaihtelua selittää pohjavesialueen laaja koko, alueen pituus suurimmillaan on linnuntietä n. 9,5 km. Pohjavedellä on laskentamallin perusteella tasaisena virtaussuuntana koko tutkimusalueella kaakosta luoteeseen, eikä pohjavesialueella laskentamallien mukaan ole pohjaveden virtausta estäviä/rajoittavia kalliokynnyksiä. Pohjavesivyöhykkeen paksuus on laskentamallin mukaan paksuimmillaan samoilla alueilla, joissa kallionpinta on alimmillaan, ts. kallioperän ruhjevyöhykkeessä, johon pitkittäisharjujakso on syntynyt. Syvimmillään pohjavesivyöhykkeen paksuus on pienialaisesti jopa yli 40 metriä ja lähes kaikkialla tutkimusalueella muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vähintään metriä. Pohjavesi on lähes kaikkialla vähintään 5 10 metrin syvyydessä maanpinnasta ja alle 1 metrin vain järvien läheisyydessä ja alueen soistumissa. Suurimmillaan maanpinnan ja pohjaveden etäisyys on siellä, missä pitkittäisharjujakson muodostumat kohoavat eniten ympäröivästä maastosta, yleisesti n metriä, ja tutkimusalueen luoteisosassa n metriä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjavesialue, geologinen rakenneselvitys Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Etelä-Suomi, Häme, Hauho, Tuulos, Ruskeamullanharju Karttalehdet ,11 ; ,02 Muut tiedot - Arkistosarjan nimi - Arkistotunnus - Kokonaissivumäärä 16 s., 43 liites. Kieli Suomi Hinta - Julkisuus GTK, tutkimuksen tilaajat Yksikkö ja vastuualue GTK ESY, VA 212 Hanketunnus - Allekirjoitus/nimen selvennys - Allekirjoitus/nimen selvennys -

3 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Ruskeamullanharju, Hauho Sisällysluettelo 1 JOHANTO Yleistä Aikaisemmat tutkimukset 2 2 MAASTOTUTKIMUKSET Maastokartoitus Painovoimamittaukset Menetelmän perusteista Mittaukset ja tulosten tulkinta Maatutkaluotaukset 5 3 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI 7 4 TULOKSET Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva Tutkimusalueen kallionpinnan interpoloitu korkokuva Ruskeamullanharjun tutkimusalueen geologisesta rakenteesta ja syntyhistoriasta Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat, pohjavesivyöhykkeen paksuus ja pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus 11 5 YHTEENVETO 14 6 JATKOTUTKIMUSEHOTUKSET 15 KIRJALLISUUSLUETTELO 16 LIITTEET Liite 1. Mittauslinjat 1: Liite 2. Maaperän korkokuvakartta 1: Liite 3. Kallionpinnan taso 1: Liite 4. Pohjavedenpinnan taso 1: Liite 5. Pohjavesivyöhykkeen paksuus 1: Liite 6. Pohjaveden yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus 1: Liitteet Painovoimamittausten tulkintalinjat Liitteet Havaintoputkikortit Liite 9. Yhteenveto pohjavesiputkiasennusten maalajihavainnoista Liite 10. Pituusleikkausprofiili A A Liite 11. Poikkileikkausprofiili B B Kansikuva: Tutkimusalueen keskellä sijaitseva Särkemäjärvi. GTK, T. Rauhaniemi

4 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 1 Ruskeamullanharju, Hauho 1 JOHANTO 1.1 Yleistä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä-Suomen yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Hauhon Ruskeamullanharjun ensimmäisen luokan pohjavesialueella ( ) sijaitsevalle tutkimusalueelle (kuva 1). Pohjavesialueen itäisin osa on Tuuloksen kunnassa. Rahoituksesta ovat vastanneet GTK, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy ja Hämeen ympäristökeskus. GTK:ssa tutkimuksen organisoinnista ja toteutuksesta ovat vastanneet geologit Anu Eskelinen ja Jussi Ahonen. Painovoimamittauksista ja niiden tulkinnasta vastasi geofyysikko Tuire Valjus. Maatutkauksesta vastasi maanmittausinsinööri Juha Majaniemi. Pohjavesialueen rakenteen mallinnuksista, niiden tulkinnoista ja tutkimuksen raportoinnista vastasi geologi Tom Rauhaniemi. Kuva 1. Ruskeamullanharjun tutkimusalueen sijainti. Kuva GTK, T. Rauhaniemi. Tässä raportissa selvitetään Ruskeamullanharjun tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa, harjun syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua kairauksiin, painovoimamittauksiin ja pohjaveden pintatietoihin perustuen. Kallio- ja poh-

5 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 2 Ruskeamullanharju, Hauho javesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle sekä mm. vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten määrittelylle. Tiedot palvelevat myös pohjavettä uhkaavissa onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden suorittamista ja ennakoimista. Rakennetutkimuksella tuotettua tietoa voidaan jatkossa hyödyntää myös pohjaveden virtausmallien laadinnassa. 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen tausta-aineistona on käytetty seuraavia geologisia perusselvityksiä sekä pohjaveden hankintaan ja suojeluun liittyviä hydrogeologisia ja teknisiä erillisselvityksiä: Haavisto-Hyvärinen, M., Kokko, J. & Taka, M Tuulos. Maaperäkartta 1: selitys. Karttalehti Geologian tutkimuskeskus. Haavisto-Hyvärinen, M., Kokko, J. & Taka, M Sairiala. Maaperäkartta 1: selitys. Karttalehti Geologian tutkimuskeskus. Kielosto, S., Stén, K. & Paukola, T Eteläinen. Maaperäkartta 1: selitys. Karttalehti Geologian tutkimuskeskus. Laitakari, I Lammin kartta-alueen kallioperä. Suomen geologinen kartta 1: : kallioperäkarttojen selitykset. Lehti Geologinen tutkimuslaitos. 36 s. Matisto, A Valkeakosken kartta-alueen kallioperä. Suomen geologinen kartta 1: : kallioperäkarttojen selitykset. Lehti Geologinen tutkimuslaitos. 34 s., 1 liites. Päätalo, P. & Vänskä, M Haja-asutusalueiden pohjavesiselvitykset Hauhon kunnassa 1996: Ruskeanmullanharjun pohjavesiselvitys. Hämeen ympäristökeskus. 7 s., 74 liites. Reijonen, J Kaivopaikkatutkimukset Hauhon kunnassa Viittakiven Rauhalanvuoressa Suomen Pohjavesitekniikka Oy. 3 s., 5 liites. Kallioperäkartan (1: ), maaperäkarttojen (1:20 000) ja maastokartan (1:20 000) lisäksi käytettävissä oli pohjavesipintahavaintoja alueella sijaitsevista pohjaveden tarkkailuputkista.

6 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 3 Ruskeamullanharju, Hauho 2 MAASTOTUTKIMUKSET 2.1 Maastokartoitus Tutkimusalueella tehdyllä maastokartoituksella muodostettiin yleiskäsitys tutkimusalueiden geologisista ja hydrogeologisista olosuhteista. Maastokartoituksella tehtiin geomorfologiset pintahavainnot tutkimusalueen keskeisiltä osilta. Myös kalliopaljastumista ja niiden laajuudesta tehtiin havaintoja. Havaintoputkiasennukset ja kairaukset Tammikuussa 2008 tutkimusalueella tehtiin maaperäkairauksia ja havaintoputkiasennuksia yhteensä kahdeksassa tutkimuspisteessä estian GM 200 kairakoneella. Kairauspisteet suunniteltiin painovoimamittausten tukipisteverkkoa ja pohjavedenpinnan havaintoverkkoa silmällä pitäen. Asennuskohteet tarkastettiin maastossa ennen kairausten aloitusta. Maaperäkairausta ja kalliovarmistusta tehtiin yhteensä noin 290 metriä (287,2 m). Havaintoputkea asennettiin yhteensä 267 metriä, ja niiden siiviläputket asennettiin läpäisevissä maalajikerroksissa koko pohjavesivyöhykkeeseen. Putket varustettiin metallisilla, lukittavilla suojaputkilla. Kairausten yhteydessä havainnoitiin maaperän vallitseva kerrosjärjestys ja otettiin maanäytteitä. Yksityiskohtaiset havaintoputkikortit ja aistinvaraiset maaperänäytteiden maalajijärjestykset ovat liitteinä Yhteenveto pohjavesiputkiasennusten maalajihavainnoista on liitteenä 9. Maalajimäärityksissä on käytetty GEO-luokitusta (Korhonen et al. 1974). Kuva 2. Tutkimusalueelle asennettu pohjaveden tarkkailuputki. Kuva GTK, J.Ahonen.

7 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 4 Ruskeamullanharju, Hauho 2.2 Painovoimamittaukset Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta. Koska maapeitteen tiheys on huomattavasti pienempi kuin kallioperän tiheys, voidaan painovoimamittauksia käyttää maapeitteen paksuuden arviointiin. Mittauspisteen korkeusasema on myös tunnettava ja se määritetään painovoimamittauksen yhteydessä. Painovoimamittauksella ei voi erottaa maaperän eri kerroksia tai pohjavedenpinnan tasoa, mutta olemassa olevia tietoja voidaan kuitenkin hyödyntää tulkinnassa. Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimaprofiilit sijoitetaan maastoon siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat kalliopaljastumilla tai pisteillä, joissa kallionpinnan korkeus tunnetaan. Lisäksi profiilit saattavat kulkea tunnettujen pisteiden kautta tai ristiin toistensa yli. Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, jota käytetään tulkinnassa perustasona paikallisille painovoimavaihteluille. Kun maapeitteen ja kallion välinen tiheysero tunnetaan, voidaan painovoima-anomaliasta laskea maapeitteen paksuus. Maapeitteen todellista paksuutta on hyvä kontrolloida riittävän tiheällä kairauksella, koska sekä alueellinen painovoimataso, että maapeitteen tiheys voivat vaihdella mittauslinjalla ja siten vaikuttaa tulkintatulokseen. Vaikka maapeitteen tulkitussa paksuudessa saattaa referenssitiedon puuttuessa olla kohtuullisen suuriakin virheitä, kuvaa tulos kallionpinnan alueellisen topografian vaihtelua yleensä hyvin Mittaukset ja tulosten tulkinta Mittaukset suoritettiin Worden gravimetrilla käyttäen 20 metrin pisteväliä. Linjat vaaittiin LE- VA-letkuvaa alla. Tuloksista laskettiin ns. Bouguer-anomalia keskitiheydellä 2,67 kg/m 3. Topografiaeroista johtuvaa painovoimatulosten vääristymää korjattiin käyttäen 3 topografiakorjausta, johon poimitaan mittauslinjan lähistöltä maanpinnan tasot Maanmittauslaitoksen 25 x 25 m resoluutioisesta digitaalisesta korkeusmallista. Tulkinnassa käytettiin Interpexin Magix-XL -tulkintaohjelmaa. Paikallisesta painovoima-anomalian vaihtelusta tulkittiin maapeitteen paksuus. Tulkinnassa koetetaan löytää annetun mallin parametreja muuttamalla sellainen laskennallinen käyrä, joka vastaa parhaiten mittauspisteistä muodostuvaa painovoimakäyrää. Tutkimusalueella mitattiin noin 30 km (26 kpl) painovoimalinjaa (sijaintikartta, liite 1). Linjojen päät on sidottu kalliopaljastumiin ja kairauspisteisiin. Tulkitut painovoimaprofiilit on esitetty liitteissä Liitekuvissa vaaka-akselin mittakaava 1: ja pystyakseli on vaakaakseliin nähden viisinkertainen. Tulosteissa vaakaviivana näkyvä pohjaveden pinnan tason arviointiin käytettiin kairaustuloksista ja luonnonvesipinnoista saatua tietoa. Pohjaveden yläpuoliselle maa-ainekselle on tulkinnassa käytetty tiheyttä n. 1,6 g/cm 3 ja pohjaveden kyllästämälle maaainekselle n. 1,9 g/cm 3. Harjualueella maakerrokset ovat tulkinnan mukaan paksuja, jopa yli 40 m, oheten ympäröiville kallioille mentäessä. Maanpinnan korkokuva vaihtelee tutkimusalueella paikoitellen melko paljon. Joillakin linjoilla, kuten linjoilla 15 ja 16 maanpinnan jyrkistä tasovaihteluista johtuen painovoimatulkinnan sovitus jäi heikohkoksi. Ko. linjoilla tulkitut kallionpinnan vaihtelut saattavat olla käytännössä loivempia. Alueen länsipään linjat 1, 2 ja 8 tulkittiin simuloiden harjun raskaampaa ydintä, jolloin kallionpinnan taso pysyy alhaisempana. Mikäli ydinosa ei ole raskas, nousee kallio harjun keskellä pohjavesipinnan yläpuolelle, n. +95 m mpy tasolle (kuva 3). Linjan 22 tulkinta jäi puutteelliseksi johtuen pitkästä järven ylittävästä osasta, josta ei saatu mittaustuloksia. Myös osa linjoista 24 ja 26 jäi tulkitsematta vesistön takia. Mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta sovitukset ovat hyviä ja tulkintatulokset vaikuttavat luotettavilta.

8 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 5 Ruskeamullanharju, Hauho Kuva 3. Vasemmalla linjan 1. tulkinta käyttäen harjun kohdalla tiheydeltään suurempaa ydinosaa. Oikeanpuoleisessa tulkinnassa harjun tiheys on vakio, jolloin kallion pinnan taso nousee ylemmäksi. Kuva GTK, T. Valjus. 2.3 Maatutkaluotaukset Maatutkaluotaus on sähkömagneettinen tutkimusmenetelmä, joka perustuu maankamaraan lähetettyjen radioaaltojen takaisin heijastuvan osan rekisteröintiin (kuva 4). Maatutkaluotauksella saadaan jatkuvaa profiilitietoa maaperän rakenteesta. Menetelmä on parhaimmillaan harjualueilla, jossa sillä saadaan tietoa jopa yli 30 metrin syvyydeltä kallionpinnan korkokuvasta, pohjavedenpinnan tasosta, irtainten maalajien laadusta ja maaperän kerrosten rakenteesta. Näillä tiedoilla on merkittävä osuus alueilla, joilla on vähän maaperäleikkauksia. Kuva 4. Maatutkausta soratiellä. Kuva GTK, P. Huhta.

9 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 6 Ruskeamullanharju, Hauho Tutkimusalueilla luodattiin GTK:n maatutkakalustolla 16 linjaa. Linjojen yhteispituus on lähes 9 kilometriä. Luotauksissa käytettiin SIR-3000 maatutkalaitteistoa ja 100 MHz:n antennia, joka on tyypillisimpiä antenneja pohjavesitutkimuksissa (Mattsson, A. 2001) ja mittausaika oli 400 nanosekuntia. Linjojen paikannus maastossa tehtiin GPS-paikantimella. Maatutkaluotausten tuloksia on tässä raportissa hyödynnetty soveltuvin osin kallion- ja pohjavedenpinnan syvyyden määrityksessä ja muodostumien sisäisen rakenteen tulkinnassa. Maatutkalinjat on tallennettu GTK:n tietokantaan, mistä niitä on tarvittaessa saatavana sekä numeerisena että paperitulosteina.

10 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 7 Ruskeamullanharju, Hauho 3 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Kairauksista, painovoimamittauksista, seismisistä luotauksista ja paljastumahavainnoista saadut kallionpinnan tasotiedot yhdistettiin ArcGIS ohjelmistolla. Aineistosta laskettiin Topogrid interpolointimenetelmällä mallit tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvasta. Pohjavesipintamallit tehtiin em. tavalla hyödyntäen pohjaveden tasotietoja, joita saatiin mm. havaintoputkista ja luonnonvesipinnoista. Viimeksi mainituissa luonnonvesipinnoissa kuten lähteissä, soilla, vesijätöillä ja vesistöissä pohjavedenpinta on samalla tasolla maanpinnan kanssa (Korkka-Niemi & Salonen 1996). Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on laskettu pohjavesi- ja kallionpintapintamallien erotuksena. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus saatiin tutkimusalueen maanpinnan korkeusmallin ja pohjavesipintamallin erotuksesta. Mallien interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteiltä on käytetty kallionpinnan osalta 150 metriä ja pohjavesipinnan osalta 350 metriä. Saadut pintamallit on visualisoitu ArcGIS ohjelmistolla 1: mittakaavaisille karttapohjille. Tutkimusalueen mallinnukset ovat liitteissä 2 6. Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus voitiin visualisoida ainoastaan niillä alueilla, joilta on käytettävissä sekä kallionpinnan että pohjavedenpinnan mallit. Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita. Kallionpintamallin reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymistä. Pohjavesialuerajojen sisäpuolella mallin tarkkuus on kuitenkin melko hyvä. Pohjavedenpintojen havaintoja oli koko tutkimusalueelta varsin runsaasti pohjavesiputkien vesipintojen mittauksen ja runsaiden luonnonvesipintojen ansiosta. Pohjavedenpinnan mallinnus perustuu pohjavesiputkista ja luonnonvesipinnoista saatuihin pohjavedenpinnan korkeustietoihin. Pohjavedenpinnan laskentamallien voidaan olettaa pitävän varsin hyvin paikkansa, ja yleiskuvan pohjaveden virtauksesta voi muodostaa jo kolmella pohjavedenpinnan havainnolla (Korkka- Niemi & Salonen 1996). Kalliopinnan taso saatiin tutkimusalueen ydinosassa selville melko kattavasti kairaustietojen ja painovoimamittauslinjaston ansiosta, kalliopaljastumia oli alueella varsin vähän. Tutkimusalueen keskeisimmissä osissa kalliopintatiedot perustuvat suurilta osin painovoimamittauksista saatujen tietojen tulkintaan ja osin myös kairaustietoihin. Näillä alueilla laskentamalli on melko luotettava. Tutkimusalueen rakennetta visualisoitiin lisäksi sekä kallio- ja pohjavedenpintamallien että nyt tehtyjen kairausten perusteella laaditulla tyyppileikkauksilla. Leikkauksissa esitetään lisäksi Maanmittauslaitoksen korkeusaineistoon perustuvasta maanpintamallista saatu maanpinnan korkeusasema. Pituusleikkaus A A on esitetty liitteessä 10 ja poikkileikkaus B - B liitteessä 11. Leikkausten sijainti on esitetty liitteessä 1.

11 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 8 Ruskeamullanharju, Hauho 4 TULOKSET 4.1 Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva Tutkimusalueen kallioperä kuuluu svekokarelidiseen vuorijonovyöhykkeeseen (Simonen, A. 1971). Sen yleisimpiä kivilajeja ovat rapautumisaineksesta koostuneet liuskeet ja gneissit. Niitä tavataan alueen eri puolilla. Ne koostuvat pääosiltaan suoni- ja kiillegneisseistä, joissa on ohuita mustaliuske- ja tuffiittivälikerroksia. Vettijärven, Poutunjärven ja Pikku-Akkijärvien muodostamassa kolmiossa sekä Akkijärven eteläpuolella esiintyy granodioriittia. Alueen kallioperä on jakaantunut murrosvyöhykkeiden ja ruhjelinjojen jakamiin lukuisiin lohkoihin. Nämä ilmenevät maastossa notkelmina, jyrkänteinä, vesistöuomina ja rantaviivan suuntina. Ne seuraavat paljolti kivilajien liuskeisuussuuntia, mutta paikoin myös kontaktilinjoja (Matisto, A. 1976). Ruhje- ja rakomyötäinen rapautuminen on yhdessä mannerjäätikön kulutustoiminnan kanssa edistänyt ruhjevyöhykkeiden korostumista morfologiassa. Selvimmin ovat tulleet esille jäätikön kulkusuunnan (luode-kaakko) mukaiset laaksot. Kallioperän suurmuotoihin mannerjäätikön vaikutus näyttää olleen vähäinen. Nykyään kalliopaljastumina olevilta korkeimmilta kohdilta on pregrlasiaalinen rapautuma kuitenkin yleensä kulunut pois (Laitakari, I. 1980). Kuva 5. Aeromagneettisesta matalalentoaineistosta, korkeusmallista ja painovoimamittauksista tulkittuja kallioperän eri suuruisia ja suuntaisia lineaatioita. Pohjavesialueella lineaatioiden yleisin suunta on luoteesta kaakkoon. Tulkinta GTK, A.Kuivamäki. Kuva GTK, T.Rauhaniemi.

12 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 9 Ruskeamullanharju, Hauho 4.2 Tutkimusalueen kallionpinnan interpoloitu korkokuva Ruskeamullanharjun tutkimusalueen kallionpinnan interpoloitu korkokuva on esitetty liitteen 3 väripintakartassa. Tutkimusalueen kallionpinnan korkeuserot ovat suurimmillaan maanpinnan yläpuolella olevalla osuudella n metrin luokkaa. Kokonaisuudessaan kallionpinnan korkeuserot vaihtelevat tutkimusalueen ydinosasta n m mpy reuna-alueiden n m mpy, yksittäisin paikoin n m mpy. Kallionpinta on ylimmillään tutkimusalueen reunaosissa, pohjavesialueen ulkopuolella. Suurimmat korkeudet löytyvät pohjavesialueen ulkopuolelta tutkimusalueen koillissosan Metsäsianharjun ympäristöstä, hieman yli +140 m mpy, Kokkilan Saarenmäeltä hieman yli +105 m mpy ja tutkimusalueen keskiosan Kortejärven länsiosan kalliopaljastumassa, n m mpy sekä täältä etelään, pohjavesialueen toiselle puolelle Korpelan Joenkorven alueelle, n m mpy. Tutkimusalueen länsiosissa, luoteesta Rauhalahdenvuorelta Ruskeamullanharjun kautta kaakkoon aina Luijanen -järven ympäristöön jossa kalliopinta on yleisesti m mpy tai paikoitellen hieman sitä ylempänä. Luijanen-järven itäpuolella kallionpinta nousee korkeustasolle n m mpy. Iilijärven ympäristössä kallionpinta laskee jälleen tasolle n. +80 m mpy, siitä itään Veittijärvenharjun ja Poutunsuon kautta aina itäosan Metsäsianharjulle (huipulla kallionpinta n. 140 m mpy) asti kallionpinta on yleisesti n m mpy. Syvimmillään kallionpinta on tutkimusalueen länsiosissa. Kaakossa Rauhalahdenvuorella sijaitsevan pohjavesiputken (GTK 1) ympäristössä kallionpinta on korkeustasolla hieman alle +60 m mpy, samoin Supanmäen Kylmäsupan soistuman alapuolella ja painovoimamittauslinjan 14 ylittäessä paikallistien. Tutkimusalueen keski- ja itäosien syvimpiä alueita on Juntulan kylän eteläja itäpuolella, jossa kallionpinta on n. +75 m mpy ja Iilijärven länsirannan n. +80 m mpy. 4.3 Ruskeamullanharjun tutkimusalueen geologisesta rakenteesta ja syntyhistoriasta Selvitys perustuu alueella aiemmin tehtyihin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä geomorfologiseen karttatulkintaan, jota on täydennetty paikalla tehdyillä maastohavainnoilla ja kairaustiedoilla. Tutkimusalueen halki kulkee pitkä, luoteesta kaakkoon suuntautuva harjujakso, jonka itäosa sijaitsee II Salpausselän vyöhykkeen proksimaalipuolella. Harjujakso kulkee useina, melko kapeina pitkittäisharjuina (kuva 6) ja näiden reuna-alueina tutkimusalueen koillisosasta sijaitsevalta Poutunkankaalta keskiosan Särkemä- ja Luijanen-järvien välistä laajentuen Ruskeamullanharjun kautta luoteeseen sukeltaen Kirrinen-järven Uiskonlahteen.

13 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 10 Ruskeamullanharju, Hauho Kuva 6. Pitkittäisharjujaksoa tutkimusalueen keskiosassa. Kuva GTK, T.Rauhaniemi Tutkimusalueella on harjujaksojen lisäksi useita deltoja, mm. sekä Veittijärvenharjun pohjoispuolella, Poutunkankkaalla että Veittijärvenharjun eteläpuolella, Akkijärveen rajoittuen. Viimeksimainitut deltat ovat n m mpy korkeustasolla, joka tutkimusalueella vastaa myös ylimmän rannan tasoa (Kielosto et al. 1988). Täten esim. tutkimusalueen itäosassa sijaitseva laaja kuolleen jään alueelle syntyneen jäätikköjokimuodostuman pinnaltaan kames-maastoisen Poutunkankaan kummut ja Orisäärenharju ovat vedenkoskematonta aluetta (Haavisto-Hyvärinen et al. 1984a). Mannerjäätikön reunan vetäytyessä luoteeseen päin jäi suurin osa kartta-alueesta muinaisen Itämeren vaiheen, Yoldia meren I-vaiheen peittoon. Laajimmat rantakerrostumahiekat ja -hiedat ovat harjujakson liepeillä. Laajojen hiekka- ja hieta-alueiden läheisyydessä olot ovat olleet suotuisat tuulen toiminnalle. yynivalleja onkin muodostunut mm. tutkimusalueen eteläosassa sijaitsevan Akkijärven pohjoispuoliselle alueelle. yynien korkeus on 1 5 metriä, ja vallitseva tuulensuunta niiden syntyaikoina on ollut kaakosta (Kielosto et al. 1988). Tutkimusalueen harjujakso on syntynyt mannerjäätikön sulamisvaiheessa, jolloin sulamisvedet ovat kerrostaneet hiekkaa ja soraa kallioperän murrosvyöhykkeisiin ja kallioperän painanteisiin. Harjujaksojen ydinosien maa-aines on yleensä karkeampaa, kuin niitä ympäröivien alueiden, joissa sivulle päin aines muuttuu hienojakoisemmaksi. Nämä harjujaksojen liepeitä reunustavat (karkeahietaiset) rantakerrostumat ovat syntyneet Yoldiameren eri vaiheiden aikana vedenpinnan laskiessa ja alueen vähitellen kuroutuessa kuivaksi maaksi (Haavisto-Hyvärinen et al. 1984b). Etenkin tutkimusalueen itäosassa sijaitseva Orisäärenharjun erittäin karkearakeisessa muodostumassa kivien halkaisija on yli 60 mm ja sen ympäristössä on runsaasti pintalohkareita. Harjujen kerrospaksuuden vaihtelevat harjujen ydinosien ja reunadeltojen metristä reunaosien (esim. Poutunkankaan) vain muutamien metrien paksuuteen (Haavisto-Hyvärinen et al. 1984a). Moreenikerrostumista tutkimusalueen läheisyydestä löytyy mm. suuntautuneita drumliiniselänteitä, ja alueen moreeni yleisesti on ainekseltaan vettä läpäisevää hiekkamoreenia, (Kielosto et al. 1988) jota voitaisiin käyttää myös yksittäisen asutuksen pienveden hankintaan (Mälkki, E. 2001). Tästä huolimatta ovat alueen suurimmat ja laajemmin hyödynnettävät pohjavesivarannot selkeästi lajittuneiden maa-ainesten alueilla, harjujaksoissa. Laaja-alaisia soita ei tutkimusalueella ole, mutta pienempiä ovat mm. itäosan Poutunsuo, Lauttakorpi ja Tuohivehmaansuo sekä kaakkoisosan Uiskonsuo ja Hankalanjärvi. Lisäksi osa tutkimus-

14 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 11 Ruskeamullanharju, Hauho alueen keskiosan järvien (Vettijärvi, Iilijärvi, Särkemä ja Luijanen) ranta-alueista ja Myllyvuoren kapean harjun reunaosista on soistunut. Harjujen liepeet sekä harjujen ja kalliomäkien väliset painannealueet voivat olla savikerrosten peittämiä, ja näin on tutkimusalueella mm. Särkemäjärven pohjoispuolella Kokkilan kylässä ja Myllyvuoren harjun pohjoispuolella sijaitsevan Juntulan kylän itäosissa. Tutkimusalueella vähälukuisina sijaitsevat kalliopaljastumat edesauttavat pohjaveden muodostumista, vaikka Suomen kivilajit eivät varsinaisesti olekaan vettä johtavia. Kalliopinnalle satava ja kalliopinnalla virtaava vesi joutuu osittain suoraan kallion rakosysteemeihin, osittain valuu paljastumaa reunustaviin maakerroksiin (Korkka-Niemi & Salonen 1996). 4.4 Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat, pohjavesivyöhykkeen paksuus ja pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus Tutkimusalueen havaintoputkista ja luonnonvesipinoista saatujen tasotietojen perusteella interpoloitu pohjaveden pinnankorkeusmalli on esitetty liitekartassa 4. Liitteessä 5 on esitetty pohjaveden kyllästämän maapeitteen paksuus sekä pohjavedenpinnan yläpuolisten kallioalueiden sijainti. Liitteessä on myös esitetty pintamallien perusteella tulkittujen pohjaveden virtausta rajoittavien kalliokynnysten sijainnit sekä pohjaveden päävirtaussuuntaa kuvaavat nuolet. Liitteessä 6 on esitetty pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen (vajovesivyöhykkeen) paksuus. Pohjavedenpinnan tasoja, virtaussuuntia ja pohjaveden virtauksen kannalta tärkeitä kerrostumia käsitellään myös kappaleessa 4.2. Ruskeamullanharjun I luokan pohjavesialueella kulkee luoteesta Ruskeamullanharjun Rauhalahdenvuoresta kaakkoon aina Orisäärenharjuun asti osittain katkonainen pitkittäisharju siihen lomittuvine reunadeltoineen ja lievemaastoineen. Tällaiset pitkät ja kapeat, usein kallioperän ruhjeja murrosrakenteita noudattaviin laaksoihin ja maaston alavimmille osille sijoittuvat harjujaksot ovat usein synkliinisiä eli pohjavettä ympäristöstään kerääviä pohjavesialueita. On kuitenkin huomattava, että samalla pohjavesialueella voi olla sekä pohjavettä ympäristöstä kerääviä että ympäristöön purkavia osia (Alalammi, P. (toim.) 1990, Mälkki, E. 1999) ja että (alueella mahdollisesti tapahtuva) pohjavedenotto aiheuttaa ympärilleen käytännössä aina jonkinasteisen vedenpinnan painauman (Mälkki, E. 1999).

15 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 12 Ruskeamullanharju, Hauho Kuva 7. Tutkimusalueella on paikoitellen myös maa-aineksen ottoa. Kuva GTK, J. Ahonen. Varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on tutkimusalueella varsin saman kokoinen kuin itse pohjavesialue. Jonkin verran pohjavesimuodostumaan voi kertyä vettä myös ympäröiviltä pelto- ja kallioalueilta. Ruskeamullanharjun pohjavesialueen pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee pohjavesialueen länsi/luoteisosien +80 m mpy aina itäosien n metriin mpy. Suurta korkeuseron vaihtelua selittää pohjavesialueen laaja koko, alueen pituus suurimmillaan on linnuntietä n. 9,5 km. Yleisenä havaintona pohjavesi on korkeammalla tutkimusalueen itäosassa, josta se laskee varsin tasaisesti tutkusalueen keskiosien kautta ollen alimmillaan tutkimusalueen länsi- ja koillisosassa. Täällä Tuittulan kylän pohjoispuolella, Ruskeamullanharjun alueella pohjavedenpinnan taso on hieman alle +85 m mpy +90 m mpy. Särkemä- ja Luijanen-järvien ympäristössä tutkimusalueen keskiosissa pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee hieman alle 100 metristä n. 110 metriin mpy. Korkeimmillaan pohjavedenpinta on tutkimusalueen itäosissa, Akkijärven pohjoispuolisilla alueilla n m mpy sekä Poutunjärven Orisäärenharjun alueilla n m mpy. Pohjavedellä on laskentamallin perusteella tasaisena virtaussuuntana koko tutkimusalueella kaakosta luoteeseen; tutkimusalueen itäosista Orisäärenharjulta aina länsiosan Rauhalahdenvuoreen. Mallinnus laskee tutkimusalueen keskiosiin, Roukanen-järven ympäristöön pohjavesivyöhykkeen paksuuden liian pieneksi johtuen siitä, että kallionpintamalli saa ainoat arvonsa Myllyvuoren koillispuolelta kulkevasta gravimetrilinjasta 15. Tällä alueella pohjavesivyöhykkeen paksuus voi siis olla myös huomattavasti paksumpi kuin mallin laskema 0 5 metriä. Ruskeamullanharjun pohjavesialueella ei laskentamallien mukaan täten ole pohjaveden virtausta estäviä/rajoittavia kalliokynnyksiä.

16 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 13 Ruskeamullanharju, Hauho Pohjavesivyöhykkeen paksuus on laskentamallin mukaan paksuimmillaan samoilla alueilla, joissa kallionpinta on alimmillaan, ts. aikaisemmin mainitussa kallioperän ruhjevyöhykkeessä, johon pitkittäisharjujakso on syntynyt. Syvimmillään pohjavesivyöhykkeen paksuus on pienialaisesti jopa yli 40 metriä ja lähes kaikkialla tutkimusalueella muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vähintään metriä. Liitteessä 6 on esitetty tutkimusalueen pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus. Pohjavesi on tutkimusalueella lähes kaikkialla pääosin vähintään n metrin syvyydessä maanpinnasta Pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus on alle 1 metri vain järvien välittömässä läheisyydessä ja alueen soistumissa. Yleisesti ottaen maanpinnan kohotessa myös maanpinnan ja pohjavedenpinnan välinen etäisyys toisistaan kasvaa. Suurimmillaan maanpinnan ja pohjaveden etäisyys onkin siellä, missä pitkittäisharjujakson muodostumat kohoavat eniten ympäröivästä maastosta, yleisesti n metriä, ja tutkimusalueen luoteisosassa noin metriä. Yleisesti kaikkien mallien tarkkuus on sitä parempi mitä lähempänä alue sijaitsee mitattuja sekä pohjaveden- että kallionpintatasoja.

17 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 14 Ruskeamullanharju, Hauho 5 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä-Suomen yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Hauhon Ruskeamullanharjun ensimmäisen luokan pohjavesialueella ( ) sijaitsevalle tutkimusalueelle. Pohjavesialueen itäisin osa on Tuuloksen kunnassa. Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, harjumuodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia, aikaisemmin tehtyjä kairauksia ja maastokartoituksia. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan määrittelylle. Ruskeamullanharjun I luokan pohjavesialueella kulkee luoteesta Ruskeamullanharjun Rauhalahdenvuoresta kaakkoon aina Orisäärenharjuun asti osittain katkonainen pitkittäisharju siihen lomittuvine reunadeltoineen ja lievemaastoineen. Tämän mannerjäätikön sulamisvaiheessa kallioperän ruhjeisiin ja painanteisiin jäätikön sulamisvesien kuljettamasta aineksesta syntyneen harjujakson itäosa sijaitsee II Salpausselän vyöhykkeen proksimaalipuolella. Tutkimusalueella on em. lisäksi järviä, pienialaisia soistumia ja muutamia dyynimuodostumia. Tutkimusten perusteella alueen pohjavesipinnan korkeustasosta, kallionpinnan korkokuvasta ja maapeitteen paksuudesta saatiin yleiskuva, jonka perusteella mallinnettiin myös pohjavedenpinnan taso ja pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus sekä pohjavettä suojaavan irtomaapeitteen paksuus. Tutkimusalueen kallionpinnan korkeuserot ovat suurimmillaan maanpinnan yläpuolella olevalla osuudella noin metrin luokkaa. Kokonaisuudessaan kallionpinnan korkeuserot vaihtelevat tutkimusalueen ydinosasta n m mpy reuna-alueiden n m mpy, yksittäisin paikoin n m mpy. Kallionpinta on ylimmillään tutkimusalueen reunaosissa, pohjavesialueen ulkopuolella. Suurimmat korkeudet löytyvät pohjavesialueen ulkopuolelta tutkimusalueen koillissosan Metsäsianharjun ympäristöstä, hieman yli +140 m mpy, Kokkilan Saarenmäeltä hieman yli +105 m mpy ja tutkimusalueen keskiosan Kortejärven länsiosan kalliopaljastumassa, n m mpy sekä täältä etelään, pohjavesialueen toiselle puolelle Korpelan Joenkorven alueelle, n m mpy. Tutkimusalueen länsiosissa, luoteesta Rauhalahdenvuorelta Ruskeamullanharjun kautta kaakkoon aina Luijanen -järven ympäristöön jossa kalliopinta on yleisesti m mpy tai paikoitellen hieman sitä ylempänä. Luijanen-järven itäpuolella kallionpinta nousee korkeustasolle n m mpy. Iilijärven ympäristössä kallionpinta on n. +80 m mpy, siitä itään Veittijärvenharjun ja Poutunsuon kautta aina itäosan Metsäsianharjulle (n m mpy) asti kallionpinta on yleisesti n m mpy. Syvimmillään kallionpinta on tutkimusalueen länsiosissa. Kaakossa Rauhalahdenvuoren ympäristössä kallionpinta on korkeustasolla hieman alle +60 m mpy, samoin Supanmäen Kylmäsupan soistuman alapuolella ja painovoimamittauslinjan 14 ylittäessä paikallistien. Tutkimusalueen keski- ja itäosien syvimpiä alueita on Juntulan kylän etelä- ja itäpuolella, jossa kallionpinta on n. +75 m mpy ja Iilijärven länsirannan n. +80 m mpy. Ruskeamullanharjun pohjavesialueen pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee pohjavesialueen länsi/luoteisosien +80 m mpy aina itäosien n metriin mpy. Suurta korkeuseron vaihtelua selittää pohjavesialueen laaja koko, alueen pituus suurimmillaan on linnuntietä n. 9,5 km. Yleisenä havaintona pohjavesi on korkeammalla tutkimusalueen itäosassa, josta se laskee varsin tasaisesti

18 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 15 Ruskeamullanharju, Hauho tutkusalueen keskiosien kautta ollen alimmillaan tutkimusalueen länsi- ja koillisosassa. Täällä Tuittulan kylän pohjoispuolella, Ruskeamullanharjun alueella pohjavedenpinnan taso on hieman alle +85 m mpy +90 m mpy. Särkemä- ja Luijanen-järvien ympäristössä tutkimusalueen keskiosissa pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee hieman alle +100 metristä n metriin mpy. Korkeimmillaan pohjavedenpinta on tutkimusalueen itäosissa, Akkijärven pohjoispuolisilla alueilla n m mpy sekä Poutunjärven Orisäärenharjun alueilla m mpy. Pohjavedellä on laskentamallin perusteella tasaisena virtaussuuntana koko tutkimusalueella kaakosta luoteeseen; tutkimusalueen itäosista Orisäärenharjulta aina länsiosan Rauhalahdenvuoreen. Ruskeamullanharjun pohjavesialueella ei laskentamallien mukaan ole pohjaveden virtausta estäviä/rajoittavia kalliokynnyksiä. Pohjavesivyöhykkeen paksuus on laskentamallin mukaan paksuimmillaan samoilla alueilla, joissa kallionpinta on alimmillaan, ts. aikaisemmin mainitussa kallioperän ruhjevyöhykkeessä, johon pitkittäisharjujakso on syntynyt. Syvimmillään pohjavesivyöhykkeen paksuus on pienialaisesti jopa yli 40 metriä ja lähes kaikkialla tutkimusalueella muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vähintään metriä. Pohjavesi on tutkimusalueella lähes kaikkialla pääosin vähintään 5 10 metrin syvyydessä maanpinnasta Pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus on alle 1 metri vain järvien välittömässä läheisyydessä ja alueen soistumissa. Yleisesti ottaen maanpinnan kohotessa myös maanpinnan ja pohjavedenpinnan välinen etäisyys toisistaan kasvaa. Suurimmillaan maanpinnan ja pohjaveden etäisyys onkin siellä, missä pitkittäisharjujakson muodostumat kohoavat eniten ympäröivästä maastosta, yleisesti n metriä, ja tutkimusalueen luoteisosassa n metriä. 6 JATKOTUTKIMUSEHOTUKSET Tutkimusten perusteella alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan tarkentamiseksi suositellaan seuraavia jatkotutkimuksia: Uusia koepumppauksia Ruskeanmullanharjulla (noin 1 km Viittakiven kaivopaikan kaakkoispuolelle) ja mahdollisesti muilla alueilla. Geologisen rakenneselvityksen jatkaminen itään Poutunharju-Teuranjoki väliselle alueelle Kohdennettujen virtausmallien laatiminen nykyisille ja potentiaalisille vedenottoaluille vedenjohtavuuksien tarkentamiseksi sekä pohjaveden muodostuma-aluiden rajaamiseksi Espoossa, Jussi Ahonen Tom Rauhaniemi Tuire Valjus Geologi Geologi Geofyysikko

19 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 16 Ruskeamullanharju, Hauho KIRJALLISUUS Alalammi, P. (toim.) Suomen kartasto, vihko : Geologia. 5. laitos. Helsinki: Maanmittaushallitus ja Suomen Maantieteellinen Seura. 58 s. + 3 liitekarttaa. Haavisto-Hyvärinen, M., Kokko, J. & Taka, M. 1984a. Tuulos. Maaperäkartta 1: selitys. Karttalehti Geologian tutkimuskeskus. Haavisto-Hyvärinen, M., Kokko, J. & Taka, M. 1984b. Sairiala. Maaperäkartta 1: selitys. Karttalehti Geologian tutkimuskeskus. Kielosto, S., Stén, K. & Paukola, T Eteläinen. Maaperäkartta 1: selitys. Karttalehti Geologian tutkimuskeskus. Korhonen, K.-H., Gardemeister, R. & Tammirinne, M Geotekninen maalajiluokitus. VTT, Geotekniikan laboratorio. Tiedonanto 14. Korkka-Niemi, K. & Salonen, V-P Maanalaiset vedet pohjavesigeologian perusteet. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja A 50. Turku: Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. 181 s. Laitakari, I Lammin kartta-alueen kallioperä. Suomen geologinen kartta 1: : kallioperäkarttojen selitykset. Lehti Geologinen tutkimuslaitos. 36 s. Matisto, A Valkeakosken kartta-alueen kallioperä. Suomen geologinen kartta 1: : kallioperäkarttojen selitykset. Lehti Geologinen tutkimuslaitos. 34 s., 1 liites. Mälkki, E Pohjavesi ja pohjaveden ympäristö. Helsinki: Tammi. 304 s. Mälkki, E Pohjavesigeologisen tutkimuksen kehitystarpeet Suomessa. Teoksesssa: Salonen, V.-P. & Korkka-Niemi, K. (toim.) Kirjoituksia pohjavedestä : 3. Ympäristögeologian päivät, Turku, Turku: Turun yliopiston geologian laitos, s. Simonen, A as finnische Grundgebirge. Geologische Rundschau 60 (4),

20 LIITE A 3 + GTK3 4 B GTK2 GTK B GTK GTK GTK GTK HAUHO, Ruskeamullanharju Mittauslinjat A GTK Painovoimamittauslinja Mittaukset on suoritettu linjojen loppupäässä sijaitsevien nuolenkärkien suuntaisesti. Maatutkaluotaus Linjojen sijainti ja pituus ovat ohjeellisia Pituusleikkaus A - A ja poikkileikkaus B - B! P Vedenottamo + V asennettu pohjavesiputki! P Pohjavesialue 1. luokka 2. luokka 3. luokka km Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2008 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/ ³

21 LIITE HAUHO, Ruskeamullanharju Maaperän korkokuvakartta Pohjavesialue Kalliomaa 1. luokka Moreeni 2. luokka Sora 3. luokka Hiekka Karkea hieta Hieno hieta Hiesu Savi Turve ja lieju Pieni kalliopaljastuma yyni 0 0,5 1 km Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2008 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/ ³

22 !P h !. GTK1!. GTK2!. GTK3!. GTK4!. GTK !. GTK6!. GTK !. GTK LIITE HAUHO, Ruskeamullanharju Kalliopinnan taso, m mpy Alle !P Vedenottamo Pohjavesialue 1. luokka 2. luokka 3. luokka Avokallio Pieni kalliopaljastuma!. Pohjavesiputken kalliokairaus v Painovoimamittauspiste h Maatutkaluotaus Yli ,5 1 km Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2008 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/08³

23 LIITE GTK1 + + GTK GTK GTK GTK4 + GTK6 GTK Maatutkaluotauksesta tulkittu pohjavedenpinta! P Pohjavedenottamo GTK g h Pohjavesialue 1. luokka! P 2. luokka HAUHO, Ruskeamullanharju Pohjavedenpinnan taso, m mpy g h 3. luokka Pohjavesiputki Pohjaveden virtaussuunta 0 0,5 1 km Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2008 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/ ³

24 LIITE GTK GTK3 GTK2 GTK GTK Kallionpinta pohjavesitason yläpuolella 5-10 Vedenottamo! P GTK8 Pohjavesiputki GTK GTK6 HAUHO, Ruskeamullanharju Pohjavesivyöhykkeen paksuus, metriä Pohjavesialue luokka luokka 3. luokka ! P Yli 40 m Pohjaveden virtaussuunta 0 0,5 1 km Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2008 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/ ³

25 LIITE GTK GTK3 GTK2 GTK GTK GTK6 HAUHO, Ruskeamullanharju Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus, metriä GTK7 GTK Vedenottamo! P 5-10 Pohjavesiputki 1-5 Alle 1 m Avokallio Pohjavesialue luokka luokka luokka! P Yli 40 metriä 0 0,5 1 km Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2008 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/ ³

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geotutkimus Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: GTK1, Hauho Kairakone: GM HAVAINNOT Asentaja: Simo Murto Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Puhelin: Asennus päivä: X: Y: Z: Huom. TASOTIEOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: Putken halkaisija, mm: PEH 63mm Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0,3mm e89 Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: Kokonaispituus: Wmax = Wmin = Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: Siiviläputken pituus: Jatkoputken pituus : Siivilän pituus: 0.96 Maalajit Syvyys [m] Maalaji Hk Hk (näyte) Hk Hk(näyte) Sr Sr (näyte) Sr Sr (näyte) Sr sihk Hk hksr Sr, kiviä Ka Putken kuva/sijainti Huomautukset Kalliossa rako välillä , josta tuli runsaasti vettä. Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia estia Oy Y-tunnus Konsulttipalvelut Osoite Puhelin ax Turuntie Espoo jarno.silho@destia.fi

53 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geotutkimus Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: GTK2, Hauho Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Asentaja: Simo Murto Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Puhelin: Asennus päivä: X: Y: Z: Huom. TASOTIEOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: Putken halkaisija, mm: PEH 63 mm Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0,3mm e89 Jatkoputken pituus: 8.00 Siivilän pituus: Kokonaispituus: Wmax = Wmin = Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: 0.90 Maalajit Syvyys [m] Maalaji Si Hk (näyte) Hk Ki Sr Sr (näyte) Sr Sr (näyte) Sr Sr, kiviä Ka Putken kuva/sijainti Huomautukset Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia estia Oy Y-tunnus Konsulttipalvelut Osoite Puhelin ax Turuntie Espoo jarno.silho@destia.fi

54 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geotutkimus Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: GTK3, Hauho Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Asentaja: Mika Rehnberg Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Puhelin: Asennus päivä: X: Y: Z: Huom. TASOTIEOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: Putken halkaisija, mm: PEH 63 mm Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0,3mm e89 Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: Kokonaispituus: Wmax = Wmin = Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: 0.94 Maalajit Syvyys [m] Maalaji Hk Hk (näyte) Hk Hk (näyte) Hk Sr Ka Putken kuva/sijainti Siivilän pituus: 13.0 Huomautukset Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia estia Oy Y-tunnus Konsulttipalvelut Osoite Puhelin ax Turuntie Espoo jarno.silho@destia.fi

55 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geotutkimus Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: GTK4, Hauho Kairakone: GM HAVAINNOT Asentaja: Simo Murto Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Puhelin: Asennus päivä: Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: TASOTIEOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: Putken halkaisija, mm: PEH 63mm Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0,3mm e89 Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: Kokonaispituus: Wmax = Wmin = Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: 0.96 Maalajit Syvyys [m] Maalaji Sr (näyte) Sr Sr (näyte) Sr Kivi Sr, kiviä Sr Sr, kiviä Ka 16.0 Putken kuva/sijainti Huomautukset Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia estia Oy Y-tunnus Konsulttipalvelut Osoite Puhelin ax Turuntie Espoo jarno.silho@destia.fi

56 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geotutkimus Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: GTK5, Hauho Kairakone: GM200 HAVAINNOT Asentaja: Simo Murto Syvyys putken Pohjavesipinnan taso Pvm. Puhelin: päästä Asennus päivä: ,12, X: Y: Z: Huom. TASOTIEOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 e 89 Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: Kokonaispituus: Wmax = Wmin = Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: 0.92 Maalajit Syvyys [m] Maalaji Hk Hk (näyte) Hk Hk (näyte) Hk Hk (näyte) Hk Hk,kiviä (näyte) Hk Sr hksr hksr (näyte) Kivi Sr,kivistä Ka Putken kuva/sijainti Huomautukset Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia estia Oy Y-tunnus Konsulttipalvelut Osoite Puhelin ax Turuntie Espoo jarno.silho@destia.fi

57 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geotutkimus Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: GTK6, Hauho Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Asentaja: Simo Murto Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Puhelin: Asennus päivä: X: Y: Z: Huom. TASOTIEOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: Putken halkaisija, mm: PEH 63 mm Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0,3mm e89 Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: 6.00 Kokonaispituus: Wmax = Wmin = Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: 0.85 Maalajit Syvyys [m] Maalaji Sr Sr (näyte) Sr Kivi Sr Ka rako Putken kuva/sijainti Siivilän pituus: 6.0 Huomautukset Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia estia Oy Y-tunnus Konsulttipalvelut Osoite Puhelin ax Turuntie Espoo jarno.silho@destia.fi

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys

Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Maankäyttö ja ympäristö E/16/42/2007 1.11.2007 Espoo Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Lisätutkimukset Matinvuoren, Pukurinsuon ja Helvetinvuoren

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ LISÄTUTKIMUKSET PÄSSINLUKKOJEN ALUEELLA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ LISÄTUTKIMUKSET PÄSSINLUKKOJEN ALUEELLA Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.3.2006 Arkistoraportti 3/2017 Hausjärven kunta Hyvinkään Vesi Hämeen ympäristökeskus Riihimäen Vesihuoltolaitos POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ

Lisätiedot

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo Arkistoraportti 10/2016 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Janakkalan Vesi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS POHJAVESIYKSIKKÖ

Lisätiedot

Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys

Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 GEOLOGIAN

Lisätiedot

Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys

Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19.05.2017 Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19.05.2017

Lisätiedot

Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys

Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Maankäyttö ja ympäristö E/16/42/2007 29.6.2007 Espoo Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Pohjavesialueen rakenneselvitys Janakkala, Tanttala Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA

POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA ARKISTORAPORTTI 133/2013 Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 16.10.2007 Porvoon vesi Uudenmaan ympäristökeskus POHJAVESIALUEIEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS FORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS FORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA ARKISTORAPORTTI 92/2013 POHJAVESIALUEIEN RAKENNE JA POHJAVESISELVITYS ORSSA, JOKIOINEN JA HUMPPILA TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA GEOLOGIAN

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo GTK/882/03.01/2016. Kankaisten pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo GTK/882/03.01/2016. Kankaisten pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo 28.11.2017 GTK/882/03.01/2016 Kankaisten pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys/kankainen 28.11.2017

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HÄMEENKANGAS- NIINISALON POHJAVESIALUEELLA KANKAANPÄÄSSÄ

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HÄMEENKANGAS- NIINISALON POHJAVESIALUEELLA KANKAANPÄÄSSÄ ARKISTORAPORTTI 107/2014 GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 12.5.2014 Kankaanpään kaupunki Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN

Lisätiedot

MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2017

MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2017 Putken numero: Kang1 (Kangasala) Asentaja: Simo Murto Puhelin: 029 503 6323 Asennuspäivä: 25.9.2017 25.9.17 ei vettä X: 6819556.804 Y: 341138.515 Z: 136.69 Putken yläpään : Siivilän alapään : Putken halkaisija,

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORIMATTILAN VIISKIVENHARJUN ALUEELLA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORIMATTILAN VIISKIVENHARJUN ALUEELLA RAAKAVEENSAANNIN TURVAAMINEN STRATEGISESTI MERKITTÄVILLÄ POHJAVESIALUEILLA (RASTAS) -HANKE TUTKIMUSRAPORTTI 10.08.2009 POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORIMATTILAN VIISKIVENHARJUN ALUEELLA

Lisätiedot

Geologisen rakenteen selvitys Hirvenojan vedenottamon ympäristössä

Geologisen rakenteen selvitys Hirvenojan vedenottamon ympäristössä GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 31.8.2009 Espoo Riihimäen vesihuoltoliikelaitos Geologisen rakenteen selvitys Hirvenojan vedenottamon ympäristössä GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Ahonen,

Lisätiedot

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella

Lisätiedot

Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys

Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski 07122016 Arkistoraportti 82/2016 Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

(Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty)

(Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty) Liite 1 HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty) Tutkimuspaikka Renkomäki 8.3.2011 Tilaaja Rudus Oy PEIP Projektinumero 82132620 Piste P1 Havaintoputki Kairaus x koord 6758843,9

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUEELLA TUUSULASSA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUEELLA TUUSULASSA ARKISTORAPORTTI 61/2016 POHJAVESIALUEIEN RAKENNE- JA POHJAVESISELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUE, TUUSULA TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUEELLA TUUSULASSA

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro

Lisätiedot

YHTEENVETORAPORTTI HERAJOEN VEDENOTTAMON VALUMA-ALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYK- SISTÄ

YHTEENVETORAPORTTI HERAJOEN VEDENOTTAMON VALUMA-ALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYK- SISTÄ GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 22.1.2009 Riihimäen vesihuoltolaitos YHTEENVETORAPORTTI HERAJOEN VEENOTTAMON VALUMA-ALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYK- SISTÄ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Aurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys - hanke TUTKIMUSRAPORTTI

Aurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys - hanke TUTKIMUSRAPORTTI Aurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys hanke TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALAN AU RINKOVUOREN POHJAVESIALUEELLA Geologian tutkimuskeskus EteläSuomen

Lisätiedot

Geologisen rakenteen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueilla

Geologisen rakenteen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueilla GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 31.03.2011 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Hattulan kunta, Puolustusvoimat, Hämeen ELY-keskus Geologisen rakenteen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ILOLA-KUKK OLANHARJUN ALUEELLA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ILOLA-KUKK OLANHARJUN ALUEELLA RAAKAVEDENSAANNIN TURVAAMINEN STRATEGISESTI MERKITTÄVILLÄ POHJAVESIALUEILLA (RASTAS) -HANKE TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ILOLA-KUKK OLANHARJUN ALUEELLA Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS

POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS Maankäyttö ja ympäristö Etelä-Suomen yksikkö 31.1.2008 Arkistoraportti 6/2017 Hausjärven kunta Hämeen ympäristökeskus Mäntsälän Vesi Pornaisten kunta Porvoon vesi Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä

Lisätiedot

LIITE 1 LIITE 2 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geotutkimus Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: Kivilammen k-paikka Havaintoputki 1 X: Y: Z: Kairakone:

Lisätiedot

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Maankäyttö ja ympäristö Dnro K594/42/2004 31.12.2009 Kuopio Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Rudus Oy, Siilinjärven kunta Tutkimusraportti no 13/2009 Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Lisätiedot

Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys

Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

Teilinummen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys

Teilinummen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 20.12.2018 Teilinummen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 20.12.2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys

Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 08.06.2018 Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 08.06.2018 GEOLOGIAN

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALASSA ANIANPELLON ALUEELLA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALASSA ANIANPELLON ALUEELLA GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 21.01.2010 Asikkalan kunta Hämeen ympäristökeskus POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALASSA ANIANPELLON ALUEELLA Pohjavesialueen geologinen

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/216 13.2.217 Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295

Lisätiedot

Hämeen alueen kallioperän topografiamalli

Hämeen alueen kallioperän topografiamalli GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo

Lisätiedot

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE 526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Liite 9.1 Analyysitodistus, pohjavesiputki

Liite 9.1 Analyysitodistus, pohjavesiputki Liite 9.1 Analyysitodistus, pohjavesiputki Eurofins Pvm: 22.8.2018 Projekti: 180326/10 Tutkimuksen nimi: Sitowise Oy, pohjavesi Asiakkaan viite: KAU42542 Näytteenottopvm: 9.8.2018 Näytteenottopiste: SW2

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

Etelä-Savon ELY keskus Pertunmaan kunta Kuortin pohjavesialueen rakennetutkimus

Etelä-Savon ELY keskus Pertunmaan kunta Kuortin pohjavesialueen rakennetutkimus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 16.3.2015 75/2014 Etelä-Savon ELY keskus Pertunmaan kunta Kuortin pohjavesialueen rakennetutkimus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Epilänharju-Villilä (B) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys

Epilänharju-Villilä (B) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 15.12.2017 Epilänharju-Villilä (B) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 15.12.2017 GEOLOGIAN

Lisätiedot

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Birgitta Backman Jussi Ahonen Samrit Luoma GTK 11.10.2016 Visualisointi Visualisointi tarkoittaa

Lisätiedot

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Birgitta Backman Jussi Ahonen Samrit Luoma GTK 27.10.2016 Visualisointi Visualisointi tarkoittaa

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE Projekti Klaukkalan rakennettavuusselvitykset Projektinumero 421991 Tilaaja Destia Oy Yhteyshenkilö Jenni Myllymäki Tielinja/Ohjelma Klaukkala Nysäkuja-Velhonkaari Näytteenotin Laboratoriopalvelut

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS

SIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 30.11.2012 8/2014 Pohjois-von elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/liikenne- ja infrastruktuurit sekä ympäristö ja luonnonvarat Siilinjärven kunta Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

KARKKILAN HONGISTON POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS JA VAIKUTUS POHJAVESIOLOSUHTEISIIN

KARKKILAN HONGISTON POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS JA VAIKUTUS POHJAVESIOLOSUHTEISIIN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ARKISTORAPORTTI 22/2014 Raportti 07.05.2002 UUDENMAAN YMPARISTOKESKUS: KARKKILAN HONGISTON POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN

Lisätiedot

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys

Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.09.2018 Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys 17.09.2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Geologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna

Geologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna Geologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna GTK /Jussi Ahonen, Birgitta Backman, Samrit Luoma, Tiina Kaipainen ja Arto Pullinen POVEYTKE-loppuseminaari,

Lisätiedot

VALTATIEN 6 KOHDALLA

VALTATIEN 6 KOHDALLA NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...

Lisätiedot

2. MAASTOTUTKIMUKSET Tutkimusalue ja poraustulokset Pumppaustulokset Vedenottoalueen suojelu 5 3. YHTEENVETO 5

2. MAASTOTUTKIMUKSET Tutkimusalue ja poraustulokset Pumppaustulokset Vedenottoalueen suojelu 5 3. YHTEENVETO 5 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 1.1 Tutkimuksen lähtökohta 3 1.2 Aikaisemmat tutkimukset 3 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3 2.1 Tutkimusalue ja poraustulokset 3 2.2 Pumppaustulokset 4 2.3 Vedenottoalueen suojelu

Lisätiedot

Pieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus

Pieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus Hakemus 29.11.2017 Sivu 1/3 Keski-Savon ympäristötoimi Ympäristösihteeri Hanna Kakriainen Pieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus Metsäpalstan maa-ainesalue sijaitsee Pieksämäen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET & KALLIO JA p ohja VESIPINNAN MALLINNUS Hakkila- Hiekkaharju- Koivukyla, Vantaa

PAINOVOIMAMITTAUKSET & KALLIO JA p ohja VESIPINNAN MALLINNUS Hakkila- Hiekkaharju- Koivukyla, Vantaa ARKISTORAPORTTI 37/214 GOLOGIAN TUTKIMUSKSKUS Betonimiehenkuja 4 tehi-suomen aluetoimisto 215 SPOO puh. 25 5 11 fax. 25 5 2197 V ANTAAN KA UPUNKI/ UUDNMAAN YM.P ARISTOKSKUS: PAINOVOIMAMITTAUKST & KALLIO

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

PALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET TUTKIMUKSET

PALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET TUTKIMUKSET GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 32/2014 Etela-Suomen aluetoimisto Betonimiehenkuja 4 02150 ESPOO puh. 90-46931 fax. 90-462 205 PALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET

Lisätiedot

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus

Lisätiedot

Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI

Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom

Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom telä-suomen yksikkö spoo 28.11.2011 Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom Hilkka Kallio & Ossi Ikävalko telä-suomen yksikkö spoo Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TOIMKSIANTO 1 2 JOHDANTO 1 3 TUTKIMUSMNTLMÄT

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

LASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI Laserkeilausaineistojen sovelluksista

LASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI Laserkeilausaineistojen sovelluksista LASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI 10.10.2008 Laserkeilausaineistojen sovelluksista Salon testiaineistoa on käytetty arvioitaessa alustavasti käyttökelpoisuutta: maaperäkartoituksessa

Lisätiedot

Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK

Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK MAKU digi pilottialueilta pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta on esitetty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien omat maaperäkartat. Kaikista tutkimuskohteista

Lisätiedot

Pohjois-Savon PaMa -hanke

Pohjois-Savon PaMa -hanke GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 2.5.2015 Pohjois-Savon PaMa -hanke Pohjavedenpinnan alaisten maa-ainesten tutkimus kahdeksalla harjukohteella Pohjois-Savon alueella Arto Hyvönen Anu

Lisätiedot

GEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ

GEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ GEO-WORK OY Vartiopolku 5 16.12.2014 17200 VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ 26.11.2014 1 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Destia Oy:n toimeksiannosta maatutkaluotausta Pälkäneen pohjavesialueella. Tutkimuksen

Lisätiedot

Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4298/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVEN OITISSA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVEN OITISSA ARKISTORAPORTTI 50/2014 TUTKIMUSRAPORTTI 30.9.2005 Hilkka Kallio Tuire Valjus Olli Breilin Hämeen ympäristökeskus Hausjärven kunta Pääkaupunkiseudun Vesi Oy POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS

Lisätiedot

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3793/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio

Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Pohjaveden kulkeutuminen Kaakkolammen kaatopaikalla Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää reitit,

Lisätiedot

NESTE LAPPEENRANTA LAVOLANKATU SELVITYS POHJAVE- SIOLOSUHTEISTA

NESTE LAPPEENRANTA LAVOLANKATU SELVITYS POHJAVE- SIOLOSUHTEISTA Tilaaja Neste Markkinointi Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 14.6.2018 Viite 1510037511 NESTE LAPPEENRANTA LAVOLANKATU SELVITYS POHJAVE- SIOLOSUHTEISTA NESTE LAPPEENRANTA LAVOLANKATU SELVITYS POHJAVESIOLOSUHTEISTA

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella KUULUTUS VARELY/1831/2018 14.6.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Rovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys Juho Kupila, Hannu Panttila, Ulpu Väisänen, Irmeli Huovinen, Peter Johansson, Tuire Valjus

Rovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys Juho Kupila, Hannu Panttila, Ulpu Väisänen, Irmeli Huovinen, Peter Johansson, Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 30.06.2015 R/350/42/2013 Rovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys Juho Kupila, Hannu Panttila, Ulpu Väisänen, Irmeli Huovinen, Peter Johansson,

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017

Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017 Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017 Hangon kaupunki Maiju Juntunen, Esa Kallio 12.1.2018 Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017 12.1.2018 1 (10) SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 2 2 TUTKIMUKSET...

Lisätiedot

POHJAVESISELVITYS MASKUN KUNTA LUUKAN ALUEEN POHJAVESISELVITYS. Sweco Ympäristö Oy

POHJAVESISELVITYS MASKUN KUNTA LUUKAN ALUEEN POHJAVESISELVITYS. Sweco Ympäristö Oy POHJAVESISELVITYS MASKUN KUNTA LUUKAN ALUEEN POHJAVESISELVITYS 2060209 27.2.207 Sweco Ympäristö Oy MUUTOS VALMIS 27.2.207 / FIANRY 27.2.207 / FIANRY 27.2.207 / Lauri Joronen LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt

Lisätiedot

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Laikon pohjavesialueella Rautjärvellä

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Laikon pohjavesialueella Rautjärvellä GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 2822017 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Laikon pohjavesialueella Rautjärvellä GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 2822017

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.

Lisätiedot

Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys

Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.09.2018 Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys 17.09.2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS

IISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS IISAMEN KAUPUNKI UIMAHAIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT AUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 26.2.2018 Viite 1539229 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1.EISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

Hydrogeologinen tarkastelu. Koverhar, Hanko

Hydrogeologinen tarkastelu. Koverhar, Hanko Hydrogeologinen tarkastelu Koverhar, Hanko Maiju Juntunen 2.1.2017 Hydrogeologinen tarkastelu 2.1.2017 1 (14) Hydrogeologinen tarkastelu 2.1.2017 2 (14) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AIEMMAT SELVITYKSET JA

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho

Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho MAAPERÄKARTOITUKSIIN JA POHJAVEDEN SEURANTAAN LIITTYVÄT SEISPIISET REFRAKTIOLUOTAUKSET

Lisätiedot

Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset

Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/460/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Ylitornion kunta Alkkulanraitti 55 95600 Ylitornio Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1 (2) Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Geotekniikka 9.3.2016 Hämeenkylän koulu Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1. Yleistä Vantaan geotekniikka

Lisätiedot