POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUEELLA TUUSULASSA

Transkriptio

1 ARKISTORAPORTTI 61/2016 POHJAVESIALUEIEN RAKENNE- JA POHJAVESISELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUE, TUUSULA TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUEELLA TUUSULASSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS POHJAVESIYKSIKKÖ ESPOO

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Kaipainen, Tiina Sallasmaa, Olli Valjus, Tuire Päivämäärä / nro Raportin laji Yhteistyöhanke Raportin nimi Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Lahelan pohjavesialueella Tuusulassa Toimeksiantaja Uudenmaan ELY-keskus, Tuusulan kunta, Tuusulan seudun vesilaistos kuntayhtymä ja GTK Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä-Suomen yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Lahelan ensimmäisen luokan pohjavesialueille Tutkimuksessa selvitettiin kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia sekä harjumuodostuman syntyvaiheita Tutkimusmenetelminä käytettiin kairauksia, painovoimamittauksia, maatutkaluotausta ja maastokartoituksia Mallinnetuilla alueilla kallionpinnan korkeustaso vaihtelee noin -40 metristä mpy yli +75 metriin mpy Vedenottamon eteläpuolella kulkee lounas-koillinen suuntainen Pikkalan-Lahden murroslaakso jonka alueella kallion pinta on yleisesti merenpinnan tason alapuolella Pohjavedenpinnan korkeus on suurimmillaan Lahelan pohjavesialueen länsiosassa, noin tasolla m mpy Pohjavedenpinta laskee melko nopeasti itään ja kaakkoon kuljettaessa ja pohjavedenpinta painuu savipatjan alle tasolle m mpy Pohjavedenpinta laskee tältä korkeimman pohjaveden alueelta myös lounaaseen päin Lahelan vedenottamolla pohjavedenpinta on tasolla +38 m mpy Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon ja kallioalueilta kohti savikoita Vain alueen länsiosassa virtaussuunta kääntyy kohti lounasta Pohjavesivyöhykkeen paksuus vaihtelee Lahelan pohjavesialueen tutkimusalueella nollasta (kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella) noin 50 metriin Paksuimmillaan pohjavesivyöhyke on alueen kaakkoisosassa lähellä vedenottamoa Alueella kulkee suuri murroslaakso lounaasta koilliseen Mallin mukaan pohjaveden muodostumisalueen eteläreunassa kallion pinta on lähes koko alueen poikki pohjaveden pinnan yläpuolella Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että vain Ristikiven alueella kallionkynnys rajoittaa pohjaveden virtausta ottamolle Ristikiven alueen itäpuolella pohjavedellä voi olla yhteys pohjoisesta kohti ottamoa Pohjavesi on Lahelan tutkimusalueella monin paikoin alle 1 m syvyydessä, johtuen alueen useista maa-aineksen ottoalueista (Häkli, Ristikivi ja Ristikivenkangas) Paksuimmillaan pohjavettä suojaava kerros on Ristikivenkankaan alueen itäosassa, pohjavesiputken GTK lähettyvillä, jossa maapeitettä on jopa yli 10 m Keskimäärin pohjavettä suojaa n 5 metrin irtomaakerros Irtomaakerroksen kokonaispaksuus vaihtelee alueella nollasta aina yli 70 metriin asti Pohjavesialueen rajojen sisäpuolella irtomaanpeitteen paksuus jää yleisesti kuitenkin alle 30 metriin Asiasanat (kohde, menetelmät jne) Pohjavesialue, geologinen rakenneselvitys, harju, Lahela Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Uusimaa, Tuusula, pohjavesialue: Lahela (ELY-tunnus ) Karttalehdet Tuusula, Hyrylä Muut tiedot - Arkistosarjan nimi Arkistoraportti Arkistotunnus 61/2016 Kokonaissivumäärä 16 s, 11 liitettä Kieli Suomi Hinta - Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue Pohjavesiyksikkö, Espoo Hanketunnus - Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys

3

4 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Lahelan pohjavesialue, Tuusula 1 JOHANTO 11 Yleistä 1 12 Aikaisemmat tutkimukset 2 2 MAASTOTUTKIMUKSET 3 21 Maastokartoitus 3 22 Havaintoputkiasennukset ja kairaukset 3 23 Painovoimamittaukset Menetelmän perusteista Mittaukset ja tulosten tulkinta 4 24 Maatutkaluotaukset 5 3 ALUEEN GEOLOGISESTA RAKENTEESTA JA HISTORIASTA 6 4 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI 9 5 TULOKSET Kallioperä Kallioperän koostumus Kallioperän korkokuva Pohjavesi ja maaperä Pohjavedenpinnan taso ja virtaussuunnat Pohjavesivyöhykkeen paksuus Pohjaveden yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus ja irtomaakerroksen kokonaispaksuus Raekokomääritykset 13 6 YHTEENVETO 14 7 KIRJALLISUULUETTELO 16 LIITTEET Liite 1 Mittauslinjat 1: Liite 2 Maaperäkartta 1: Liite 3 Kalliopinnan taso 1: Liite 4 Pohjavedenpinnan taso 1: Liite 5 Pohjavesivyöhykkeen paksuus 1: Liite 6 Pohjaveden yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus 1: Liite 7 Irtomaakerroksen kokonaispaksuus 1: Liite Painovoimamittausten tulkintalinjat 2015 Liite Painovoimamittausten tulkintalinjat 2016 Liite 10 Pohjavesiputkien mittaus- ja asennuskortit Liite 11 Kairaustulosten maalajihavainnot Kansikuva: Häklin uimaranta Kuva: T Kaipainen, GTK

5 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 1 Lahelan pohjavesialue, Tuusula 1 JOHANTO 11 Yleistä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Pohjavesiyksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Lahelan ( ) ensimmäisen luokan pohjavesialueella Pohjavesialue sijaitsee Tuusulassa (kuva 1) Hankkeen ovat rahoittaneet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Tuusulan kunta, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä ja Geologian tutkimuskeskus GTK:ssa tutkimuksen organisoinnista ja toteutuksesta ovat vastanneet geologi Tiina Kaipainen ja geologi Olli Sallasmaa Pohjavesialueen rakenteen mallinnuksista, niiden tulkinnoista ja tutkimuksen raportoinnista on vastannut geologi Tiina Kaipainen Painovoimamittauksista sekä niiden tulkinnasta on vastannut geofyysikko Tuire Valjus Maatutkaluotauksista ja niiden tulkinnasta on vastannut maanmittausinsinööri Juha Majaniemi ja maaperäkairauksien valvonnasta tutkimusassistentti Janne Tranberg Kuva 1 Tutkimusalueen sijainti Kuva: T Kaipainen GTK

6 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 2 Lahelan pohjavesialue, Tuusula Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, harjumuodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua Tutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia, maatutkaluotausta, kairauksia ja maastokartoituksia Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle sekä mm vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten määrittelylle Tiedot palvelevat myös maankäytön suunnittelua ja pohjavedensuojelua sekä pohjavettä uhkaavissa onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden suorittamista ja ennakoimista Rakennetutkimuksella tuotettua tietoa voidaan jatkossa hyödyntää myös pohjaveden virtausmallien laadinnassa 12 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen tausta-aineistona on käytetty sekä seuraavia geologisia selvityksiä että pohjaveden hankintaan ja suojeluun liittyviä hydrogeologisia ja teknisiä erillisselvityksiä: Breilin, O, Paalijärvi, M & Valjus, T 2005 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Tuusulanharjulla Mätäkivennummen Vaunukankaan välisellä alueella Geologian tutkimuskeskus Espoo 17 s, 10 liitettä Kantelinen, T, 2000 Lahelan pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Tuusula Uudenmaan ympäristökeskus monisteita, nro 67 Ramboll 2014 Selvitys: Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos Lahelan vedenottamon vedenoton vaikutusten arviointi Ramboll Lahti 13 s, 2 liitettä Kallioperäkarttojen (1: ), maaperäkarttojen (1: ja 1:20 000) ja maastokartan (1:20 000) lisäksi käytettävissä oli pohjavesipintahavaintoja alueella sijaitsevista pohjaveden tarkkailuputkista

7 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 3 Lahelan pohjavesialue, Tuusula 2 MAASTOTUTKIMUKSET 21 Maastokartoitus Tutkimusalueella tehdyllä maastokartoituksella muodostettiin yleiskäsitys tutkimusalueen geologisista ja hydrogeologisista olosuhteista Maastokartoituksella tehtiin geomorfologiset pintahavainnot tutkimusalueen keskeisiltä osilta 22 Havaintoputkiasennukset ja kairaukset Tutkimusalueella tehtiin vuonna 2015 neljä maaperäkairausta ja vuonna 2016 yksi maaperäkairaus Kairauspisteet suunniteltiin painovoimamittausten tukipisteverkkoa ja pohjavedenpinnan havaintoverkkoa silmällä pitäen Asennuskohteet tarkastettiin maastossa ennen kairausten aloitusta Maaperäkairausta ja kalliovarmistusta tehtiin yhteensä noin 65 metriä ja asennettiin neljä pohjavesiputkea GTK 17 15, GTK 18 15, GTK ja GTK Vuonna 2016 kairattuun pisteeseen GTK 9-16 ei asennettu pohjavesiputkea, sillä kairauksessa ei löytynyt pohjavettä Putket varustettiin suositusten mukaisesti (Arjas 2005) lukittavilla suojaputkilla (kuva 2) Halkaisijaltaan 52/60 mm:n kokoinen pohjavesiputki on materiaaliltaan korkeatiheyksistä polyeteeniä (PEH) Pohjavesiputkiin asennettiin siiviläputket pohjavesivyöhykkeeseen Kairauksen yhteydessä havainnoitiin maaperän vallitseva kerrosjärjestys ja otettiin maanäytteitä Havaintoputkikortit ja aistinvaraiset maaperänäytteiden maalajimääritykset ovat liitteenä 10 ja yhteenveto pohjavesiputkiasennusten maalajihavainnoista on liitteenä 11 Maalajimäärityksissä on käytetty GEOluokitusta (Korhonen et al 1974) Kuva 2 Syyskuussa 2015 asennettu pohjavesiputki GTK Kuva: T Kaipainen, GTK

8 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 4 Lahelan pohjavesialue, Tuusula 23 Painovoimamittaukset 231 Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta Koska maaperän tiheys on huomattavasti kallioperän tiheyttä pienempi (tiheysero noin kg/m 3 ), voidaan painovoimamittauksia käyttää maapeitteen paksuuden arviointiin Painovoimamenetelmällä ei voida erotella maaperän eri kerroksia tai pohjavedenpinnan tasoa Muilla tutkimusmenetelmillä tuotettuja maaperä- ja pohjavesitietoja (esim kairaus, seisminen luotaus ja maatutkaluotaus) voidaan kuitenkin hyödyntää painovoimamittausten tulkinnassa Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimaprofiilit sijoitetaan maastoon siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat kallion paljastumilla tai pisteissä, joissa kallionpinnan tarkka korkeustaso tunnetaan Lisäksi profiilit saattavat kulkea ristiin toistensa yli Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, jota käytetään maapeitteen paksuustulkinnan perustasona Kun maa- ja kallioperän välinen tiheysero oletetaan vakioksi ja mittauspisteiden korkeusasema tunnetaan, voidaan painovoima-anomaliasta laskea maapeitteen paksuus Maaperän todellista paksuutta on kuitenkin tarpeellista kontrolloida riittävän tiheästi esim kairaamalla, koska sekä kallion tiheydestä riippuva alueellinen painovoimataso että irtomaapeitteen tiheys voivat vaihdella mittauslinjalla ja siten vaikuttaa tulkintatulokseen Tulos kuvaa yleensä hyvin kallionpinnan tason vaihtelua, vaikka maapeitteen tulkitussa paksuudessa saattaa paikoitellen olla epätarkkuutta 232 Mittaukset ja tulosten tulkinta Painovoimamittaukset suoritti GTK:n geofysiikan kenttämittausryhmä vuosina 2015 ja 2016 Mitattujen painovoimaprofiilien sijainti on esitetty liitteessä 1 Painovoimalinjojen päät sijaitsevat kallion paljastumilla tai kallioon asti kairatuissa pisteissä Painovoimalinjoja mitattiin 19 kpl yhteensä noin 12,5km Lisäksi tulkittiin uudelleen vuonna 2005 mitattu linja 31 (Breilin et al 2005) Mittaukset tehtiin 20 m pistevälein Worden gravimetrillä ja mittauspisteiden korkeuden määritykseen käytettiin letkuvaaitusta Linjojen päissä maan pinnan tasot on määritetty VRS-GPS laitteistolla Topografiaeroista johtuva painovoimatulosten vääristymä on korjattu käyttäen Geosoft Oasisohjelmiston 3-topografiakorjausta, johon poimitaan mittauslinjan ympäristön maanpinnan taso Maanmittauslaitoksen (MML) 10 x 10 m:n digitaalisesta korkeusmallista Mittaustuloksista on laskettu Bouguer -anomaliat keskitiheydellä 2670 kg/m 3 Tulkinnassa on käytetty Interpex MAGIX-XL -tulkintaohjelmaa Tulkintaohjelmalla etsitään annetun mallin parametreja muuttamalla mitattua painovoimakäyrää parhaiten vastaava laskennallinen käyrä Paikallisesta painovoima-anomalian vaihtelusta tulkitaan maapeitteen paksuus Painovoimamittausten linjakohtaiset tulkinnat vuodelta 2015 on esitetty liitteessä 8 ja vuodelta 2016 liitteessä 9 Malleissa vaaka-akselin mittakaava vaihtelee linjan pituudesta riippuen, mutta pystyakselin mittakaava on kaikilla linjoilla 1:1000 Tulokset ovat Euref-inTM35 koordinaatistossa ja korkeusjärjestelmänä on N2000

9 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 5 Lahelan pohjavesialue, Tuusula Kuivalle maa-ainekselle on tulkinnoissa käytetty tiheyttä 1600 kg/m 3 ja veden kyllästämälle maaainekselle 1900 kg/m 3 Vesipinta-arviona on käytetty pohjavesiputkista mitattuja arvoja Vedenpinnan taso esitetään leikkauskuvissa maaperämallia jakavana vaaka/vinoviivana 24 Maatutkaluotaukset Maatutkaluotaus on geofysikaalinen tutkimusmenetelmä, joka perustuu sähkömagneettisten pulssien lähettämiseen maaperään ja takaisin heijastuvien pulssien rekisteröintiin Maatutkaluotauksella saadaan jatkuvaa profiilitietoa maaperän rakenteesta Menetelmä on parhaimmillaan harjualueilla, jossa sillä saadaan tietoa jopa yli 25 metrin syvyydeltä kallionpinnan korkokuvasta, pohjavedenpinnan tasosta, irtainten maalajien laadusta ja maaperän kerrosten rakenteesta Näillä tiedoilla on merkittävä osuus alueilla, joilla on vähän maaperäleikkauksia Tutkimusalueella luodattiin syksyllä 2015 ja keväällä 2016 GTK:n maatutkakalustolla yhteensä 22 linjaa Linjojen yhteispituus on noin 21 kilometriä Luotauksissa käytettiin SIR-3000 maatutkalaitteistoa ja 100 MHz:n antennia, joka on tyypillisimpiä antenneja pohjavesitutkimuksissa Mittausaikana käytettiin 400 nanosekuntia Linjojen paikannus maastossa tehtiin GPS paikantimella Maatutkaluotausten tuloksia on tässä raportissa hyödynnetty soveltuvin osin kallion- ja pohjavedenpinnan syvyyden määrityksessä ja muodostumien sisäisen rakenteen tulkinnassa (kuva 3) Kuva 3 Maatutkaluotauksen tulkintakuva vuoden 2015 linjalta 9 Kuvassa sinisellä viivalla merkitty rakenne on tulkittu pohjaveden pinnaksi Kuva: J Majaniemi, GTK

10 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 6 Lahelan pohjavesialue, Tuusula 3 ALUEEN GEOLOGISESTA RAKENTEESTA JA HISTORIASTA Tämä selvitys perustuu alueella aiemmin tehtyihin tutkimuksiin ja selvityksiin (Kielosto et al 1997) sekä geomorfologiseen karttatulkintaan, jota on täydennetty paikalla tehdyillä maastohavainnoilla ja kairaustiedoilla Kun viimeisimmän jäätiköitymisvaiheen aikainen mannerjäätikkö peitti tutkimusaluetta, sen alle kerrostui virtaavan jään kuluttama ja kuljettama kiviaines moreenikerrokseksi Mannerjäätikön virtaussuunta on uurrehavaintojen (Kuva 4) mukaan ollut luoteesta, suunnasta Kuva 4 Uurteita silokallion pinnalla, Häklin uimarannan ja pohjavesilammen pohjoispuolella Kuva: T Kaipainen, GTK Mannerjäätikön sulamisvaiheen aikana n vuotta sitten alueella virtasi jäätikköjokia jotka lajittelivat moreeniainesta hiekoiksi ja soriksi Jäätikköjokien uomat muodostavat nykyiset pitkittäisharjut kuten Lahelan alueen ja Tuusulanjärven välitse luoteesta kaakkoon kulkevan pitkittäisharjun Lahelan pohjavesialueen hiekka- ja soramuodostumissa puolestaan on reunamuodostuman piirteitä Alue vapautui jäätikön alta noin vuotta sitten, mutta jäi muinaisen Itämeren vaiheen, Baltian jääjärven peittämäksi Syvään veteen, moreenikerroksen päälle kerrostui jäätikköjokien tuoma hienompi kiviaines savi- ja silttikerroksiksi Nämä paksut savikot peittävät alavia alueita pohjavesialueen eteläosassa ja ovat peltomaina (Kuva 5)

11 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 7 Lahelan pohjavesialue, Tuusula Kuva 5 Pohjavesiputki GTK 6/05 peltoaukealla, pohjavesialueen eteläpuolella Kuvaussuunta on kohti pohjoista Kuva: T Kaipainen, GTK Seuraavan muinaisen Itämeren vaiheen, Yoldiameren aikana vedenpinta oli laskenut jo niin paljon, että alueen korkeimmat maastonkohdat alkoivat nousta vedestä Silloin ne joutuivat alttiiksi rantavoimille Meren aallot huuhtoivat kallioita paljaaksi moreenista ja paikoin syntyi rantakerrostumahiekkoja Yoldiameren aikana maa nousi nopeasti vedestä mutta Ancylusjärvivaiheen alussa noin 9500 vuotta sitten vedenpinta nousi jälleen useita metrejä Maankohoamisen vuoksi tuolloinen merenpinta on nykyistä merenpintaa noin m korkeammalla tasolla Tällöin Lahelan pohjavesialueesta jäi vedenpinnan alle ainakin koko Lahelantien itäpuolinen alue Ristikivenmäen ja Ristikiven alueet jäivät saariksi Vedenpinta lähti taas laskuun eikä yltänyt enää Lahelan alueelle vaikka vedenpinta nousikin vielä Litorinameri -vaiheen aikana noin 7500 vuotta sitten tasolle +35 m nykyisestä merenpinnasta Alavien alueiden kosteikot alkoivat soistua kun maa kohosi vedestä Maa kohoaa nykyisin alueella n 2,5 mm vuodessa Lahelan pohjavesialueella on useita vanhoja maa-aineksen ottoalueita Alueet ovat pääosin maisemoituneet itsestään metsittymällä, joillekin alueille on myös istutettu puustoa Ristikivenkankaan ottoalueella on nykyisin frisbeegolfrata (Kuva 6) ja Häklin alueella vanhaan sorakuoppaan on syntynyt pohjavedestä lampi joka toimii kunnan uimarantana (kansikuva ja Kuva 4) Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen johtajan Risto Mansikkamäen (2016) mukaan Häklin uimalammen lounaispuolella Hoisionsuolla, noin 200 metrin etäisyydellä lammesta, kaivettiin 2000-luvun alussa oja kohti lounasta Ojankaivuun yhteydessä kaivettiin savikerroksen läpi jolloin Häklin lampi alkoi tyhjentyä Oja päätettiin tukkia ja lammen pinta palasi ennalleen Maa-aineksen otto on ulottunut paikoin lähelle pohjaveden pintaa Kun pohjavettä suojaavan kerroksen paksuus ohenee, se vaarantaa pohjaveden laatua Kantelisen (2000) mukaan maa-ainesten ottoalueita on Lahelan pohjavesialueella 0,58 km 2 eli 41,7 % varsinaisen muodostumisalueen pintaalasta

12 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 8 Lahelan pohjavesialue, Tuusula Kuva 6 risbeegolfrata Ristikivenkankaalla, Nahkelantien eteläpuolella Kuva: T Kaipainen, GTK Pohjavedenpinta noudattaa keskimäärin vuosikiertoa Korkeimmillaan pohjaveden pinta on lumen sulamisen aikaan keväällä, mutta se laskee kesällä suuren haihdunnan vuoksi Syyssateiden aikana pinta jälleen nousee, kun taas talvella sateen tullessa lumena ja roudan estäessä veden imeytymisen pinta laskee alimmalle tasolleen (Salonen et al 2002) Tutkimusalueilla sijaitsevat kalliopaljastumat edesauttavat pohjaveden muodostumista, vaikka Suomen kivilajit eivät varsinaisesti olekaan vettä johtavia Kallionpinnalle satava ja kallionpinnalla virtaava vesi joutuu osittain suoraan kallion rakosysteemeihin ja osittain valuu paljastumaa reunustaviin maakerroksiin (Korkka-Niemi & Salonen 1996)

13 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 9 Lahelan pohjavesialue, Tuusula 4 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Kairauksista, painovoimamittauksista ja paljastumahavainnoista saadut kallionpinnan tasotiedot yhdistettiin ArcGIS -ohjelmistolla Aineistosta laskettiin Topo to grid -interpolointimenetelmällä mallit tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvasta Pohjavesipintamallit tehtiin vastaavalla tavalla hyödyntäen alueelle aiemmin ja vuonna 2015 asennettujen pohjavesiputkien pohjavedenpinnan tasotietoja Saadut pintamallit on visualisoitu ArcGIS-ohjelmistolla Mallien interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteiltä on käytetty kallionpinnan osalta 150 metriä ja pohjavesipinnan osalta 300 metriä Tutkimusalueen mallinnukset ovat liitteissä 3 7 Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai -painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita Kallionpintamallin reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymistä Pohjavesialuerajojen sisäpuolella mallin tarkkuus on kuitenkin melko hyvä Kalliopinnan taso saatiin selville melko kattavasti kairaustietojen, kalliopaljastumien, maatutkaluotauksen ja painovoimamittauslinjaston ansiosta Tutkimusalueen keskeisimmissä osissa kallionpintatiedot perustuvat suurilta osin painovoimamittauksista saatujen tietojen tulkintaan ja osin myös kairaustietoihin Näillä alueilla laskentamallit ovat melko luotettavia Pohjavedenpintojen havaintoja kerättiin alueen pohjavesiputkista syyskuussa 2015 Muutaman putken pintatieto on vuodelta 2014 ja ne on poimittu Rambollin tekemästä selvityksestä (Ramboll 2014) Vanhojen putkien tiedot perustuivat pääosin Ympäristöhallinnon Hertta-palveluun Tiedot putkien rakenteesta ja etenkin syvyysulottuvuudesta ja kallion tasosta olivat monen putken kohdalla puutteelliset Pohjavedenpinnan laskentamallien voidaan olettaa pitävän varsin hyvin paikkansa, ja yleiskuvan pohjaveden virtauksesta voi muodostaa jo kolmella pohjavedenpinnan havainnolla (Korkka-Niemi & Salonen 1996) Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on laskettu pohjavesi- ja kallionpintamallien erotuksena Tämän vuoksi visualisointi on voitu tehdä vain alueilta joilta oli käytettävissä sekä kallionpinnan että pohjavedenpinnan mallit Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus saatiin tutkimusalueen maanpinnan korkeusmallin ja pohjavesipintamallin erotuksesta Irtomaapeitteen kokonaispaksuus on mallinnettu vastaavasti maanpinnan korkeusmallin ja kallionpintamallin erotuksena

14 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 10 Lahelan pohjavesialue, Tuusula 5 TULOKSET 51 Kallioperä 511 Kallioperän koostumus Tutkimusalueen kallioperä kuuluu noin miljoonan vuoden ikäiseen svekofenniseen vuorijonovyöhykkeeseen (Virkkala et al 1959) Tutkimusalueiden kallioperä koostuu graniitista, kvartsimaasälpägneissi-liuskeesta, gabrosta ja kvartsidioriitista (kuva 7) Kivilajialueet kulkevat lähes itä-länsi -suuntaisina vyöhykkeinä tutkimusalueen poikki (Härme 1978, Simonen 1980) Alueen kallionpintaa peittää paikoin jopa 70 metriä paksut irtomaakerrokset jotka luovat kallioalueiden kanssa alueelle tyypillisen topografian Kuva 7 Lahelan tutkimusalueen kallioperäkartta Kuva: T Kaipainen, GTK

15 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 11 Lahelan pohjavesialue, Tuusula 512 Kallioperän korkokuva Tutkimusalueella tehdyistä painovoimamittauksista tulkittiin kallionpinnan korkeustaso Painovoimamittausten tulkintaa tarkennettiin lisäämällä kairauksista, maastokäynneistä ja muista lähteistä saadut kallionpinnan tiedot Näiden tietojen perusteella mallinnettiin kallionpinnan interpoloitu korkokuva (kuva 8) Kallionpinta nousee pohjavedenpinnan yläpuolelle pohjavesialueen keskiosissa sekä koillis- ja luoteiskulmissa Vuonna 2015 ja 2016 tehtyjen painovoimamittausten linjoilla (Liite 1) kallionpinnan korkeustaso vaihtelee noin +42 metristä mpy yli +75 metriin mpy Tutkimusalueen syvimmät kallionpinnat (alle 45 m mpy) ovat pohjaveden muodostumisalueen itä- ja länsiosassa Alueen pohjoisosissa Ristikivenmäen alueella sekä Ristikiven alueella kallion pinta on yleisesti yli 60 m mpy tasolla, nousten paikoitellen yli 70 m mpy tasolle ja pohjavedenpinnan yläpuolelle Kallionpinnan mallinnuksessa (Liite 3) on hyödynnetty myös vuonna 2005 tehtyjen painovoimalinjojen tulkintoja (Breilin et al 2005) Niiden mukaan kallionpinnan alin taso on Lahelan pohjavesialueen kaakkoisosassa, vedenottamon eteläpuolella, jossa kulkee lounas-koillinen suuntainen Pikkalan-Lahden murroslaakso (Breilin et al 2005) Murroksen alueella kallion pinta on yleisesti merenpinnan tason alapuolella (Liite 3) Kuva 8 Väripintakuva painovoimamittausten perusteella tulkitusta kallionpintatasosta Lahelan pohjavesialueen tutkimusalueelta Linjojen tunnukset ovat liitteessä 1 Kuva: T Valjus, GTK

16 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 12 Lahelan pohjavesialue, Tuusula 52 Pohjavesi ja maaperä Tutkimusalueen havaintoputkista ja luonnonvesipinnoista saatujen tasotietojen perusteella interpoloitu pohjaveden pinnankorkeusmalli on esitetty liitteessä 4 Liitteessä 5 on esitetty pohjaveden kyllästämän maapeitteen eli pohjavesivyöhykkeen paksuus sekä pohjavedenpinnan yläpuolisten kallioalueiden sijainti Liitteessä 6 on esitetty pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen (vajovesivyöhykkeen) paksuus ja liitteessä 7 irtomaakerroksen kokonaispaksuus Yleisesti kaikkien mallien tarkkuus on sitä parempi, mitä lähempänä alue sijaitsee mitattuja sekä pohjaveden- että kallionpintatasoja Pohjavedenpinnantasoja ja pohjaveden virtauksen kannalta tärkeitä kerrostumia on käsitelty myös luvussa 3 Lahelan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 2,91 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala noin 1,39 km 2 Pohjavettä arvioidaan muodostuvan koko pohjavesialueella vuorokaudessa noin 1300 m 3 (Suomen ympäristökeskus 2015) Alueella sijaitsee Lahelan vedenottamo jolta on pumpattu vuosina 2013 ja 2014 alle 1200 m 3 vettä vuorokaudessa (Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä 2014) Pohjavedenottamo on määrälliseltä ja laadulliselta tilaltaan luokiteltu hyväksi mutta alue on riskialuetta (Suomen ympäristökeskus 2015) 521 Pohjavedenpinnan taso ja virtaussuunnat Pohjavedenpinta on korkeimmillaan Lahelan pohjavesielueen länsiosassa, noin tasolla m mpy Pohjavedenpinta laskee melko nopeasti itään ja kaakkoon kuljettaessa ja pohjavedenpinta painuu savipatjan alle tasolle m mpy Pohjavedenpinta laskee tältä korkeimman pohjaveden alueelta myös lounaaseen päin Lahelan vedenottamolla pohjavedenpinta on tasolla + 38 m mpy Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon ja kallioalueilta kohti savikoita Vain alueen länsiosassa virtaussuunta kääntyy kohti lounasta 522 Pohjavesivyöhykkeen paksuus Pohjavesivyöhykkeen malli on paikoin rikkonainen johtuen pohjavesiputkien puutteellisista kallionpintatiedoista Vaikka havaintoputkista on tiedossa pohjaveden pinta, ei pohjavesivyöhykettä voida tulkita ilman tietoa kallionpinnan tasosta Varsinaisen muodostumisalueen malli kattaa hyvin Pohjavesivyöhykkeen paksuus vaihtelee Lahelan pohjavesialueen tutkimusalueella nollasta (kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella) noin 50 metriin Paksuimmillaan pohjavesivyöhyke on alueen kaakkoisosassa lähellä vedenottamoa Alueella kulkee suuri murroslaakso lounaasta koilliseen Mallin mukaan varsinaisen muodostumisalueen eteläreunassa, Lahelantien ja Ristikiventien pohjoispuolella, kallion pinta on lähes koko alueen poikki pohjaveden pinnan yläpuolella Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että vain Ristikiven alueella kallionkynnys rajoittaa pohjaveden virtausta ottamolle Ristikiven alueen itäpuolella pohjavedellä voi olla yhteys pohjoisesta kohti ottamoa Pohjavedenpinnoissa on juuri näillä alueilla suuri gradientti, kun pinta painuu savikon alle 523 Pohjaveden yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus ja irtomaakerroksen kokonaispaksuus Pohjaveden yläpuolisen irtomaakerroksen malli on samaan tapaan rikkonainen kuin pohjavesivyöhykkeen malli johtuen pohjavesiputkien puutteellisista kallionpintatiedoista Pohjavesi on Lahelan tutkimusalueella monin paikoin alle 1 m syvyydessä, johtuen alueen useista maa-aineksen ottoalueista (Häkli, Ristikivi ja Ristikivenkangas) Paksuimmillaan pohjavettä suojaava kerros on pohjavesialueella Ristikivenkankaan alueen itäosassa, pohjavesiputken GTK lähettyvillä, jossa maapeitettä on jopa yli 10 m Keskimäärin pohjavettä suojaa n 5 metrin irtomaakerros

17 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 13 Lahelan pohjavesialue, Tuusula Irtomaakerroksen kokonaispaksuus vaihtelee alueella nollasta aina yli 70 metriin asti Pohjavesialueella on useita kalliopaljastumia ja toisaalta vedenottamon eteläpuolella kulkee lounas-koillinen suuntainen Pikkalan-Lahden murroslaakso, jossa irtomaapeitteen paksuus on jopa yli 70m Pohjavesialueen rajojen sisäpuolella irtomaanpeitteen paksuus jää yleisesti kuitenkin alle 30 metriin 524 Raekokomääritykset Kairauksen yhteydessä havainnoitiin maaperän vallitseva kerrosjärjestys ja otettiin maanäytteitä Havaintoputkikortit ja aistinvaraiset maaperänäytteiden maalajimääritykset ovat liitteenä 10 ja yhteenveto pohjavesiputkiasennusten maalajihavainnoista on liitteenä 11 Osa maanäytteistä seulottiin ja seulontatuloksesta laskettiin Kozeny-Carmanin (Kozeny 1927, Carman 1937) kaavalla K-arvot eli vedenjohtavuusarvot (Taulukko 1) Maalajimäärityksissä on käytetty GEO-luokitusta (Korhonen et al 1974) Taulukko 1 Maanäytteiden seulontatulokset Näytetiedot Pohjavesiputki Syvyys m maanpinnasta GEO-luokitus (Korhonen et al 1974) Kozeny-Carman Vedenjohtavuus K -arvo mse-01 GTK Hiekkainen sora 1,90E-05 GTK ,3 12,6 Hiekkamoreeni 7,34E-06 GTK ,4 7,9 Hiekkainen sora 3,04E-05 GTK Hiekkamoreeni 4,06E-06 GTK ,5 7,9 Sorainen hiekka 1,84E-04

18 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 14 Lahelan pohjavesialue, Tuusula 6 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Pohjavesiyksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Lahelan ( ) ensimmäisen luokan pohjavesialueella Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, harjumuodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua Tutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia, maatutkaluotausta, kairauksia ja maastokartoituksia Lahelan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 2,91 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala noin 1,39 km 2 Pohjavettä arvioidaan muodostuvan koko pohjavesialueella vuorokaudessa noin 1300 m 3 Alueella sijaitsee Lahelan vedenottamo joka on määrälliseltä ja laadulliselta tilaltaan luokiteltu hyväksi mutta alue on riskialuetta Pohjavesialueella on useita vanhoja maa-aineksen ottoalueita jotka kattavat lähes puolet varsinaisen muodostumisalueen pinta-alasta Alueet ovat pääosin maisemoituneet itsestään metsittymällä, joillekin alueille on myös istutettu puustoa Maa-aineksen otto on ulottunut paikoin lähelle pohjaveden pintaa Tutkimusalueella tehdyistä painovoimamittauksista tulkittiin kallionpinnan korkeustaso Kallionpinnan korkeustaso vaihtelee pohjavesialueella noin +40 metristä mpy yli +75 metriin mpy Alueen pohjoisosissa Ristikivenmäen alueella sekä Ristikiven alueella kallion pinta on yleisesti yli 60 m mpy tasolla, nousten paikoitellen yli 70 m mpy tasolle ja pohjavedenpinnan yläpuolelle Kallionpinnan alin taso on Lahelan pohjavesialueen kaakkoisosassa, vedenottamon eteläpuolella jossa kulkee lounas-koillinen suuntainen Pikkalan-Lahden murroslaakso Murroksen alueella kallion pinta on yleisesti merenpinnan tason alapuolella Pohjavedenpinta on korkeimmillaan Lahelan pohjavesialueen länsiosassa, noin tasolla m mpy Pohjavedenpinta laskee melko nopeasti itään ja kaakkoon kuljettaessa ja pohjavedenpinta painuu savipatjan alle tasolle m mpy Pohjavedenpinta laskee tältä korkeimman pohjaveden alueelta myös lounaaseen päin Lahelan vedenottamolla pohjavedenpinta on tasolla +38 m mpy Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon ja kallioalueilta kohti savikoita Vain alueen länsiosassa virtaussuunta kääntyy kohti lounasta Pohjavesivyöhykkeen paksuus vaihtelee tutkimusalueella nollasta (kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella) noin 50 metriin Paksuimmillaan pohjavesivyöhyke on alueen kaakkoisosassa lähellä vedenottamoa Mallin mukaan varsinaisen muodostumisalueen eteläreunassa, Lahelantien ja Ristikiventien pohjoispuolella, kallion pinta on lähes koko alueen poikki pohjaveden pinnan yläpuolella Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että vain Ristikiven alueella kallionkynnys rajoittaa pohjaveden virtausta ottamolle Ristikiven alueen itäpuolella pohjavedellä voi olla yhteys pohjoisesta kohti ottamoa

19 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 15 Lahelan pohjavesialue, Tuusula Pohjavesi on Lahelan tutkimusalueella monin paikoin alle 1 m syvyydessä, johtuen alueen useista maa-aineksen ottoalueista Paksuimmillaan pohjavettä suojaava kerros on Ristikivenkankaan alueen itäosassa, pohjavesiputken GTK lähettyvillä, jossa maapeitettä on jopa yli 10 m Keskimäärin pohjavettä suojaa n 5 metrin irtomaakerros Irtomaakerroksen kokonaispaksuus vaihtelee alueella nollasta aina yli 70 metriin asti Pohjavesialueen rajojen sisäpuolella irtomaanpeitteen paksuus jää yleisesti alle 30 metriin

20 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 16 Lahelan pohjavesialue, Tuusula 7 KIRJALLISUULUETTELO Arjas, J 2005 Pohjaveden havaintoputket Teoksessa: Pohjavesitutkimusopas, käytännön ohjeita Suomen vesiyhdistys s Breilin, O, Paalijärvi, M & Valjus, T 2005 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Tuusulanharjulla Mätäkivennummen Vaunukankaan välisellä alueella Tuusulan kunta, Tuusulan seudun vesilaitos, Uudenmaan ympäristökeskus ja Geologian tutkimuskeskus Espoo 17s, 64 liitettä Carman, P 1937 luid flow through a granular bed, Trans Inst Chem Eng, 15, Härme, M 1978 Keravan ja Riihimäen kartta-alueitten kallioperä Suomen geologinen kartta 1: Kallioperäkartan selitykset, lehti 2043, 2044 Geologinen tutkimuslaitos 51 s Kantelinen, T 2000 Lahelan pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Tuusula Uudenmaan ympäristökeskus monisteita, nro 67 Kielosto, S, Lindroos, P, Mäkilä, M & Herola, E 1997 Hyrylän 1: maaperäkartan selitys GTK 16 s Korhonen, K-H, Gardemeister, R & Tammirinne, M 1974 Geotekninen maalajiluokitus VTT, Geotekniikan laboratorio Tiedonanto 14 Korkka-Niemi, K & Salonen, V-P 1996 Maanalaiset vedet pohjavesigeologian perusteet Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja A 50 Turku: Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus 181 s Kozeny, J 1927 Uber kapillare Leitung der Wasser in Boden, Sitzungsber Akad Wiss Wien, 136, Mansikkamäki, R 2016 Henkilökohtainen tiedonanto Häklin uimalammen kaivutöiden seurauksista Ramboll 2014 Selvitys: Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos Lahelan vedenottamon vedenoton vaikutusten arviointi Ramboll Lahti 13 s, 2 liitettä Salonen, V-P, Eronen, M & Saarnisto, M 2002 Käytännön maaperägeologia Kirja-Aurora, Turun yliopisto 237 s Simonen, A 1980 The Precambrian in inland Geological Survey of inland, Bulletin s Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä 2014 Vuosikertomus 2014 Virkkala, K, Härme, M & Hyyppä, J 1959 Suomen geologinen kartta Lehti 2043 Kerava Maaperäkartan selitys Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi 99 s

21 Eskola Hakamäki Olli Aurala Järvelä Mäkelä Vuorela Halkivaha Kauko Halkivahansuo Klaala ja Koukku Mittauslinjat kairauspisteet Lahelan pohjavesialue, Tuusula Kylänpää Mikkola Rauhala Anttila Lahelan vedenottamo Kairaus 2016 Kairaukset 2015 Koivumäki LIITE Painovoimalinja 2016 Painovoimalinja 2015 Painovoimalinja 2005 Kirjokallio Pohjavesialueen raja 7 6 GTK Nahkelansuo 8 Karttatuloste & Maaperäkartta GTK Pohjavesialueet SYKE Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus GTK GTK Ristitienkangas Autiorinne Knaapi Rauhala LAHELA KOSKENMÄKI Hyrylä Haavisto Marjalanmäki Kollarinkallio Hernemäki h Lu da ja no Saksanpelto Mäkelä Tyynelä Taka-Uusiniittu Niemelä Koskenmäki Lahelanrinne Kärssynmäki Järvenniittu Havulinna Vaunukangas Vaunukallio Hosioissuo GTK 9-16 Heikkilä 4 2 Ristikivenmäki GTK Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 05 1 km 0 6 Huissamäki Nummenkangas Kuusela Lemmelä Pellonmäki Pohjavesialueiden välinen raja Peltola Sointula Mikkola Mikkola Pähkinämäki Lahela

22 Maaperäkartta Lahelan pohjavesialue, Tuusula LIITE Kalliomaa Hiekkamoreeni, Soramoreeni Sora Hiekka karkea Hieta hieno Hieta Hiesu Savi Liejusavi Lieju Rahkaturve Saraturve Kairaus KOSKENMÄKI Pohjavesialueiden välinen raja LjSa 0 Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 05 1 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK Pohjavesialueet SYKE Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus LAHELA Havaintoputki Lahelan vedenottamo Pohjavesialueen raja Vesi Kartoittamaton Täytemaa

23 Kallionpinnan taso m mpy N2000 Lahelan pohjavesialue, Tuusula LIITE Alle 30m PSV GTK GTK PSV /1 99/5 GTK /2 GTK 99/ HP /3 Lahelan vedenottamo 99/8 2 99/6 99/7 BetoniCenter HP0103 Kairaus KOSKENMÄKI GTK 9-16 Havaintoputki pv-putki HIO-MEX Oy Hio-Mex PO2 Painovoimalinjat B Hio-Mex PO1 Painovoimalinjat 2015 Painovoima linjat 2005 K101 GT5/05 Haavisto kaivo LAHELA Kalliohavainnot 1P Pohjavesialueen raja K103 Pohjavesialueiden välinen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja GT 6/ HP 110 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK Pohjavesialueet SYKE Maanmittauslaitos Pohjakartta ja Hallinnon tietotekniikkakeskus

24 Lahelan vedenottamo Kairaus maatutkaluotauksesta Pohjavesilampi Lähde Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Pohjaveden virtausta rajoittava kallionkynnys GT 6/05 HP 45 K Pohjaveden virtaussuunta 39 LAHELA Haavisto kaivo 1P 43 K101 GT5/05 39 KOSKENMÄKI Pohjavedenpinta E E E Havaintoputki B 47 99/ HP0103 GTK pv-putki HIO-MEX Oy Hio-Mex7 PO2 5 PO1 Hio-Mex GTK BetoniCenter /6 GTK /2 HP /3 99/8 99/ PSV /5 2 99/ GTK GTK Pohjavedenpinnan taso m mpy N2000 Lahelan pohjavesialue, Tuusula PSV LIITE Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 05 1 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK Pohjavesialueet SYKE Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus

25 Pohjavesivyöhykkeen paksuus metreinä Lahelan pohjavesialue, Tuusula Kallion pinta pohjavedenpinnan yläpuolella E E K101 GT5/05 LAHELA K Lahelan vedenottamo Kairaus Pohjavesilampi Lähde Pohjavedenpinta maatutkaluotauksesta Kalliohavainnot Pohjaveden virtaussuunta Pohjavesialueiden välinen raja Pohjavesialueen raja Pohjaveden virtausta rajoittava kallionkynnys GT 6/ HP Haavisto kaivo 1P - 102B KOSKENMÄKI Havaintoputki 99/9 GTK Hio-Mex PO HP0103 pv-putki HIO-MEX Oy PO2 Hio-Mex HP /8 GTK /3 99/6 2 99/7 BetoniCenter 99/1 GTK / /5-7 PSV GTK GTK PSV E LIITE Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 05 1 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK Pohjavesialueet SYKE Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus

26 Pohjaveden yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus metreinä Lahelan pohjavesialue, Tuusula Alle 1m Kalliohavainnot Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 05 Karttatuloste & Maaperäkartta GTK Pohjavesialueet SYKE Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2016 LAHELA Havaintoputki 1 km Kairaus Lahelan vedenottamo KOSKENMÄKI Pohjavesialueiden välinen raja LIITE

27 Irtomaakerroksen kokonaispaksuus metreinä Lahelan pohjavesialue, Tuusula Lahelan vedenottamo Kairaus Havaintoputki Kalliohavainnot Pohjavesialueen raja Karttatuloste & Maaperäkartta GTK Pohjavesialueet SYKE Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2016 LAHELA Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 0 KOSKENMÄKI 05 1 km Pohjavesialueiden välinen raja LIITE

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2015 Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: GTK-Tuusula Kairakone: GM HAVAINNOT Asentaja: Tapani Vornanen Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm GTK Janne Tranberg Puhelin: Asennus päivä: X: Y: Z: ETRS35IN / N2000 Huom TASOTIEOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 6059 Siivilän alapään taso: 4189 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 6000 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 030 e89 Jatkoputken pituus: 1270 Siivilän pituus: 600 Kokonaispituus: 1870 Wmax = 4693 Wmin = 4672 Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: 077 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0,3-5,3 Hk Vandaaliputki X 127 5,3-8,5 Sr Lukko X 8,5-11,4 Hk Suodatinsukka 11,4-17,7 Sr Valurautakaivo 17,7-20,7 Ka Siivilän pituus: 60 Huomautukset Avain: Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Toimivuustesti 1min min min min 6059 Maalajit ovat aistinvaraisia estia Oy Y-tunnus

49 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2015 Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: GTK-Tuusula Kairakone: GM HAVAINNOT Asentaja: Tapani Vornanen Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm GTK Janne Tranberg Puhelin: Asennus päivä: X: Y: Z: ETRS35IN / N2000 Huom TASOTIEOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 6370 Siivilän alapään taso: 4970 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 6000 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 030 e89 Jatkoputken pituus: 400 Siivilän pituus: 1000 Kokonaispituus: 1400 Wmax = 6008 Wmin = 6001 Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: 108 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0,3-3,3 hhk Vandaaliputki X 40 3,3-3,8 Ki Lukko X 3,8-11,0 Sr Suodatinsukka 11,0-12,3 Hk Valurautakaivo 12,3-12,7 Sr/Mr 12,7-15,7 Ka Siivilän pituus: 100 Huomautukset Avain: Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Toimivuustesti 1min min min min 6370 Maalajit ovat aistinvaraisia estia Oy Y-tunnus

50 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2015 Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: GTK-Tuusula Kairakone: GM HAVAINNOT Asentaja: Tapani Vornanen Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm GTK Janne Tranberg Puhelin: Asennus päivä: X: Y: Z: ETRS35IN / N2000 Huom TASOTIEOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 6610 Siivilän alapään taso: 5710 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 6000 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 030 e89 Jatkoputken pituus: 300 Siivilän pituus: 600 Kokonaispituus: 900 Wmax = 6303 Wmin = 6289 Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: 090 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0-1,3 HkSr Vandaaliputki X 30 1,3-55 Sr Lukko X 5,5-5,9 Ki Suodatinsukka 5,9-8,0 Sr Ki Valurautakaivo Kallio Siivilän pituus: 60 Huomautukset Avain: Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Toimivuustesti 1min min min min 6610 Maalajit ovat aistinvaraisia estia Oy Y-tunnus

51 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2015 Projekti: GTK-Tuusula Kairakone: GM HAVAINNOT Putken numero: Asentaja: Tapani Vornanen Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm Asiakkaan viite: GTK Janne Tranberg Puhelin: Puhelin: Asennus päivä: X: Koordinaatit: Y: Z: Koordinaattijärjestelmä: ETRS35IN / N2000 Huom TASOTIEOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 6284 Siivilän alapään taso: 5384 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 6000 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 030 e89 Jatkoputken pituus: 300 Siivilän pituus: 600 Kokonaispituus: 900 Wmax = 5839 Wmin = 5830 Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: 100 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X Hk Vandaaliputki X hhk Lukko X HkSr Suodatinsukka Sr Valurautakaivo Kallio Siivilän pituus: 60 Huomautukset Avain: Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Toimivuustesti 1min min min min 6284 Maalajit ovat aistinvaraisia estia Oy Y-tunnus

52 HAVAINTOPISTEKORTTI Tutkimuspaikka Hyrylä, Tuusula Tilaaja Geologian tutkimuskeskus Projektinumero Piste GTK 9-16 Havaintoputki Kairaus x-koord Huokosilma y-koord Vesinäyte TM35IN, N2000 Kairaus Hm 0,0 MP Putken pää, PP Maanpinta,MP Vesipinta, W Siivilän yläpää Siivilän alapää Pohja/Kärki Putken laatu Halkaisija Siivilätyyppi PEH 60 mm 0,3 mm HkMr -0,5-1,0-1,5-2,0-2,5 Näytteenottotapa Maanpinnalta pumppaus Uppopumpulla pumppaus Näytteenotto noutajalla Sisäletkulla pumppaus Veden esiintymismuoto Pohjavesi Pintavesi Orsivesi Vedenantoisuuspumppaus -3,0 Syv mp:sta Vedenantoisuus (l/min) Kirkastum (m) Alkutilanne Lopputilanne (min) -3,5 Kallio -4,0 Muut havainnot -4,5-5,0 0,0-0,2 Hm 0,5-1,5 0,2-2,5 HkMr 2,5-5,5 Kallio Maalajit aistinvaraisia, Ei asennettu pv-putkea -5,5-6,0 lahds01\data1\1388\gtk\ _tuusula_järvenpää_alue\maasto\kairaukset\putkikortit\pohjavesiputkikortit_tuusula-järvenpää

53 Lahelan pohjavesialueen kairaustulosten maalajihavainnot m mpy GTK ,2 m mpy m mpy Syvyys (m) Maalaji GTK ,62 m mpy 0,0-1,3 HkSr GTK ,84 m mpy 1,3-5,5 Sr GTK ,2 m mpy Syvyys (m) Maalaji pohjavesi 62,89 m mpy Syvyys (m) Maalaji GTK ,82 m mpy 0,0-0,3 Hm Syvyys (m) Maalaji 0,3-3,3 hhk 0,0-0,3 Hm 0,3-2,8 Hk 0,0-0,2 Hm Syvyys (m) Maalaji HkMr pohjavesi 60,01 m mpy 0,0-0,3 Hm 0,3-5,3 Hk 3,3-3,8 Kivi 5,5-5,9 Kivi 3,8-11,0 Sr 5,9-8,0 Sr, kiviä 2,8-4,7 hhk pohjavesi 58,3 m mpy Ka ,0-11,2 Ka 4,7-7,5 HkSr 55 5,3-8,5 Sr 7,5-7,9 Sr 7,9-11,2 Ka ,5-11,4 Hk 11,0-12,3 Hk 12,3-12,7 Sr/Mr 12,7-15,7 Ka ,4-17,7 Sr pohjavesi 46,93 m mpy Pintamaa Humus KESKINKERTAINEN VEENJOHTAVUUS Hienohiekka ja hiekka HYVÄ VEENJOHTAVUUS Karkea hiekka ja sora HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEENJOHTAVUUS Moreeni 17,7-20,7 Ka HEIKKO VEENJOHTAVUUS Kallio 45 40