Seppäharjun pohjavesitutkimukset

Transkriptio

1 S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SAVONLINNAN VESI Seppäharjun pohjavesitutkimukset VARMA-VESI Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19132

2 Tutkimusraportti J.Arjas Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ TUTKIMUSALUE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLLUT TUTKIMUSAINEISTO TEHDYT TUTKIMUKSET TUTKIMUSTULOKSET Kairaukset ja pohjavesiputkista tehdyt havainnot Ominaisantoisuuspumppaukset TUTKIMUSTEN JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimusalueen hydrogeologiset olosuhteet Tutkimusalueen soveltuvuus vedenottoon JATKOTOIMENPITEET... 5 Liitteet 1 Tutkimusalueen sijaintikartta 2 Putkikortit ja kairaustulokset 3 Ominaisantoisuuspumppausten tulokset 4 Vesinäytteiden analyysitulokset Piirustukset YMP-152-P Tutkimuskartta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 1 (6) SAVONLINNAN VESI SEPPÄHARJUN POHJAVESITUTKIMUKSET 1 YLEISTÄ Savonlinnan Veden toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on suorittanut pohjavesitutkimuksia Savonlinnan kaupungin pohjoisosassa sijaitsevalla Seppäharjun I luokan pohjavesialueella (n:o ). Pohjavesialueen sijainti on esitetty liitteenä 1 olevassa kartassa. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, voidaanko alueella lisätä luontaisesti syntyvän pohjaveden ottoa määrittämällä pohjavesialueelta, sen länsiosaan vuonna 2008 rakennetun siiviläputkikaivon lisäksi uusia mahdollisia vedenottoon soveltuvia kohteita. Tutkimus on osahanke Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamaa VARMA-VESI projektia, jossa ovat mukana Savonlinnan kaupunki, Punkaharjun, Enonkosken ja Kerimäen kunnat sekä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2 TUTKIMUSALUE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLLUT TUTKIMUSAINEISTO Seppäharju on molemmilta puoliltaan vesistöihin (Kuhajärvi ja Seppäjärvi) rajoittuva pitkittäisharjumuodostuma, joka kuuluu osana pitkään, Punkaharju-Varparanta-Salmijärvi harjujaksoon. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,13 km 2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 1,17 km 2. Arvioitu muodostuvan pohjaveden määrä alueella on noin 900 m 3 /d. Seppäharjun laki kohoaa harjumuodostumaan rajoittuvien järvien vedenpinnan tasosta noin 20 metriä. Pohjavedenpinta harjumuodostumassa on hieman järvien vedenpinnan tasoa (noin +83,4) ylempänä. Pohjavesiesiintymä on hydraulisessa yhteydessä järviin ja alueella muodostuvat pohjavedet purkautuvat läpäisevillä ranta-alueilla ympäröiviin vesistöihin. Maa-aines pääharjumuodostumassa on kivistä soraa. Harjun lievealueilla maa-aines on hiekkavaltaista. Pohjavedenpinnan alapuolisten harjukerrostumien paksuudeksi on aikaisempien tutkimusten perusteella arvioitu m. Seppäharjulla on tehty alustavia pohjavesiselvityksiä jo 1970-luvulla sekä vuonna Tutkimukset tehtiin kevyellä kairauskalustolla, jolla ei harjuaineksen kivisyydestä johtuen päästy tarvittavaan syvyyteen. Itä-Savon alueellisen vesihuollon yleissuunnitelman toteuttamiseen liittyen tehtiin harjualueen länsiosassa pohjavesitutkimuksia raskaalla porakonekairauskalustolla vuosina Tutkimusten yhteydessä rakennettiin alueelle siiviläputkikaivo, josta suoritettiin 3,5 kuukautta kestänyt koepumppaus. Tutkimusten tulosten perusteella kaivosta on saatavissa hyvälaatuista pohjavettä vähintään 200 m 3 /d. Tutkimuksen tulokset on esitetty työn lähtöaineistona olleessa tutkimusraportissa: Savonlinnan Seppäharjun pohjavesiselvitykset Etelä-Savon ympäristökeskus, Savonlinnan Vesi, Tutkimusraportti.doc

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 2 (6) TEHDYT TUTKIMUKSET 4 TUTKIMUSTULOKSET Maastotarkastelun perusteella valituissa kuudessa tutkimuspisteessä (pisteet 1/12 6/12) harjualueen keskiosissa suoritettiin maaputkikairaukset raskaalla porakonekairauskalustolla. Kairaukset pyrittiin ulottamaan kallionpintaan saakka. Yhtä tutkimuspistettä lukuun ottamatta kallion pinta varmistettiin 3 metrin kallioporauksella. Kairauksen yhteydessä tutkimuspisteistä otettiin maanäytteitä yhteensä 17 kpl. Maanäytteistä tehtiin silmämääräiset maalajihavainnot. Kaikkiin tutkimuspisteisiin asennettiin kairauksen yhteydessä muoviset, Ø 52/60 mm pohjaveden havaintoputket(hp1/12 HP6/12). Maakerrosten vedenantoisuuden määrittämiseksi tehtiin kairaustulosten perusteella valituissa neljässä tutkimuspisteessä (pisteet 1/12, 2/12, 3/12 ja 6/12) ominaisantoisuuspumppaukset kahden metrin tasovälein. Pumppausten yhteydessä otettiin tutkimuspisteistä eri tasoilta vesinäytteitä analysoitaviksi yhteensä 8 kpl. Tutkimuspisteiden sijainti on esitetty piirustuksessa YMP-152-P Kairaukset ja pohjavesiputkista tehdyt havainnot Kairaustulosten perusteella lajittuneiden harjukerrostumien paksuus vaihtelee tutkimuspisteissä välillä 14,8 21,8 m. Kairaushavaintojen perusteella maakerrosten koostumus vaihtelee hiekasta soraan. Pohjavedenpinnan alapuolisten vettäjohtavien maakerrosten paksuus vaihtelee välillä noin 9,7 19,4 m. Lajittuneiden harjukerrostumien alapuolella tavataan ohut kerros soraista moreenia. Kallionpinta sijaitsee tutkimuspisteissä 18,6 22,8 metrin syvyydellä, tasovälillä +60,18 +68,04. Asennetuista havaintoputkista tehtyjen vesipintamittausten ( ) perusteella pohjavedenpinta sijaitsee tutkimuspisteissä 1,0 4,5 m syvyydellä maanpinnasta, tasovälillä + 83,40 +83,56. Asennettujen havaintoputkien putkikortit kairaustuloksineen ovat liitteenä Ominaisantoisuuspumppaukset ja vesinäytteiden analyysitulokset Kairaustulosten perusteella vedenantoisuudeltaan parhaiksi arvioiduissa tutkimuspisteissä 1/12, 2/12, 3/12 ja 6/12 suoritettiin ominaisantoisuuspumppaukset. Pisteessä 1/12 ominaisantoisuuspumppaus tehtiin syvyysvälillä 5,5 21,5 m. Pumppauksen perusteella maakerrosten vedenantoisuus on erittäin hyvä koko pumpatulla maaperäosuudella, tuottojen vaihdellessa välillä l/min. Pumppauksen yhteydessä tehtyjen silmämääräisten havaintojen perusteella pumpatun maaperäosuuden pohjaosissa, syvyysvälillä 11,5 21,5 m, pumpattu vesi oli kirkastumisen (kesto min) jälkeen väriltään ruskehtavaa. Pohjavesikerroksen pintaosassa, syvyysvälillä 5,5 11,5 m vesi kirkastui värittömäksi. Tutkimusraportti.doc

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 3 (6) Komparaattorimääritysten perusteella pohjaveden rautapitoisuus on ylintä pumppaustasoa (syvyysväli 5,5-7,5 m) lukuun ottamatta yli määritysrajan (1 mg/l). Laboratoriomääritysten (näytteet syvyyksiltä 5,5 7,5 m 9,5 11,5 m ja 13,5 15,5 m) perusteella pumpattu pohjavesi on pumpatun maaperäosuuden pohjaosissa vähähappista. Veden rautapitoisuus, etenkin pohjaosissa on huomattavan korkea (1,0 7,1 mg/l) ja ylittää kaikilla tutkituilla tasoilla talousvedelle asetetut laatusuositukset. Alimmilla pumppaustasoilla myös mangaanipitoisuus, kemiallisen hapenkulutuksen arvo, sameusarvo ja väriarvo olivat koholla, ylittäen talousvedelle asetetut laatusuositukset. Pisteessä 2/12 ominaisantoisuuspumppaus tehtiin syvyysvälillä 7,5 19,5 m. Pumppauksen perusteella maakerrosten vedenantoisuus on erittäin hyvä koko pumpatulla maaperäosuudella, tuottojen vaihdellessa välillä l/min. Pumppauksen yhteydessä tehtyjen silmämääräisten havaintojen perusteella pumpatun maaperäosuuden pohjaosissa, syvyysvälillä 11,5 19,5 m, pumpattu vesi oli kirkastumisen (kesto min) jälkeen väriltään ruskehtavaa. Pintaosassa, syvyysvälillä 7,5 11,5 m vesi kirkastui värittömäksi. Komparaattorimääritysten perusteella pohjaveden rautapitoisuus on kaikilla pumppaustasoilla yli määritysrajan (1 mg/l). Laboratoriomääritysten (näytteet syvyyksiltä 9,5 11,5 m ja 13,5 15,5 m) perusteella pumpattu pohjavesi on vähähappista (0,42 1,4 mg/l). Veden rautapitoisuus (3,3 18 mg/l), mangaanipitoisuus (0,089 0,28 mg/l), kemiallisen hapenkulutuksen arvo (5,2 25 mg/l), sameusarvo ja väriluku olivat molemmilla näytetasoilla korkeat, ylittäen talousvedelle asetetut laatusuositukset. Pisteessä 3/12 ominaisantoisuuspumppaus tehtiin syvyysvälillä 3,5 17,5 m. Pumppauksen perusteella maakerrosten vedenantoisuus on erittäin hyvä koko pumpatulla maaperäosuudella, tuottojen vaihdellessa välillä l/min. Pumppauksen yhteydessä tehtyjen silmämääräisten havaintojen perusteella pumpatun maaperäosuuden pohjaosissa, syvyysväleillä 11,5 13,5 m ja 15,5 17,5 m, pumpattuun veteen jäi kirkastumisen (kesto 15 min) jälkeen lievä harmaa väri. Pintaosassa, syvyysvälillä 3,5 11,5 m vesi kirkastui värittömäksi. Komparaattorimääritysten perusteella pohjaveden rautapitoisuus on kahta ylintä pumppaustasoa (syvyysväli 3,5 7,5 m) lukuun ottamatta yli määritysrajan (1 mg/l). Laboratoriomääritysten (näytteet syvyyksiltä 5,5 7,5 m ja 9,5 11,5 m) perusteella pumpatun pohjaveden happipitoisuus (2,8 3,3 mg/l) on hieman korkeampi, kuin luoteispuolisissa tutkimuspisteissä 1/12 ja 2/12. Pohjaveden rautapitoisuus (1,0 4,4 mg/l) ja alemmalla näytetasolla myös pohjaveden sameusarvo olivat korkeat, ylittäen talousvedelle asetetut laatusuositukset. Tutkimusraportti.doc

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 4 (6) Torjunta-ainemäärityksessä kaikkien yhdisteiden pitoisuudet olivat alle määritysrajojen. Pisteessä 6/12 ominaisantoisuuspumppaus tehtiin syvyysvälillä 7,5 15,5 m. Pumppauksen perusteella maakerrosten vedenantoisuus on paras syvyysvälillä 9,5 15,5 m, tuottojen vaihdellessa välillä l/min. Ylimmällä pumppaustasolla tuotto oli 50 l/min eikä vesi kirkastunut pumppauksen aikana. Pumppauksen yhteydessä tehtyjen silmämääräisten havaintojen perusteella pumpattu vesi kirkastui (kesto min.) ylintä pumppaustasoa lukuun ottamatta kirkkaaksi ja värittömäksi. Komparaattorimääritysten perusteella pohjaveden rautapitoisuus ylittää rajaarvon vain alimmalla pumppaustasolla. Laboratoriomääritysten (näyte syvyydeltä 11,5 13,5 m) perusteella pumpattu pohjavesi on runsashappista (11,6 mg/l). Pohjaveden rautapitoisuus on alle määritysrajan. Lyhyestä pumppausajasta johtuvaa sameutta lukuun ottamatta pohjavesi täyttää tutkituilta osin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Yhteenveto tutkimuspisteistä pumpattujen vesinäytteiden analyysituloksista on esitetty oheisessa taulukossa: Piste n:o syvyys happi, Fe, Mn KHTMn, väri, m mg/l mg/l mg/l mg/l mgpt/l 1/12 5,5-7,5 4,6 1 0,03 1,7 20 9,5-11,5 3,2 3,6 0,08 8, ,5-15,5 0,7 7,1 0, /12 9,5-11,5 1,4 3,3 0,089 5, ,5-15,5 0, , /12 5,5-7,5 3,3 1 0,035 0,38 <5 9,5-11,5 2,8 4,4 0,058 0,62 <5 6/12 11,5-13,5 11,6 <0,01 0,01 <0,5 <5 5 TUTKIMUSTEN JOHTOPÄÄTÖKSET Ominaisantoisuuspumppausten tulokset ovat liitteenä 3 ja vesinäytteiden tutkimustodistukset liitteenä Tutkimusalueen hydrogeologiset olosuhteet Pohjavedenpinnan alapuolisten lajittuneiden maakerrosten paksuus tutkimuspisteissä vaihtelee välillä 9,7 19,4 m. Maakerrosten koostumus vaihtelee hiekasta soraan. Paksuimmillaan lajittuneet maakerrokset ovat tutkimusalueen luoteisosassa, tutkimuspisteessä 1/12 ja ohuimmillaan kaakkoisosassa, tutkimuspisteessä 6/12. Lajittuneiden maakerrosten alapuolella tavataan ohut kerros soraista moreenia. Tutkimusraportti.doc

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 5 (6) Kallionpinta sijaitsee 18,6 22,8 m syvyydellä maanpinnasta, tasovälillä +60,18 +68,04. Kallionpinta on alimmillaan tutkimusalueen luoteisosassa, tutkimuspisteessä 1/12 ja ylimmillään tutkimusalueen keskiosassa, tutkimuspisteessä 2/12. Pohjavedenpinta on tutkimuspisteissä noin 1,0 4,5 metrin syvyydellä maanpinnasta, tasovälillä +83,40 +83,56. Pohjavedenpinta on alimmillaan luoteisosassa, tutkimuspisteessä 1/12 ja ylimmillään alueen keskiosassa sijaitsevassa tutkimuspisteessä 4/12, pohjaveden virtaussuunnan ollessa tutkimuspisteen 4/12 kohdalla sijaitsevalta pohjavedenjakajalta luoteis- ja kaakkoissuuntiin. Pohjavedenpinnan alapuolisten maakerrosten koostumuksen ja pohjavesipintojen korkeustasovaihteluiden perusteella arvioituna maakerrosten vedenjohtavuus pohjavesiesiintymässä on hyvä. Pohjavedenpinta on etenkin tutkimusalueen luoteisosassa lähellä pohjavesiesiintymään rajautuvien vesistöjen vedenpinnan tasoa. 5.2 Tutkimusalueen soveltuvuus vedenottoon 6 JATKOTOIMENPITEET Kaikissa kuudessa tutkimuspisteessä tavattiin vedenantoisuudeltaan vedenottoon soveltuvia maakerroksia. Ominaisantoisuuspumppausten tulosten perusteella maakerrosten vedenantoisuus on erittäin hyvä kaikissa neljässä pumppauspisteessä. Pumppauksen yhteydessä pohjavedestä tehtyjen kenttämittausten ja valituista näytteistä tehtyjen laboratoriomääritysten perusteella pohjavesi on tutkimusalueen luoteis- ja keskiosissa (tutkimuspisteet 1/12 3/12) vähähappista ja rautapitoista. Rautapitoisuus on korkeimmillaan pohjavesikerroksen alimmissa osissa ja vähenee jossain määrin pohjavesikerroksen yläosissa. Alimmilla pumppaustasoilla, tutkimuspisteissä 1/12 ja 2/12 myös pohjaveden mangaanipitoisuus, kemiallisen hapenkulutuksen arvo, sameusarvo ja väriarvo ovat korkeat, ylittäen talousvedelle asetetut laatusuositukset. Tutkimuspisteestä 3/12 tehdyn torjunta-ainemäärityksen perusteella pohjavedessä ei ole havaittavissa merkkejä torjunta-aineyhdisteistä. Vesinäytetulosten perusteella pohjaveden käyttömahdollisuuksia tutkimuspisteissä 1/12, 2/12 ja 3/12 rajoittaa heikosta happitilanteesta johtuva pohjaveden korkea rauta- ja mangaanipitoisuus. Tutkimustulosten perusteella parhaiten vedenottoon soveltuu tutkimusalueen kaakkoisosassa sijaitseva tutkimuspiste 6/12, jossa maakerrosten vedenantoisuus on hyvä ja pohjavesi täyttää tutkituilta laatuominaisuuksiltaan talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset tutkitulla syvyysvälillä 9,5 13,5 m. Tutkimuspisteestä 6/12 käyttöön saatavan pohjaveden määrän, veden laadun pysyvyyden sekä vedenoton ympäristövaikutusten (pohjavedenpinnan taso vedenottotilanteessa suhteessa pohjavesiesiintymään rajautuvien vesistöjen vedenpinnan tasoon) selvittäminen edellyttää koepumppauksen suorittamista kohteessa. Koepumppausta varten tutkimuspisteeseen 6/12 asennetaan imusarja, jonka imuputkien siiviläosat asennetaan syvyysvälille 9,5 12,5 m. Tutkimusraportti.doc

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 6 (6) Imusarjaan kytketään sähkötoiminen imupumppu. Koepumppaus voidaan vaihtoehtoisesti suorittaa kohteeseen rakennettavasta koekaivosta uppopumppua käyttäen. Pumpattava vesi johdetaan rakennettavan poistolinjan avulla eteläpuolisen Kuhajärven rantaan. Koepumppauksen seurantaan sisällytetään alueen nykyiset havaintoputket. Järvien vedenpinnan seurantaa varten asennetaan Kuhajärven ja Seppäjärven rantaan mittapaalut. Mahdollisuuksien mukaan (maastoolosuhteet huomioiden) asennetaan lisäksi koepumppauskohteen ja Kuhajärven rannan väliin pohjavesiputki, pumppauksen aikaista rantavyöhykkeen vedenpinnan seurantaa varten. Koepumppaus käynnistetään pumppauskohteessa. Pumppauksen aikana seurataan pumppauksen vaikutuksia pohjavedenpinnan korkeusasemaan (vesipintamittaukset tarkkailupisteistä) ja pohjaveden laatuun (näytteenotto ja vesinäytetutkimukset) laadittavan seurantaohjelman mukaisesti. Koepumppauksen tuotto säädetään seurantamittausten tulosten perusteella. Koepumppausta jatketaan kunnes pumppauksessa saavutetaan tasapainotila (pohjavedenpinnan aleneminen pumppauspaikalla ja sen lähiympäristössä pysähtyy). Ennen koepumppauksen suorittamista ehdotetaan pohjaveden laatuominaisuuksia pumppauspaikan valuma-alueella tarkennettavaksi ottamalla tutkimuspisteisiin 4/12 ja 5/12 asennetuista pohjaveden havaintoputkista pumppaamalla vesinäytteet. Näytteistä ehdotetaan tutkittaviksi samat laatuominaisuudet kuin ominaisantoisuuspumppausten yhteydessä pumpatuista vesinäytteistä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyväksynyt: Timo Lempinen Toimialaryhmän johtaja, DI Laatinut: Jussi Arjas Suunnittelupäällikkö, FM Tutkimusraportti.doc

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 1: Tutkimusalueen sijaintikartta Tutkimusraportti.doc

10

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 2: Havaintoputkien putkikortit ja kairaustulokset Tutkimusraportti.doc

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm Putkikortin päivitys pvm Tutkimuspaikka Seppäharju Koordinaatit (ETRS-GK) Tilaaja ja tnro Savonlinnan Vesi 152-P19132 X ,37 Tekijä T.Parkkonen Y ,58 Kalusto GM 100 Z + 87,05 PUTKI HP1/12 Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0-2,80 m kiviä Maanpinta 2,8-7,4 m Sr 0,0 W 0,0 7,4-13,60 m KHk kiviä -1,0-1,0 13,6-21,8 m srhk -2,0-2,0 21,8-25,6 m hksrmr -3,0-3,0 25,6 m ka pinta Sr -4,0-4,0 25,6-28,6 m ka -5,0-5,0-6,0-6,0-7,0-7,0-8,0-8,0 x Putkitiedot -9,0-9,0 Putken koko pituus 26,50 m KHk -10,0-10,0 Putken pää, PP 87,05-11,0-11,0 Maanpinta, MP 85,78-12,0-12,0 Vesipinta, W ` ,4-13,0-13,0 Siivilän yläpää 80,55-14,0-14,0 x Siivilän alapää 60,55-15,0-15,0 Pohja/kärki 60,55-16,0-16,0 Putken materiaali HDPE srhk -17,0-17,0 Sisäläpimitta 52mm -18,0-18,0 x Siivilätyyppi 0,3 mm rakosiivilä -19,0-19,0-20,0-20,0 Näytteenottotapa -21,0-21,0 Vesi hksr -22,0-22,0 Maa (Mr väri) -23,0-23,0-24,0-24,0 Vedenantoisuuspumppaus -25,0-25,0 Syvyys maanpinnasta, m ka -26,0-26,0 Antoisuus, l/min -27,0-27,0 Kirkastumisaika, min -28,0-28,0 Muuta 80 mm suojaputki, hattu ja lukko

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm Putkikortin päivitys pvm Tutkimuspaikka Seppäharju Koordinaatit (ETRS-GK) Tilaaja ja tnro Savonlinnan Vesi 152-P19132 X ,92 Tekijä T.Parkkonen Y ,45 Kalusto GM 100 Z + 89,76 PUTKI HP2/12 Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0,0-6,7 m kisr kivikko Maanpinta 6,7-13,8 m hksr 0,0 W 0,0 13,8-17,5 m Hk -1,0-1,0 17,5-19,5 m hksr -2,0-2,0 19,5-20,6 m SrMr kisr -3,0-3,0 20,6 ka pinta (kivikko) -4,0-4,0 20,6-23,6 m ka -5,0-5,0-6,0-6,0-7,0-7,0-8,0-8,0 x Putkitiedot hksr -9,0-9,0 Putken koko pituus 21,00 m -10,0-10,0 Putken pää, PP 89,76-11,0-11,0 Maanpinta, MP 88,64-12,0-12,0 Vesipinta, W ,51-13,0-13,0 Siivilän yläpää 82,76-14,0-14,0 Siivilän alapää 68,76 Hk -15,0-15,0 x Pohja/kärki 68,76-16,0-16,0 Putken materiaali HDPE -17,0-17,0 Sisäläpimitta 52mm hksr -18,0-18,0 x Siivilätyyppi 0,3 mm rakosiivilä -19,0-19,0 SrMr -20,0-20,0 Näytteenottotapa ka -21,0-21,0 Vesi -22,0-22,0 Maa -23,0-23,0 Vedenantoisuuspumppaus Syvyys maanpinnasta, m Antoisuus, l/min Kirkastumisaika, min Muuta

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm Putkikortin päivitys pvm Tutkimuspaikka Seppäharju Koordinaatit (ETRS-GK) Tilaaja ja tnro Savonlinnan Vesi 152-P19132 X ,61 Tekijä T.Parkkonen Y ,27 Kalusto GM 100 Z + 85,74 PUTKI HP3/12 Maanpinta Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0,0-2,2 m kiviä 2,2-12,2 m hksr 0,0 W 0,0 12,2-14,5 m Hk kiviä -1,0-1,0 14,2-17,2 m hksr -2,0-2,0 17,2-18,4 m ki tai ka -3,0-3,0 18,4-18,6 m SrMr tai kalliorako -4,0-4,0 18,60-20,90 ka -5,0-5,0 hksr -6,0-6,0-7,0-7,0 x -8,0-8,0 Putkitiedot -9,0-9,0 Putken koko pituus 19,00 m -10,0-10,0 Putken pää, PP 85,74-11,0-11,0 Maanpinta, MP 84,56-12,0-12,0 Vesipinta, W ,53 Hk -13,0-13,0 Siivilän yläpää 80,74-14,0-14,0 Siivilän alapää 66,74 hksr -15,0-15,0 x Pohja/kärki 66,74-16,0-16,0 Putken materiaali HDPE ki tai ka -17,0-17,0 Sisäläpimitta 52mm rako -18,0-18,0 Siivilätyyppi 0,3 mm rakosiivilä -19,0-19,0 ka -20,0-20,0 Näytteenottotapa -21,0-21,0 Vesi Maa Vedenantoisuuspumppaus Syvyys maanpinnasta, m Antoisuus, l/min Kirkastumisaika, min Muuta

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm Putkikortin päivitys pvm Tutkimuspaikka Seppäharju Koordinaatit (ETRS-GK) Tilaaja ja tnro Savonlinnan Vesi 152-P19132 X ,98 Tekijä T.Parkkonen Y ,87 Kalusto GM 100 Z + 88,56 PUTKI HP4/12 Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0,00-2,80 m Hk Maanpinta 2,80-8,20 m srhk 0,0 W 0,0 8,20-17,00 m Hk Hk -1,0-1,0 17,0-19,6 m hksr -2,0-2,0 19,6-22,5 m SrMr -3,0-3,0 22,5-23,9 m Mr (kiviä) -4,0-4,0 srhk -5,0-5,0-6,0-6,0 x -7,0-7,0-8,0-8,0 Putkitiedot -9,0-9,0 Putken koko pituus 23,50 m -10,0-10,0 Putken pää, PP 88,56 Hk -11,0-11,0 Maanpinta, MP 87,32-12,0-12,0 Vesipinta, W ,56-13,0-13,0 Siivilän yläpää 81,06-14,0-14,0 Siivilän alapää 65,06-15,0-15,0 Pohja/kärki 65,06-16,0-16,0 x Putken materiaali HDPE -17,0-17,0 Sisäläpimitta 52mm hksr -18,0-18,0 Siivilätyyppi 0,3 mm rakosiivilä -19,0-19,0 SrMr -20,0-20,0 x Näytteenottotapa -21,0-21,0 Vesi -22,0-22,0 Maa Mr -23,0-23,0-24,0-24,0 Vedenantoisuuspumppaus Syvyys maanpinnasta, m Antoisuus, l/min Kirkastumisaika, min Muuta

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm Putkikortin päivitys pvm Tutkimuspaikka Seppäharju Koordinaatit (ETRS-GK) Tilaaja ja tnro Savonlinnan Vesi 152-P19132 X ,25 Tekijä T.Parkkonen Y ,92 Kalusto GM 100 Z + 89,03 PUTKI HP5/12 Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0,0-2,40 m hksr Maanpinta 2,40-5,50 m Hk 0,0 W 0,0 5,50-9,00 m hksr hksr -1,0-1,0 9,0-9,5 m ki -2,0-2,0 9,5-10,2 m SrMr Hk -3,0-3,0 10,2-12,6 hksr -4,0-4,0 12,6-14,2 SrMr -5,0-5,0 14,2-16,0 Sr -6,0-6,0 x 16,0-22,80 m SrMr hksr -7,0-7,0 22,8 m ka pinta -8,0-8,0 22,8-25,0 m ka kivi -9,0-9,0 SrMr -10,0-10,0 Putkitiedot hksr -11,0-11,0 Putken koko pituus 21,0 m -12,0-12,0 Putken pää, PP 89,03 SrMr -13,0-13,0 Maanpinta, MP 88,05-14,0-14,0 Vesipinta, W ,5 Sr -15,0-15,0 x Siivilän yläpää 82,03-16,0-16,0 Siivilän alapää 68,03-17,0-17,0 Pohja/kärki 68,03 SrMr -18,0-18,0 Putken materiaali HDPE -19,0-19,0 x Sisäläpimitta 52mm -20,0-20,0 Siivilätyyppi 0,3 mm rakosiivilä -21,0-21,0 Mr, kiviä -22,0-22,0 Näytteenottotapa ka -23,0-23,0 Vesi -24,0-24,0 Maa -25,0-25,0 Vedenantoisuuspumppaus Syvyys maanpinnasta, m Antoisuus, l/min Kirkastumisaika, min Muuta

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm Putkikortin päivitys pvm Tutkimuspaikka Seppäharju Koordinaatit (ETRS-GK) Tilaaja ja tnro Savonlinnan Vesi 152-P19132 X ,08 Tekijä T.Parkkonen Y ,76 Kalusto GM 100 Z +89,37 PUTKI HP6/12 Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0,0-3,8 m kiviä Maanpinta 3,8-14,8 m hksr 0,0 W 0,0 14,8-19,4 m SrMr kiviä -1,0-1,0 19,4-20,5 m Mr -2,0-2,0 20,5 m ka pinta -3,0-3,0 20,5-23,5 m ka -4,0-4,0-5,0-5,0-6,0-6,0 hksr -7,0-7,0 x -8,0-8,0 Putkitiedot -9,0-9,0 Putken koko pituus 21,00 m -10,0-10,0 Putken pää, PP 89,37-11,0-11,0 Maanpinta, MP 88,35-12,0-12,0 Vesipinta, W ,51-13,0-13,0 x Siivilän yläpää 80,05-14,0-14,0 Siivilän alapää 66,05-15,0-15,0 Pohja/kärki 66,05 SrMr -16,0-16,0 Putken materiaali HDPE -17,0-17,0 x Sisäläpimitta 52mm -18,0-18,0 Siivilätyyppi 0,3 mm rakosiivilä Mr -19,0-19,0-20,0-20,0 Näytteenottotapa ka -21,0-21,0 Vesi -22,0-22,0 Maa -23,0-23,0-24,0-24,0 Vedenantoisuuspumppaus Syvyys maanpinnasta, m Antoisuus, l/min Kirkastumisaika, min Muuta

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 3: Ominaisantoisuuspumppausten tulokset Tutkimusraportti.doc

19 LIITE 3 SAVONLINNAN VESI SEPPÄHARJUN POHJAVESITUTKIMUKSET OMINAISANTOISUUSPUMPPAUKSET Piste 1/12 mp + 85,78 w +83,40 (syvyys 2,38 m) syvyys tuotto kirkastumis- Fe mg/l lämpötila vesinäyte huom. m l/min aika, min. komparaattorimäär. 5,5-7, (kirkas) 0,7 5 x 7,5-9, (kirkas) >1 5 9,5-11, (kirkas) >1 5 x 11,5-13, (rusk.väri) >1 5 13,5-15, (rusk.väri) >1 5 x 15,5-17, (rusk.väri) >1 5 15,5-17, (rusk.väri) >1 5 17,5-19, (rusk.väri) >1 6 19,5-21, (rusk.väri) >1 6 Piste 2/12 mp + 88,64 w + 83,51 (syvyys 5,13 m) syvyys tuotto kirkastumis- Fe mg/l lämpötila vesinäyte huom. m l/min aika, min. komparaattorimäär. 7,5-9, (kirkas) >1 5 9,5-11, (kirkas) >1 5 x 11,5-13, (rusk.väri)) >1 5 13,5-15, (rusk.väri) >1 6 x 15,5-17, (rusk.väri) >1 6 17,5-19, (rusk.väri) >1 6 Piste 3/12 mp + 84,56 w +83,53 (syvyys 1,03 m) syvyys tuotto kirkastumis- Fe mg/l lämpötila vesinäyte huom. m l/min aika, min. komparaattorimäär. 3,5-5, (kirkas) 0,6 6 5,5-7, (kirkas) 0,8 5 x 7,5-9, (kirkas) >1 5 9,5-11, (kirkas) >1 6 x 11,5-13, (liev.harm.väri) >1 6 13,5-15, (kirkas) >1 6 15,5-17, (liev.väri) >1 6 Piste 6/12 mp + 88,35 w +83,51 (syvyys 4,84 m) syvyys tuotto kirkastumis- Fe mg/l lämpötila vesinäyte huom. m l/min aika, min. komparaattorimäär. 7,5-9,5 50 ei kirkastu 9,5-11, , ,5-13, (kirkas) 0,2 5 x 13,5-15, (kirkas) >1 6

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 4: Vesinäytteiden analyysitodistukset Tutkimusraportti.doc

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34