Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo Arkistoraportti 10/2016 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Janakkalan Vesi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS POHJAVESIYKSIKKÖ ESPOO

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Ahonen, Jussi; Sallasmaa, Olli; Valjus, Tuire; Kaipainen, Tiina; Majaniemi, Juha; Tranberg, Janne Raportin laji Yhteistyöhanke Toimeksiantaja Hämeen ELY-keskus, Janakkalan Vesi Raportin nimi Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksen pohjavesiyksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Harvialan pohjavesialueelle Janakkalassa. Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, harjumuodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia, kairauksia ja maastokartoituksia. Harvialan pohjavesialue sijaitsee II Salpausselän reunamuodostuman luoteispuolella. Muodostuma on pieni, kalliosydämen päälle kerrostunut deltamainen reunamuodostuma. Maaperän kerrospaksuus on suurimmillaan hieman yli 30 m pohjavesialueen kaakkoisosassa. Pohjavesivyöhykkeen paksuus Harvialan pohjavesialueella vaihtelee nollasta 26 metriin. Kallion päällä olevan irtomaapeitteen kokonaispaksuus on ohuimmillaan viisi metriä alueen pohjoisosassa ja keskiosassa taimitarhan kohdalla. Paksuimmillaan se on muodostuman kaakkoisosassa. Pohjavesialue on määrälliseltä ja laadulliselta tilaltaan luokiteltu hyväksi, mutta se on luokiteltu riskialueeksi, ja pohjavettä arvioidaan muodostuvan koko pohjavesialueella vain vähän. Pohjaveden pinnan havaintojen perusteella pohjavettä purkautuu alueen pohjoispäässä virtaavaan ojaan. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Harviala, Janakkala, pohjavesialue, rakenneselvitys Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Etelä-Suomi, Janakkala, Harviala Karttalehdet Muut tiedot Kordinaattijärjestelmä: ETRS 1989 GK24FIN, Korkeusjärjestelmä: N2000 Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus JULKINEN Yksikkö ja vastuualue pohjavesiyksikkö Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologian tutkimuskeskus PL 96 Betonimiehenkuja Espoo Pohjavesiyksikkö Työn tilaaja: Janakkalan Vesi Tekijöiden yhteystiedot: Olli Sallasmaa Geologian tutkimuskeskus PL Espoo Puh Tuire Valjus Geologian tutkimuskeskus PL Espoo Puh Jussi Ahonen Geologian tutkimuskeskus PL Espoo Puh Sähköposti:

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO Yleistä Aikaisemmat tutkimukset 2 2 MAASTOTUTKIMUKSET Maastokartoitus Havaintoputkiasennukset ja kairaukset Painovoimamittaukset Menetelmän perusteita Mittaukset ja tulosten tulkinta 4 3 ALUEEN GEOLOGISESTA RAKENTEESTA JA HISTORIASTA 4 4 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI 5 5 TULOKSET Kallioperä Kallioperän koostumus Kallioperän korkokuva Pohjavesi ja maaperä Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat ja pohjavesivyöhykkeen paksuus Irtomaakerros ja maalajimääritykset 8 6 YHTEENVETO 9 7 KIRJALLISUUSLUETTELO 10

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LIITTEET: Liite Mittauspisteet ja tutkimuslinjat Liite Maaperän korkokuvakartta Liite Kallionpinnan taso Liite Pohjavedenpinnan taso Liite Pohjavedenpinnan taso Liite Pohjaveden yläpuolisen vyöhykkeen paksuus Liite Irtomaa Liite Painovoimalinjojen leikkauskuvat Liite Pohjavesiputkien mittaus- ja asennuskortit Liite Kairausyhteenveto Kansikuva: Harvialan pohjavesialueella sijaitseva taimitarha kuvattuna pohjoisesta. Kuva: T. Kaipainen, GTK.

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Geologian tutkimuskeskuksen pohjavesiyksikkö on tehnyt pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen Harvialan ( B) pohjavesialueella. Pohjavesialue sijaitsee Janakkalassa (kuva 1). Selvityksen ovat rahoittaneet Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Janakkalan kunta, Janakkalan vesi sekä Geologian Tutkimuskeskus. GTK:ssa tutkimuksen organisoinnista ja toteutuksesta ovat vastanneet geologit Jussi Ahonen ja Olli Sallasmaa. Pohjavesialueen rakenteen mallinnuksista, niiden tulkinnoista ja tutkimuksen raportoinnista ovat vastanneet geologit Olli Sallasmaa ja Tiina Kaipainen. Painovoimamittauksista sekä niiden tulkinnasta on vastannut geofyysikko Tuire Valjus. Maaperäkairauksien valvonnasta on vastannut tutkimusassistentti Janne Tranberg. Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, muodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin kairauksia, painovoimamittauksia, maastokartoituksia ja pohjaveden pintatietoja. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle sekä mm. vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten määrittelylle. Tiedot palvelevat myös maankäytön suunnittelua ja pohjavedensuojelua, sekä pohjavettä uhkaavissa onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden suorittamista ja ennakoimista. Rakennetutkimuksella tuotettua tietoa voidaan jatkossa hyödyntää myös pohjaveden virtausmallien laadinnassa. 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen tausta-aineistona on käytetty sekä seuraavia geologisia selvityksiä että pohjaveden hankintaan ja suojeluun liittyviä hydrogeologisia ja teknisiä erillisselvityksiä: Pöyry Oy Janakkalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Raportti Haavisto-Hyvärinen, M., Stén, C.-G. & Herola, E Harvialan maaperäkartan selitys. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi. 9 s. Simonen, A Kallioperäkartan selitys 1 : , karttalehti 2131 Suomen ympäristökeskus OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Pohjavesialuetiedot. https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp Kallioperäkarttojen (1: ), maaperäkarttojen (1: ja 1:20 000) ja maastokartan (1:20 000) lisäksi käytettävissä oli pohjavesipintahavaintoja alueella sijaitsevista pohjaveden tarkkailuputkista. 2 MAASTOTUTKIMUKSET 2.1 Maastokartoitus Tutkimusalueella tehdyllä maastokartoituksella muodostettiin yleiskäsitys tutkimusalueen geologisista ja hydrogeologisista olosuhteista. Maastokartoituksella tehtiin geomorfologiset pintahavainnot tutkimusalueen keskeisiltä osilta. 2.2 Havaintoputkiasennukset ja kairaukset Tutkimusalueella tehtiin 2 kpl maaperäkairauksia. Kairauspisteet suunniteltiin painovoimamittausten tukipisteverkkoa ja pohjavedenpinnan havaintoverkkoa silmällä pitäen. Asennuskohteet tarkastettiin maastossa ennen kairausten aloitusta.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 Maaperäkairausta ja kalliovarmistusta tehtiin yhteensä noin 42,3 metriä ja asennettiin kaksi pohjavesiputkea GTK 9 15 ja GTK Putket varustettiin suositusten mukaisesti (Arjas 2005) lukittavilla suojaputkilla (kuva 2). Halkaisijaltaan 52/60 mm:n kokoinen pohjavesiputki on materiaaliltaan korkeatiheyksistä polyeteeniä (PEH). Pohjavesiputkiin asennettiin siiviläputket pohjavesivyöhykkeeseen. Kairauksen yhteydessä havainnoitiin maaperän vallitseva kerrosjärjestys ja otettiin maanäytteitä. Havaintoputkikortit ja aistinvaraiset maaperänäytteiden maalajimääritykset ovat liitteenä 10 ja yhteenveto pohjavesiputkiasennusten maalajihavainnoista on liitteenä 11. Maalajimäärityksissä on käytetty GEOluokitusta (Korhonen et al. 1974). Kuva 2. Pohjavesiputkea GTK 9-15 asennetaan syyskuussa Painovoimamittaukset Menetelmän perusteita Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta. Koska maaperän tiheys on huomattavasti kallioperän tiheyttä pienempi (tiheysero noin kg/m3), voidaan painovoimamittauksia käyttää myös maapeitteen paksuuden arviointiin. Painovoimamenetelmällä ei voida erotella maaperän eri kerroksia tai pohjavedenpinnan tasoa. Muilla tutkimusmenetelmillä tuotettuja maaperä- ja pohjavesitietoja (esim. kairaus, seisminen luotaus ja maatutkaluotaus) voidaan kuitenkin hyödyntää painovoimamittausten tulkinnassa. Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimaprofiilit sijoitetaan maastoon siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat kallion paljastumilla tai pisteissä, joissa kallionpinnan tarkka korkeustaso tunnetaan. Lisäksi profiilit saattavat kulkea ristiin toistensa yli. Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, jota käytetään maapeitteen paksuustulkinnan perustasona. Kun maa- ja kallioperän välinen

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 tiheysero oletetaan vakioksi ja mittauspisteiden korkeusasema tunnetaan, voidaan painovoimaanomaliasta laskea maapeitteen paksuus. Maaperän todellista paksuutta on kuitenkin tarpeellista kontrolloida riittävän tiheästi esim. kairaamalla, koska sekä kallion tiheydestä riippuva alueellinen painovoimataso että irtomaapeitteen tiheys voivat vaihdella mittauslinjalla ja siten vaikuttaa tulkintatulokseen. Tulos kuvaa yleensä hyvin kallionpinnan tason vaihtelua, vaikka maapeitteen tulkitussa paksuudessa saattaa paikoitellen olla epätarkkuutta Mittaukset ja tulosten tulkinta Painovoimamittaukset suoritti GTK:n geofysiikan kenttäryhmä. Mitattujen painovoimaprofiilien sijainti on esitetty liitekartassa 1. Painovoimalinjojen päät ovat kallion paljastumilla tai kairauspisteissä, joista tunnetaan kallion pinnan taso. Painovoimalinjoja mitattiin 5 kpl, yhteensä n. 3 km. Linjat mitattiin 20 m pistevälein Worden gravimetrillä ja mittauspisteiden korkeuden määritykseen käytettiin letkuvaaitusta. Linjojen päissä maan pinnan tasot on määritetty VRS-GPS laitteistolla. Topografiaeroista johtuva painovoimatulosten vääristymä on korjattu käyttäen Geosoft Oasis ohjelmiston 3D-topografiakorjausta, johon poimitaan mittauslinjan ympäristön maanpinnan taso Maanmittauslaitoksen (MML) 10 x 10 m:n digitaalisesta korkeusmallista. Mittaustuloksista on laskettu Bouguer -anomaliat keskitiheydellä 2670 kg/m 3. Tulkinnassa on käytetty Interpex MAGIX-XL -tulkintaohjelmaa. Tulkintaohjelmalla etsitään annetun mallin parametreja muuttamalla mitattua painovoimakäyrää parhaiten vastaava laskennallinen käyrä. Paikallisesta painovoima-anomalian vaihtelusta tulkitaan maapeitteen paksuus. Painovoimamittausten linjakohtaiset tulkinnat on esitetty liitteissä 8. Malleissa on käytetty vaaka-akselin mittakaavana 1:4000 ja pystyakselilla 1:1000. Kuivalle maa-ainekselle on tulkinnassa käytetty tiheyttä 1600 kg/m 3 ja veden kyllästämälle maaainekselle 1900 kg/m 3. Vesipinta-arviona on käytetty pohjavesiputkista mitattuja arvoja. Vedenpinnan taso esitetään leikkauskuvissa maaperämallia jakavana vaakaviivana. Alueen keskellä olevan mäen (linja 1) kohdalla kallionpinta nousee pohjavesipinnan yläpuolelle. Muualla kallio pysyttelee pohjaveden pinnan alapuolelle. Maapeitteet ovat alueella melko ohuita, yleisesti m ja paksuimmillaan n. 30 m. 3 ALUEEN GEOLOGISESTA RAKENTEESTA JA HISTORIASTA Tämä selvitys perustuu alueella aiemmin tehtyihin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä geomorfologiseen karttatulkintaan, jota on täydennetty paikalla tehdyillä maastohavainnoilla ja kairaustiedoilla. Viimeisimmän jäätiköitymisvaiheen aikana mannerjäätikkö virtasi luoteesta kaakkoon. Jäätikkö kulutti kallioperää, irrotti ja kuljetti kiviainesta joka lopulta kerrostui moreeniksi. Sulavan mannerjäätikön reunan vetäytyessä jäätikön sisällä virtaavat jäätikköjoet kuljettivat irtonaista kiviainesta, joka kerrostui jään reunan edessä harjuiksi. Jään reunan ollessa pidempään samassa asemassa kiviaines kerrostui jään reunan eteen. Harvialan pohjavesialue sijaitsee II Salpausselän reunamuodostuman luoteispuolella. Se on osa luodekaakko -suuntaista harjujaksoa. Muodostuma on pieni kalliosydämen päälle kerrostunut deltamainen

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 reunamuodostuma. Harjujakson ja reunamuodostuman liepeet ovat peittyneet hienoainessedimenteillä. Hienoainessedimentit kerrostuivat veden peittäessä aluetta jäänreunan jo vetäydyttyä kauemmaksi luoteeseen. Maaperän kerrospaksuus on suurimmillaan hieman yli 30 m pohjavesialueen kaakkoisosassa. Muodostuman pohjoispään alueelta on otettu maa-aineksia, mutta ottoalue on ehtinyt kasvaa umpeen. Koillisen ja lounaan puolella kulkevilta isommilta harjujaksoilta on myös otettu maa-ainesta. Harvialan alueella toimii taimitarha. Kairausten maalajinäytteiden perusteella muodostuman ylimmät maakerrokset ovat keskinkertaisesti vettä johtavia, ja alemmat kerrokset ovat hyvin vettä johtavia maa-aineksia. 4 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Kairauksista, painovoimamittauksista ja paljastumahavainnoista saadut kallionpinnan tasotiedot yhdistettiin ArcGIS -ohjelmistolla. Aineistosta laskettiin Topo to grid interpolointimenetelmällä mallit tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvasta. Pohjavesipintamallit tehtiin vastaavalla tavalla hyödyntäen alueelle aiemmin ja syksyllä 2015 asennettujen pohjavesiputkien pohjavedenpinnan tasotietoja. Pohjavedenpinta noudattaa keskimäärin vuosikiertoa. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on lumen sulamisen aikaan keväällä, mutta se laskee kesällä suuren haihdunnan vuoksi. Syyssateiden aikana pinta jälleen nousee, kun taas talvella sateen tullessa lumena ja roudan estäessä veden imeytymisen pinta laskee alimmalle tasolleen (Salonen et al. 2002). Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on laskettu pohjavesi- ja kallionpintamallien erotuksena. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus saatiin tutkimusalueen maanpinnan korkeusmallin ja pohjavesipintamallin erotuksesta. Mallien interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteiltä on käytetty kallionpinnan osalta 150 metriä ja pohjavesipinnan osalta 300 metriä. Saadut pintamallit on visualisoitu ArcGIS-ohjelmistolla. Tutkimusalueen mallinnukset ovat liitteissä 3 7. Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus voitiin visualisoida ainoastaan niillä alueilla, joilta oli käytettävissä sekä kallionpinnan että pohjavedenpinnan mallit. Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai -painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita. Kallionpintamallin reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymistä. Pohjavesialuerajojen sisäpuolella mallin tarkkuus on kuitenkin melko hyvä.

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 5 TULOKSET 5.1 Kallioperä Kallioperän koostumus Tutkimusalueella kallioperän vallitsevat kivilajit ovat granodioriitti ja mikrokliinigraniitti. Ne ovat osa osa Etelä-Suomen graniittiseuruetta. Tutkimusalueen lähettyviltä ei löydy kalliopaljastumia. Hienoainessedimentit, moreeni ja jäätikköjokimuodostumat muodostavat m paksun maapeitteen kallioperän päälle. Kuva 3. Harvialan tutkimusalueen kallioperäkartta.

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kallioperän korkokuva Kallioperä on pääosin maakerrosten peittämä, ja kallionpinnan korkeustiedot perustuvat kairausten ja painovoimamittausten tulkinnoista saatuihin tietoihin. Vuonna 2015 tehtyjen painovoimamittausten tulosten mukaan kallionpinnan korkeustaso vaihtelee noin +56 metristä mpy. +86 metriin mpy. Tutkimusalueen syvimmät kallionpinnat (alle 60 m mpy.) ovat linjoilla 2 ja 3 pohjavesialueen itäosassa. Korkeimmillaan kallionpinnan taso on +86 m mpy. pohjavesialueen keskellä mäellä, jossa on vielä lähes 30 m:n maapeite kallion päällä. Kallionpinta on siinä pienellä alueella pohjavedenpinnan yläpuolella. Kuva 4. Painovoimamittausten perusteella tulkittu kallionpinnan korkeustaso (m mpy.) Harvialan pohjavesialueella. Kuva T. Valjus, GTK.

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi ja maaperä Pohjavedenpinnan korkeustasosta saatiin tietoa kahdesta vanhasta ja kahdesta uudesta havaintoputkesta, sekä pohjavesialueen ulkopuolelta kolmesta lähteestä. Tutkimusalueen havaintoputkista, sekä lähteistä saatujen tietojen perusteella laskettu pinnankorkeusmalli on esitetty liitteessä 4. Pohjaveden kyllästämän maapeitteen eli pohjavesivyöhykkeen paksuus, sekä pohjavedenpinnan yläpuolisten kallioalueiden sijainti on esitetty liitteessä 5. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen eli vajovesivyöhykkeen paksuus on esitetty liitteessä 6. Irtomaapeitteen kokonaispaksuus on esitetty liitteessä Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat ja pohjavesivyöhykkeen paksuus Harvialan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 0,63 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 0,25 km 2. Pohjavettä arvioidaan muodostuvan koko pohjavesialueella vuorokaudessa noin 115 m 3. Imeytymiskertoimeksi on arvioitu 0,3. Alueella on sijainnut vedenottamo, mutta se ei ole enää käytössä. Pohjavesialue on määrälliseltä ja laadulliselta tilaltaan luokiteltu hyväksi, mutta se on luokiteltu riskialueeksi alueella toimivan taimitarhan takia (Suomen ympäristökeskus 2016). Pohjavettä purkautuu alueen pohjoispäässä virtaavaan ojaan ja etelässä mahdollisesti Hiidenjokeen reilun puolen kilometrin päässä pohjavesialueelta (Suomen ympäristökeskus 2016). Liitteissä esitetyt alueen kolme lähdettä ovat eri valumaalueilta eivätkä liity Harvialan pohjvesialueeseen. Lähteitä ei käytetty pohjavedenpinnan mallintamisessa, mutta havaintoputken GTK10-15 pohjoispuolelle laitettiin mallinnusta varten yksi apupiste, jossa pohjaveden pinta on ojan pinnan korkeudella Harvialan pohjavedenpinnan taso on korkeimmillaan muodostuman kaakkoiskulmassa ja matalimmillaan lounaiskulmassa, koko alueella vaihtelevasti +82 ja +84 m mpy. välillä. Kaakkoiskulmasta pohjavesi virtaa länsi-lounaaseen ja luoteeseen kiertäen muodostuman keskellä olevan kalliokohouman. Putkista GTK 9-15 ja GTK analysoiduista pohjavesinäytteistä löytyneet torjunta-ainejäämät osoittavat, että etelä osan taimitarhan alueelta virtaa pohjavettä myös pohjoisen puolella olevaa ojaan. Pohjavedenpinta noudattaa keskimäärin vuosikiertoa. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on lumen sulamisen aikaan keväällä, mutta se laskee kesällä suuren haihdunnan vuoksi. Syyssateiden aikana pinta jälleen nousee, kun taas talvella sateen tullessa lumena ja roudan estäessä veden imeytymisen pinta laskee alimmalle tasolleen (Salonen et al. 2002). Pohjavesivyöhykkeen paksuus Harvialan pohjavesialueella vaihtelee nollasta 26 metriin. Tutkimusalueen keskellä olevalla mäellä kallionpinta on pohjavedenpinnan yläpuolella, ja putkien GTK 9-15 ja HP2/13 välissä taimitarhalla pohjavesivyöhykkeen paksuus on 26 metriä Irtomaakerros ja maalajimääritykset Pohjavesi on alle 1 m:n syvyydessä alueen pohjoisosassa havaintoputken GTK läheisyydessä. Muodostuman keskiosan mäessä pohjaveden yläpuolinen maakerros on vaihtelee 10 ja 30 m:n välillä ja liepeillä vain muutamia metrejä. Taimitarhan alueella pohjaveden yläpuolinen maakerros on kolmesta kymmeneen metriä paksu. Pohjaveden yläpuolinen maakerroksen paksuus on esitetty liitteessä 6. Kallion päällä olevan irtomaapeitteen kokonaispaksuus vaihtelee myös runsaasti koko alueella. Maakerros on paksuimmillaan, jopa yli 30 m, alueen kaakkoisosassa pohjavesiputkien GTK 9-15 ja

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 HP2/13 välisssä. Ohuimmillaan maakerros on vain muutamia metrejä alueen pohjoisosassa ja keskiosassa taimitarhan kohdalla. Keskimäärin irtomaakerroksen kokonaispaksuus on yli 20 metriä. Irtomaakerroksen kokonaispaksuus on esitetty liitteessä 7. Havaintoputkesta GTK 9-15 otettiin neljä maalajinäytettä ja havaintoputkesta GTK otettiin kaksi maalajinäytettä. Näytteiden maalaji arvioitiin silmämääräisesti maaperäkairausten yhteydessä. Näiden perusteella havaintoputken GTK 9-15 kohdalla ylimpänä on 7,2 m vaihtelevasti hienoa hiekkaa ja hiekkaa, joiden vedenjohtavuus on keskinkertaista. Tämän alla on 9,4 m:n kerros vaihtelevasti hiekkaista soraa ja soraa, joiden vedenjohtavuus on hyvä. Tämän alla on kolmen metrin moreenikerros kallion pinnan yläpuolella. Havaintoputken GTK kohdalla on päällimmäisenä 2 m kerros täyttömaata, jonka alla 8 m hienoa hiekkaa, joka vaihtui hiekaksi. Tämän kerroksen vedenjohtavuus on keskikertainen. Tämän alla on 6 m kerros vaihtelevan karkeata soraa, jonka vedenjohtavuus on hyvä. Soran alla, kallion pinnan päällä on vielä ohut moreenikerros. 6 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) pohjavesiyksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Janakkalassa Harvialan (ELY-tunnus B) toisen luokan pohjavesialueelle. Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, harjumuodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia, kairauksia ja maastokartoituksia. Harvialan pohjavesialue sijaitsee II Salpausselän reunamuodostuman luoteispuolella. Se on osa luodekaakko -suuntaista harjujaksoa. Muodostuma on pieni, kalliosydämen päälle kerrostunut deltamainen reunamuodostuma. Harjujakson ja reunamuodostuman liepeet ovat peittyneet hienoainessedimenteillä. Maaperän kerrospaksuus on suurimmillaan hieman yli 30 m pohjavesialueen kaakkoisosassa. Muodostuman pohjoispään alueelta on otettu maa-aineksia, mutta ottoalue on ehtinyt metsittyä. Harvialan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 0,63 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 0,25 km 2. Pohjavettä arvioidaan muodostuvan koko pohjavesialueella vuorokaudessa noin 115 m 3. Imeytymiskertoimeksi on arvioitu 0,3. Alueella on sijainnut vedenottamo, mutta se ei ole enää käytössä. Pohjavesialue on määrälliseltä ja laadulliselta tilaltaan luokiteltu hyväksi, mutta se on luokiteltu riskialueeksi (Suomen ympäristökeskus 2016). Pohjavettä purkautuu alueen pohjoispäässä virtaavaan ojaan ja etelässä mahdollisesti Hiidenjokeen reilun puolen kilometrin päässä pohjavesialueelta. Pohjavesivyöhykkeen paksuus Harvialan pohjavesialueella vaihtelee nollasta 26 metriin. Tutkimusalueen keskellä olevalla mäellä kallionpinta on pohjavedenpinnan yläpuolella, ja putkien GTK 9-15 ja HP2/13 välissä taimitarhalla pohjavesivyöhykkeen paksuus on 26 metriä. Kallion päällä olevan irtomaapeitteen kokonaispaksuus vaihtelee myös runsaasti koko alueella. Ohuimmillaan maakerros on viisi metriä alueen pohjoisosassa ja keskiosassa taimitarhan kohdalla ja paksuimmillaan se on muodostuman kaakkoisosassa. Keskimäärin irtomaakerroksen kokonaispaksuus on 16 metriä.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 Kairausten maalajinäytteiden perusteella muodostuman ylimmät maakerrokset ovat keskinkertaisesti vettä johtavia, ja alemmat kerrokset ovat hyvin vettä johtavia maa-aineksia. Espoossa Olli Sallasmaa Jussi Ahonen Tuire Valjus geologi geologi geofyysikko 7 KIRJALLISUUSLUETTELO Arjas, J Pohjaveden havaintoputket. Teoksessa: Pohjavesitutkimusopas, Suomen vesiyhdistys s. käytännön ohjeita. Haavisto-Hyvärinen, M., Sten, C.-G. & Herola, E Harvialan maaperäkartan selitys. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi. 9 s. Korhonen, K.-H., Gardemeister, R. & Tammirinne, M Geotekninen maalajiluokitus. VTT, Geotekniikan laboratorio. Tiedonanto 14. Pöyry Oy Janakkalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Raportti Salonen, V.-P., Eronen, M. & Saarnisto, M Käytännön maaperägeologia. Kirja-Aurora, Turun yliopisto. 237 s. Simonen, A Kallioperäkartan selitys 1 : , karttalehti 2131 Suomen ympäristökeskus OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Pohjavesialuetiedot. https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp

17 Mittauslinjat ja kairaukset Harviala, Janakkala Mitatut painovoimalinjat Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket pohjavesialue m Karttatuloste GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus GTK L1 L2 GTK L3 Harviala HP2/13 L4 L5 HP1/

18 Liite HP1/ !.! GTK karkea Hieta Hiekka Sora Hiekkamoreeni Kalliomaa Täytemaa Saraturve Rahkaturve Savi Hiesu 0!.! Koordinaattijärjestelmä: Euref-Fin TM35 Korkeusjärjestelmä: N2000 Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket 500 m pohjavesialue 250 Karttatuloste GTK; alueet SYKE; Pohjakartta PohjavesiMaanmittauslaitos ja hallinnon tietotekniikkakeskus Vesi HP2/13 hieno Hieta Maaperän korkokuvakartta Harviala, Janakkala GTK Harviala! ! Karttatuloste GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Koordinaattijärjestelmä: Euref-Fin TM

19 Kallionpinnan taso, m mpy. Harviala, Janakkala , Pohjavesiputket GTK 2015 pohjavesialue yli 83 painovoimatulkinnat GTK GTK m Karttatuloste GTK; Pohjavesialueet SYKE ; Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus; Koordinaattijärjestelmä: Euref-Fin TM35; Korkeusjärjestelmä: N

20 Pohjavedenpinnan taso, m mpy. Harviala, Janakkala Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket L Pohjaveden virtaussuunta lähde pohjavesialue alle 82,5 82,5-82,8 82,8-83,1 83,1-83,4 L L GTK GTK HP2/ HP1/ Karttatuloste GTK; Pohjavesialueet SYKE ; Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus; Koordinaattijärjestelmä: Euref-Fin TM35; Korkeusjärjestelmä: N m

21 Pohjavesivyöhykkeen paksuus metreinä Harviala, Janakkala L Lähde Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket pohjavesialue Karttatuloste GTK; Pohjavesialueet SYKE ; Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus; Koordinaattijärjestelmä: Euref-Fin TM35; Korkeusjärjestelmä: N2000 L L Kalllionpinta pohjaveden yläpuolella GTK GTK HP2/13 HP1/ m yli

22 Pohjaveden yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus metreinä Harviala, Janakkala Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket pohjavesialue alle Karttatuloste GTK; Pohjavesialueet SYKE ; Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus m GTK GTK HP2/13 HP1/

23 Irtomaapeitteen kokonaispaksuus metreinä Harviala, Janakkala L L Lähde Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket pohjavesialue L GTK GTK HP2/13 HP1/ Karttatuloste GTK; Pohjavesialueet SYKE ; Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus; Koordinaatijärjestelmä: Euref-Fin TM35; Korkeusjärjestelmä: N m

24

25

26

27

28

29 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2015 Projekti: Alue: Putki numero: 9-15 Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: GTK Harviala Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Asentaja: J.Torniainen Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Puhelin: Asennus päivä: X: Y: Z: maanpinta ETRS-TM35FIN N2000 Huom. TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: PEH60 Putken halkaisija, mm: Siivilän rako, mm: 0.30 Vandaaliputken materiaali: Rauta Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: Kokonaispituus: Wmax = Wmin = Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: 0.96 Maalajit Syvyys [m] Maalaji 0-7,2 Hk ,2-16,6 Sr 16,6-19,9 SrMr 19,9-22,9 KALLIO Putken kuva/sijainti Siivilän pituus: 10.0 Huomautukset Asennettu lukittava suojaputki Toimivuustesti 1min min min min Näyte 1, syvyys m Maalajit ovat aistinvaraisia Näyte 2, syvyys 2-3 m Näyte 3, syvyys 8-9 m Näyte 4, syvyys m Destia Oy Y-tunnus Osoite Puhelin Fax Turuntie Espoo

30 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2015 Projekti: Alue: GTK Harviala Putki numero: Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Asentaja: J.Torniainen Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Puhelin: Asennus päivä: X: Y: Z: maanpinta ETRS-TM35FIN N2000 Huom. TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: PEH60 Putken halkaisija, mm: Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Rauta Jatkoputken pituus: 6.80 Siivilän pituus: Kokonaispituus: Wmax = Wmin = Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: 1.10 Maalajit Syvyys [m] Maalaji 0-0,4 Hm 6.8 0,4-2,0 Mr 2,0-10,0 Hk Sr 16-16,4 Mr 16,4-19,4 KALLIO Putken kuva/sijainti Siivilän pituus: 11.0 Huomautukset Asennettu lukittava suojaputki Toimivuustesti 1min min min min Näyte 1,syvyys 2-3 m Maalajit ovat aistinvaraisia Näyte 2, syvyys m Destia Oy Y-tunnus Osoite Puhelin Fax Turuntie Espoo

31 Harvialan pohjavesialueen kairaustulosten maalajihavainnot m mpy GTK ,34 m mpy. Syvyys (m) Maalaji 0,0-7,2 Hk m mpy GTK ,98 m mpy. 7,2-16,6 Sr 85 0,0-0,4 Hm 0,4-2,0 Mr pohjavesi 82,78 m mpy pohjavesi 82,55 m mpy 2,0-10,0 Hk ,6-19,9 SrMr 75 10,0-16,0 Sr 19,9-22,9 Ka ,0-16,4 Mr Pintamaa 16,4-19,4 Ka Humus 65 KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Hienohiekka ja hiekka HYVÄ VEDENJOHTAVUUS Karkea hiekka ja sora HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Moreeni HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Kallio

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS FORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS FORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA ARKISTORAPORTTI 92/2013 POHJAVESIALUEIEN RAKENNE JA POHJAVESISELVITYS ORSSA, JOKIOINEN JA HUMPPILA TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA GEOLOGIAN

Lisätiedot

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA

POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA ARKISTORAPORTTI 133/2013 Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 16.10.2007 Porvoon vesi Uudenmaan ympäristökeskus POHJAVESIALUEIEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA

Lisätiedot

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE 526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja

Lisätiedot

Aurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys - hanke TUTKIMUSRAPORTTI

Aurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys - hanke TUTKIMUSRAPORTTI Aurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys hanke TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALAN AU RINKOVUOREN POHJAVESIALUEELLA Geologian tutkimuskeskus EteläSuomen

Lisätiedot

Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys

Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Maankäyttö ja ympäristö E/16/42/2007 29.6.2007 Espoo Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Pohjavesialueen rakenneselvitys Janakkala, Tanttala Geologian

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HÄMEENKANGAS- NIINISALON POHJAVESIALUEELLA KANKAANPÄÄSSÄ

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HÄMEENKANGAS- NIINISALON POHJAVESIALUEELLA KANKAANPÄÄSSÄ ARKISTORAPORTTI 107/2014 GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 12.5.2014 Kankaanpään kaupunki Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN

Lisätiedot

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Maankäyttö ja ympäristö Dnro K594/42/2004 31.12.2009 Kuopio Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Rudus Oy, Siilinjärven kunta Tutkimusraportti no 13/2009 Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys

Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski 07122016 Arkistoraportti 82/2016 Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUEELLA TUUSULASSA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUEELLA TUUSULASSA ARKISTORAPORTTI 61/2016 POHJAVESIALUEIEN RAKENNE- JA POHJAVESISELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUE, TUUSULA TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUEELLA TUUSULASSA

Lisätiedot

Rovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys Juho Kupila, Hannu Panttila, Ulpu Väisänen, Irmeli Huovinen, Peter Johansson, Tuire Valjus

Rovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys Juho Kupila, Hannu Panttila, Ulpu Väisänen, Irmeli Huovinen, Peter Johansson, Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 30.06.2015 R/350/42/2013 Rovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys Juho Kupila, Hannu Panttila, Ulpu Väisänen, Irmeli Huovinen, Peter Johansson,

Lisätiedot

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI

Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro

Lisätiedot

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS

SIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 30.11.2012 8/2014 Pohjois-von elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/liikenne- ja infrastruktuurit sekä ympäristö ja luonnonvarat Siilinjärven kunta Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET & KALLIO JA p ohja VESIPINNAN MALLINNUS Hakkila- Hiekkaharju- Koivukyla, Vantaa

PAINOVOIMAMITTAUKSET & KALLIO JA p ohja VESIPINNAN MALLINNUS Hakkila- Hiekkaharju- Koivukyla, Vantaa ARKISTORAPORTTI 37/214 GOLOGIAN TUTKIMUSKSKUS Betonimiehenkuja 4 tehi-suomen aluetoimisto 215 SPOO puh. 25 5 11 fax. 25 5 2197 V ANTAAN KA UPUNKI/ UUDNMAAN YM.P ARISTOKSKUS: PAINOVOIMAMITTAUKST & KALLIO

Lisätiedot

Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom

Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom telä-suomen yksikkö spoo 28.11.2011 Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom Hilkka Kallio & Ossi Ikävalko telä-suomen yksikkö spoo Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TOIMKSIANTO 1 2 JOHDANTO 1 3 TUTKIMUSMNTLMÄT

Lisätiedot

Pohjois-Savon PaMa -hanke

Pohjois-Savon PaMa -hanke GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 2.5.2015 Pohjois-Savon PaMa -hanke Pohjavedenpinnan alaisten maa-ainesten tutkimus kahdeksalla harjukohteella Pohjois-Savon alueella Arto Hyvönen Anu

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

LIITE 1 LIITE 2 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geotutkimus Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: Kivilammen k-paikka Havaintoputki 1 X: Y: Z: Kairakone:

Lisätiedot

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tilaaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 21.3.2014 Viite 1510011399 LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LAHELANPELTO

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA TILAUS No 15167 Tilaaja 10.8.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Mätäkiven pohjavesialueella, ( Geologinen rakenneselvitys Lahelan pohjavesialueella) Työkohde Työmaa Mätäkivi, Lahela Kunta

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ILOLA-KUKK OLANHARJUN ALUEELLA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ILOLA-KUKK OLANHARJUN ALUEELLA RAAKAVEDENSAANNIN TURVAAMINEN STRATEGISESTI MERKITTÄVILLÄ POHJAVESIALUEILLA (RASTAS) -HANKE TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ILOLA-KUKK OLANHARJUN ALUEELLA Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

VALTATIEN 6 KOHDALLA

VALTATIEN 6 KOHDALLA NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALASSA ANIANPELLON ALUEELLA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALASSA ANIANPELLON ALUEELLA GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 21.01.2010 Asikkalan kunta Hämeen ympäristökeskus POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALASSA ANIANPELLON ALUEELLA Pohjavesialueen geologinen

Lisätiedot

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Laikon pohjavesialueella Rautjärvellä

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Laikon pohjavesialueella Rautjärvellä GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 2822017 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Laikon pohjavesialueella Rautjärvellä GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 2822017

Lisätiedot

Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen

Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen Yksikkö Espoo 31.12.2015 110/2015 Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen Samrit Luoma ja Birgitta Backman GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 31.12.2015 GEOLOGIAN

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Raportti 0521-P10495001 2.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Turpeensalmen osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Geologisen rakenteen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueilla

Geologisen rakenteen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueilla GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 31.03.2011 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Hattulan kunta, Puolustusvoimat, Hämeen ELY-keskus Geologisen rakenteen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Lisätutkimukset Lähteelän pohjavesialueella

Lisätutkimukset Lähteelän pohjavesialueella S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Lähteelän pohjavesialueella VARMA-VESI Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.11.2012 152-P19621 Tutkimusraportti 1 (2)

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P23708 Tutkimusraportti 1 (6) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

ALAVUDEN KAUPUNKI HIMANEN 3 MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKI- MUS

ALAVUDEN KAUPUNKI HIMANEN 3 MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKI- MUS ALAVUDEN KAUPUNKI HIMANEN 3 MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKI- MUS MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKIMUS Tarkastus Päivämäärä 8.3.2011 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Pekka Grims Ville Yli-Teevahainen Timo Ojanperä Työnumero

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 2.7 Savonlinna Savonlinnan kaupungin alueelta valittiin kymmenen potentiaalista kohdetta, joista Tetrikankaan ja Ryöpänharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

Maaperän rakennettavuusselvitys Lahdesjärvi-Lakalaiva Jaana Jarva, Ossi Ikävalko, Mikael Eklund & Heikki Säävuori

Maaperän rakennettavuusselvitys Lahdesjärvi-Lakalaiva Jaana Jarva, Ossi Ikävalko, Mikael Eklund & Heikki Säävuori Etelä-Suomen Yksikkö 16.1.2007 Espoo Maaperän rakennettavuusselvitys Lahdesjärvi-Lakalaiva Jaana Jarva, Ossi Ikävalko, Mikael Eklund & Heikki Säävuori Lahdesjärvi-Lakalaiva Geologian tutkimuskeskus Betonimiehenkuja

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P21051 Tutkimusraportti 1 (15) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.1 Kangasniemi Kangasniemen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia viidessä kohteessa, joista Kylmäkorvessa ja Haarajoella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1 (2) Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Geotekniikka 9.3.2016 Hämeenkylän koulu Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1. Yleistä Vantaan geotekniikka

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 2.2 Juva Juvan kunnan alueelta tutkittiin seitsemän kohdetta, joissa oli yhdeksän osa-aluetta (taulukko 1 ja karttakuva 1). Kohteiden pinta-ala oli yhteensä

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus

Lisätiedot

Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011

Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011 1 Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan ELY-keskus 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Kartat... 5

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.

Lisätiedot

Hydrogeologinen tarkastelu. Koverhar, Hanko

Hydrogeologinen tarkastelu. Koverhar, Hanko Hydrogeologinen tarkastelu Koverhar, Hanko Maiju Juntunen 2.1.2017 Hydrogeologinen tarkastelu 2.1.2017 1 (14) Hydrogeologinen tarkastelu 2.1.2017 2 (14) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AIEMMAT SELVITYKSET JA

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

Etelä-Savon ELY keskus Pertunmaan kunta Kuortin pohjavesialueen rakennetutkimus

Etelä-Savon ELY keskus Pertunmaan kunta Kuortin pohjavesialueen rakennetutkimus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 16.3.2015 75/2014 Etelä-Savon ELY keskus Pertunmaan kunta Kuortin pohjavesialueen rakennetutkimus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015

Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015 RUDUS OY, POHJAVEDENPINNAN ALAPUOLELLE ULOTTUVAA MAA-AINEKSEN OTTAMISTA KOSKEVA HAKEMUS DNRO ESAVI/8241/2014, SONDBY, LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE

Lisätiedot

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä 6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

Itä-Vantaan linja-autovarikon pohjavesivaikutusten arviointi

Itä-Vantaan linja-autovarikon pohjavesivaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Vantaan kaupunki Itä-Vantaan linja-autovarikon pohjavesivaikutusten arviointi Rusokallio (Brunaberget), Hakkila 82116843 20.8.2007 RAMBOLL FINLAND

Lisätiedot