Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo Arkistoraportti 10/2016 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Janakkalan Vesi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS POHJAVESIYKSIKKÖ ESPOO

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Ahonen, Jussi; Sallasmaa, Olli; Valjus, Tuire; Kaipainen, Tiina; Majaniemi, Juha; Tranberg, Janne Raportin laji Yhteistyöhanke Toimeksiantaja Hämeen ELY-keskus, Janakkalan Vesi Raportin nimi Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksen pohjavesiyksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Harvialan pohjavesialueelle Janakkalassa. Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, harjumuodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia, kairauksia ja maastokartoituksia. Harvialan pohjavesialue sijaitsee II Salpausselän reunamuodostuman luoteispuolella. Muodostuma on pieni, kalliosydämen päälle kerrostunut deltamainen reunamuodostuma. Maaperän kerrospaksuus on suurimmillaan hieman yli 30 m pohjavesialueen kaakkoisosassa. Pohjavesivyöhykkeen paksuus Harvialan pohjavesialueella vaihtelee nollasta 26 metriin. Kallion päällä olevan irtomaapeitteen kokonaispaksuus on ohuimmillaan viisi metriä alueen pohjoisosassa ja keskiosassa taimitarhan kohdalla. Paksuimmillaan se on muodostuman kaakkoisosassa. Pohjavesialue on määrälliseltä ja laadulliselta tilaltaan luokiteltu hyväksi, mutta se on luokiteltu riskialueeksi, ja pohjavettä arvioidaan muodostuvan koko pohjavesialueella vain vähän. Pohjaveden pinnan havaintojen perusteella pohjavettä purkautuu alueen pohjoispäässä virtaavaan ojaan. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Harviala, Janakkala, pohjavesialue, rakenneselvitys Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Etelä-Suomi, Janakkala, Harviala Karttalehdet Muut tiedot Kordinaattijärjestelmä: ETRS 1989 GK24FIN, Korkeusjärjestelmä: N2000 Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus JULKINEN Yksikkö ja vastuualue pohjavesiyksikkö Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologian tutkimuskeskus PL 96 Betonimiehenkuja Espoo Pohjavesiyksikkö Työn tilaaja: Janakkalan Vesi Tekijöiden yhteystiedot: Olli Sallasmaa Geologian tutkimuskeskus PL Espoo Puh Tuire Valjus Geologian tutkimuskeskus PL Espoo Puh Jussi Ahonen Geologian tutkimuskeskus PL Espoo Puh Sähköposti:

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO Yleistä Aikaisemmat tutkimukset 2 2 MAASTOTUTKIMUKSET Maastokartoitus Havaintoputkiasennukset ja kairaukset Painovoimamittaukset Menetelmän perusteita Mittaukset ja tulosten tulkinta 4 3 ALUEEN GEOLOGISESTA RAKENTEESTA JA HISTORIASTA 4 4 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI 5 5 TULOKSET Kallioperä Kallioperän koostumus Kallioperän korkokuva Pohjavesi ja maaperä Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat ja pohjavesivyöhykkeen paksuus Irtomaakerros ja maalajimääritykset 8 6 YHTEENVETO 9 7 KIRJALLISUUSLUETTELO 10

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LIITTEET: Liite Mittauspisteet ja tutkimuslinjat Liite Maaperän korkokuvakartta Liite Kallionpinnan taso Liite Pohjavedenpinnan taso Liite Pohjavedenpinnan taso Liite Pohjaveden yläpuolisen vyöhykkeen paksuus Liite Irtomaa Liite Painovoimalinjojen leikkauskuvat Liite Pohjavesiputkien mittaus- ja asennuskortit Liite Kairausyhteenveto Kansikuva: Harvialan pohjavesialueella sijaitseva taimitarha kuvattuna pohjoisesta. Kuva: T. Kaipainen, GTK.

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Geologian tutkimuskeskuksen pohjavesiyksikkö on tehnyt pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen Harvialan ( B) pohjavesialueella. Pohjavesialue sijaitsee Janakkalassa (kuva 1). Selvityksen ovat rahoittaneet Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Janakkalan kunta, Janakkalan vesi sekä Geologian Tutkimuskeskus. GTK:ssa tutkimuksen organisoinnista ja toteutuksesta ovat vastanneet geologit Jussi Ahonen ja Olli Sallasmaa. Pohjavesialueen rakenteen mallinnuksista, niiden tulkinnoista ja tutkimuksen raportoinnista ovat vastanneet geologit Olli Sallasmaa ja Tiina Kaipainen. Painovoimamittauksista sekä niiden tulkinnasta on vastannut geofyysikko Tuire Valjus. Maaperäkairauksien valvonnasta on vastannut tutkimusassistentti Janne Tranberg. Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, muodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin kairauksia, painovoimamittauksia, maastokartoituksia ja pohjaveden pintatietoja. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle sekä mm. vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten määrittelylle. Tiedot palvelevat myös maankäytön suunnittelua ja pohjavedensuojelua, sekä pohjavettä uhkaavissa onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden suorittamista ja ennakoimista. Rakennetutkimuksella tuotettua tietoa voidaan jatkossa hyödyntää myös pohjaveden virtausmallien laadinnassa. 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen tausta-aineistona on käytetty sekä seuraavia geologisia selvityksiä että pohjaveden hankintaan ja suojeluun liittyviä hydrogeologisia ja teknisiä erillisselvityksiä: Pöyry Oy Janakkalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Raportti Haavisto-Hyvärinen, M., Stén, C.-G. & Herola, E Harvialan maaperäkartan selitys. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi. 9 s. Simonen, A Kallioperäkartan selitys 1 : , karttalehti 2131 Suomen ympäristökeskus OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Pohjavesialuetiedot. https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp Kallioperäkarttojen (1: ), maaperäkarttojen (1: ja 1:20 000) ja maastokartan (1:20 000) lisäksi käytettävissä oli pohjavesipintahavaintoja alueella sijaitsevista pohjaveden tarkkailuputkista. 2 MAASTOTUTKIMUKSET 2.1 Maastokartoitus Tutkimusalueella tehdyllä maastokartoituksella muodostettiin yleiskäsitys tutkimusalueen geologisista ja hydrogeologisista olosuhteista. Maastokartoituksella tehtiin geomorfologiset pintahavainnot tutkimusalueen keskeisiltä osilta. 2.2 Havaintoputkiasennukset ja kairaukset Tutkimusalueella tehtiin 2 kpl maaperäkairauksia. Kairauspisteet suunniteltiin painovoimamittausten tukipisteverkkoa ja pohjavedenpinnan havaintoverkkoa silmällä pitäen. Asennuskohteet tarkastettiin maastossa ennen kairausten aloitusta.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 Maaperäkairausta ja kalliovarmistusta tehtiin yhteensä noin 42,3 metriä ja asennettiin kaksi pohjavesiputkea GTK 9 15 ja GTK Putket varustettiin suositusten mukaisesti (Arjas 2005) lukittavilla suojaputkilla (kuva 2). Halkaisijaltaan 52/60 mm:n kokoinen pohjavesiputki on materiaaliltaan korkeatiheyksistä polyeteeniä (PEH). Pohjavesiputkiin asennettiin siiviläputket pohjavesivyöhykkeeseen. Kairauksen yhteydessä havainnoitiin maaperän vallitseva kerrosjärjestys ja otettiin maanäytteitä. Havaintoputkikortit ja aistinvaraiset maaperänäytteiden maalajimääritykset ovat liitteenä 10 ja yhteenveto pohjavesiputkiasennusten maalajihavainnoista on liitteenä 11. Maalajimäärityksissä on käytetty GEOluokitusta (Korhonen et al. 1974). Kuva 2. Pohjavesiputkea GTK 9-15 asennetaan syyskuussa Painovoimamittaukset Menetelmän perusteita Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta. Koska maaperän tiheys on huomattavasti kallioperän tiheyttä pienempi (tiheysero noin kg/m3), voidaan painovoimamittauksia käyttää myös maapeitteen paksuuden arviointiin. Painovoimamenetelmällä ei voida erotella maaperän eri kerroksia tai pohjavedenpinnan tasoa. Muilla tutkimusmenetelmillä tuotettuja maaperä- ja pohjavesitietoja (esim. kairaus, seisminen luotaus ja maatutkaluotaus) voidaan kuitenkin hyödyntää painovoimamittausten tulkinnassa. Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimaprofiilit sijoitetaan maastoon siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat kallion paljastumilla tai pisteissä, joissa kallionpinnan tarkka korkeustaso tunnetaan. Lisäksi profiilit saattavat kulkea ristiin toistensa yli. Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, jota käytetään maapeitteen paksuustulkinnan perustasona. Kun maa- ja kallioperän välinen

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 tiheysero oletetaan vakioksi ja mittauspisteiden korkeusasema tunnetaan, voidaan painovoimaanomaliasta laskea maapeitteen paksuus. Maaperän todellista paksuutta on kuitenkin tarpeellista kontrolloida riittävän tiheästi esim. kairaamalla, koska sekä kallion tiheydestä riippuva alueellinen painovoimataso että irtomaapeitteen tiheys voivat vaihdella mittauslinjalla ja siten vaikuttaa tulkintatulokseen. Tulos kuvaa yleensä hyvin kallionpinnan tason vaihtelua, vaikka maapeitteen tulkitussa paksuudessa saattaa paikoitellen olla epätarkkuutta Mittaukset ja tulosten tulkinta Painovoimamittaukset suoritti GTK:n geofysiikan kenttäryhmä. Mitattujen painovoimaprofiilien sijainti on esitetty liitekartassa 1. Painovoimalinjojen päät ovat kallion paljastumilla tai kairauspisteissä, joista tunnetaan kallion pinnan taso. Painovoimalinjoja mitattiin 5 kpl, yhteensä n. 3 km. Linjat mitattiin 20 m pistevälein Worden gravimetrillä ja mittauspisteiden korkeuden määritykseen käytettiin letkuvaaitusta. Linjojen päissä maan pinnan tasot on määritetty VRS-GPS laitteistolla. Topografiaeroista johtuva painovoimatulosten vääristymä on korjattu käyttäen Geosoft Oasis ohjelmiston 3D-topografiakorjausta, johon poimitaan mittauslinjan ympäristön maanpinnan taso Maanmittauslaitoksen (MML) 10 x 10 m:n digitaalisesta korkeusmallista. Mittaustuloksista on laskettu Bouguer -anomaliat keskitiheydellä 2670 kg/m 3. Tulkinnassa on käytetty Interpex MAGIX-XL -tulkintaohjelmaa. Tulkintaohjelmalla etsitään annetun mallin parametreja muuttamalla mitattua painovoimakäyrää parhaiten vastaava laskennallinen käyrä. Paikallisesta painovoima-anomalian vaihtelusta tulkitaan maapeitteen paksuus. Painovoimamittausten linjakohtaiset tulkinnat on esitetty liitteissä 8. Malleissa on käytetty vaaka-akselin mittakaavana 1:4000 ja pystyakselilla 1:1000. Kuivalle maa-ainekselle on tulkinnassa käytetty tiheyttä 1600 kg/m 3 ja veden kyllästämälle maaainekselle 1900 kg/m 3. Vesipinta-arviona on käytetty pohjavesiputkista mitattuja arvoja. Vedenpinnan taso esitetään leikkauskuvissa maaperämallia jakavana vaakaviivana. Alueen keskellä olevan mäen (linja 1) kohdalla kallionpinta nousee pohjavesipinnan yläpuolelle. Muualla kallio pysyttelee pohjaveden pinnan alapuolelle. Maapeitteet ovat alueella melko ohuita, yleisesti m ja paksuimmillaan n. 30 m. 3 ALUEEN GEOLOGISESTA RAKENTEESTA JA HISTORIASTA Tämä selvitys perustuu alueella aiemmin tehtyihin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä geomorfologiseen karttatulkintaan, jota on täydennetty paikalla tehdyillä maastohavainnoilla ja kairaustiedoilla. Viimeisimmän jäätiköitymisvaiheen aikana mannerjäätikkö virtasi luoteesta kaakkoon. Jäätikkö kulutti kallioperää, irrotti ja kuljetti kiviainesta joka lopulta kerrostui moreeniksi. Sulavan mannerjäätikön reunan vetäytyessä jäätikön sisällä virtaavat jäätikköjoet kuljettivat irtonaista kiviainesta, joka kerrostui jään reunan edessä harjuiksi. Jään reunan ollessa pidempään samassa asemassa kiviaines kerrostui jään reunan eteen. Harvialan pohjavesialue sijaitsee II Salpausselän reunamuodostuman luoteispuolella. Se on osa luodekaakko -suuntaista harjujaksoa. Muodostuma on pieni kalliosydämen päälle kerrostunut deltamainen

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 reunamuodostuma. Harjujakson ja reunamuodostuman liepeet ovat peittyneet hienoainessedimenteillä. Hienoainessedimentit kerrostuivat veden peittäessä aluetta jäänreunan jo vetäydyttyä kauemmaksi luoteeseen. Maaperän kerrospaksuus on suurimmillaan hieman yli 30 m pohjavesialueen kaakkoisosassa. Muodostuman pohjoispään alueelta on otettu maa-aineksia, mutta ottoalue on ehtinyt kasvaa umpeen. Koillisen ja lounaan puolella kulkevilta isommilta harjujaksoilta on myös otettu maa-ainesta. Harvialan alueella toimii taimitarha. Kairausten maalajinäytteiden perusteella muodostuman ylimmät maakerrokset ovat keskinkertaisesti vettä johtavia, ja alemmat kerrokset ovat hyvin vettä johtavia maa-aineksia. 4 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Kairauksista, painovoimamittauksista ja paljastumahavainnoista saadut kallionpinnan tasotiedot yhdistettiin ArcGIS -ohjelmistolla. Aineistosta laskettiin Topo to grid interpolointimenetelmällä mallit tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvasta. Pohjavesipintamallit tehtiin vastaavalla tavalla hyödyntäen alueelle aiemmin ja syksyllä 2015 asennettujen pohjavesiputkien pohjavedenpinnan tasotietoja. Pohjavedenpinta noudattaa keskimäärin vuosikiertoa. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on lumen sulamisen aikaan keväällä, mutta se laskee kesällä suuren haihdunnan vuoksi. Syyssateiden aikana pinta jälleen nousee, kun taas talvella sateen tullessa lumena ja roudan estäessä veden imeytymisen pinta laskee alimmalle tasolleen (Salonen et al. 2002). Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on laskettu pohjavesi- ja kallionpintamallien erotuksena. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus saatiin tutkimusalueen maanpinnan korkeusmallin ja pohjavesipintamallin erotuksesta. Mallien interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteiltä on käytetty kallionpinnan osalta 150 metriä ja pohjavesipinnan osalta 300 metriä. Saadut pintamallit on visualisoitu ArcGIS-ohjelmistolla. Tutkimusalueen mallinnukset ovat liitteissä 3 7. Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus voitiin visualisoida ainoastaan niillä alueilla, joilta oli käytettävissä sekä kallionpinnan että pohjavedenpinnan mallit. Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai -painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita. Kallionpintamallin reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymistä. Pohjavesialuerajojen sisäpuolella mallin tarkkuus on kuitenkin melko hyvä.

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 5 TULOKSET 5.1 Kallioperä Kallioperän koostumus Tutkimusalueella kallioperän vallitsevat kivilajit ovat granodioriitti ja mikrokliinigraniitti. Ne ovat osa osa Etelä-Suomen graniittiseuruetta. Tutkimusalueen lähettyviltä ei löydy kalliopaljastumia. Hienoainessedimentit, moreeni ja jäätikköjokimuodostumat muodostavat m paksun maapeitteen kallioperän päälle. Kuva 3. Harvialan tutkimusalueen kallioperäkartta.

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kallioperän korkokuva Kallioperä on pääosin maakerrosten peittämä, ja kallionpinnan korkeustiedot perustuvat kairausten ja painovoimamittausten tulkinnoista saatuihin tietoihin. Vuonna 2015 tehtyjen painovoimamittausten tulosten mukaan kallionpinnan korkeustaso vaihtelee noin +56 metristä mpy. +86 metriin mpy. Tutkimusalueen syvimmät kallionpinnat (alle 60 m mpy.) ovat linjoilla 2 ja 3 pohjavesialueen itäosassa. Korkeimmillaan kallionpinnan taso on +86 m mpy. pohjavesialueen keskellä mäellä, jossa on vielä lähes 30 m:n maapeite kallion päällä. Kallionpinta on siinä pienellä alueella pohjavedenpinnan yläpuolella. Kuva 4. Painovoimamittausten perusteella tulkittu kallionpinnan korkeustaso (m mpy.) Harvialan pohjavesialueella. Kuva T. Valjus, GTK.

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi ja maaperä Pohjavedenpinnan korkeustasosta saatiin tietoa kahdesta vanhasta ja kahdesta uudesta havaintoputkesta, sekä pohjavesialueen ulkopuolelta kolmesta lähteestä. Tutkimusalueen havaintoputkista, sekä lähteistä saatujen tietojen perusteella laskettu pinnankorkeusmalli on esitetty liitteessä 4. Pohjaveden kyllästämän maapeitteen eli pohjavesivyöhykkeen paksuus, sekä pohjavedenpinnan yläpuolisten kallioalueiden sijainti on esitetty liitteessä 5. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen eli vajovesivyöhykkeen paksuus on esitetty liitteessä 6. Irtomaapeitteen kokonaispaksuus on esitetty liitteessä Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat ja pohjavesivyöhykkeen paksuus Harvialan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 0,63 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 0,25 km 2. Pohjavettä arvioidaan muodostuvan koko pohjavesialueella vuorokaudessa noin 115 m 3. Imeytymiskertoimeksi on arvioitu 0,3. Alueella on sijainnut vedenottamo, mutta se ei ole enää käytössä. Pohjavesialue on määrälliseltä ja laadulliselta tilaltaan luokiteltu hyväksi, mutta se on luokiteltu riskialueeksi alueella toimivan taimitarhan takia (Suomen ympäristökeskus 2016). Pohjavettä purkautuu alueen pohjoispäässä virtaavaan ojaan ja etelässä mahdollisesti Hiidenjokeen reilun puolen kilometrin päässä pohjavesialueelta (Suomen ympäristökeskus 2016). Liitteissä esitetyt alueen kolme lähdettä ovat eri valumaalueilta eivätkä liity Harvialan pohjvesialueeseen. Lähteitä ei käytetty pohjavedenpinnan mallintamisessa, mutta havaintoputken GTK10-15 pohjoispuolelle laitettiin mallinnusta varten yksi apupiste, jossa pohjaveden pinta on ojan pinnan korkeudella Harvialan pohjavedenpinnan taso on korkeimmillaan muodostuman kaakkoiskulmassa ja matalimmillaan lounaiskulmassa, koko alueella vaihtelevasti +82 ja +84 m mpy. välillä. Kaakkoiskulmasta pohjavesi virtaa länsi-lounaaseen ja luoteeseen kiertäen muodostuman keskellä olevan kalliokohouman. Putkista GTK 9-15 ja GTK analysoiduista pohjavesinäytteistä löytyneet torjunta-ainejäämät osoittavat, että etelä osan taimitarhan alueelta virtaa pohjavettä myös pohjoisen puolella olevaa ojaan. Pohjavedenpinta noudattaa keskimäärin vuosikiertoa. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on lumen sulamisen aikaan keväällä, mutta se laskee kesällä suuren haihdunnan vuoksi. Syyssateiden aikana pinta jälleen nousee, kun taas talvella sateen tullessa lumena ja roudan estäessä veden imeytymisen pinta laskee alimmalle tasolleen (Salonen et al. 2002). Pohjavesivyöhykkeen paksuus Harvialan pohjavesialueella vaihtelee nollasta 26 metriin. Tutkimusalueen keskellä olevalla mäellä kallionpinta on pohjavedenpinnan yläpuolella, ja putkien GTK 9-15 ja HP2/13 välissä taimitarhalla pohjavesivyöhykkeen paksuus on 26 metriä Irtomaakerros ja maalajimääritykset Pohjavesi on alle 1 m:n syvyydessä alueen pohjoisosassa havaintoputken GTK läheisyydessä. Muodostuman keskiosan mäessä pohjaveden yläpuolinen maakerros on vaihtelee 10 ja 30 m:n välillä ja liepeillä vain muutamia metrejä. Taimitarhan alueella pohjaveden yläpuolinen maakerros on kolmesta kymmeneen metriä paksu. Pohjaveden yläpuolinen maakerroksen paksuus on esitetty liitteessä 6. Kallion päällä olevan irtomaapeitteen kokonaispaksuus vaihtelee myös runsaasti koko alueella. Maakerros on paksuimmillaan, jopa yli 30 m, alueen kaakkoisosassa pohjavesiputkien GTK 9-15 ja

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 HP2/13 välisssä. Ohuimmillaan maakerros on vain muutamia metrejä alueen pohjoisosassa ja keskiosassa taimitarhan kohdalla. Keskimäärin irtomaakerroksen kokonaispaksuus on yli 20 metriä. Irtomaakerroksen kokonaispaksuus on esitetty liitteessä 7. Havaintoputkesta GTK 9-15 otettiin neljä maalajinäytettä ja havaintoputkesta GTK otettiin kaksi maalajinäytettä. Näytteiden maalaji arvioitiin silmämääräisesti maaperäkairausten yhteydessä. Näiden perusteella havaintoputken GTK 9-15 kohdalla ylimpänä on 7,2 m vaihtelevasti hienoa hiekkaa ja hiekkaa, joiden vedenjohtavuus on keskinkertaista. Tämän alla on 9,4 m:n kerros vaihtelevasti hiekkaista soraa ja soraa, joiden vedenjohtavuus on hyvä. Tämän alla on kolmen metrin moreenikerros kallion pinnan yläpuolella. Havaintoputken GTK kohdalla on päällimmäisenä 2 m kerros täyttömaata, jonka alla 8 m hienoa hiekkaa, joka vaihtui hiekaksi. Tämän kerroksen vedenjohtavuus on keskikertainen. Tämän alla on 6 m kerros vaihtelevan karkeata soraa, jonka vedenjohtavuus on hyvä. Soran alla, kallion pinnan päällä on vielä ohut moreenikerros. 6 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) pohjavesiyksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Janakkalassa Harvialan (ELY-tunnus B) toisen luokan pohjavesialueelle. Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, harjumuodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia, kairauksia ja maastokartoituksia. Harvialan pohjavesialue sijaitsee II Salpausselän reunamuodostuman luoteispuolella. Se on osa luodekaakko -suuntaista harjujaksoa. Muodostuma on pieni, kalliosydämen päälle kerrostunut deltamainen reunamuodostuma. Harjujakson ja reunamuodostuman liepeet ovat peittyneet hienoainessedimenteillä. Maaperän kerrospaksuus on suurimmillaan hieman yli 30 m pohjavesialueen kaakkoisosassa. Muodostuman pohjoispään alueelta on otettu maa-aineksia, mutta ottoalue on ehtinyt metsittyä. Harvialan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 0,63 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 0,25 km 2. Pohjavettä arvioidaan muodostuvan koko pohjavesialueella vuorokaudessa noin 115 m 3. Imeytymiskertoimeksi on arvioitu 0,3. Alueella on sijainnut vedenottamo, mutta se ei ole enää käytössä. Pohjavesialue on määrälliseltä ja laadulliselta tilaltaan luokiteltu hyväksi, mutta se on luokiteltu riskialueeksi (Suomen ympäristökeskus 2016). Pohjavettä purkautuu alueen pohjoispäässä virtaavaan ojaan ja etelässä mahdollisesti Hiidenjokeen reilun puolen kilometrin päässä pohjavesialueelta. Pohjavesivyöhykkeen paksuus Harvialan pohjavesialueella vaihtelee nollasta 26 metriin. Tutkimusalueen keskellä olevalla mäellä kallionpinta on pohjavedenpinnan yläpuolella, ja putkien GTK 9-15 ja HP2/13 välissä taimitarhalla pohjavesivyöhykkeen paksuus on 26 metriä. Kallion päällä olevan irtomaapeitteen kokonaispaksuus vaihtelee myös runsaasti koko alueella. Ohuimmillaan maakerros on viisi metriä alueen pohjoisosassa ja keskiosassa taimitarhan kohdalla ja paksuimmillaan se on muodostuman kaakkoisosassa. Keskimäärin irtomaakerroksen kokonaispaksuus on 16 metriä.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 Kairausten maalajinäytteiden perusteella muodostuman ylimmät maakerrokset ovat keskinkertaisesti vettä johtavia, ja alemmat kerrokset ovat hyvin vettä johtavia maa-aineksia. Espoossa Olli Sallasmaa Jussi Ahonen Tuire Valjus geologi geologi geofyysikko 7 KIRJALLISUUSLUETTELO Arjas, J Pohjaveden havaintoputket. Teoksessa: Pohjavesitutkimusopas, Suomen vesiyhdistys s. käytännön ohjeita. Haavisto-Hyvärinen, M., Sten, C.-G. & Herola, E Harvialan maaperäkartan selitys. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi. 9 s. Korhonen, K.-H., Gardemeister, R. & Tammirinne, M Geotekninen maalajiluokitus. VTT, Geotekniikan laboratorio. Tiedonanto 14. Pöyry Oy Janakkalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Raportti Salonen, V.-P., Eronen, M. & Saarnisto, M Käytännön maaperägeologia. Kirja-Aurora, Turun yliopisto. 237 s. Simonen, A Kallioperäkartan selitys 1 : , karttalehti 2131 Suomen ympäristökeskus OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Pohjavesialuetiedot. https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp

17 Mittauslinjat ja kairaukset Harviala, Janakkala Mitatut painovoimalinjat Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket pohjavesialue m Karttatuloste GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus GTK L1 L2 GTK L3 Harviala HP2/13 L4 L5 HP1/

18 Liite HP1/ !.! GTK karkea Hieta Hiekka Sora Hiekkamoreeni Kalliomaa Täytemaa Saraturve Rahkaturve Savi Hiesu 0!.! Koordinaattijärjestelmä: Euref-Fin TM35 Korkeusjärjestelmä: N2000 Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket 500 m pohjavesialue 250 Karttatuloste GTK; alueet SYKE; Pohjakartta PohjavesiMaanmittauslaitos ja hallinnon tietotekniikkakeskus Vesi HP2/13 hieno Hieta Maaperän korkokuvakartta Harviala, Janakkala GTK Harviala! ! Karttatuloste GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Koordinaattijärjestelmä: Euref-Fin TM

19 Kallionpinnan taso, m mpy. Harviala, Janakkala , Pohjavesiputket GTK 2015 pohjavesialue yli 83 painovoimatulkinnat GTK GTK m Karttatuloste GTK; Pohjavesialueet SYKE ; Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus; Koordinaattijärjestelmä: Euref-Fin TM35; Korkeusjärjestelmä: N

20 Pohjavedenpinnan taso, m mpy. Harviala, Janakkala Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket L Pohjaveden virtaussuunta lähde pohjavesialue alle 82,5 82,5-82,8 82,8-83,1 83,1-83,4 L L GTK GTK HP2/ HP1/ Karttatuloste GTK; Pohjavesialueet SYKE ; Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus; Koordinaattijärjestelmä: Euref-Fin TM35; Korkeusjärjestelmä: N m

21 Pohjavesivyöhykkeen paksuus metreinä Harviala, Janakkala L Lähde Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket pohjavesialue Karttatuloste GTK; Pohjavesialueet SYKE ; Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus; Koordinaattijärjestelmä: Euref-Fin TM35; Korkeusjärjestelmä: N2000 L L Kalllionpinta pohjaveden yläpuolella GTK GTK HP2/13 HP1/ m yli

22 Pohjaveden yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus metreinä Harviala, Janakkala Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket pohjavesialue alle Karttatuloste GTK; Pohjavesialueet SYKE ; Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus m GTK GTK HP2/13 HP1/

23 Irtomaapeitteen kokonaispaksuus metreinä Harviala, Janakkala L L Lähde Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket pohjavesialue L GTK GTK HP2/13 HP1/ Karttatuloste GTK; Pohjavesialueet SYKE ; Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus; Koordinaatijärjestelmä: Euref-Fin TM35; Korkeusjärjestelmä: N m

24

25

26

27

28

29 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2015 Projekti: Alue: Putki numero: 9-15 Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: GTK Harviala Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Asentaja: J.Torniainen Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Puhelin: Asennus päivä: X: Y: Z: maanpinta ETRS-TM35FIN N2000 Huom. TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: PEH60 Putken halkaisija, mm: Siivilän rako, mm: 0.30 Vandaaliputken materiaali: Rauta Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: Kokonaispituus: Wmax = Wmin = Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: 0.96 Maalajit Syvyys [m] Maalaji 0-7,2 Hk ,2-16,6 Sr 16,6-19,9 SrMr 19,9-22,9 KALLIO Putken kuva/sijainti Siivilän pituus: 10.0 Huomautukset Asennettu lukittava suojaputki Toimivuustesti 1min min min min Näyte 1, syvyys m Maalajit ovat aistinvaraisia Näyte 2, syvyys 2-3 m Näyte 3, syvyys 8-9 m Näyte 4, syvyys m Destia Oy Y-tunnus Osoite Puhelin Fax Turuntie Espoo

30 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2015 Projekti: Alue: GTK Harviala Putki numero: Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Asentaja: J.Torniainen Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Puhelin: Asennus päivä: X: Y: Z: maanpinta ETRS-TM35FIN N2000 Huom. TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: PEH60 Putken halkaisija, mm: Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Rauta Jatkoputken pituus: 6.80 Siivilän pituus: Kokonaispituus: Wmax = Wmin = Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: 1.10 Maalajit Syvyys [m] Maalaji 0-0,4 Hm 6.8 0,4-2,0 Mr 2,0-10,0 Hk Sr 16-16,4 Mr 16,4-19,4 KALLIO Putken kuva/sijainti Siivilän pituus: 11.0 Huomautukset Asennettu lukittava suojaputki Toimivuustesti 1min min min min Näyte 1,syvyys 2-3 m Maalajit ovat aistinvaraisia Näyte 2, syvyys m Destia Oy Y-tunnus Osoite Puhelin Fax Turuntie Espoo

31 Harvialan pohjavesialueen kairaustulosten maalajihavainnot m mpy GTK ,34 m mpy. Syvyys (m) Maalaji 0,0-7,2 Hk m mpy GTK ,98 m mpy. 7,2-16,6 Sr 85 0,0-0,4 Hm 0,4-2,0 Mr pohjavesi 82,78 m mpy pohjavesi 82,55 m mpy 2,0-10,0 Hk ,6-19,9 SrMr 75 10,0-16,0 Sr 19,9-22,9 Ka ,0-16,4 Mr Pintamaa 16,4-19,4 Ka Humus 65 KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Hienohiekka ja hiekka HYVÄ VEDENJOHTAVUUS Karkea hiekka ja sora HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Moreeni HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Kallio

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS FORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS FORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA ARKISTORAPORTTI 92/2013 POHJAVESIALUEIEN RAKENNE JA POHJAVESISELVITYS ORSSA, JOKIOINEN JA HUMPPILA TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA GEOLOGIAN

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA

POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA ARKISTORAPORTTI 133/2013 Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 16.10.2007 Porvoon vesi Uudenmaan ympäristökeskus POHJAVESIALUEIEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA

Lisätiedot

Aurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys - hanke TUTKIMUSRAPORTTI

Aurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys - hanke TUTKIMUSRAPORTTI Aurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys hanke TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALAN AU RINKOVUOREN POHJAVESIALUEELLA Geologian tutkimuskeskus EteläSuomen

Lisätiedot

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE 526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Maankäyttö ja ympäristö Dnro K594/42/2004 31.12.2009 Kuopio Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Rudus Oy, Siilinjärven kunta Tutkimusraportti no 13/2009 Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

Rovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys Juho Kupila, Hannu Panttila, Ulpu Väisänen, Irmeli Huovinen, Peter Johansson, Tuire Valjus

Rovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys Juho Kupila, Hannu Panttila, Ulpu Väisänen, Irmeli Huovinen, Peter Johansson, Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 30.06.2015 R/350/42/2013 Rovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys Juho Kupila, Hannu Panttila, Ulpu Väisänen, Irmeli Huovinen, Peter Johansson,

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS

SIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 30.11.2012 8/2014 Pohjois-von elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/liikenne- ja infrastruktuurit sekä ympäristö ja luonnonvarat Siilinjärven kunta Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET & KALLIO JA p ohja VESIPINNAN MALLINNUS Hakkila- Hiekkaharju- Koivukyla, Vantaa

PAINOVOIMAMITTAUKSET & KALLIO JA p ohja VESIPINNAN MALLINNUS Hakkila- Hiekkaharju- Koivukyla, Vantaa ARKISTORAPORTTI 37/214 GOLOGIAN TUTKIMUSKSKUS Betonimiehenkuja 4 tehi-suomen aluetoimisto 215 SPOO puh. 25 5 11 fax. 25 5 2197 V ANTAAN KA UPUNKI/ UUDNMAAN YM.P ARISTOKSKUS: PAINOVOIMAMITTAUKST & KALLIO

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Pohjois-Savon PaMa -hanke

Pohjois-Savon PaMa -hanke GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 2.5.2015 Pohjois-Savon PaMa -hanke Pohjavedenpinnan alaisten maa-ainesten tutkimus kahdeksalla harjukohteella Pohjois-Savon alueella Arto Hyvönen Anu

Lisätiedot

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tilaaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 21.3.2014 Viite 1510011399 LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LAHELANPELTO

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA TILAUS No 15167 Tilaaja 10.8.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Mätäkiven pohjavesialueella, ( Geologinen rakenneselvitys Lahelan pohjavesialueella) Työkohde Työmaa Mätäkivi, Lahela Kunta

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen

Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen Yksikkö Espoo 31.12.2015 110/2015 Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen Samrit Luoma ja Birgitta Backman GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 31.12.2015 GEOLOGIAN

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

VALTATIEN 6 KOHDALLA

VALTATIEN 6 KOHDALLA NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Raportti 0521-P10495001 2.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Turpeensalmen osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P23708 Tutkimusraportti 1 (6) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

Maaperän rakennettavuusselvitys Lahdesjärvi-Lakalaiva Jaana Jarva, Ossi Ikävalko, Mikael Eklund & Heikki Säävuori

Maaperän rakennettavuusselvitys Lahdesjärvi-Lakalaiva Jaana Jarva, Ossi Ikävalko, Mikael Eklund & Heikki Säävuori Etelä-Suomen Yksikkö 16.1.2007 Espoo Maaperän rakennettavuusselvitys Lahdesjärvi-Lakalaiva Jaana Jarva, Ossi Ikävalko, Mikael Eklund & Heikki Säävuori Lahdesjärvi-Lakalaiva Geologian tutkimuskeskus Betonimiehenkuja

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.1 Kangasniemi Kangasniemen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia viidessä kohteessa, joista Kylmäkorvessa ja Haarajoella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P21051 Tutkimusraportti 1 (15) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 2.7 Savonlinna Savonlinnan kaupungin alueelta valittiin kymmenen potentiaalista kohdetta, joista Tetrikankaan ja Ryöpänharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 2.2 Juva Juvan kunnan alueelta tutkittiin seitsemän kohdetta, joissa oli yhdeksän osa-aluetta (taulukko 1 ja karttakuva 1). Kohteiden pinta-ala oli yhteensä

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011

Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011 1 Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan ELY-keskus 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Kartat... 5

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015

Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015 RUDUS OY, POHJAVEDENPINNAN ALAPUOLELLE ULOTTUVAA MAA-AINEKSEN OTTAMISTA KOSKEVA HAKEMUS DNRO ESAVI/8241/2014, SONDBY, LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE

Lisätiedot

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010

Lisätiedot

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä 6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 1 Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Itä-Vantaan linja-autovarikon pohjavesivaikutusten arviointi

Itä-Vantaan linja-autovarikon pohjavesivaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Vantaan kaupunki Itä-Vantaan linja-autovarikon pohjavesivaikutusten arviointi Rusokallio (Brunaberget), Hakkila 82116843 20.8.2007 RAMBOLL FINLAND

Lisätiedot

28.1.2015 esittely / Tapio Väänänen (GTK)

28.1.2015 esittely / Tapio Väänänen (GTK) 28.1.2015 esittely / Tapio Väänänen (GTK) Projektin taustaa - Etelä-Savossa etenkin hyvälaatuisen harjusoran saatavuus heikentynyt - Ilmeni tarve projektille, jossa tutkitaan aiempaa POSKI selvitystä tarkemmin

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella. FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja

Lisätiedot

Maaperän rakennettavuusselvitys Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere Ossi Ikävalko ja Janne Huitti

Maaperän rakennettavuusselvitys Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere Ossi Ikävalko ja Janne Huitti Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen Yksikkö Espoo 18.09.2008 Maaperän rakennettavuusselvitys Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere Ossi Ikävalko ja Janne Huitti Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi Tampere

Lisätiedot

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 70/2014 Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien projekteina Laine, Eevaliisa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologisten 3D-mallien tallentaminen 15.11.2012

Lisätiedot

Mäkinen Joni FT, Luonnonmaantieteen yliopistonlehtori Maantieteen ja Geologian laitos, Turun yliopisto

Mäkinen Joni FT, Luonnonmaantieteen yliopistonlehtori Maantieteen ja Geologian laitos, Turun yliopisto Pohjavesialueiden Rakenneselvitykset Mäkinen Joni FT, Luonnonmaantieteen yliopistonlehtori Maantieteen ja Geologian laitos, Turun yliopisto Hydrogeologisen tutkimuksen vaiheet Kolme mallinnusvaihetta:

Lisätiedot

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Hannu Poutiainen Kustantaja: Muhoksen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 1 Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantajat: Pirkanmaan

Lisätiedot

GEOENERGIAKARTTA GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.1 15.8.2012

GEOENERGIAKARTTA GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.1 15.8.2012 1 (6) Prosessikuvaus Jussi Lehtinen Reijo Pitkäranta 1.1 2 (6) 1 Lähtökohdat 1.1 Kartan sisällön määrittely 1.2 Lähtötiedot Projektin aloituskokouksessa 16.4.2012 sovittiin kartan ulkoasusta ja luokittelusta

Lisätiedot

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/200/6 Espoo 3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Taija Huotari Raportin laji arkistoraportti Toimeksiantaja

Lisätiedot

Hulevedet ja Pohjavesi

Hulevedet ja Pohjavesi Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit

Lisätiedot

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha 2487000 2488000 2489000 7366000 7367000 7368000 7369000 7369000 7368000 7367000 7366000 7365000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 2.6 Sulkava Sulkavan kunnan alueelta valittiin kahdeksan potentiaalista kohdetta, joista Siikakosken, Iijärvenkankaan, Musta-Olhavinharjun ja Remesmäen alueilla

Lisätiedot

Etelä-Savon ympäristökeskus Dnro ESA-2004-V-105, ESA-2005-V-8-322, ESA-2006-V-26-322, ESA- 2006-V-49-322, 0500V0073-322 5.12.2006

Etelä-Savon ympäristökeskus Dnro ESA-2004-V-105, ESA-2005-V-8-322, ESA-2006-V-26-322, ESA- 2006-V-49-322, 0500V0073-322 5.12.2006 - Itä-Savon pohjavesitutkimukset 2006 Savonlinnan ja Kerimäen alueella Etelä-Savon ympäristökeskus Dnro ESA-2004-V-105, ESA-2005-V-8-322, ESA-2006-V-26-322, ESA- 2006-V-49-322, 0500V0073-322 5.12.2006

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3. Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja..0 Espoon kaupunki Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluok

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3332 11 VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3332 09 3332 12 3334 03 KIUKONMÄKI PÄLLIKÄS SYVÄRINPÄÄ Lapinlahti Varpaisjärvi 3332 08 3332 11 3334

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS Insinööritoimisto Geotesti Oy TYÖNRO 060292 RAKENNETTAVUUSSELVITYS AHLMANIN ALUE TAMPERE MPERE Insinööritoimisto Geotesti Oy DI Katri Saarelainen RAKENNETTAVUUSSELVITYS 05.12.2006 1(4) TYÖNRO 060292 Ahlmanin

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari Geologinen ja geotekninen selvitys Reijo Pitkäranta 28.4.2015 Kääntänyt suomeksi J. Loukonen (EFE Ab) 21.9.2015 28.4.2015 1 (8) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT... 2 3 TULOKSET... 2 3.1 Tielinjaukset

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 274 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 274 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 274 2.7 Puumala Puumalan kunnan alueella tehtiin tutkimuksia19 kohteella, joista kahdeksalla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva 1). Suurimmat

Lisätiedot

Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi

Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi Etelä-Suomen yksikkö 12/2011 30.3.2011 Espoo Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 30.3.2011 Tekijät

Lisätiedot

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005. Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005. Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005 Geologi palvelu K. Uusikartano geologi Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? *maaperäkartoitus

Lisätiedot

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014 1 Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Joensuu 1...

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA/ MAANKÄYTTÖ

LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA/ MAANKÄYTTÖ 0 LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA/ MAANKÄYTTÖ KYTÖLÄN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS 24.5.2011 1 TYÖ NRO: 408058 TILAAJA: LAHDEN KAUPUNKI KOHDE: KYTÖLÄN KAAVA-ALUE LAHTI TEHTÄVÄ: RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN ASEMANSEU- TU KAAVAVAIHEEN MAAPERÄ- TUTKIMUS JA ALUSTAVA RA- KENNETTAVUUSSELVITYS

HÄMEENLINNAN ASEMANSEU- TU KAAVAVAIHEEN MAAPERÄ- TUTKIMUS JA ALUSTAVA RA- KENNETTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja YIT Rakennus Oy Miikka Kilpinen Asiakirjatyyppi Alustava rakennettavuusselvitys Päivämäärä 12.3.2015 Viite 1510017708 HÄMEENLINNAN ASEMANSEU- TU KAAVAVAIHEEN MAAPERÄ- TUTKIMUS JA ALUSTAVA

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601 Vastaanottaja Janakkalan kunta Leena Turkka Junttilantie 1 14200 Turenki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.3.2010 Viite 82127816 JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PORVOON LÄNSIRANTA TONTIT 440-1, 440-2, 447-2, 448-1, 448-2 ja 448-3

PORVOON KAUPUNKI PORVOON LÄNSIRANTA TONTIT 440-1, 440-2, 447-2, 448-1, 448-2 ja 448-3 PORVOON KAUPUNKI PORVOON LÄNSIRANTA TONTIT 440-1, 440-2, 447-2, 448-1, 448-2 ja 448-3 TONTINLUOVUTUSKILPAILU RAKENNETTAVUUSSELVITYS Viite 82119395 Versio 2 Pvm Hyväksynyt M. Fors / Porvoon kaupunki Tarkistanut

Lisätiedot

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010.

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Konsernipalvelut yksikkö Kuopio 10.12.2010 Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Geobotnia

Lisätiedot