Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa
|
|
- Heli Jurkka
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo Arkistoraportti 10/2016 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Janakkalan Vesi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS POHJAVESIYKSIKKÖ ESPOO
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo
3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Ahonen, Jussi; Sallasmaa, Olli; Valjus, Tuire; Kaipainen, Tiina; Majaniemi, Juha; Tranberg, Janne Raportin laji Yhteistyöhanke Toimeksiantaja Hämeen ELY-keskus, Janakkalan Vesi Raportin nimi Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksen pohjavesiyksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Harvialan pohjavesialueelle Janakkalassa. Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, harjumuodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia, kairauksia ja maastokartoituksia. Harvialan pohjavesialue sijaitsee II Salpausselän reunamuodostuman luoteispuolella. Muodostuma on pieni, kalliosydämen päälle kerrostunut deltamainen reunamuodostuma. Maaperän kerrospaksuus on suurimmillaan hieman yli 30 m pohjavesialueen kaakkoisosassa. Pohjavesivyöhykkeen paksuus Harvialan pohjavesialueella vaihtelee nollasta 26 metriin. Kallion päällä olevan irtomaapeitteen kokonaispaksuus on ohuimmillaan viisi metriä alueen pohjoisosassa ja keskiosassa taimitarhan kohdalla. Paksuimmillaan se on muodostuman kaakkoisosassa. Pohjavesialue on määrälliseltä ja laadulliselta tilaltaan luokiteltu hyväksi, mutta se on luokiteltu riskialueeksi, ja pohjavettä arvioidaan muodostuvan koko pohjavesialueella vain vähän. Pohjaveden pinnan havaintojen perusteella pohjavettä purkautuu alueen pohjoispäässä virtaavaan ojaan. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Harviala, Janakkala, pohjavesialue, rakenneselvitys Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Etelä-Suomi, Janakkala, Harviala Karttalehdet Muut tiedot Kordinaattijärjestelmä: ETRS 1989 GK24FIN, Korkeusjärjestelmä: N2000 Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus JULKINEN Yksikkö ja vastuualue pohjavesiyksikkö Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys
4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologian tutkimuskeskus PL 96 Betonimiehenkuja Espoo Pohjavesiyksikkö Työn tilaaja: Janakkalan Vesi Tekijöiden yhteystiedot: Olli Sallasmaa Geologian tutkimuskeskus PL Espoo Puh Tuire Valjus Geologian tutkimuskeskus PL Espoo Puh Jussi Ahonen Geologian tutkimuskeskus PL Espoo Puh Sähköposti: etunimi.sukunimi@gtk.fi
5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO Yleistä Aikaisemmat tutkimukset 2 2 MAASTOTUTKIMUKSET Maastokartoitus Havaintoputkiasennukset ja kairaukset Painovoimamittaukset Menetelmän perusteita Mittaukset ja tulosten tulkinta 4 3 ALUEEN GEOLOGISESTA RAKENTEESTA JA HISTORIASTA 4 4 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI 5 5 TULOKSET Kallioperä Kallioperän koostumus Kallioperän korkokuva Pohjavesi ja maaperä Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat ja pohjavesivyöhykkeen paksuus Irtomaakerros ja maalajimääritykset 8 6 YHTEENVETO 9 7 KIRJALLISUUSLUETTELO 10
6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LIITTEET: Liite Mittauspisteet ja tutkimuslinjat Liite Maaperän korkokuvakartta Liite Kallionpinnan taso Liite Pohjavedenpinnan taso Liite Pohjavedenpinnan taso Liite Pohjaveden yläpuolisen vyöhykkeen paksuus Liite Irtomaa Liite Painovoimalinjojen leikkauskuvat Liite Pohjavesiputkien mittaus- ja asennuskortit Liite Kairausyhteenveto Kansikuva: Harvialan pohjavesialueella sijaitseva taimitarha kuvattuna pohjoisesta. Kuva: T. Kaipainen, GTK.
7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Geologian tutkimuskeskuksen pohjavesiyksikkö on tehnyt pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen Harvialan ( B) pohjavesialueella. Pohjavesialue sijaitsee Janakkalassa (kuva 1). Selvityksen ovat rahoittaneet Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Janakkalan kunta, Janakkalan vesi sekä Geologian Tutkimuskeskus. GTK:ssa tutkimuksen organisoinnista ja toteutuksesta ovat vastanneet geologit Jussi Ahonen ja Olli Sallasmaa. Pohjavesialueen rakenteen mallinnuksista, niiden tulkinnoista ja tutkimuksen raportoinnista ovat vastanneet geologit Olli Sallasmaa ja Tiina Kaipainen. Painovoimamittauksista sekä niiden tulkinnasta on vastannut geofyysikko Tuire Valjus. Maaperäkairauksien valvonnasta on vastannut tutkimusassistentti Janne Tranberg. Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti.
8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, muodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin kairauksia, painovoimamittauksia, maastokartoituksia ja pohjaveden pintatietoja. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle sekä mm. vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten määrittelylle. Tiedot palvelevat myös maankäytön suunnittelua ja pohjavedensuojelua, sekä pohjavettä uhkaavissa onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden suorittamista ja ennakoimista. Rakennetutkimuksella tuotettua tietoa voidaan jatkossa hyödyntää myös pohjaveden virtausmallien laadinnassa. 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen tausta-aineistona on käytetty sekä seuraavia geologisia selvityksiä että pohjaveden hankintaan ja suojeluun liittyviä hydrogeologisia ja teknisiä erillisselvityksiä: Pöyry Oy Janakkalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Raportti Haavisto-Hyvärinen, M., Stén, C.-G. & Herola, E Harvialan maaperäkartan selitys. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi. 9 s. Simonen, A Kallioperäkartan selitys 1 : , karttalehti 2131 Suomen ympäristökeskus OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Pohjavesialuetiedot. Kallioperäkarttojen (1: ), maaperäkarttojen (1: ja 1:20 000) ja maastokartan (1:20 000) lisäksi käytettävissä oli pohjavesipintahavaintoja alueella sijaitsevista pohjaveden tarkkailuputkista. 2 MAASTOTUTKIMUKSET 2.1 Maastokartoitus Tutkimusalueella tehdyllä maastokartoituksella muodostettiin yleiskäsitys tutkimusalueen geologisista ja hydrogeologisista olosuhteista. Maastokartoituksella tehtiin geomorfologiset pintahavainnot tutkimusalueen keskeisiltä osilta. 2.2 Havaintoputkiasennukset ja kairaukset Tutkimusalueella tehtiin 2 kpl maaperäkairauksia. Kairauspisteet suunniteltiin painovoimamittausten tukipisteverkkoa ja pohjavedenpinnan havaintoverkkoa silmällä pitäen. Asennuskohteet tarkastettiin maastossa ennen kairausten aloitusta.
9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 Maaperäkairausta ja kalliovarmistusta tehtiin yhteensä noin 42,3 metriä ja asennettiin kaksi pohjavesiputkea GTK 9 15 ja GTK Putket varustettiin suositusten mukaisesti (Arjas 2005) lukittavilla suojaputkilla (kuva 2). Halkaisijaltaan 52/60 mm:n kokoinen pohjavesiputki on materiaaliltaan korkeatiheyksistä polyeteeniä (PEH). Pohjavesiputkiin asennettiin siiviläputket pohjavesivyöhykkeeseen. Kairauksen yhteydessä havainnoitiin maaperän vallitseva kerrosjärjestys ja otettiin maanäytteitä. Havaintoputkikortit ja aistinvaraiset maaperänäytteiden maalajimääritykset ovat liitteenä 10 ja yhteenveto pohjavesiputkiasennusten maalajihavainnoista on liitteenä 11. Maalajimäärityksissä on käytetty GEOluokitusta (Korhonen et al. 1974). Kuva 2. Pohjavesiputkea GTK 9-15 asennetaan syyskuussa Painovoimamittaukset Menetelmän perusteita Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta. Koska maaperän tiheys on huomattavasti kallioperän tiheyttä pienempi (tiheysero noin kg/m3), voidaan painovoimamittauksia käyttää myös maapeitteen paksuuden arviointiin. Painovoimamenetelmällä ei voida erotella maaperän eri kerroksia tai pohjavedenpinnan tasoa. Muilla tutkimusmenetelmillä tuotettuja maaperä- ja pohjavesitietoja (esim. kairaus, seisminen luotaus ja maatutkaluotaus) voidaan kuitenkin hyödyntää painovoimamittausten tulkinnassa. Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimaprofiilit sijoitetaan maastoon siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat kallion paljastumilla tai pisteissä, joissa kallionpinnan tarkka korkeustaso tunnetaan. Lisäksi profiilit saattavat kulkea ristiin toistensa yli. Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, jota käytetään maapeitteen paksuustulkinnan perustasona. Kun maa- ja kallioperän välinen
10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 tiheysero oletetaan vakioksi ja mittauspisteiden korkeusasema tunnetaan, voidaan painovoimaanomaliasta laskea maapeitteen paksuus. Maaperän todellista paksuutta on kuitenkin tarpeellista kontrolloida riittävän tiheästi esim. kairaamalla, koska sekä kallion tiheydestä riippuva alueellinen painovoimataso että irtomaapeitteen tiheys voivat vaihdella mittauslinjalla ja siten vaikuttaa tulkintatulokseen. Tulos kuvaa yleensä hyvin kallionpinnan tason vaihtelua, vaikka maapeitteen tulkitussa paksuudessa saattaa paikoitellen olla epätarkkuutta Mittaukset ja tulosten tulkinta Painovoimamittaukset suoritti GTK:n geofysiikan kenttäryhmä. Mitattujen painovoimaprofiilien sijainti on esitetty liitekartassa 1. Painovoimalinjojen päät ovat kallion paljastumilla tai kairauspisteissä, joista tunnetaan kallion pinnan taso. Painovoimalinjoja mitattiin 5 kpl, yhteensä n. 3 km. Linjat mitattiin 20 m pistevälein Worden gravimetrillä ja mittauspisteiden korkeuden määritykseen käytettiin letkuvaaitusta. Linjojen päissä maan pinnan tasot on määritetty VRS-GPS laitteistolla. Topografiaeroista johtuva painovoimatulosten vääristymä on korjattu käyttäen Geosoft Oasis ohjelmiston 3D-topografiakorjausta, johon poimitaan mittauslinjan ympäristön maanpinnan taso Maanmittauslaitoksen (MML) 10 x 10 m:n digitaalisesta korkeusmallista. Mittaustuloksista on laskettu Bouguer -anomaliat keskitiheydellä 2670 kg/m 3. Tulkinnassa on käytetty Interpex MAGIX-XL -tulkintaohjelmaa. Tulkintaohjelmalla etsitään annetun mallin parametreja muuttamalla mitattua painovoimakäyrää parhaiten vastaava laskennallinen käyrä. Paikallisesta painovoima-anomalian vaihtelusta tulkitaan maapeitteen paksuus. Painovoimamittausten linjakohtaiset tulkinnat on esitetty liitteissä 8. Malleissa on käytetty vaaka-akselin mittakaavana 1:4000 ja pystyakselilla 1:1000. Kuivalle maa-ainekselle on tulkinnassa käytetty tiheyttä 1600 kg/m 3 ja veden kyllästämälle maaainekselle 1900 kg/m 3. Vesipinta-arviona on käytetty pohjavesiputkista mitattuja arvoja. Vedenpinnan taso esitetään leikkauskuvissa maaperämallia jakavana vaakaviivana. Alueen keskellä olevan mäen (linja 1) kohdalla kallionpinta nousee pohjavesipinnan yläpuolelle. Muualla kallio pysyttelee pohjaveden pinnan alapuolelle. Maapeitteet ovat alueella melko ohuita, yleisesti m ja paksuimmillaan n. 30 m. 3 ALUEEN GEOLOGISESTA RAKENTEESTA JA HISTORIASTA Tämä selvitys perustuu alueella aiemmin tehtyihin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä geomorfologiseen karttatulkintaan, jota on täydennetty paikalla tehdyillä maastohavainnoilla ja kairaustiedoilla. Viimeisimmän jäätiköitymisvaiheen aikana mannerjäätikkö virtasi luoteesta kaakkoon. Jäätikkö kulutti kallioperää, irrotti ja kuljetti kiviainesta joka lopulta kerrostui moreeniksi. Sulavan mannerjäätikön reunan vetäytyessä jäätikön sisällä virtaavat jäätikköjoet kuljettivat irtonaista kiviainesta, joka kerrostui jään reunan edessä harjuiksi. Jään reunan ollessa pidempään samassa asemassa kiviaines kerrostui jään reunan eteen. Harvialan pohjavesialue sijaitsee II Salpausselän reunamuodostuman luoteispuolella. Se on osa luodekaakko -suuntaista harjujaksoa. Muodostuma on pieni kalliosydämen päälle kerrostunut deltamainen
11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 reunamuodostuma. Harjujakson ja reunamuodostuman liepeet ovat peittyneet hienoainessedimenteillä. Hienoainessedimentit kerrostuivat veden peittäessä aluetta jäänreunan jo vetäydyttyä kauemmaksi luoteeseen. Maaperän kerrospaksuus on suurimmillaan hieman yli 30 m pohjavesialueen kaakkoisosassa. Muodostuman pohjoispään alueelta on otettu maa-aineksia, mutta ottoalue on ehtinyt kasvaa umpeen. Koillisen ja lounaan puolella kulkevilta isommilta harjujaksoilta on myös otettu maa-ainesta. Harvialan alueella toimii taimitarha. Kairausten maalajinäytteiden perusteella muodostuman ylimmät maakerrokset ovat keskinkertaisesti vettä johtavia, ja alemmat kerrokset ovat hyvin vettä johtavia maa-aineksia. 4 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Kairauksista, painovoimamittauksista ja paljastumahavainnoista saadut kallionpinnan tasotiedot yhdistettiin ArcGIS -ohjelmistolla. Aineistosta laskettiin Topo to grid interpolointimenetelmällä mallit tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvasta. Pohjavesipintamallit tehtiin vastaavalla tavalla hyödyntäen alueelle aiemmin ja syksyllä 2015 asennettujen pohjavesiputkien pohjavedenpinnan tasotietoja. Pohjavedenpinta noudattaa keskimäärin vuosikiertoa. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on lumen sulamisen aikaan keväällä, mutta se laskee kesällä suuren haihdunnan vuoksi. Syyssateiden aikana pinta jälleen nousee, kun taas talvella sateen tullessa lumena ja roudan estäessä veden imeytymisen pinta laskee alimmalle tasolleen (Salonen et al. 2002). Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on laskettu pohjavesi- ja kallionpintamallien erotuksena. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus saatiin tutkimusalueen maanpinnan korkeusmallin ja pohjavesipintamallin erotuksesta. Mallien interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteiltä on käytetty kallionpinnan osalta 150 metriä ja pohjavesipinnan osalta 300 metriä. Saadut pintamallit on visualisoitu ArcGIS-ohjelmistolla. Tutkimusalueen mallinnukset ovat liitteissä 3 7. Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus voitiin visualisoida ainoastaan niillä alueilla, joilta oli käytettävissä sekä kallionpinnan että pohjavedenpinnan mallit. Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai -painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita. Kallionpintamallin reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymistä. Pohjavesialuerajojen sisäpuolella mallin tarkkuus on kuitenkin melko hyvä.
12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 5 TULOKSET 5.1 Kallioperä Kallioperän koostumus Tutkimusalueella kallioperän vallitsevat kivilajit ovat granodioriitti ja mikrokliinigraniitti. Ne ovat osa osa Etelä-Suomen graniittiseuruetta. Tutkimusalueen lähettyviltä ei löydy kalliopaljastumia. Hienoainessedimentit, moreeni ja jäätikköjokimuodostumat muodostavat m paksun maapeitteen kallioperän päälle. Kuva 3. Harvialan tutkimusalueen kallioperäkartta.
13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kallioperän korkokuva Kallioperä on pääosin maakerrosten peittämä, ja kallionpinnan korkeustiedot perustuvat kairausten ja painovoimamittausten tulkinnoista saatuihin tietoihin. Vuonna 2015 tehtyjen painovoimamittausten tulosten mukaan kallionpinnan korkeustaso vaihtelee noin +56 metristä mpy. +86 metriin mpy. Tutkimusalueen syvimmät kallionpinnat (alle 60 m mpy.) ovat linjoilla 2 ja 3 pohjavesialueen itäosassa. Korkeimmillaan kallionpinnan taso on +86 m mpy. pohjavesialueen keskellä mäellä, jossa on vielä lähes 30 m:n maapeite kallion päällä. Kallionpinta on siinä pienellä alueella pohjavedenpinnan yläpuolella. Kuva 4. Painovoimamittausten perusteella tulkittu kallionpinnan korkeustaso (m mpy.) Harvialan pohjavesialueella. Kuva T. Valjus, GTK.
14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi ja maaperä Pohjavedenpinnan korkeustasosta saatiin tietoa kahdesta vanhasta ja kahdesta uudesta havaintoputkesta, sekä pohjavesialueen ulkopuolelta kolmesta lähteestä. Tutkimusalueen havaintoputkista, sekä lähteistä saatujen tietojen perusteella laskettu pinnankorkeusmalli on esitetty liitteessä 4. Pohjaveden kyllästämän maapeitteen eli pohjavesivyöhykkeen paksuus, sekä pohjavedenpinnan yläpuolisten kallioalueiden sijainti on esitetty liitteessä 5. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen eli vajovesivyöhykkeen paksuus on esitetty liitteessä 6. Irtomaapeitteen kokonaispaksuus on esitetty liitteessä Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat ja pohjavesivyöhykkeen paksuus Harvialan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 0,63 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 0,25 km 2. Pohjavettä arvioidaan muodostuvan koko pohjavesialueella vuorokaudessa noin 115 m 3. Imeytymiskertoimeksi on arvioitu 0,3. Alueella on sijainnut vedenottamo, mutta se ei ole enää käytössä. Pohjavesialue on määrälliseltä ja laadulliselta tilaltaan luokiteltu hyväksi, mutta se on luokiteltu riskialueeksi alueella toimivan taimitarhan takia (Suomen ympäristökeskus 2016). Pohjavettä purkautuu alueen pohjoispäässä virtaavaan ojaan ja etelässä mahdollisesti Hiidenjokeen reilun puolen kilometrin päässä pohjavesialueelta (Suomen ympäristökeskus 2016). Liitteissä esitetyt alueen kolme lähdettä ovat eri valumaalueilta eivätkä liity Harvialan pohjvesialueeseen. Lähteitä ei käytetty pohjavedenpinnan mallintamisessa, mutta havaintoputken GTK10-15 pohjoispuolelle laitettiin mallinnusta varten yksi apupiste, jossa pohjaveden pinta on ojan pinnan korkeudella Harvialan pohjavedenpinnan taso on korkeimmillaan muodostuman kaakkoiskulmassa ja matalimmillaan lounaiskulmassa, koko alueella vaihtelevasti +82 ja +84 m mpy. välillä. Kaakkoiskulmasta pohjavesi virtaa länsi-lounaaseen ja luoteeseen kiertäen muodostuman keskellä olevan kalliokohouman. Putkista GTK 9-15 ja GTK analysoiduista pohjavesinäytteistä löytyneet torjunta-ainejäämät osoittavat, että etelä osan taimitarhan alueelta virtaa pohjavettä myös pohjoisen puolella olevaa ojaan. Pohjavedenpinta noudattaa keskimäärin vuosikiertoa. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on lumen sulamisen aikaan keväällä, mutta se laskee kesällä suuren haihdunnan vuoksi. Syyssateiden aikana pinta jälleen nousee, kun taas talvella sateen tullessa lumena ja roudan estäessä veden imeytymisen pinta laskee alimmalle tasolleen (Salonen et al. 2002). Pohjavesivyöhykkeen paksuus Harvialan pohjavesialueella vaihtelee nollasta 26 metriin. Tutkimusalueen keskellä olevalla mäellä kallionpinta on pohjavedenpinnan yläpuolella, ja putkien GTK 9-15 ja HP2/13 välissä taimitarhalla pohjavesivyöhykkeen paksuus on 26 metriä Irtomaakerros ja maalajimääritykset Pohjavesi on alle 1 m:n syvyydessä alueen pohjoisosassa havaintoputken GTK läheisyydessä. Muodostuman keskiosan mäessä pohjaveden yläpuolinen maakerros on vaihtelee 10 ja 30 m:n välillä ja liepeillä vain muutamia metrejä. Taimitarhan alueella pohjaveden yläpuolinen maakerros on kolmesta kymmeneen metriä paksu. Pohjaveden yläpuolinen maakerroksen paksuus on esitetty liitteessä 6. Kallion päällä olevan irtomaapeitteen kokonaispaksuus vaihtelee myös runsaasti koko alueella. Maakerros on paksuimmillaan, jopa yli 30 m, alueen kaakkoisosassa pohjavesiputkien GTK 9-15 ja
15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 HP2/13 välisssä. Ohuimmillaan maakerros on vain muutamia metrejä alueen pohjoisosassa ja keskiosassa taimitarhan kohdalla. Keskimäärin irtomaakerroksen kokonaispaksuus on yli 20 metriä. Irtomaakerroksen kokonaispaksuus on esitetty liitteessä 7. Havaintoputkesta GTK 9-15 otettiin neljä maalajinäytettä ja havaintoputkesta GTK otettiin kaksi maalajinäytettä. Näytteiden maalaji arvioitiin silmämääräisesti maaperäkairausten yhteydessä. Näiden perusteella havaintoputken GTK 9-15 kohdalla ylimpänä on 7,2 m vaihtelevasti hienoa hiekkaa ja hiekkaa, joiden vedenjohtavuus on keskinkertaista. Tämän alla on 9,4 m:n kerros vaihtelevasti hiekkaista soraa ja soraa, joiden vedenjohtavuus on hyvä. Tämän alla on kolmen metrin moreenikerros kallion pinnan yläpuolella. Havaintoputken GTK kohdalla on päällimmäisenä 2 m kerros täyttömaata, jonka alla 8 m hienoa hiekkaa, joka vaihtui hiekaksi. Tämän kerroksen vedenjohtavuus on keskikertainen. Tämän alla on 6 m kerros vaihtelevan karkeata soraa, jonka vedenjohtavuus on hyvä. Soran alla, kallion pinnan päällä on vielä ohut moreenikerros. 6 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) pohjavesiyksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Janakkalassa Harvialan (ELY-tunnus B) toisen luokan pohjavesialueelle. Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, harjumuodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia, kairauksia ja maastokartoituksia. Harvialan pohjavesialue sijaitsee II Salpausselän reunamuodostuman luoteispuolella. Se on osa luodekaakko -suuntaista harjujaksoa. Muodostuma on pieni, kalliosydämen päälle kerrostunut deltamainen reunamuodostuma. Harjujakson ja reunamuodostuman liepeet ovat peittyneet hienoainessedimenteillä. Maaperän kerrospaksuus on suurimmillaan hieman yli 30 m pohjavesialueen kaakkoisosassa. Muodostuman pohjoispään alueelta on otettu maa-aineksia, mutta ottoalue on ehtinyt metsittyä. Harvialan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 0,63 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 0,25 km 2. Pohjavettä arvioidaan muodostuvan koko pohjavesialueella vuorokaudessa noin 115 m 3. Imeytymiskertoimeksi on arvioitu 0,3. Alueella on sijainnut vedenottamo, mutta se ei ole enää käytössä. Pohjavesialue on määrälliseltä ja laadulliselta tilaltaan luokiteltu hyväksi, mutta se on luokiteltu riskialueeksi (Suomen ympäristökeskus 2016). Pohjavettä purkautuu alueen pohjoispäässä virtaavaan ojaan ja etelässä mahdollisesti Hiidenjokeen reilun puolen kilometrin päässä pohjavesialueelta. Pohjavesivyöhykkeen paksuus Harvialan pohjavesialueella vaihtelee nollasta 26 metriin. Tutkimusalueen keskellä olevalla mäellä kallionpinta on pohjavedenpinnan yläpuolella, ja putkien GTK 9-15 ja HP2/13 välissä taimitarhalla pohjavesivyöhykkeen paksuus on 26 metriä. Kallion päällä olevan irtomaapeitteen kokonaispaksuus vaihtelee myös runsaasti koko alueella. Ohuimmillaan maakerros on viisi metriä alueen pohjoisosassa ja keskiosassa taimitarhan kohdalla ja paksuimmillaan se on muodostuman kaakkoisosassa. Keskimäärin irtomaakerroksen kokonaispaksuus on 16 metriä.
16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 Kairausten maalajinäytteiden perusteella muodostuman ylimmät maakerrokset ovat keskinkertaisesti vettä johtavia, ja alemmat kerrokset ovat hyvin vettä johtavia maa-aineksia. Espoossa Olli Sallasmaa Jussi Ahonen Tuire Valjus geologi geologi geofyysikko 7 KIRJALLISUUSLUETTELO Arjas, J Pohjaveden havaintoputket. Teoksessa: Pohjavesitutkimusopas, Suomen vesiyhdistys s. käytännön ohjeita. Haavisto-Hyvärinen, M., Sten, C.-G. & Herola, E Harvialan maaperäkartan selitys. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi. 9 s. Korhonen, K.-H., Gardemeister, R. & Tammirinne, M Geotekninen maalajiluokitus. VTT, Geotekniikan laboratorio. Tiedonanto 14. Pöyry Oy Janakkalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Raportti Salonen, V.-P., Eronen, M. & Saarnisto, M Käytännön maaperägeologia. Kirja-Aurora, Turun yliopisto. 237 s. Simonen, A Kallioperäkartan selitys 1 : , karttalehti 2131 Suomen ympäristökeskus OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Pohjavesialuetiedot.
17 Mittauslinjat ja kairaukset Harviala, Janakkala Mitatut painovoimalinjat Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket pohjavesialue m Karttatuloste GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus GTK L1 L2 GTK L3 Harviala HP2/13 L4 L5 HP1/
18 Liite HP1/ !.! GTK karkea Hieta Hiekka Sora Hiekkamoreeni Kalliomaa Täytemaa Saraturve Rahkaturve Savi Hiesu 0!.! Koordinaattijärjestelmä: Euref-Fin TM35 Korkeusjärjestelmä: N2000 Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket 500 m pohjavesialue 250 Karttatuloste GTK; alueet SYKE; Pohjakartta PohjavesiMaanmittauslaitos ja hallinnon tietotekniikkakeskus Vesi HP2/13 hieno Hieta Maaperän korkokuvakartta Harviala, Janakkala GTK Harviala! ! Karttatuloste GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Koordinaattijärjestelmä: Euref-Fin TM
19 Kallionpinnan taso, m mpy. Harviala, Janakkala , Pohjavesiputket GTK 2015 pohjavesialue yli 83 painovoimatulkinnat GTK GTK m Karttatuloste GTK; Pohjavesialueet SYKE ; Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus; Koordinaattijärjestelmä: Euref-Fin TM35; Korkeusjärjestelmä: N
20 Pohjavedenpinnan taso, m mpy. Harviala, Janakkala Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket L Pohjaveden virtaussuunta lähde pohjavesialue alle 82,5 82,5-82,8 82,8-83,1 83,1-83,4 L L GTK GTK HP2/ HP1/ Karttatuloste GTK; Pohjavesialueet SYKE ; Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus; Koordinaattijärjestelmä: Euref-Fin TM35; Korkeusjärjestelmä: N m
21 Pohjavesivyöhykkeen paksuus metreinä Harviala, Janakkala L Lähde Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket pohjavesialue Karttatuloste GTK; Pohjavesialueet SYKE ; Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus; Koordinaattijärjestelmä: Euref-Fin TM35; Korkeusjärjestelmä: N2000 L L Kalllionpinta pohjaveden yläpuolella GTK GTK HP2/13 HP1/ m yli
22 Pohjaveden yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus metreinä Harviala, Janakkala Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket pohjavesialue alle Karttatuloste GTK; Pohjavesialueet SYKE ; Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus m GTK GTK HP2/13 HP1/
23 Irtomaapeitteen kokonaispaksuus metreinä Harviala, Janakkala L L Lähde Pohjavesiputket GTK 2015 Vanhat pohjavesiputket pohjavesialue L GTK GTK HP2/13 HP1/ Karttatuloste GTK; Pohjavesialueet SYKE ; Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus; Koordinaatijärjestelmä: Euref-Fin TM35; Korkeusjärjestelmä: N m
24
25
26
27
28
29 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2015 Projekti: Alue: Putki numero: 9-15 Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: GTK Harviala Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Asentaja: J.Torniainen Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Puhelin: Asennus päivä: X: Y: Z: maanpinta ETRS-TM35FIN N2000 Huom. TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: PEH60 Putken halkaisija, mm: Siivilän rako, mm: 0.30 Vandaaliputken materiaali: Rauta Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: Kokonaispituus: Wmax = Wmin = Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: 0.96 Maalajit Syvyys [m] Maalaji 0-7,2 Hk ,2-16,6 Sr 16,6-19,9 SrMr 19,9-22,9 KALLIO Putken kuva/sijainti Siivilän pituus: 10.0 Huomautukset Asennettu lukittava suojaputki Toimivuustesti 1min min min min Näyte 1, syvyys m Maalajit ovat aistinvaraisia Näyte 2, syvyys 2-3 m Näyte 3, syvyys 8-9 m Näyte 4, syvyys m Destia Oy Y-tunnus Osoite Puhelin Fax Turuntie Espoo jarno.silho@destia.fi
30 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2015 Projekti: Alue: GTK Harviala Putki numero: Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Asentaja: J.Torniainen Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Puhelin: Asennus päivä: X: Y: Z: maanpinta ETRS-TM35FIN N2000 Huom. TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: PEH60 Putken halkaisija, mm: Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Rauta Jatkoputken pituus: 6.80 Siivilän pituus: Kokonaispituus: Wmax = Wmin = Putki maanpinnasta: Jatkoputken pituus: 1.10 Maalajit Syvyys [m] Maalaji 0-0,4 Hm 6.8 0,4-2,0 Mr 2,0-10,0 Hk Sr 16-16,4 Mr 16,4-19,4 KALLIO Putken kuva/sijainti Siivilän pituus: 11.0 Huomautukset Asennettu lukittava suojaputki Toimivuustesti 1min min min min Näyte 1,syvyys 2-3 m Maalajit ovat aistinvaraisia Näyte 2, syvyys m Destia Oy Y-tunnus Osoite Puhelin Fax Turuntie Espoo jarno.silho@destia.fi
31 Harvialan pohjavesialueen kairaustulosten maalajihavainnot m mpy GTK ,34 m mpy. Syvyys (m) Maalaji 0,0-7,2 Hk m mpy GTK ,98 m mpy. 7,2-16,6 Sr 85 0,0-0,4 Hm 0,4-2,0 Mr pohjavesi 82,78 m mpy pohjavesi 82,55 m mpy 2,0-10,0 Hk ,6-19,9 SrMr 75 10,0-16,0 Sr 19,9-22,9 Ka ,0-16,4 Mr Pintamaa 16,4-19,4 Ka Humus 65 KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Hienohiekka ja hiekka HYVÄ VEDENJOHTAVUUS Karkea hiekka ja sora HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Moreeni HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Kallio
Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 GEOLOGIAN
LisätiedotPAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT
1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta
LisätiedotAakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19.05.2017 Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19.05.2017
LisätiedotJanakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys
Maankäyttö ja ympäristö E/16/42/2007 1.11.2007 Espoo Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Lisätutkimukset Matinvuoren, Pukurinsuon ja Helvetinvuoren
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ LISÄTUTKIMUKSET PÄSSINLUKKOJEN ALUEELLA
Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.3.2006 Arkistoraportti 3/2017 Hausjärven kunta Hyvinkään Vesi Hämeen ympäristökeskus Riihimäen Vesihuoltolaitos POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS FORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA
ARKISTORAPORTTI 92/2013 POHJAVESIALUEIEN RAKENNE JA POHJAVESISELVITYS ORSSA, JOKIOINEN JA HUMPPILA TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA GEOLOGIAN
LisätiedotKonsernipalvelut/Tekniset palvelut
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella
LisätiedotPOHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA
ARKISTORAPORTTI 133/2013 Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 16.10.2007 Porvoon vesi Uudenmaan ympäristökeskus POHJAVESIALUEIEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA
LisätiedotMaa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE
526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja
LisätiedotAurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys - hanke TUTKIMUSRAPORTTI
Aurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys hanke TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALAN AU RINKOVUOREN POHJAVESIALUEELLA Geologian tutkimuskeskus EteläSuomen
LisätiedotJanakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys
Maankäyttö ja ympäristö E/16/42/2007 29.6.2007 Espoo Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Pohjavesialueen rakenneselvitys Janakkala, Tanttala Geologian
LisätiedotVANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS
Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija
LisätiedotKiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta
LisätiedotMAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1
LisätiedotHeralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI
Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HÄMEENKANGAS- NIINISALON POHJAVESIALUEELLA KANKAANPÄÄSSÄ
ARKISTORAPORTTI 107/2014 GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 12.5.2014 Kankaanpään kaupunki Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN
Lisätiedot(Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty)
Liite 1 HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty) Tutkimuspaikka Renkomäki 8.3.2011 Tilaaja Rudus Oy PEIP Projektinumero 82132620 Piste P1 Havaintoputki Kairaus x koord 6758843,9
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUHON RUSKEAMULLANHARJUN ALUEELLA
GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 25.6.2008 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Hämeen ympäristökeskus POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUHON RUSKEAMULLANHARJUN ALUEELLA Pohjavesialueen
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUEELLA TUUSULASSA
ARKISTORAPORTTI 61/2016 POHJAVESIALUEIEN RAKENNE- JA POHJAVESISELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUE, TUUSULA TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUEELLA TUUSULASSA
LisätiedotTeilinummen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 20.12.2018 Teilinummen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 20.12.2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva
LisätiedotNummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski 07122016 Arkistoraportti 82/2016 Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotMaa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä
Maankäyttö ja ympäristö Dnro K594/42/2004 31.12.2009 Kuopio Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Rudus Oy, Siilinjärven kunta Tutkimusraportti no 13/2009 Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotRovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys Juho Kupila, Hannu Panttila, Ulpu Väisänen, Irmeli Huovinen, Peter Johansson, Tuire Valjus
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 30.06.2015 R/350/42/2013 Rovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys Juho Kupila, Hannu Panttila, Ulpu Väisänen, Irmeli Huovinen, Peter Johansson,
LisätiedotKoivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL
LisätiedotHanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus
Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotNokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 08.06.2018 Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 08.06.2018 GEOLOGIAN
LisätiedotJuurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotPAINOVOIMAMITTAUKSET & KALLIO JA p ohja VESIPINNAN MALLINNUS Hakkila- Hiekkaharju- Koivukyla, Vantaa
ARKISTORAPORTTI 37/214 GOLOGIAN TUTKIMUSKSKUS Betonimiehenkuja 4 tehi-suomen aluetoimisto 215 SPOO puh. 25 5 11 fax. 25 5 2197 V ANTAAN KA UPUNKI/ UUDNMAAN YM.P ARISTOKSKUS: PAINOVOIMAMITTAUKST & KALLIO
LisätiedotKehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo GTK/882/03.01/2016. Kankaisten pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo 28.11.2017 GTK/882/03.01/2016 Kankaisten pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys/kankainen 28.11.2017
LisätiedotSIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS
Itä-Suomen yksikkö Kuopio 30.11.2012 8/2014 Pohjois-von elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/liikenne- ja infrastruktuurit sekä ympäristö ja luonnonvarat Siilinjärven kunta Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.
Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI
LisätiedotMaaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom
telä-suomen yksikkö spoo 28.11.2011 Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom Hilkka Kallio & Ossi Ikävalko telä-suomen yksikkö spoo Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TOIMKSIANTO 1 2 JOHDANTO 1 3 TUTKIMUSMNTLMÄT
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja
LisätiedotKARKKILAN HONGISTON POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS JA VAIKUTUS POHJAVESIOLOSUHTEISIIN
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ARKISTORAPORTTI 22/2014 Raportti 07.05.2002 UUDENMAAN YMPARISTOKESKUS: KARKKILAN HONGISTON POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotMITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2017
Putken numero: Kang1 (Kangasala) Asentaja: Simo Murto Puhelin: 029 503 6323 Asennuspäivä: 25.9.2017 25.9.17 ei vettä X: 6819556.804 Y: 341138.515 Z: 136.69 Putken yläpään : Siivilän alapään : Putken halkaisija,
LisätiedotLIITE 1 LIITE 2 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geotutkimus Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: Kivilammen k-paikka Havaintoputki 1 X: Y: Z: Kairakone:
LisätiedotGeologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna
Geologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna GTK /Jussi Ahonen, Birgitta Backman, Samrit Luoma, Tiina Kaipainen ja Arto Pullinen POVEYTKE-loppuseminaari,
LisätiedotPohjois-Savon PaMa -hanke
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 2.5.2015 Pohjois-Savon PaMa -hanke Pohjavedenpinnan alaisten maa-ainesten tutkimus kahdeksalla harjukohteella Pohjois-Savon alueella Arto Hyvönen Anu
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ILOLA-KUKK OLANHARJUN ALUEELLA
RAAKAVEDENSAANNIN TURVAAMINEN STRATEGISESTI MERKITTÄVILLÄ POHJAVESIALUEILLA (RASTAS) -HANKE TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ILOLA-KUKK OLANHARJUN ALUEELLA Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotLiite 9.1 Analyysitodistus, pohjavesiputki
Liite 9.1 Analyysitodistus, pohjavesiputki Eurofins Pvm: 22.8.2018 Projekti: 180326/10 Tutkimuksen nimi: Sitowise Oy, pohjavesi Asiakkaan viite: KAU42542 Näytteenottopvm: 9.8.2018 Näytteenottopiste: SW2
LisätiedotGeologisen rakenteen selvitys Hirvenojan vedenottamon ympäristössä
GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 31.8.2009 Espoo Riihimäen vesihuoltoliikelaitos Geologisen rakenteen selvitys Hirvenojan vedenottamon ympäristössä GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Ahonen,
LisätiedotHydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa
Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Birgitta Backman Jussi Ahonen Samrit Luoma GTK 11.10.2016 Visualisointi Visualisointi tarkoittaa
LisätiedotLAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Tilaaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 21.3.2014 Viite 1510011399 LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LAHELANPELTO
LisätiedotHydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa
Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Birgitta Backman Jussi Ahonen Samrit Luoma GTK 27.10.2016 Visualisointi Visualisointi tarkoittaa
LisätiedotHämeen alueen kallioperän topografiamalli
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo
LisätiedotEpilänharju-Villilä (B) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 15.12.2017 Epilänharju-Villilä (B) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 15.12.2017 GEOLOGIAN
LisätiedotSeismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.
4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset
LisätiedotNähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen
KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotNokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotKonsernipalvelut/Tekniset palvelut
TILAUS JA TILAUS No 15167 Tilaaja 10.8.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Mätäkiven pohjavesialueella, ( Geologinen rakenneselvitys Lahelan pohjavesialueella) Työkohde Työmaa Mätäkivi, Lahela Kunta
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotAntti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio
Pohjaveden kulkeutuminen Kaakkolammen kaatopaikalla Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää reitit,
LisätiedotPOHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS
Maankäyttö ja ympäristö Etelä-Suomen yksikkö 31.1.2008 Arkistoraportti 6/2017 Hausjärven kunta Hämeen ympäristökeskus Mäntsälän Vesi Pornaisten kunta Porvoon vesi Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu
LisätiedotPohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Laikon pohjavesialueella Rautjärvellä
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 2822017 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Laikon pohjavesialueella Rautjärvellä GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 2822017
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALASSA ANIANPELLON ALUEELLA
GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 21.01.2010 Asikkalan kunta Hämeen ympäristökeskus POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALASSA ANIANPELLON ALUEELLA Pohjavesialueen geologinen
LisätiedotPUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa
LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys
LisätiedotPieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus
Hakemus 29.11.2017 Sivu 1/3 Keski-Savon ympäristötoimi Ympäristösihteeri Hanna Kakriainen Pieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus Metsäpalstan maa-ainesalue sijaitsee Pieksämäen
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotVALTATIEN 6 KOHDALLA
NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE Projekti Klaukkalan rakennettavuusselvitykset Projektinumero 421991 Tilaaja Destia Oy Yhteyshenkilö Jenni Myllymäki Tielinja/Ohjelma Klaukkala Nysäkuja-Velhonkaari Näytteenotin Laboratoriopalvelut
LisätiedotJÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen
LisätiedotEpilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.09.2018 Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys 17.09.2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys
LisätiedotRakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen Yksikkö Espoo 31.12.2015 110/2015 Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen Samrit Luoma ja Birgitta Backman GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 31.12.2015 GEOLOGIAN
LisätiedotMaatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää
Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotSauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotPALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET TUTKIMUKSET
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 32/2014 Etela-Suomen aluetoimisto Betonimiehenkuja 4 02150 ESPOO puh. 90-46931 fax. 90-462 205 PALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/1831/2018 14.6.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotSampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotHautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana
Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät
LisätiedotKIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013
KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotGeologisen rakenteen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueilla
GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 31.03.2011 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Hattulan kunta, Puolustusvoimat, Hämeen ELY-keskus Geologisen rakenteen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
Lisätiedot3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m
2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi
LisätiedotEpilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.09.2018 Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys 17.09.2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys
LisätiedotTURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Raportti 0521-P10495001 2.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Turpeensalmen osayleiskaava-alueen
LisätiedotNousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4159/2016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotSuomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa
LisätiedotKultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotLisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P23708 Tutkimusraportti 1 (6) J.Arjas Sisällysluettelo
LisätiedotPYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013
LisätiedotALAVUDEN KAUPUNKI HIMANEN 3 MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKI- MUS
ALAVUDEN KAUPUNKI HIMANEN 3 MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKI- MUS MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKIMUS Tarkastus Päivämäärä 8.3.2011 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Pekka Grims Ville Yli-Teevahainen Timo Ojanperä Työnumero
LisätiedotYHTEENVETORAPORTTI HERAJOEN VEDENOTTAMON VALUMA-ALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYK- SISTÄ
GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 22.1.2009 Riihimäen vesihuoltolaitos YHTEENVETORAPORTTI HERAJOEN VEENOTTAMON VALUMA-ALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYK- SISTÄ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotLisätutkimukset Lähteelän pohjavesialueella
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Lähteelän pohjavesialueella VARMA-VESI Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.11.2012 152-P19621 Tutkimusraportti 1 (2)
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotLINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
Lisätiedot