Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski Arkistoraportti 82/2016 Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Olli Sallasmaa, Tuire Valjus, Juha Majaniemi, Jussi Ahonen, Tiina Kaipainen GTK/515/0301/2016 Raportin laji Tilaustutkimus Toimeksiantaja Uudenmaan ELY-keskus, Järvenpään kaupunki, Tuusulan kunta, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Raportin nimi Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys Tiivistelmä GTK on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueille ( ja ) Tutkimuksessa selvitettiin kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia sekä harjumuodostuman syntyvaiheita Tutkimusmenetelminä käytettiin kairauksia, painovoimamittauksia, maatutkausta ja maastokartoituksia Kallionpinnan korkeus vaihtelee tutkimusalueen keskiosan +30 m:stä yli + 60 m:iin m mpy, mutta alueella ei ole ollenkaan kalliopaljastumia Pohjaveden kyllästämän vyöhykkeen paksuus on suurimmillaan yli 25 m Kaunisnummen vedenottamon pohjoispuolella Eteläosassa kallion pinta on pohjaveden yläpuolella rajaten Vähänummen omaksi pohjavesialueeksi Nummenkylästä pohjavesi virtaa luoteeseen Tujusen kaivon ja sairaalan kaivojen suuntaan Pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus vaihtelee lievealueiden alle 5 metristä pohjaveden muodostumisalueen m paksuuteen Irtomaakerros kallion yläpuolella on suurimmillaan yli 40 m Nummenkylä pohjavesialueen keskellä, kun taas etelässä irtomaakerroksen kokonaispaksuus on osin alle 5 m Asiasanat (kohde, menetelmät jne) Pohjavesialue, geologinen rakenneselvitys, painovoimamittaus, maatutka Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Uudenmaan lääni, Tuusula, Järvenpää, Nummenkylän pohjavesialue ( ) ja Kellokosken pohjavesialue ( ) Karttalehdet UTM L4144F, L4144E ja KKJ , , Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistoraportti Kokonaissivumäärä 14 s, 32 liites Yksikkö ja vastuualue GTK PVI Allekirjoitus/nimen selvennys Kieli suomi Arkistotunnus Hinta - Projektinumero Allekirjoitus/nimen selvennys 82 /2016 Julkisuus Julkinen Jussi Ahonen,yksikön päällikkö Olli Sallasmaa, projektipäällikkö

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 Johdanto 1 11 Yleistä 1 12 Aikaisemmat tutkimukset 2 2 Tutkimusalueen kuvaus 3 21 Harjumuodostumien syntymekanismeista 3 22 Pohjavesialueet 4 3 Tutkimusmenetelmät 5 31 Maastokartoitus 5 32 Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset 5 33 Painovoimamittaus 6 34 Maatutkaluotaus 6 35 Pohjaveden pinnankorkeuden seuranta 7 4 Tehdyt tutkimukset 8 41 Maastokartoitus 8 42 Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset 8 43 Painovoimamittaus 8 44 Maatutkaluotaus 9 45 Pohjaveden pinnankorkeuden mittaukset 9 5 Mallinnukset ja visualisointi 10 6 Tutkimustulokset Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva Maaperän koostumus Pohjaveden muodostuminen, varastoituminen ja virtaus 13 7 Johtopäätökset ja yhteenveto 14 8 Jatkotoimenpide-ehdotukset 14 9 Kirjallisuusluettelo 14

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski Liite 1 Mittauslinjat ja kairauspisteet 1: Liite 2 Maaperäkartta 1: Liite 3 Kallionpinnan taso 1: Liite 4 Pohjavedenpinnan taso 1: Liite 5 Pohjavesivyöhykkeen paksuus 1: Liite 6 Pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus 1: Liite 7 Maaperän kokonaispaksuus 1: Liite Painovoimamittausten tulkintaprofiilit Liite 9 Tulkittu kairaustieto Liite 10 Havaintoputkikortit Kannen kuva: Kellokosken pohjavesialue etelästä kuvattuna Kuva: Olli Sallasmaa, GTK

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski JOHDANTO 11 Yleistä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Pohjavesi yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen vedenhankintaa varten tärkeille Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueille ( ja ) Kellokosken pohjavesialue ja pääsosa Nummenkylän pohjavesialueesta sijaitsevat Tuusulan kunnan alueella Nummenkylän pohjavesialueen eteläisin osa sijaitsee Järvenpään kaupungin puolella (kuva 1) Projektin ovat rahoittaneet Uudenmaan ELY-keskus, Tuusulan kunta, Järvenpään kaupunki ja Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Kuva 1: Tutkimusalueen sijainti, Karttakuva O Sallasmaa, GTK

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski GTK:ssa tutkimuksen organisoinnista ja toteutuksesta ovat vastaneet geologit Jussi Ahonen, Olli Sallasmaa ja Tiina Kaipainen Pohjavesialueen rakenteen mallinnuksista, niiden tulkinnoista ja tutkimuksen raportoinnista on vastannut geologi Olli Sallasmaa Painovoimamittauksista sekä niiden tulkinnasta vastasi geofyysikko Tuire Valjus sekä maatutkauksista ja niiden tulkinnasta maanmittausinsinööri Juha Majaniemi Tässä raportissa selvitetään tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa, harjun syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua kairauksiin, painovoimamittauksiin ja pohjaveden pintatietoihin perustuen Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle, sekä mm vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten määrittelylle Tiedot palvelevat myös maankäytön suunnittelua ja pohjaveden suojelua sekä pohjavettä uhkaavissa onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden suorittamista ja ennakoimista Rakennetutkimuksella tuotettua tietoa voidaan jatkossa hyödyntää myös pohjaveden virtausmallien laadinnassa 12 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen tausta-aineistona on käytetty sekä seuraavia geologisia selvityksiä että pohjaveden hankintaan ja suojeluun liittyviä hydrogeologisia ja teknisiä erillisselvityksiä: Kielosto, S, Mäkilä, M & Grundström, A 1999 Jokelan 1: maaperäkartan selitys GTK 14 s Kukkonen, M, Mäkilä, M Herola, E & Grundström, A 1996 Kellokosken 1: maaperäkartan selitys GTK 16 s Kielosto, S, Lindroos, P, Mäkilä, M & Herola, E 1998 Tuusulan 1: maaperäkartan selitys GTK 15 s Kantelinen, T, 2001 Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden suojelusuunnitelma - Tuusula ja Järvenpää, Uudenmaan ympäristökeskuksen monisteita nro 101 Rantamäki, M, Jääskeläinen, R & Tammirinne, M 1990: Geotekniikka Otatieto 464 Espoo 293 s Kallioperäkarttojen (1: ), maaperäkarttojen (1: ja 1:20 000) ja maastokartan (1:20 000) lisäksi käytettävissä oli pohjavesipintahavaintoja tutkimusalueella sijaitsevista pohjaveden tarkkailuputkista (Suomen Ympäristökeskus 2016)

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski TUTKIMUSALUEEN KUVAUS 21 Harjumuodostumien syntymekanismeista Tämä selvitys perustuu alueella aiemmin tehtyihin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä geomorfologiseen karttatulkintaan, jota on täydennetty paikalla tehdyillä maastohavainnoilla, kairaustiedoilla ja maatutkauksella Tutkimusalue sijaitsee I Salpausselkä -muodostuman kaakkoispuolella Kun mannerjäätikkö vielä peitti aluetta, kerrostui sen alla virtaavan jään kuluttama ja kuljettama kiviaines moreenikerrokseksi Laaksoissa ja muissa painanteissa moreeni on peittynyt laajoilla aloilla sitä nuorempien, hienorakeisten ja eloperäisten maalajien alle Mannerjäätikön sulamisvaiheessa alueella virtasi jäätikköjokia, jotka lajittelivat moreeniainesta hiekaksi Mannerjäätikön alaiset uomastot voidaan nykyisin nähdä harjuina Kuva 2 Salpausselkämuodostumat ovat jäätikön reunan paikalla ollessa sen eteen kerrostunut sarja reunadeltoja Mannerjäätikön virtaussuunta on ollut luoteesta, suunnista (Kukkonen et al 1996) Kun alue vapautui mannerjäätiköstä noin vuotta sitten, se jäi syvän veden, Baltian jääjärven, peittämäksi Mannerjäätiköltä sulamisvesien kuljettama liete kerrostui syvässä vedessä moreenin päälle savi- ja hiesukerrostumiksi Viimeisessä vaiheessa syntyneitä ovat kaikkia edellisiä kerrostumia peittävät hiekkavaltaiset ranta- ja tuulikerrostumat sekä turpeet (Kukkonen et al 1996)

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski A B 1 Kallio 2 Moreeni 3 Soravaltainen ydinharju 4 Hiekkavaltaiset lieveosat 5 Jää + Kiviaines Kuva 2: Kaaviollinen piirros pitkittäisharjun synnystä mannerjäätikön edustalle syvään veteen A) Harjun karkea ydinosa syntyi tunneliin tai jäätikön reunan välittömään läheisyyteen Ydinharjussa saattaa esiintyä haarautumia, sivuttaissiirtymiä ja katkoksia esim sulamisvesien vuodenaikaisvaihtelun tai kerrostumisalustan topografiavaihtelun seurauksena B) Myöhemmin kerrostuminen jatkui railossa ja/tai kauempana jäätikön reunasta, jolloin syntyivät harjun hiekkavaltaiset lievealueet (Piirrokset: Harri Kutvonen/GTK) 22 Pohjavesialueet Nummenkylän pohjavesialue ( ) on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi Alueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä 2200 m 3 vuorokaudessa Nummenkylän alueella on kolme vedenottamoa: Kaunisnummen, Vähänummen, Tujusen ja sairaalan vedenottamot Kellokosken pohjavesialue ( ) on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi Alueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä 600 m 3 vuorokaudessa Kellokosken alueella on Korkeamäen vedenottamo

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski TUTKIMUSMENETELMÄT 31 Maastokartoitus Tutkimusalueella tehdyllä maastokartoituksella muodostettiin yleiskäsitys tutkimusalueen geologisista ja hydrogeologisista olosuhteista Maastokartoituksessa tehtiin geomorfologiset pintahavainnot tutkimusalueen keskeisiltä osilta Myös pohjavesialueella sijaitsevista mahdollisista kalliopaljastumista ja niiden laajuudesta tehtiin havaintoja Maastokartoituksen yhteydessä määritettiin myös geofysikaalisten mittauslinjojen ja kairauspisteiden sijainnit 32 Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset Porakonekairaus on erittäin käyttökelpoinen kairausmenetelmä, kun tutkimuskohteen maakerrospaksuudet ovat huomattavat ja maaperä on karkearakeista Porakonekairauksella saadaan luotettava tieto kallionpinnan asemasta Kairaus tehdään poraamalla samanaikaisesti tangolla ja suojaputkella kallionpintaan saakka Kallion tavoittamisen jälkeen kalliovarmistus (3 m) tehdään vielä tankoporauksella Porakonekairausten yhteydessä voidaan ottaa myös (häiriintyneitä) maanäytteitä tyhjentämällä kairauksissa käytettyä suojaputkea ilmahuuhtelulla Häiriintymättömiä näytteitä voidaan ottaa erityisillä putkiottimilla (Rantamäki et al 1990) Putket varustetaan suositusten mukaisesti (Arjas 2005) lukittavilla suojaputkilla (Kuva 3) Halkaisijaltaan 52/60 mm:n kokoinen pohjavesiputki on materiaaliltaan korkeatiheyksistä polyeteeniä (PEH) Pohjavesiputkiin asennetaan siiviläputket pohjavesivyöhykkeeseen Kuva 3: Asennettu havaintoputki Nummenkylässä Kuva O Sallasmaa, GTK

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski Painovoimamittaus Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta Koska maaperän tiheys on huomattavasti kallioperän tiheyttä pienempi (tiheysero noin kg/m 3 ), voidaan painovoimamittauksia käyttää myös maapeitteen paksuuden arviointiin Painovoimamenetelmällä ei voida erotella maaperän eri kerroksia tai pohjavedenpinnan tasoa Muilla tutkimusmenetelmillä tuotettuja maaperä- ja pohjavesitietoja (esim kairaus, seisminen luotaus ja maatutkaluotaus) voidaan kuitenkin hyödyntää painovoimamittausten tulkinnassa Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimaprofiilit sijoitetaan maastoon siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat kallion paljastumilla tai pisteissä, joissa kallionpinnan tarkka korkeustaso tunnetaan Lisäksi profiilit saattavat kulkea ristiin toistensa yli Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, jota käytetään maapeitteen paksuustulkinnan perustasona Kun maa- ja kallioperän välinen tiheysero oletetaan vakioksi ja mittauspisteiden korkeusasema tunnetaan, voidaan painovoima-anomaliasta laskea maapeitteen paksuus Maaperän todellista paksuutta on kuitenkin tarpeellista kontrolloida riittävän tiheästi esim kairaamalla, koska sekä kallion tiheydestä riippuva alueellinen painovoimataso että irtomaapeitteen tiheys voivat vaihdella mittauslinjalla ja siten vaikuttaa tulkintatulokseen Tulos kuvaa yleensä hyvin kallionpinnan tason vaihtelua, vaikka maapeitteen tulkitussa paksuudessa saattaa paikoitellen olla epätarkkuutta 34 Maatutkaluotaus Maatutkaluotaus on geofysikaalinen tutkimusmenetelmä, joka perustuu sähkömagneettisten pulssien lähettämiseen maaperään ja takaisin heijastuvien pulssien rekisteröintiin Maatutkaluotauksella saadaan jatkuvaa profiilitietoa maaperän rakenteesta Menetelmä on parhaimmillaan harjualueilla, joissa sillä saadaan tietoa jopa yli 30 metrin syvyydeltä kallionpinnan korkokuvasta, pohjavedenpinnan tasosta, irtainten maalajien laadusta ja maaperän kerrosten rakenteesta Näillä tiedoilla on merkittävä osuus alueilla, joilla on vähän maaperäleikkauksia Maatutkaluotausten tuloksia on tässä raportissa hyödynnetty soveltuvin osin sekä kallion- että pohjavedenpinnan syvyyden määrityksessä ja muodostumien sisäisen rakenteen tulkinnassa Maatutkalinjat on tallennettu GTK:n tietokantaan, mistä niitä on tarvittaessa saatavana sekä numeerisena että paperitulosteina

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski Tässä tutkimuksessa maatutkaluotaus suoritettiin auton perässä vedettävän antennin avulla (Kuva 4) Kuva 4: Maatutkausta Tuusulan Nummenkylässä Kuva O Sallasmaa, GTK 35 Pohjaveden pinnankorkeuden seuranta Pohjaveden pinnan korkeus mitattiin käyttäen hyväksi asennettujen pohjavesiputkien tunnettuja sijainteja ja korkeustasoja ja mittaamalla veden pinnan etäisyys putken päästä Mittaamisessa käytettiin ns dipperiä, joka ilmoittaa äänimerkillä, kun mittanauhan päässä oleva anturi koskettaa vettä Osa pintatiedoista saatiin SYKE:n Povet järjestelmästä

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski TEHDYT TUTKIMUKSET 41 Maastokartoitus Maastokartoitus suoritettiin osin pohjavesiputkien mittauksen, sekä maatutkauksen yhteydessä Maastokartoituksesta vastasivat Olli Sallasmaa ja Tiina Kaipainen kesäkuussa Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset Pohjavesiputkien asennus suoritettiin aliurakkana, jonka GTK kilpailutti julkisesti Kairaukset ja pohjavesiputkien asennuksen suoritti Ramboll Oy toukokuussa 2016 Kairauksia tehtiin 5 kpl, joista jokaiseen asennettiin pohjavesiputki Kairauksia tehtiin toukokuussa yhteensä 7945 m, ja lisäksi jokaisella kairauspisteellä jatkettiin vielä 3 m kairausta kallioon, jotta saatiin varmuus, ettei kairausta lopetettu lohkareeseen Pohjavesiputki GTK15-16 asennettiin vasta syksyllä 2016, jolloin asennuksen suoritti Mitta Oy Tämän kairausken syvyys oli 17,8 m jonka lisäksi tehtiin vielä 3 m kalliovarmistus Kairauksen yhteydessä havainnoitiin maaperän vallitseva kerrosjärjestys ja otettiin maanäytteitä Havaintoputkikortit ja aistinvaraiset maaperänäytteiden maalajimääritykset ovat liitteessä 10 Maalajimäärityksissä on käytetty GEOluokitusta (Korhonen et al 1974) 43 Painovoimamittaus Painovoimamittauksista sekä niiden tulkinnasta vastasi geofyysikko Tuire Valjus Mittaukset suoritti GTK:n geofysiikan kenttämittausryhmä toukokuussa 2016 Painovoimalinjoja mitattiin 18 kpl, yhteensä 16,1 km Mittaukset tehtiin noin 20 m pistevälein Mittauksissa käytettiin Scintrex Autograv-CG5 gravimetriä ja pisteiden korkeusaseman määrityksessä letkuvaaitusta ja osittain VRS-GPS laitetta Linjojen päissä maan pinnan tasot määritettiin VRS-GPS laitteistolla Topografiaeroista johtuva painovoimatulosten vääristymä korjattiin Geosoft Oasisohjelmiston 3D-topografiakorjauksella, johon poimittiin mittauslinjan ympäristön maanpinnan taso Maanmittauslaitoksen 10 x 10 m:n digitaalisesta korkeusmallista Mittaustuloksista laskettiin Bouguer -anomaliat keskitiheydellä 2670 kg/m 3 Tulkinnassa käytettiin Interpex MAGIX-XL -tulkintaohjelmaa Tulkintaohjelmalla etsitään annetun mallin parametreja muuttamalla mitattua painovoimakäyrää parhaiten vastaava laskennallinen käyrä Paikallisesta painovoimaanomalian vaihtelusta tulkitaan maapeitteen paksuus Painovoimalinjojen päät sijaitsevat kallioon asti kairatuissa pisteissä tai kalliopaljastumilla Liitteissä on esitetty painovoimamittausten tulkinnat pystyleikkauksina Malleissa käytetty vaaka-akselin mittakaava vaihtelee mittauslinjan pituudesta riippuen Pystyakselin mittakaava on kaikilla linjoilla 1:1000 Leikkauskuvien koordinaatisto on ETRS89/TM35Fin ja korkeusjärjestelmä on N2000

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski Kuivalle maa-ainekselle on tulkinnoissa käytetty tiheyttä 1600 kg/m 3 ja veden kyllästämälle maa-ainekselle 1900 kg/m 3 Vedenpinnan taso on saatu kairaustiedoista ja se esitetään leikkauskuvissa maaperämallia jakavana vaaka/vinoviivana Linjalla 10 on mittauksessa aukkoja linjalla olevien rakennusten kohdalla eikä näille kohdin ole myöskään tehty tulkintaa Maapeitteen paksuus vaihtelee tutkimusalueella n 10 metristä aina yli 40 metriin Kallionpinnan tason vaihtelut ovat pääosin loivia, joskin joitakin jyrkkiäkin muutoksia esiintyy Kallion pinta on syvimmillään alueen pohjoisella puoliskolla ja kohoaa loivasti etelään päin Pohjaveden kyllästämää maa-ainesta on melko paljon koko alueella 44 Maatutkaluotaus Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueilla suoritettiin maatutkaluotaukset maaliskuussa 2016 Juha Majaniemen toimesta Maatutkalinjoja ajettiin yhteensä 14 linjaa kokonaispituudeltaan 13,7 km Kuva 5 on esimerkki maatutkaprofiilikuvasta Kuva 5 Maatutkaprofiili linjalta f Pohjaveden pinnankorkeuden mittaukset Pohjaveden pinnankorkeudet mitattiin sekä GTK:n vuonna 2016 kairaamista putkista, että aiemmin asennetuista pohjavesiputkista Yhteensä vedenpinnan korkeus saatiin mitattua 20:stä putkesta Syksyllä 2016 asennettiin vielä havaintoputki GTK15-16, jonka jälkeen vesipinnat mitattiin siitä ja sen viereisistä putkista GTK 10-16, GTK14-16 ja HP0003

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Kairauksista, painovoimamittauksista ja paljastumahavainnoista saadut kallionpinnan tasotiedot yhdistettiin ArcGIS -ohjelmistolla Aineistosta laskettiin Topo to grid - interpolointimenetelmällä mallit tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvasta Pohjavesipintamallit tehtiin vastaavalla tavalla hyödyntäen alueelle aiemmin ja tämän tutkimuksen yhteydessä asennettujen pohjavesiputkien pohjavedenpinnan tasotietoja Saadut pintamallit on visualisoitu ArcGIS-ohjelmistolla Mallien interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteiltä on käytetty kallionpinnan osalta 150 metriä ja pohjavesipinnan osalta 300 metriä Tutkimusalueen mallinnukset ovat liitteissä 3 7 Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai -painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita Kallionpintamallin reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymistä Pohjavesialuerajojen sisäpuolella mallin tarkkuus on kuitenkin melko hyvä Kalliopinnan taso saatiin selville melko kattavasti kairaustietojen, maatutkaluotauksen ja painovoimamittauslinjaston ansiosta Tutkimusalueen keskeisimmissä osissa kallionpintatiedot perustuvat suurilta osin painovoimamittauksista saatujen tietojen tulkintaan ja osin myös kairaustietoihin Näillä alueilla laskentamallit ovat melko luotettavia Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on laskettu pohjavesi- ja kallionpintamallien erotuksena Tämän vuoksi visualisointi on voitu tehdä vain alueilta joilta oli käytettävissä sekä kallionpinnan että pohjavedenpinnan mallit Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus saatiin tutkimusalueen maanpinnan korkeusmallin ja pohjavesipintamallin erotuksesta

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski TUTKIMUSTULOKSET 61 Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva Tutkimusalueen kallioperä on GTK:n kallioperäkartan mukaan pääosin mikroliinigranittia (Kuva 6) Ainoastaan Nummenkylän pohjavesialueen etelä- ja luoteiskärjet ovat granodioriittia Tosin pohjavesialueilta ei itsessään ole varsinaisia kallioperähavaintoja, vain Nummenkylän pohjavesialueen eteläpäässä on pieniä kalliopaljastumia Kuva 6: Tutkimusalueen kallioperä Suomen kallioperä DigiKP Digitaalinen karttatietokanta [Elektroninen aineisto] Espoo Geologian tutkimuskeskus [viitattu ] Versio 20

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski Painovoimamittausten perusteella maapeitteen alla kallionpinnan korkeus vaihtelee tutkimusalueen keskiosan +30 m:stä yli + 60 m:iin merenpinnan yläpuolella Nummenkylän pohjavesialueen eteläpuolisko on selkeästi ylempänä kuin pohjoinen puoli Kallio näyttää olevan pohjaveden pinnan yläpuolella Nummenkylän pohjavesialueen eteläosan poikki Vähänummen vedenottamon vaikutusalue Nummenkylän pohjavesialueen eteläkärjessä on erillään muusta pohjavesialueesta Kellokosken pohjavesialueen ja Nummenkylän pohjavesialueen pohjoiskärjen välissä ei painovoimamittausten perusteella ole kalliokynnystä, joka estäisi pohjaveden virtausta Loppusyksyllä asennetun pohjavesiputken GTK15-16 kohdalla kallionpinnan syvyys on vain 17,8 m josta päällimmäisenä on 17,2 m savea tai silttiä, ja pohjalla on vain 0,6 m soraista hiekkaa Maalajit ovat kairausvalvojan arvioita kairauksen aikana tehtynä Kairauspisteiden GTK10-16 ja GTK14-16 kohdilla pinnalla on savea ja täyttömaata lähes 4 metriä Tämän alla kummassakin pisteessä on pitkälti toistakymmentä metriä hyvin vettä johtavia maakerroksia (Liite 9) Kallioperäkartan mukaan pohjavesialueen poikki ei kulje minkään suuntaisesti merkittävää kallioperän ruhjevyöhykettä Kuva 7: Kallionpinnan korkeustaso painovoimalinjoilla Kuva T Valjus, GTK

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski Maaperän koostumus Nummenkylän pohjavesialue on luode kaakko- suuntainen harjujakso, joka luoteispuolella on liepeiltään savikerrosten peitossa Kaakkoispuolella kalliopohja on korkeammalla ja harju on kerrostunut levemmäksi ja matalammaksi Kellokosken pohjavesialue ei ole varsinaisesti samaa harjua, vaan se on pikemminkin osa jään reunan suuntaisesti kerrostunutta reunaasemaa, joka siinä kohdassa yltää ympärille kerrostuneiden savien yläpuolelle Liitteen 9 mukaan kairauspisteellä GTK12-16 ohuehkon hiekkakerroksen alla on lähes yhtä paksu kerros moreenia, mikä osoittaa kairauksen olevan harjun liepeillä, kuten on myös kairauspiste GTK Kairauspisteiden GTK10-16, GTK14-16 ja GTK13-16 maalajihavainnot pinnan ohuehkojen hienompien kerrosten alta osoittavat selvää, hyvin vettä johtavaa harjun ydinosaa Pohjavesiputki GTK15-16 on savikolla Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden välissä Pohjaveden yläpuolella oleva irtomaakerros on yli 5 m pääosin harjun ytimen ja varsinaisen pohjaveden muodostumisalueella Kaunisnummen muodostumisalueella se on yli 10 m ja Nummenkylän VO:n ja Vähänummen VO:n alueella jopa yli 20 m 63 Pohjaveden muodostuminen, varastoituminen ja virtaus Pohjavesi on korkeimmillaan 58 m mpy Nummenkylän pohjavesialueen eteläosassa Vähänummen vedenottamon luoteispuolella Pohjaveden pinta viettää luoteeseen ja pohjavesiputkien GTK14-16 ja HP0003 kohdalla pinnan korkeus on 54 m mpy Tästä pohjoiskoilliseen kohti pohjavesiputkea GTK vedenpinta laskee yli 4 m likimain samalle tasolle Kellokosken pohjavesialueella olevan putken GTK vesipinnan kanssa Pohjavesiputken GTK kohdalla on paksun savikerroksen alla vain ohut kerros vettä paremmin johtavaa sedimenttiainesta (Liite 815 ja liite liite 9) Pohjaveden kyllästämän vyöhykkeen paksuus on suurimmillaan yli 25 m Kaunisnummen vedenottamon pohjoispuolella Nummenkylän pohjavesialueen kahden erillisen muodostumisalueen välissä Vähänummen vedenottamon alueella pohjavesivyöhyke on varsin rajatulla alueella yli kymmenen metrin paksuinen Vähänummen vedenottamo kerää vetensä Nummenkylän pohjavesialueen eteläkärjestä pieneltä alueelta ja on mahdollisesti kalliokynnyksen erottama pohjavesialueen pohjoispäästä Nummenkylästä pohjavesi virtaa luoteeseen Tujusen ja sairaalan kaivojen suuntaan Kairausten ja painovoimatutkimusten perusteella ei Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden välillä ole vettä hyvin johtavaa yhteyttä

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO Kairauksia tehtiin 5 kpl keväällä 2016 ja loppusyksystä 1 kpl Jokaiseen kairauspisteeseen asennettiin pohjavesiputki Painovoimalinjoja mitattiin 18 kpl, yhteensä 16,1 km Maatutkalinjoja ajettiin yhteensä 14 linjaa kokonaispituudeltaan 13,7 km Näistä saaduista kallionpinta pohjavesipintatiedoista laskettiin kallionpinta- ja pohjavesipintamallit pohjaveden virtaussuuntien ja kallionpinnan vaihteluiden tuntemiseksi Näiden tulosten perusteella Nummenkylän pohjavesialueen eteläosassa on erillinen pienempi pohjaveden muodostumisja varastoitumisalue Tällä alueella toimii Vähänummen vedenottamo Nummenkylän pohjoinen osassa pohjavedellä kyllästynyttä maakerros on huomattavasti paksumpi kuin eteläosassa, ja siinä pohjaveden virtaussuunta on kohti Tujusen ja sairaalan vedenottamoa Tutkimusten perusteella Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden välillä ei ole vettä hyvin johtavaa yhteyttä savikerrosten alla 8 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Luonteva jatkotutkimus olisi selvittää, onko Nummenkylän pohjavesialueelta savikkojen alainen yhteys pohjois-luoteeseen Santakosken pohjavesialueelle Lisäksi kevyellä kalustolla tehty tiheällä välillä tehty kairaus savipeitteen paksuuden selvittämiseksi toisi lisätietoa Nummenkylän ja Kellokosken väliseltä alueelta 9 KIRJALLISUUSLUETTELO Arjas, J 2005 Pohjaveden havaintoputket Teoksessa: Pohjavesitutkimusopas, käytännön ohjeita Suomen vesiyhdistys s Kielosto, S, Mäkilä, M & Grundström, A 1999 Jokelan 1: maaperäkartan selitys GTK 14 s Kukkonen, M, Mäkilä, M Herola, E & Grundström, A 1996 Kellokosken 1: maaperäkartan selitys GTK 16 s Kielosto, S, Lindroos, P, Mäkilä, M & Herola, E 1998 Tuusulan 1: maaperäkartan selitys GTK 15 s Kantelinen, T, 2001 Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden suojelusuunnitelma - Tuusula ja Järvenpää, Uudenmaan ympäristökeskuksen monisteita nro 101 Korhonen, K-H, Gardemeister, R & Tammirinne, M 1974 Geotekninen maalajiluokitus VTT, Geotekniikan laboratorio Tiedonanto 14 Rantamäki, M, Jääskeläinen, R & Tammirinne, M 1990: Geotekniikka Otatieto 464 Espoo 293 s

19 GTK L1 L6 L3 GTK15-16 osk i TUJUSEN KAIVO SAIRAALA K el lok L15 L2 GTK10-16 KORKEAMÄKI GTK12-16 Kairaukset 2016 Painovoimalinjat 2016 Vedenottamo Vettä läpäisevä rantaviiva L9 L m Karttatuloste & Maaperäkartta GTK Pohjavesialueet SYKE Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus GTK11-16 VÄHÄNUMMI GTK13-16 Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Pohjavesialueen osa-alueiden välinen raja Pohjavesialueen raja L18 KAUNISNUMMI 4 L L L5 L11 Mittauslinjat ja kairaukset Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueet Tuusula ja Järvenpää L7 L1 7 L L lä L L4 n ky e mm Nu Liite 1

20 Vedenottamo Kairaukset 2016 Havaintoputket GTK GTK Moreeni Sora Hiekka karkea Hieta Pohjavesialueen osa-alueiden välinen raja Pohjavesialueiden välinen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Vettä läpäisevä rantaviiva Vesi Täytemaa Rahkaturve Savi hieno Hieta Karttatuloste & Maaperäkartta GTK Pohjavesialueet SYKE Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus m GTK Kalliomaa Pohjavesialueen raja 500 GTK GTK GTK Maaperäkartta Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueet Tuusula ja Järvenpää Liite 2

21 GTK GTK GTK GTK Havaintoputket Vettä läpäisevä rantaviiva GTK alle 30 m Karttatuloste & Maaperäkartta GTK Pohjavesialueet SYKE Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus GTK Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Painovoimalinjat 2016 Kairaukset 2016 Pohjavesialueen osa-alueiden välinen raja Vedenottamo Pohjavesialueen raja Kallioalue Kallionpinnan taso m mpy N2000 Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueet Tuusula ja Järvenpää # yli 60 m m Liite 3

22 GTK Pohjavesialueen osa-alueiden välinen raja Pohjavesialueiden välinen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Kairaukset 2016 Havaintoputket virtauskynnys Pohjaveden pääasiallinen virtaussuunta Pohjavesialueen raja Vedenottamo GTK GTK GTK Pohjavedenpinnan korkeus m mpy N2000 Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueet Tuusula ja Järvenpää GTK GTK alle Karttatuloste & Maaperäkartta GTK Pohjavesialueet SYKE Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus yli m Liite 4

23 GTK Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueiden välinen raja Pohjavesialueiden välinen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Vedenottamo Kairaukset 2016 Havaintoputket virtauskynnys GTK GTK GTK Pohjavesivyöhykkeen paksuus metreinä Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueet Tuusula ja Järvenpää GTK GTK pohjavedenpinnan 0 Karttatuloste & Maaperäkartta GTK Pohjavesialueet SYKE Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus yli m Liite 5

24 GTK GTK GTK GTK Pohjavesialueen osa-alueiden välinen raja Pohjavesialueiden välinen raja Kairaukset 2016 Havaintoputket Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja Vedenottamo GTK alle 1 m 0 yli 20 m Karttatuloste & Maaperäkartta GTK Pohjavesialueet SYKE Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2016 GTK Pohjaveden yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus metreinä Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueet Tuusula ja Järvenpää m Liite 6

25 GTK Pohjavesialueen osa-alueiden välinen raja Pohjavesialueiden välinen raja Kairaukset 2016 Havaintoputket Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja Vedenottamo GTK GTK GTK Maaperän kokonaispaksuus metreinä Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueet Tuusula ja Järvenpää GTK yli 40 m Karttatuloste & Maaperäkartta GTK Pohjavesialueet SYKE Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 2016 alle 1 m GTK m Liite 7

26 Liite 81

27 Liite 82

28 Liite 83

29 Liite 84

30 Liite 85

31 Liite 86

32 Liite 87

33 Liite 88

34 Liite 89

35 Liite 810

36 Liite 811

37 Liite 812

38 Liite 813

39 Liite 814

40 Liite 815

41 Liite 817

42 Liite 818

43 Liite 819

44 YHTEENVETO KAIRAUSTEN MAALAJIHAVAINNOISTA LIITE 9 Maanpinta +71,06 Putki GTK10-16 Putki GTK15-16 Putki GTK14-16 Putki GTK12-16 Putki GTK13-16 Putki GTK11-16 Syvyys (m) Maalaji 0-0,2 Hm m mpy 0,2-1,6 Hk 70 m mpy 1,6-2,2 Sa 2,2-4,6 HkSr Maanpinta +66,63 Syvyys (m) Maalaji 0,0-0,4 Tv 4,6-6,2 KiHk 0,4-1,0 HHk 65 m 1,0-4,4 sasi 65 m 6,2-6,6 Lo Maanpinta +63,44 6,6-9,3 KiHk Syvyys (m) Maalaji Maanpinta +63,19 0,0-3,6 Täyttömaa Syvyys (m) Maalaji Sa, Hk, 0-0,2 Hm tiiliä 0,2-2,2 Hk 4,4-5,1 Hk 5,1-5,6 HkMr 9,3-15,5 KiSr Maanpinta +60,43 Maanpinta ,6-8,2 Hk 2,2-7,8 si 60 m Syvyys (m) Maalaji Syvyys (m) Maalaji 60 m 0,0-0,2 Humus 0,0-17,2 Sa/Si 3,6-4,5 Sr 0,2-3,8 sasi 4,5-6,8 kahk 8,2-14,0 HkMr 57,39 Vesipinta 57, Vesipinta 3,8-6,1 KiHk 6,8-9,2 HkSr m Vesipinta ,5-18,5 Kallio 55 m 7,8-10,0 HkMr 9,2-11,7 KiSr 54,36 Vesipinta 6,1-10,6 KiSr 53,83 Vesipinta ,0-13,0 Kallio 14,0-15,8 Hk 11,7-12,1 Lo 15,8-18,8 Kallio 12,1-15,5 KiSr 50 m ,88 Vesipinta Vesipinta ,6-16,6 Sr 48,63 Vesipinta ,5-18,5 Kallio 45 m MAAPERÄN VEDENJOHTAVUUS 16,6-21,6 KiSr HEIKKO: Savi ja siltti 17,2-17,8 hksr KESKINKERTAINEN: 17,8-20,8 Kallio Hienohiekka, hiekka HYVÄ: Karkea hiekka ja sora 40 m - 30 m HEIKKO-KESKINKERTAINEN: Moreeni HEIKKO: Kallio 21,6-24,6 Kallio

45 Liite 101 HAVAINTOPISTEKORTTI Tutkimuspaikka Kellokoski Tilaaja Geologian tutkimuskeskus Projektinumero Piste GTK Havaintoputki Kairaus x-koord ,0 -Huokosilma y-koord ,0 -Vesinäyte TM35FIN, N2000 Putken pää, PP +61,43 Maanpinta,MP +60,43 Kairaus Putki Vesipinta, W (162016) Siivilän yläpää +50,63 Siivilän alapää +37,63 Pohja/Kärki +37,63 Hm sasi KiHk KiSr Sr KiSr Kallio 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5-4,0-4,5-5,0-5,5-6,0-6,5-7,0-7,5-8,0-8,5-9,0-9,5-10,0-10,5-11,0-11,5-12,0-12,5-13,0-13,5-14,0-14,5-15,0-15,5-16,0-16,5-17,0-17,5-18,0-18,5-19,0-19,5-20,0-20,5-21,0-21,5-22,0-22,5-23,0-23,5-24,0-24,5-25,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5-4,0-4,5-5,0-5,5-6,0-6,5-7,0-7,5-8,0-8,5-9,0-9,5-10,0-10,5-11,0-11,5-12,0-12,5-13,0-13,5-14,0-14,5-15,0-15,5-16,0-16,5-17,0-17,5-18,0-18,5-19,0-19,5-20,0-20,5-21,0-21,5-22,0-22,5-23,0-23,5-24,0-24,5-25,0 MP W Putken laatu Halkaisija Siivilätyyppi Näytteenottotapa PEH 60 mm 0,3 mm Maanpinnalta pumppaus Uppopumpulla pumppaus Näytteenotto noutajalla Sisäletkulla pumppaus Veden esiintymismuoto Pohjavesi Pintavesi Orsivesi Vedenantoisuuspumppaus Syv mp:sta Kirkastum (m) Alkutilanne Lopputilanne (min) Muut havainnot 0,0-0,2 Hm 0,5-1,5 0,2-3,8 sasi 4,5-5,5 3,8-6,1 KiHk 6,5-7,5 6,1-10,6 KiSr 12,0-13,0 10,6-16,6 Sr 20,0-21,0 16,6-21,6 KiSr 21,6-24,6 Kallio Maalajit aistinvaraisia, Tuusulan Veden lukko Vesipinnat: , Vedenantoisuus (l/min)

46 Liite 102 HAVAINTOPISTEKORTTI Tutkimuspaikka Nummenkylä Tilaaja Geologian tutkimuskeskus Projektinumero Piste GTK Havaintoputki Kairaus x-koord Huokosilma y-koord Vesinäyte TM35FIN, N2000 Putken pää, PP +64,13 Maanpinta,MP +63,19 Kairaus Putki Vesipinta, W +57,39 (162016) Siivilän yläpää +54,93 Siivilän alapää +52,93 1,5 Pohja/Kärki +52,93 1,0 Putken laatu PEH 0,5 Halkaisija 60 mm MP Siivilätyyppi 0,3 mm 0,0 0,0 Hm Hk KaSi HkMr Kallio -0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5-4,0-4,5-5,0-5,5-6,0-6,5-7,0-7,5-8,0-8,5-9,0-9,5-10,0-10,5-11,0-11,5-12,0-12,5-13,0-13,5-14,0-14,5-15,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5-4,0-4,5-5,0-5,5-6,0-6,5-7,0-7,5-8,0-8,5-9,0-9,5-10,0-10,5-11,0-11,5-12,0-12,5-13,0-13,5-14,0-14,5-15,0 W Näytteenottotapa Maanpinnalta pumppaus Uppopumpulla pumppaus Näytteenotto noutajalla Sisäletkulla pumppaus Veden esiintymismuoto Pohjavesi Pintavesi Orsivesi Vedenantoisuuspumppaus Syv mp:sta Kirkastum (m) Alkutilanne Lopputilanne (min) Muut havainnot 0,0-0,2 Hm 0,5-1,5 0,2-2,2 Hk 8,0-9,0 2,2-7,8 Kasi 7,8-10,0 HkMr 10,0-13,0 Kallio Asennettu Tuusulan Veden lukko, Maalajit aistinvaraisia Vesipinnat: Vedenantoisuus (l/min)

47 Liite 103 HAVAINTOPISTEKORTTI Tutkimuspaikka Nummenkylä Tilaaja Geologian tutkimuskeskus Projektinumero Piste GTK Havaintoputki Kairaus x-koord ,0 -Huokosilma y-koord ,0 -Vesinäyte TM35FIN, N2000 Putken pää, PP +67,66 Maanpinta,MP +66,63 Kairaus Putki Vesipinta, W +54,36 (162016) Siivilän yläpää +56,66 Siivilän alapää +50,66 Pohja/Kärki +50,66 1,5 Putken laatu PEH 1,0 Halkaisija 60 mm 0,5 MP Siivilätyyppi 0,3 mm 0,0 0,0 Tv -0,5-0,5 Hhk sasi HkMr Hk Hk HkMr Hk KiHkMr Kallio -1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5-4,0-4,5-5,0-5,5-6,0-6,5-7,0-7,5-8,0-8,5-9,0-9,5-10,0-10,5-11,0-11,5-12,0-12,5-13,0-13,5-14,0-14,5-15,0-15,5-16,0-16,5-17,0-17,5-18,0-18,5-19,0-19,5-20,0-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5-4,0-4,5-5,0-5,5-6,0-6,5-7,0-7,5-8,0-8,5-9,0-9,5-10,0-10,5-11,0-11,5-12,0-12,5-13,0-13,5-14,0-14,5-15,0-15,5-16,0-16,5-17,0-17,5-18,0-18,5-19,0-19,5-20,0 W Näytteenottotapa Maanpinnalta pumppaus Uppopumpulla pumppaus Näytteenotto noutajalla Sisäletkulla pumppaus Veden esiintymismuoto Pohjavesi Pintavesi Orsivesi Vedenantoisuuspumppaus Syv mp:sta Kirkastum (m) Alkutilanne Lopputilanne (min) Muut havainnot 0,0-0,4 Tv 0,4-1,0 0,4-1,0 HHk 1,0-1,5 1,0-4,4 sasi 4,4-5,1 4,4-5,1 Hk 6,0-7,0 5,1-5,6 HkMr 8,5-9,5 5,6-8,2 Hk 14,0-15,0 8,2-9,8 KiHkMr 9,8-14,0 HkMr 14,0-15,8 Hk 15,8-18,8 Kallio Vedenantoisuus (l/min) Vesipinnat , Maalajit aistinvaraisia, Tuusulan Veden lukko

48 Liite 104 HAVAINTOPISTEKORTTI Tutkimuspaikka Kellokoski Tilaaja Geologian tutkimuskeskus Projektinumero Piste GTK Havaintoputki Kairaus x-koord Huokosilma y-koord Vesinäyte TM35FIN, N2000 Putken pää, PP +71,99 Maanpinta,MP +71,06 Kairaus Putki Vesipinta, W +57,20 (162016) Siivilän yläpää +58,49 Siivilän alapää +55,49 Pohja/Kärki +55,49 1,5 Putken laatu PEH 1,0 Halkaisija 60 mm 0,5 MP Siivilätyyppi 0,3 mm 0,0 0,0 Hm Hk Sa HkSr KiHk Lo KiHk KiSr Kallio -0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5-4,0-4,5-5,0-5,5-6,0-6,5-7,0-7,5-8,0-8,5-9,0-9,5-10,0-10,5-11,0-11,5-12,0-12,5-13,0-13,5-14,0-14,5-15,0-15,5-16,0-16,5-17,0-17,5-18,0-18,5-19,0-19,5-20,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5-4,0-4,5-5,0-5,5-6,0-6,5-7,0-7,5-8,0-8,5-9,0-9,5-10,0-10,5-11,0-11,5-12,0-12,5-13,0-13,5-14,0-14,5-15,0-15,5-16,0-16,5-17,0-17,5-18,0-18,5-19,0-19,5-20,0 W Näytteenottotapa Maanpinnalta pumppaus Uppopumpulla pumppaus Näytteenotto noutajalla Sisäletkulla pumppaus Veden esiintymismuoto Pohjavesi Pintavesi Orsivesi Vedenantoisuuspumppaus Syv mp:sta Kirkastum (m) Alkutilanne Lopputilanne (min) Muut havainnot 0,0-0,2 Hm 0,5-1,5 0,2-1,6 Hk 1,6-2,2 1,6-2,2 Sa 2,5-3,5 2,2-4,6 HkSr 10,0-11,0 4,6-6,2 KiHk 6,2-6,6 Lo 6,6-9,3 KiHk 9,3-15,5 KiSr 15,5-18,5 Kallio Vedenantoisuus (l/min) Vesipinnat , Maalajit aistinvaraisia, Tuusulan Veden lukko

49 Liite 105 HAVAINTOPISTEKORTTI Tutkimuspaikka Kellokoski Tilaaja Geologian tutkimuskeskus Projektinumero Piste GTK Havaintoputki Kairaus x-koord Huokosilma y-koord Vesinäyte TM35FIN, N2000 Putken pää, PP +64,39 Maanpinta,MP +63,44 Kairaus Putki Vesipinta, W +53,83 (162016) Siivilän yläpää +55,89 Siivilän alapää +47,89 Pohja/Kärki +47,89 1,5 Putken laatu PEH 1,0 Halkaisija 60 mm 0,5 MP Siivilätyyppi 0,3 mm Täyttömaa Sa,Hk,Tiiltä KaHk HkSr KiSr Lo Sr KiSr Kallio 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5-4,0-4,5-5,0-5,5-6,0-6,5-7,0-7,5-8,0-8,5-9,0-9,5-10,0-10,5-11,0-11,5-12,0-12,5-13,0-13,5-14,0-14,5-15,0-15,5-16,0-16,5-17,0-17,5-18,0-18,5-19,0-19,5-20,0 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5-4,0-4,5-5,0-5,5-6,0-6,5-7,0-7,5-8,0-8,5-9,0-9,5-10,0-10,5-11,0-11,5-12,0-12,5-13,0-13,5-14,0-14,5-15,0-15,5-16,0-16,5-17,0-17,5-18,0-18,5-19,0-19,5-20,0 W Näytteenottotapa Maanpinnalta pumppaus Uppopumpulla pumppaus Näytteenotto noutajalla Sisäletkulla pumppaus Veden esiintymismuoto Pohjavesi Pintavesi Orsivesi Vedenantoisuuspumppaus Syv mp:sta Kirkastum (m) Alkutilanne Lopputilanne (min) Muut havainnot 0,0-3,6 Täyttömaa: Sa,Hk,Tiiltä 3,6-4,5 3,6-4,5 Sr 4,5-5,5 4,5-6,8 KaHk 8,0-8,5 6,8-9,2 HkSr 10,5-11,5 9,2-11,7 KiSr 11,7-12,1 Lo 12,1-15,5 KiSr 15,5-18,5 Kallio Tuusulan Veden lukko Vesipinnat: Vedenantoisuus (l/min)

50 Liite 106 POHJAVESIPUTKIKORTTI Projekti: KELLOKOSKI Kairakone: GM200/ HAVAINNOT Putken numero: Asentaja: Keijo Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm Asiakkaan viite: GTK Puhelin: Huom Puhelin: Asennuspäivä: OAS, GTK X: Koordinaatit: Y: Z: 5979 Koordinaattijärjestelmä: Euref fin TM35, N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 6064 Siivilän alapään taso: 4079 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 6000 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 030 Fe Maanpäällinen putki 085 Jatkoputken pituus: 1700 Siivilän pituus: 200 Putken kokonaispituus: 1985 Wmax = 4988 Wmin = 4854 Putki maanpinnasta: 085 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0-17,20 SAVI Vandaaliputki X Jatkoputken pituus: ,20-17,80 HIEKKA Lukko X 17,80- KALLIO Suodatinsukka Siivilän pituus: 20 Huomautukset LUKKO Tuusulan seudun vesi Sijaintimittaus VRS-GPS Olli Sallasmaa, GTK Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia