POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS
|
|
- Matti Lahti
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maankäyttö ja ympäristö Etelä-Suomen yksikkö Arkistoraportti 6/2017 Hausjärven kunta Hämeen ympäristökeskus Mäntsälän Vesi Pornaisten kunta Porvoon vesi Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Uudenmaan ympäristökeskus POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ KURUN, PEURANPÄÄN JA MONNIN VÄLISELLÄ ALUEELLA
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Eskelinen, Anu Valjus, Tuire KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Raportin laji Tilaustutkimus Toimeksiantaja Hausjärven kunta, Hämeen ympäristökeskus, Mäntsälän Vesi, Pornaisten kunta, Porvoon Vesi, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, Uudenmaan ympäristökeskus Raportin nimi Pohjavesialueiden geologisen rakenteen selvitys Hausjärven Kurun, Peuranpään ja Monnin välisellä alueella Tiivistelmä GTK on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Hausjärven kunnassa Kurun, Peuranpään ja Monnin välisellä aluella. Tutkimusalueella sijaitsevat osittain Kurun ( ) ja Hyvinkään ( ) I luokan pohjavesialueet ja Rovunmäen pohjavesialue ( , III lk) kokonaisuudessaan. Tehdyt tutkimukset ovat kolmivuotisen ( ) yhteistyöhankkeen kolmas vaihe. Tutkimuksissa selvitettiin kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia sekä muodostuman syntyvaiheita. Tutkimuksina käytettiin maastokartoituksia, maatutkaluotauksia, kairauksia ja painovoimamittauksia. Kallionpinnan korkeuserot ovat suurimmillaan yli sadan metrin luokkaa. Kallionpinta on ylimmillään heti I Salpausselän itäpuolella tasolla 140 m mpy ja tutkimusalueen pohjoisosassa Kukkerinkalliolla. Yleisesti ottaen kallionpinta on I Salpausselän alueella varsin korkealla tasolla. Alimmmillaan kallionpinta on Monninharjulla tasolla m mpy. Pohjavedenpinta on Kurun pohjavesialueella tasolla m mpy, tutkimusalueen eteläosassa Hyvinkään pohjavesialueella tasolla m mpy. Alimmillaan pohjavesi on Monninharjun länsiosassa tasolla 88 m mpy. Pohjavesiä purkautuu I Salpausselkää ja Monninharjua-Paukunharjua reunustaville suoalueille. Merkittävimmät pohjaveden purkautumispaikat ovat pohjoisessa Sarvenlähteet ja Brusilansuon lähteet ja etelässä Rutikansuo sekä Lallujärvi ja Erkylänjärvi. Laajin ja yhtenäisin pohjavesivarasto sijaitsee Monninharjun länsipäässä, jossa pohjavesvyöhykkeen paksuus on metriä. I Salpausselän pohjoisosaissa pohjavesivaraston keskimääräinen paksuus on metriä. Ohuimmillaan pohjavedellä kyllästyneet maakerrokset ovat Huhtainnummen ympäristössä noin 5-10 metriä. Pohjaveden yläpuolisen kuivan irtomaakerroksen paksuus on suurimmillaan I Salpausselän ja Vastamäenharjun liittymäkohdassa Huhtainnummella ja Linkkitorninmäellä metriä. Myös Paukunharjulla kuivan irtomaakerroksen paksuus on samaa luokkaa. Keskimäärin kuivan irtomaakerroksen paksuus on I Salpausselällä metriä. Ohuimmat pohjaveden yläpuoliset maakerrokset sijaitsevat I Salpausselkää ja Monninharjua reunustavilla suo- ja peltoalueilla. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjavesialue, geologinen rakenneselvitys Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Etelä-Suomi, Kanta-Häme, Hausjärvi, Kuru, Peuranpää, Monni, I Salpausselkä Karttalehdet , 03, 06 Muut tiedot Pohjavesialueet , ja Arkistosarjan nimi - Arkistotunnus 6/2017 Kokonaissivumäärä 22 s., 87 liites. Kieli suomi Hinta - Julkisuus - Yksikkö ja vastuualue GTK ESY, VA 212 Hanketunnus - Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys
3 Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys Kuru, Peuranpää ja Monni Geologian tutkimuskeskus PL 96, ESPOO Etelä-Suomen yksikkö/maankäyttö ja ympäristö Työn tilaaja Hausjärven kunta Hämeen ympäristökeskus Mäntsälän Vesi Pornaisten kunta Porvoon vesi Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Uudenmaan ympäristökeskus Tekijöiden yhteystiedot Anu Eskelinen Geologian tutkimuskeskus PL Espoo Puh Fax Sähköposti: Tuire Valjus Geologian tutkimuskeskus PL NN Espoo Puh Fax Sähköposti:
4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Eskelinen, Anu Valjus, Tuire KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Raportin laji Tilaustutkimus Toimeksiantaja Hausjärven kunta, Hämeen ympäristökeskus, Mäntsälän Vesi, Pornaisten kunta, Porvoon Vesi, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, Uudenmaan ympäristökeskus Raportin nimi Pohjavesialueiden geologisen rakenteen selvitys Hausjärven Kurun, Peuranpään ja Monnin välisellä alueella Tiivistelmä GTK on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Hausjärven kunnassa Kurun, Peuranpään ja Monnin välisellä aluella. Tutkimusalueella sijaitsevat osittain Kurun ( ) ja Hyvinkään ( ) I luokan pohjavesialueet ja Rovunmäen pohjavesialue ( , III lk) kokonaisuudessaan. Tehdyt tutkimukset ovat kolmivuotisen ( ) yhteistyöhankkeen kolmas vaihe. Tutkimuksissa selvitettiin kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia sekä muodostuman syntyvaiheita. Tutkimuksina käytettiin maastokartoituksia, maatutkaluotauksia, kairauksia ja painovoimamittauksia. Kallionpinnan korkeuserot ovat suurimmillaan yli sadan metrin luokkaa. Kallionpinta on ylimmillään heti I Salpausselän itäpuolella tasolla 140 m mpy ja tutkimusalueen pohjoisosassa Kukkerinkalliolla. Yleisesti ottaen kallionpinta on I Salpausselän alueella varsin korkealla tasolla. Alimmmillaan kallionpinta on Monninharjulla tasolla m mpy. Pohjavedenpinta on Kurun pohjavesialueella tasolla m mpy, tutkimusalueen eteläosassa Hyvinkään pohjavesialueella tasolla m mpy. Alimmillaan pohjavesi on Monninharjun länsiosassa tasolla 88 m mpy. Pohjavesiä purkautuu I Salpausselkää ja Monninharjua-Paukunharjua reunustaville suoalueille. Merkittävimmät pohjaveden purkautumispaikat ovat pohjoisessa Sarvenlähteet ja Brusilansuon lähteet ja etelässä Rutikansuo sekä Lallujärvi ja Erkylänjärvi. Laajin ja yhtenäisin pohjavesivarasto sijaitsee Monninharjun länsipäässä, jossa pohjavesvyöhykkeen paksuus on metriä. I Salpausselän pohjoisosaissa pohjavesivaraston keskimääräinen paksuus on metriä. Ohuimmillaan pohjavedellä kyllästyneet maakerrokset ovat Huhtainnummen ympäristössä noin 5-10 metriä. Pohjaveden yläpuolisen kuivan irtomaakerroksen paksuus on suurimmillaan I Salpausselän ja Vastamäenharjun liittymäkohdassa Huhtainnummella ja Linkkitorninmäellä metriä. Myös Paukunharjulla kuivan irtomaakerroksen paksuus on samaa luokkaa. Keskimäärin kuivan irtomaakerroksen paksuus on I Salpausselällä metriä. Ohuimmat pohjaveden yläpuoliset maakerrokset sijaitsevat I Salpausselkää ja Monninharjua reunustavilla suo- ja peltoalueilla. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjavesialue, geologinen rakenneselvitys Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Etelä-Suomi, Kanta-Häme, Hausjärvi, Kuru, Peuranpää, Monni, I Salpausselkä Karttalehdet , 03, 06 Muut tiedot Pohjavesialueet , ja Arkistosarjan nimi - Arkistotunnus - Kokonaissivumäärä 22 s., 87 liites. Kieli suomi Hinta - Julkisuus - Yksikkö ja vastuualue GTK ESY, VA 212 Hanketunnus - Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys
5 Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys Kuru, Peuranpää ja Monni Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Yleistä Aikaisemmat tutkimukset 2 2 MAASTOTUTKIMUKSET Maastokartoitus Havaintoputkiasennukset Painovoimamittaukset 3 Menetelmän perusteista 3 Mittaukset ja tulosten tulkinta Maatutkaluotaukset 4 3 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI 5 4 TULOKSET Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva I Salpausselän ja siihen liittyvän Monninharjun geologisesta rakenteesta tutkimusalueella Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat ja pohjavesivyöhykkeen paksuus 13 5 YHTEENVETO 16 6 JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET 17 KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTEET Liite 1. Mittauslinjat ja tutkimuspisteet Liite 2. Maaperän korkokuvakartta Liite 3. Kallionpinnan taso Liite 4. Kallionpinnan viistokuva Liite 5. Pohjavedenpinnan taso Liite 6. Pohjavesivyöhykkeen paksuus Liite 7. Pohjaveden yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus Liite 8. Painovoimamittausten tulkintalinjat Liite 9. Havaintoputkikortit Liite 10. Yhteenveto pohjavesiputkiasennusten maalajihavainnoista Kansi: Tutkimusalueen kallionpintamallin viistokuva
6 Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys Kuru, Peuranpää ja Monni JOHDANTO Yleistä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä-Suomen yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Hausjärven kunnassa Kurun, Peuranpään ja Monnin välisellä alueella (kuva 1). Tutkimusalue käsitti osia Kurun ( , I lk) ja Hyvinkään ( , I lk) pohjavesialueista sekä Rovunmäen pohjavesialueen ( , III lk) kokonaisuudessaan. Tehdyt tutkimukset ovat kolmivuotisen ( ) yhteistyöhankkeen kolmas vaihe, jonka rahoituksesta ovat vastanneet GTK:n lisäksi Hämeen ympäristökeskus, Mäntsälän ja Pornaisten kunnat, Porvoon vesi, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä ja Uudenmaan ympäristökeskus. Hankkeen toteuttamista on ohjannut ja valvonut seurantaryhmä, johon edellä mainittujen tahojen lisäksi on kuuluneet edustajat Hämeen, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitoista, Hausjärven kunnasta, Hyvinkään Vedestä sekä Riihimäen Vesihuoltolaitoksesta. GTK:ssa tutkimuksen organisoinnista ja toteutuksesta on vastannut geologi Anu Eskelinen. Painovoimamittauksista ja niiden tulkinnasta vastasi geofyysikko Tuire Valjus. Jäätikköjokimuodostumien geologisen syntyhistorian laadintaan osallistui geologi Jukka-Pekka Palmu. Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti.
7 Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys 2 Kuru, Peuranpää ja Monni 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen tausta-aineistona on käytetty seuraavia geologisia perusselvityksiä sekä pohjaveden hankintaan ja suojeluun liittyviä hydrogeologisia ja teknisiä erillisselvityksiä: Ahonen, I., Rauhaniemi, T. & Valli, T Salpausselän geologisen rakenteen selvitys ja vaikutus pohjavesiolosuhteisiin Erkylän vedenottamon alueella Hausjärvellä ja Nummenmäellä Hyvinkäällä. Geologian tutkimuskeskuksen raportti Breilin, O., Paalijärvi, M. & Valjus, T Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Hausjärvellä I Salpausselän ja Karhinnummien välisellä alueella. Geologian tutkimuskeskuksen raportti Eskelinen, A. & Valjus, T Pohjavesialueiden geologisen rakenteen selvitys Hausjärvellä Kekomäen, Rämpsänkulman ja Kuopionlukkojen välisellä alueella. Geologian tutkimuskeskuksen raportti Fyfe, G.J, The morphology and the sedimentology of the Salpausselkä I Moraine in southwest Finland. Fitzwilliam College, Cambridge University, Härme, M., Keravan ja Riihimäen kartta-alueitten kallioperä. Suomen geologinen kartta 1: , kallioperäkartan selitykset, lehti 2043, Geologinen tutkimuslaitos. 51 s. Kielosto, S., Mäkilä, M., Grundström, A. & Kaija J., Hikiän kartta-alueen maaperä. Maaperän peruskartta 1:20 000, Maaperäkarttojen selitykset (Moniste) Kielosto, S., Mäkilä, M., Grundström, A. & Herola, E Riihimäen kartta-alueen maaperä. Maaperän peruskartta 1:20 000, Maaperäkarttojen selitykset Insinööritoimisto Maa ja Vesi Oy, Hyvinkään seudun pohjavesivarojen yleisinventointi s., 7 liites. 3 suunnitelmakarttaa. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, Anttilan Sora Oy, Huhtainnummen sora-alueen pohjavesiolosuhteet Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, Riihimäen seudun pohjaveden suojelusuunnitelma. 50 s., 3 liites. 12 suunnitelmakarttaa Suunnittelukeskus Oy, Keimolan kaivin Oy/Partek Oy. Selvitys maaperätutkimuksista Huhtainnummen eteläosassa. Alue III, tila RN:o 1:527. Tutkimusraportti Suunnittelukeskus Oy, Keimolan kaivin Oy/Partek Oy. Selvitys maaperätutkimuksista Linkkitornin seudulla. Alue II, tila RN:o 1:527. Tutkimusraportti Suunnittelukeskus Oy, Piirivuoden Salpausselän pohjavesialue, hydrogeologinen kartoitus. 10 s. 3 liites. Tynni, R Maaperäkartan selvitys. Suomen geologinen kartta 1: Lehti 2044, Riihimäki. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi. Kallio- ja maaperäkarttojen (mittakaavat 1: ja 1:20 000) lisäksi tutkimusalueelta oli käytettävissä ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmän (POVET) havaintoputki-, kaivo- ja lähdetiedot.
8 Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys 3 Kuru, Peuranpää ja Monni 2 MAASTOTUTKIMUKSET 2.1 Maastokartoitus Tutkimusalueella kesällä 2007 tehdyillä maastokartoituksilla muodostettiin yleiskäsitys tutkimusalueen geologisista ja hydrogeologisista olosuhteista. Maastokartoitusten yhteydessä tehtiin sedimentologiset perushavainnot olemassa olevista hiekka- ja soraleikkauksista sekä geomorfologiset pintahavainnot tutkimusalueen keskeisiltä osilta. Myös kalliopaljastumista ja niiden laajuudesta tehtiin lisähavainnot. Huhtainnummen ja Sarvinummen alueella olevien laajojen maaainestenottoalueiden pohjatasot mitattiin VRS-GPS laitteistolla mallinnusten tarkentamiseksi. 2.2 Havaintoputkiasennukset Elo-syyskuussa 2007 tutkimusalueella tehtiin maaperäkairauksia ja havaintoputkiasennuksia yhteensä yhdeksässä tutkimuspisteessä (GTK22-GTK30, liite 1) Suunnittelukeskus Oy:n GM 100 monitoimikairakoneella. Kairauspisteet suunniteltiin painovoimamittausten tukipisteverkkoa ja pohjavedenpinnan havaintoverkkoa silmällä pitäen. Asennuskohteet tarkastettiin urakoitsijan ja Hausjärven kunnan edustajan kanssa ennen kairausten aloitusta. Maaperäkairausta ja kalliovarmistusta tehtiin yhteensä noin 290 metriä ja havaintoputkea asennettiin yhteensä 260 metriä. Pohjavesiputket (Ø 52/60 mm) ovat materiaaliltaan suuritiheyksistä polyeteeniä (HDPE). Kairausten yhteydessä havainnoitiin maaperän vallitseva kerrosjärjestys ja otettiin yhteensä 61 maanäytettä. Havaintoputkikortit ja maaperänäytteiden aistinvaraiset maalajimääritykset ovat liitteenä 9. Yhteenveto pohjavesiputkiasennusten maalajihavainnoista on liitteenä 10. Maalajimäärityksissä on käytetty GEO luokitusta. Kairauspisteessä GTK25 kairaus ulottui 63,5 metrin syvyyteen. Kolmen metrin kalliovarmistusta ei kairauspisteen syvyydestä ja maaperän laadusta johtuen voitu tehdä. Kairaus kuitenkin päättyi Suunnittelukeskus Oy:n kairaustyönjohtajan mukaan todennäköisesti kallioon ja tätä tasoa on käytetty painovoimamittausten tulkinnassa sekä kallionpintamallinnuksissa. 2.3 Painovoimamittaukset Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta. Koska maapeitteen tiheys on huomattavasti pienempi kuin kallioperän tiheys, voidaan painovoimamittauksia käyttää maapeitteen paksuuden arviointiin. Edellytyksenä kuitenkin on, että maapeitteen paksuusvaihtelut ovat riittävän suuria (yli 10 m). Myös mittauspisteen korkeusasema (m mpy) pitää tuntea. Painovoimamittauksella ei voida erottaa maaperän eri kerroksia tai pohjavedenpinnan tasoa. Näitä tietoja voidaan kuitenkin hyödyntää tulkinnassa. Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimaprofiilit sijoitetaan maastoon siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat kalliopaljastumilla tai pisteillä, joissa kallionpinnan korkeus tunnetaan. Lisäksi profiilit saattavat kulkea tunnettujen pisteiden kautta tai ristiin toistensa yli. Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, jota käytetään tulkinnassa perustasona paikallisille painovoimavaihteluille. Kun maapeitteen ja kallion välinen tiheysero tunnetaan, voidaan painovoima-anomaliasta laskea maapeitteen paksuus. Maapeitteen todellista paksuutta on hyvä kontrolloida riittävän tiheällä kairauksella, koska sekä alueellinen painovoimataso, että maapeitteen tiheys voivat vaihdella mittauslinjalla ja siten vaikuttaa tulkintatulokseen. Vaikka maapeit-
9 Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys 4 Kuru, Peuranpää ja Monni teen tulkitussa paksuudessa saattaa referenssitiedon puuttuessa olla kohtuullisen suuriakin virheitä, kuvaa tulos kallionpinnan alueellisen topografian vaihtelua yleensä hyvin. Mittaukset ja tulosten tulkinta Painovoimaprofiilien sijaintikartta on liitteessä 1. Tutkimusalueella mitattiin yhteensä 70 painovoimalinjaa, yhteispituudeltaan noin 75 km. Mittauslinjat yhdistyvät tutkimusalueen eteläpäässä vuonna 2001, pohjoisessa vuonna 2005 ja luoteessa vuonna 2006 mitattuihin linjastoihin. Mittaukset suoritettiin Worden gravimetrilla käyttäen 20 m pisteväliä. Maanpinnan korkeus määritettiin linjojen päihin DGPS-laitteella ja linjat vaaittiin LEVA-letkuvaa alla. Tuloksista laskettiin Bouguer -anomaliat keskitiheydellä 2.67 kg/m 3. Topografiaeroista johtuva painovoimatulosten vääristymä korjattiin käyttäen GTK:n 3D-topografiakorjausta, johon maanpinnan tasot mittauslinjan lähistöltä poimitaan Maanmittauslaitoksen 25 x 25 m resoluutioisesta digitaalisesta korkeusmallista. Tulkinnassa käytettiin Interpexin MAGIX-XL -tulkintaohjelmaa. Paikallisesta painovoima-anomalian vaihtelusta tulkittiin maapeitteen paksuus. Tulkinta etenee siten, että annetun mallin parametreja muuttamalla koetetaan löytää sellainen laskennallinen käyrä, joka vastaa parhaiten mittauspisteistä muodostuvaa painovoimakäyrää. Tulkitut painovoimaprofiilit on esitetty liitteessä 8. Tulosteissa vaaka-akselin mittakaava 1: ja pystyakselin mittakaava 1: Tulosteissa vaakaviivana näkyvä pohjaveden pinnan tasoa on arvioitu pohjavesiputkista ja luonnonvesipinnoista saatua tietoa käyttäen. Pohjaveden yläpuoliselle maa-ainekselle on tulkinnassa käytetty tiheyttä n kg/m 3 ja pohjaveden kyllästämälle maa-ainekselle n kg/m 3. Mittauslinjojen päät on sidottu kalliopaljastumiin, kairauspisteisiin ja muutamaan seismiseen luotauslinjaan. Alueella on tehty myös joitakin maatutkaluotauksia, joiden tuloksia hyödynnettiin tulkinnassa. Tulkinnan yhteydessä tarkistettiin myös vuonna 2001 mitattujen linjojen tulkinnat. Tulkinnat pysyivät ennallaan ja niiden tuloksia käytettiin apuna tulkittaessa uusia linjoja. Liitteessä 3 esitetään yhdistettynä sekä uuden että vanhan alueen tulkintatulokset. 2.4 Maatutkaluotaukset Maatutkaluotaus on sähkömagneettinen tutkimusmenetelmä, joka perustuu maankamaraan lähetettyjen radioaaltojen takaisin heijastuvan osan rekisteröintiin. Maatutkaluotauksella saadaan jatkuvaa profiilitietoa maaperän rakenteesta. Menetelmä on parhaimmillaan harjualueilla, jossa sillä saadaan tietoa jopa yli 30 metrin syvyydeltä kallionpinnan korkokuvasta, pohjavedenpinnan tasosta, irtainten maalajien laadusta ja maaperän kerrosten rakenteesta. Näillä tiedoilla on syntyhistorian tulkinnan kannalta merkittävä osuus alueilla, joilla on vähän maaperäleikkauksia. Tutkimusalueella luodattiin GTK:n maatutkakalustolla 29 linjaa, yhteispituudeltaan noin 20,6 kilometriä (liite 1). Linjat tehtiin pääasiassa tutkimusalueella sijaitseville kolmelle pohjavesialueelle. Luotauksissa käytettiin SIR-3000 maatutkalaitteistoa ja 100 MHz:n antennia. Mittausaika oli 400 nanosekuntia. Linjojen paikannus maastossa tehtiin GPS paikantimella. Maatutkaluotausten tuloksia on tässä raportissa hyödynnetty soveltuvin osin kallion- ja pohjavedenpinnan syvyyden määrityksessä ja muodostumien sisäisen rakenteen tulkinnassa. Digitaaliset maatutkalinjat on tallennettu GTK:n tietokantaan, mistä niitä on tarvittaessa saatavana sekä numeerisena että paperiulosteina.
10 Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys 5 Kuru, Peuranpää ja Monni 3 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Kairauksista, painovoimamittauksista, seismisistä luotauksista ja paljastumahavainnoista saadut kallionpinnan tasotiedot yhdistettiin ArcGIS ohjelmistolla. Nyt ja vuonna tehtyjen tutkimusten lisäksi hyödynnettiin vuonna 2001 tehtyjä painovoimamittauksia sekä alueella tehtyjen maa-ainestenottoon liittyvien tutkimusten kallioon ulottuneiden kairausten tietoja. Aineistosta laskettiin Topogrid interpolointimenetelmällä mallit tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvasta. Pohjavesipintamallit tehtiin em. tavalla hyödyntäen havaintoputkista, kuilukaivoista, maatutkaluotauksista ja luonnonvesipinnoista saatuja pohjaveden tasotietoja. Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on laskettu pohjavesi- ja kallionpintapintamallien erotuksena. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus saatiin tutkimusalueen maanpinnan korkeusmallin ja pohjavesipintamallin erotuksesta. Mallien interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteiltä on käytetty kallionpinnan osalta 200 metriä ja pohjavesipinnan osalta 350 metriä. Saadut pintamallit on visualisoitu ArcGIS ohjelmistolla 1: mittakaavaisille karttapohjille (liitteet 3-7). Kallionpinnan viistokuvan (liite 4) korkeusmittakaava on korostettu 10 -kertaiseksi normaaliin verrattuna. Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus voitiin visualisoida ainoastaan niillä alueilla, joilta on käytettävissä sekä kallionpinnan että pohjavedenpinnan mallit. Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita. Kallionpintamallin reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymistä. Pohjavesialuerajojen sisäpuolella mallin tarkkuus on kuitenkin hyvä. Pohjavesipinnan korkeustiedot ovat tutkimusalueella epätasaisesti jakautuneet. Pohjavesiputkista tehdyt pintahavainnot puuttuvat I Salpausselältä Käsipuittenmäen pohjoispuolelta. Mallilaskelmissa on kuitenkin hyödynnetty Linkkitorninmäellä kairarei istä tehtyjä pohjavesihavaintoja. Em. tutkimukset on tehty pääasiassa 1980 luvulla. Myös osa POVET järjestelmässä olleista pintahavainnoista oli 1980 luvulta. Myös Monninharjulla pohjavesihavainnot ovat yksittäisiä. Nyt tehtyjen tutkimusten kolme havaintoputkea antavat kuitenkin yleiskuvan alueen pohjavedenpinnan tasosta ja virtaussuunnista. 4 TULOKSET 4.1 Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva Tutkimusalueen kallioperä kuuluu noin miljoonan vuoden ikäiseen svekofenniseen vuorijonovyöhykkeeseen. Tutkimusalueen pohjoisosassa pääkivilaji on punertavaa mikrokliinigraniittia. Eteläosassa, Erkylänjärven ympäristössä pääkivilajit ovat emäksistä vulkaniittia sekä amfiboliittia (Härme 1978). Tutkimusalueella, erityisesti I Salpausselällä sekä siihen liittyvällä Monninharjulla, kallionpinnan päällä on jopa useita kymmeniä metrejä paksu irtomaakerros, joka määrittelee alueen korkokuvan. Näiden alueiden ulkopuolella kalliopaljastumia on enemmän ja kallioperän vaikutus maanpinnan korkokuvaan on paikoin selvästi havaittavissa.
11 Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys Kuru, Peuranpää ja Monni 6 Alueen kallioperän heikkousvyöhykkeitä kuvastavien lineaatioiden pääsuunnat ovat lounaskoillinen. Alueella on myös lähes itä-länsi- sekä kaakko-luode suuntaisia lineaatioita. Kuva 2. Maanpinnan vinovalaistu korkokuva sekä aeromagneettisesta matalalentoaineistosta, korkeusmallista ja painovoimamittauksista tulkittuja kallioperän eri suuruisia ja suuntaisia lineaatioita. Lineaatioiden pääsuunta on lounas-koillinen. Tutkimusalueen kallionpinnan interpoloitu korkokuva on esitetty liitteen 3 väripintakartassa sekä liitteen 4 viistokuvassa. Alueen kallionpinnan korkeuserot ovat suurimmillaan yli sadan metrin luokkaa. Kallionpinta on korkeimmillaan heti I Salpausselän itäpuolella Nastakiven, Lavainmäen, Tulikallion ja Rajakallion alueella tasolla yli 140 m mpy. Myös tutkimusalueen pohjoisrajalla Kukkerinkalliolla kallio on tasolla yli 140 m mpy. Myös Mustasuon itäpuolella on Mustasuonmäen ja Keijumäen kallioalue tasolla m mpy. I Salpausselän ja Monninharjun liittymäkohdan ympäristössä kallio on tasolla m mpy. Alimmillaan kallio on tasolla m mpy Monninharjulla Härkähaan ja Mäkelän kohdalla. Koko Monninharjun länsiosassa Keinumäeltä länteen kallionpinta on tasolla alle 60 m mpy. Peuranpään eteläpuoleisella peltoalueella kallionpinta on tasolla m mpy. Em. peltoalue on samaa kalliopainannetta Mustasuon kanssa, missä kallionpinta on tasolla m mpy. Tutkimusalueen pohjoisosassa, kairauspisteen GTK22 ympäristössä kallio on tasolla m mpy. I Salpausselän alueella kallionpinta on varsin korkealla tasolla. Lähes koko muodostuman alueella kallio on yli 110 m mpy tasolla. Ainoastaan Malinsuolla, Linkkitorninmäellä ja Sarvinummin alueilla kallionpinta on alle 100 m mpy tasolla. Malinsuolla kalliopainanne on pienellä alueella tasolla 60 m mpy.
12 Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys 7 Kuru, Peuranpää ja Monni Kallionpinta kohoaa pohjavesipinnan yläpuolelle usealla alueella. Tällaisia alueita on mm. Huhtainnummella, Vastamäen harjun ja I Salpausselän yhtymäkohdassa, Monninharjun- Paukunharjun ja I Salpausselän yhtymäkohdassa sekä Monninharjulla Keinumäellä. Nämä kallioalueet rajoittavat ja ohjaavat pohjavesivirtausta, mutta niiden laajuutta ja yhtenäisyyttä ei kaikilla alueilla tunneta. Em. kalliokynnysten sijainnit perustuvat painovoimamittauksiin eikä niitä ole kairauksin varmistettu. 4.2 I Salpausselän ja siihen liittyvän Monninharjun geologisesta rakenteesta tutkimusalueella Tämän vaiheen selvitys perustuu alueella aiemmin tehtyihin tutkimuksiin sekä geomorfologiseen karttatulkintaan, jota on täydennetty maastohavainnoilla, maatutkaluotausten sedimentologisella tulkinnalla ja kairaustiedoilla. Tutkimusalueen pohjoisosassa, Hikiäntien molemmin puolin, on kaksi käytössä olevaa maa-aineisten ottoaluetta (liite 2), joiden maaperäleikkauksista voitiin havainnoida I Salpausselän rakennetta. Tutkimusalueen pohjaveden virtausolosuhteiden arviointia vaikeuttaa pohjavesivyöhykkeeseen ulottuvien kairausten maalajihavaintojen vähäisyys ja/tai epätasainen jakautuminen. Erityisesti I Salpausselällä Linkkitorininmäen ja Nastakiven välisellä alueella ei ole varmoja havaintoja pohjavedenpinnan tasosta. Maaperän vaikutus tutkimusalueen korkokuvaan on suuri. Korkeimmat kohdat sijaitsevat I Salpausselällä Linkkitorininmäellä tasolla m mpy ja Rauhanummin pohjoispuolella tasolla m mpy. Monninharju kohoaa korkeimmillaan Paukunharjun itäpuolella tasolle m mpy. Alimmillaan tutkimusalueen maanpinta on I Salpausselän kaakkoispuolella, Peuranpään eteläpuoleisella peltoalueella ja itäpuoleisella Mustasuolla tasolla 90 m mpy. I Salpausselkä on glasifluviaalisten deltamuodostumien, syöttöharjujen ja rantakerrostumien yhdistelmä. Primäärisiä reunamuodostuman rakenteita ovat mm. muodostuman luoteispuolen (proksimaaliosan) jyrkkä rinne ja alueet, joissa muodostuma kapenee moreenimaiseksi kivikkoiseksi selänteeksi. Ennen I Salpausselän muodostumista mannerjäätikkö ilmeisesti peräytyi ainakin jonkin verran nykyisen reunamuodostuman luoteispuolelle. Linkkitorninmäellä sijaitsevan kairauspisteen GTK25 pohjaosista tavatut, lähes 20 metriä paksut silttiset kerrokset saattavat edustaa tämän vaiheen kerrostumia (ks. liitteet 1 ja 10). Nuoremmalla Dryaskaudella jäätikön virtaus kuitenkin uudelleen aktivoitui ja se eteni nykyisen Salpausselän tasolle. Nykykäsityksen mukaan I Salpausselkä kerrostui Baltian jääjärveen noin vuotta sitten. Tutkimusalueella Salpausselän kerrostumat kasvoivat kulloisenkin Itämeren vaiheen vedenpinnan tasoon tai lähelle sitä. Maan noustessa vedestä rantavoimat kuluttivat korkeimpia alueita paljastaen ohuen moreenin verhoamat kalliomäet. Suojaisiin maastokohtiin kerrostui mäiltä huuhtoutunutta maa-ainesta, lähinnä hiekkaa ja hietaa. Alueen laajimmat rantakerrostumat ovat syntyneet lajittuneiden muodostumien liepeille mm. I Salpausselän kaakkoispuolelle sekä Monninharjun pohjoispuolelle. Tyypillisiä rantamuodostumia ovat myös harjujen rinteiden jyrkät rantatörmät ja vallit. Tutkimusalueella I Salpausselällä on muinaisrantoja Linkkitorininmäen kaakkoispuolella tasoilla 140 m mpy ja 150 m mpy, Ilonummilla tasolla 140 m mpy ja Lallujärven eteläpuolella tasolla 135 m mpy (liite 2). Alavilla maastonkohdilla on nykyisin pääosin Baltian jääjärvivaiheessa, mutta osittain myös sitä seuranneen Yoldiamerivaiheen alussa kerrostuneita hienosedimenttejä, jotka peittävät alleen vanhempia kerrostumia. Tutkimusalueella kairauspisteet GTK22 ja GTK26 ovat maaston pai-
13 Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys 8 Kuru, Peuranpää ja Monni nannekohdissa. Molemmissa kairauspisteissä on hienosedimenttejä yli 20 metriä ennen karkeampia maakerroksia. Pohjavesi on näillä alueilla paineellista. Alueen lajittuneiden muodostumien kehityksessä on tutkimusalueella erotettavissa kaksi hydrogeologisesti merkittävää päävaihetta: 1) jäätikön reunan pysyminen lähes paikallaan I Salpausselän reunamuodostumavyöhykkeessä ja 2) jäätikön reunan vetäytymistä edeltänyt sulamisvesivirtauksien voimistuminen, minkä seurauksena Monninharjun - Paukunharjun ja Vastamäen harjun synty. I Salpausselkä Lounaasta koilliseen kulkeva I Salpausselkä on tutkimusalueen keskeistä osaa Suontaustankulmalta Rauhanummille. Muodostuman leveys on tutkimusalueella noin 1,0-1,8 kilometriä. Alueelle sijoittuu kaksi I Salpausselän ja harjumuodostuman yhtymäkohtaa. Huhtainnummella Salpausselkään yhtyy Vastamäen harju ja Rauhanummilla Monninharju-Paukunharju. Kairausten ja painovoimamittausten perusteella I Salpausselän kerrospaksuudet ovat tutkimusalueen pohjoisosassa yleisesti metriä. Maaperän kerrospaksuus vaihtelee kuitenkin huomattavasti ollen mm. kairauspisteessä GTK24 vain kahdeksan metriä ja kairauspisteessä GTK25 lähes 64 metriä. Tutkimusalueen keskiosassa muodostuman kerrospaksuus on keskimäärin metriä, paikoin jopa 80 metriä. Eteläosassa maaperän kerrospaksuudet ovat metriä. Maaperäkerrosten laatu I Salpausselällä on vaihteleva. Hiekkaisten ja soraisten maakerrosten välissä tavataan silttisiä kerroksia. Maa-aineksen laatuvaihtelu johtuu jäätikön sulamisaikana tapahtuneista virtausolosuhteiden muutoksista sekä jäätikön reunan perääntymisestä ja uudelleen etenemisestä. Aineksen laatuvaihteluja voidaan havaita kairausten lisäksi myös maa-aineisten ottoalueiden maaleikkauksissa. Huhtainnummen alueella, I Salpausselän luoteisreunalla (proksimaaliosa) maaperän pintaosa on varsin karkea, paikoin jopa moreenimainen. Moreenimaisuutta on havaittavissa erityisesti jään reunaa lähellä olleessa muodostuman osassa. Karkean pintaosan alapuolinen hiekka on kerroksellista. Ottoalueen seinämässä on havaittavissa syöttöharjun tunnelirakenteeksi tulkittu rakenne. (kuva 3).
14 Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys Kuru, Peuranpää ja Monni 9 Kuva 3.Mahdollinen syöttöharjun tunnelirakenne Huhtainnummen alueella, kuvaussuunta länteen. Hikiäntien itäpuoleisen maa-ainesten ottoalueen seinämät kuvastavat I Salpausselän kaakkois- eli distaaliosan kerrostumisolosuhteita. Maa-aines on proksimaaliosaa hienorakeisempaa eikä pintaosa ole niin karkeaa eikä moreenimaista. Hiekkakerroksissa on havaittavissa kerroksellisuuden lisäksi mm. aallonmerkkejä. Hiekkakerrosten ja niiden yläpuolisten karkeampien rantakerrosten välillä on koko ottoalueella selkeä eroosion aiheuttama rajapinta (kuva 4).
15 Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys Kuru, Peuranpää ja Monni 10 Kuva 4. Karkean rantakerroksen ja kerroksellisen hiekan välinen eroosiopinta maa-ainesten ottoalueen seinämässä. Kuvaussuunta itään. Linkkitorninmäki kohoaa metriä korkeammalle kuin sen itäpuoleinen, varsin tasainen osa I Salpausselkää. Mäkeä luonnehtivat matalat, noin 2-5 metrin syvyiset suppakuopat. Mäkeä reunustava rantapinta on tasossa 150 m mpy, mikä vastaa nk. BI -tasoa tutkimusalueella. Mäen lakiosat ovat hieman korkeammalla kuin ylin ranta, joten vesi on kuluttanut rantatörmästä hienompaa maa-ainesta. Vuonna 1987 tehtyjen kairausten mukaan Linkkitorninmäen pintaosa on soraa ja soraista hiekkaa, jossa paikoin on mukana kiviä. Mäen laelta on myös koekuoppahavainto (GTK) lajittumattomasta aineksesta mäen pintaosista suppamaaston alueelta. Mäen reunaosissa on alueita, joissa maa-aines on hiekkaa tai hienohiekkaa. Myös mäen ydinalueella on hienorakeisia välikerroksia. Linkkitorninmäen itäpuoleisella I Salpausselän osalla on maatutkaluotauksen mukaan kerroksellisia hiekkarakenteita. Kairaustietojen perusteella hiekkakerrosten välillä vaihtelevat silttiset ja hienohiekkaiset välikerrokset.
16 Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys 11 Kuru, Peuranpää ja Monni Kuva 5. Painovoimamittausten, kairausten ja maatutkaluotausten perusteella laadittu kaaviollinen poikkileikkaus maaperän rakenteesta sekä kallionpinnan korkokuvasta I Salpausselällä Linkkitorninmäen ja Isonlähteenmäen välillä. Linkkitorninmäellä pintaosa on kivistä soraa vaihettuen vaihteleviksi soran ja hiekkaisen soran kerroksiksi. Mäen itä puolella I Salpausselkä muodostuu kerroksellisesta hiekasta. Sora- ja hiekkakerrosten alapuolella tavataan vaihtelevia hienohiekka silttinen hienohiekkakerroksia. Poikkileikkausprofiilin A-A sijainti on esitetty liitekartassa 2. Vastamäen harju on yksi neljästä Hikiän ja Hyvinkään välillä olevasta harjusta, jotka yhtyvät I Salpausselkään. Nämä harjut ovat hieman erisuuntaisia, mutta niiden synty on samantapainen. Jäätikköjokivirtaukset näiden jäätikkötunneleiden suille synnyttivät vedenpinnan yläpuolelle muodostuneita laajoja deltoja, joita luonnehtivat suppamaastot. (Fyfe 1991). Näiden neljän jäätikköjokivirtausten sedimentaatio keskittyi tunneleiden suihin, jotka olivat riittävän lähellä toisiaan mahdollistaen näin yhtenäisen I Salpausselän selänteen muodostumisen. Em. harjujen syntyä on kuvattu tarkemmin aiemmissa tutkimusraporteissa (Breilin et. al 2005, Eskelinen et. al 2006). Monninharju - Paukunharju Monninharju - Paukunharju on lähes itä-länsisuuntainen harjumuodostuma. Se on leveimmillään Paukunharjun kohdalla noin kilometrin levyinen. Harju kapenee länteen ollen kapeimmillaan alle 200 metriä. Paukunharjulla muodostuma on myös korkeimmillaan kohoten noin metriä eteläpuolista peltoaluetta korkeammalle tasolle. Kairausten ja painovoimamittausten perusteella maaperän kerrospaksuudet ovat yleisesti metriä. Keinumäen kohdalla kallio on lähellä
17 Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys 12 Kuru, Peuranpää ja Monni maanpintaa toimien pohjaveden virtausta rajoittavana ja ohjaavana kynnyksenä. Keinumäen länsipuolella kallio on metrin syvyydellä. Monninharjun Paukunharjun ja I Salpausselän yhtymäkohdassa on huomattava kumpukuoppakenttä. I Salpausselän puolella oleva suppatasanne on syntynyt Itämeren Baltian jääjärvivaiheessa tasoon 150 m mpy (BI). Fyfen (1991) mukaan harjun ja I Salpausselän yhtymäkohdan rakenteet viittaavat siihen, että harju on syntynyt jäätikön tunnelissa virranneen jäätikköjoen toiminnan seurauksena. Paukunharjun itäpuolella aina Rauhanummille asti kallion taso on selkeästi Monninharjun länsiosaa korkeammalla tasolla. Tällä kalliomuodolla on ollut todennäköisesti vaikutusta jäätikköjoen virtaukseen ja aineksen kerrostumiseen. Harjun ja I Salpausselän yhtymäkohdassa havaitaan sekä deltan foreset- että topset- rakenteita. Foreset rakenteet ovat pääosin ylöspäin karkenevia ristikerroksellisia hiekkoja. Topset rakenteet ovat klastikannatteista kivistä ja paikoin jopa lohkareista soraa, mikä viittaa voimakkaaseen kerrostumisenaikaiseen virtaukseen. Monninharjun länsipäässä aines on soraa lähes koko kairauspisteen GTK29 kerrospaksuudelta. Härkähaan koillispuoleisen kotitarveottoon käytetyn alueen leikkaushavaintojen perusteella harjun aines vaihtelee soran, hiekkaisen soran ja hiekan välillä. Keskellä harjua on myös painanteita, jotka ovat soistuneet. Harjun ydinalueella kairauspisteessä GTK28 sora ja hiekkainen sora ovat vallitsevat maalajit 17,5 metrin syvyyteen. Kairaushavaintojen mukaan soran alapuolella on kivistä moreenia kallionpintaan asti. Myös maatutkaluotauksen aineshavainnot tältä alueelta viittaavat lajittuneiden kerrosten lisäksi moreenimaisiin maakerroksiin. Paukunharjun ja Keinumäen välisellä alueella maasto on vaihtelevaa ja alueella tavataan suppia. Matalimmalla tasolla olevien suppien pohjat ovat soistuneet. Harjun eteläpuoleisella lievealueella (GTK27) pintaosan silttien alla tavataan lähes 20 metrin paksuudelta hiekkaa ja hiekkaista soraa. Harjua reunustavat molemmin puolin hienohiekkaisia rantakerrostumat.
18 Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys 13 Kuru, Peuranpää ja Monni Kuva 6. Painovoimamittausten, kairausten ja maatutkaluotausten perusteella laadittu kaaviollinen poikkileikkaus maaperän rakenteesta sekä kallionpinnan korkokuvasta Monninharjulla - Paukunharjulla. Profiiliin on tulkittu kaksi ydinharjun aluetta hyödyntäen kairaustietoja ja kartta-aineistoja. Profiilissa on kaksi pohjaveden virtausta rajoittavaa kalliokynnystä. Poikkileikkausprofiilin B-B sijainti on esitetty liitekartassa Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat ja pohjavesivyöhykkeen paksuus Tutkimusalueen havaintoputkista, kaivoista, lähteistä, maatutkaluotauksista ja luonnonvesipinnoista saatujen tasotietojen perusteella interpoloitu pohjaveden pinnankorkeusmalli on esitetty liitekartassa 5. Liitteessä 6 on esitetty pohjaveden kyllästämän maapeitteen paksuus sekä pohjavedenpinnan yläpuolisten kallioalueiden sijainti. Em. liitekartoissa on esitetty myös pintamallien perusteella tulkittujen pohjaveden virtausta rajoittavien kalliokynnysten sijainnit. Liitteessä 7 on esitetty pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen (vajovesivyöhykkeen) paksuus. Interpoloinnista sekä pohjaveden ja kallionpinnan tasotietojen epätasaisesta jakautumisesta johtuen karttojen informaatio on paikoin hajanaista ja puutteellista esim. I Salpausselällä Linkkitorninmäen ja Nastakiven välisellä alueella. Pohjavedenpinnan tasoja, virtaussuuntia ja pohjaveden virtauksen kannalta tärkeitä kerrostumia käsitellään myös kappaleessa 4.2. Tutkimusalueella I Salpausselkä on jaettu Kurun ja Hyvinkään pohjavesialueisiin. Pohjavesimuodostumana I Salpausselkä ja siihen liittyvä Monninharju ovat antikliinisiä eli kohomuotoisia, ympäristöönsä vettä purkavia jäätikköjokimuodostumia. Molemmilla alueilla vaihtelevalla tasolla oleva kallionpinta jakaa pohjavesimuodostumaa pienemmiksi altaiksi. I Salpausselällä, tutkimusalueen pohjoisosassa Huhtainnummen alueella, pohjaveden virtaus suuntautuu muodostuman suuntaisesti lounaasta koilliseen sekä muodostuman keskeltä kohti reunoja. Huhtainnummen eteläpuolelta pohjavesivirtaus suuntautuu länsi-luoteeseen kohti Vas-
19 Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys 14 Kuru, Peuranpää ja Monni tamäen harjua. Merkittävimmät pohjaveden purkautumispaikat ovat Sarvenlähde ja Brusilansuon lähteet. Linkkitorninmäen ympäristöstä pohjavesi virtaa Salpausselän suuntaisesti koillisesta lounaaseen sekä purkautuu länteen kohti Lallujärveä. Lallujärven eteläpuolella pohjavesivirtaus tapahtuu I Salpausselän suuntaisesti pohjois-luoteeseen ja purkautuu Salpausselkää reunustavalle Rutikansuolle sekä Lallujärveen ja Erkylänjärveen. Tähän alueeseen liittyvällä Monninharjulla pohjavesi virtaa muodostuman suuntaisesti länsi-luoteeseen sekä muodostuman lounaiseteläreunoja kohden. Rovunmäen pohjavesialue on I Salpausselän suuntainen ja sijaitsee noin 3,5 km sen kaakkoispuolella. Muodostumaa reunustavat sekä pohjoisessa että etelässä kalliopaljastumat. Pohjavedet purkautuvat muodostuman länsipuolella, missä on lähdepurkauma. Muodostuman länsiosa sijaitsee noin 10 metriä alempana kuin muodostuman itäpuoli. Rovunmäen pohjavesialueelta ei ollut käytettävissä pohjaveden pinnankorkeustietoja. Pohjavedenpinta on tutkimusalueella korkeimmillaan tutkimusalueen eteläosassa Rauhanummin pohjoispuolella tasolla m mpy. Tutkimusalueen pohjoisosassa Sarvinummen, Huhtainnummen ja Linkkitorninmäen välisellä alueella pohjavesi on tasolla m mpy. Monninharjun itäosassa pohjavesi on tasolla 100 m mpy laskien länteen tasolle 88 m mpy. Alimmillaan tutkimusalueen pohjaveden pinta on Peuranpään eteläpuoleisella peltoalueella tasolla 87 m mpy (GTK26). (liite 5) Mallinnuksessa on Linkkitorninmäen ja sen itäpuoleisen alueen osalta hyödynnetty vuonna 1987 tehtyjen kairausten pohjavesihavaintoja. Mittaukset on tuolloin tehty kairausrei istä. Em. tutkimusten mukaan pohjavesi on Linkkitorninmäellä noin tasolla 122 m mpy laskien itään tasolle m mpy. Rauhannummin ja Paukunharjun välisellä alueella, missä Monninharju yhtyy I Salpausselkään, pohjaveden pinnankorkeuden merkittävät vaihtelut johtuvat kallionpinnan topografian jyrkästä vaihtelusta. Kalliokynnys estänee pohjavesivirtauksen Rauhanummen ja Paukunharjun välillä. Keinumäen kohdalla oleva kalliokynnys ohjaa pohjavesivirtauksen itäpuoleltaan (GTK28) suuntautumaan kohti etelä-lounasta. Mahdollista kuitenkin on, että osa virtauksesta suuntautuu kynnyksen eteläpuolitse harjun suuntaisesti länteen. Paksuimmat pohjavedellä kyllästyneet maakerrokset ovat tutkimusalueella metrin luokkaa. Monninharjun länsipäässä pohjavedellä kyllästyneet maakerrokset ovat metriä ja pohjavesivarasto tällä alueella on varsin laaja ja yhtenäinen. Myös I Salpausselällä Matinsuon itäpuolella pohjavedellä kyllästyneet maakerrokset ovat enimmillään metrin luokkaa. Myös Linkkitorninmäellä pohjavesivyöhykkeen paksuus on metriä. Linkkitorninmäen itä-eteläpuoleisen alueen pohjavesivaraston laajuutta ja yhtenäisyyttä ei voida mallin perusteella määrittää, koska alueelta puuttuvat pohjavesihavainnot. Rauhannummilta pohjoiseen Lallujärvelle ulottuvalla I Salpausselän osalla pohjavesivyöhykkeen paksuus on varsin yhtenäisesti metriä (liite 6). Ohuimmat pohjavedellä kyllästyneet maakerrokset ovat Huhtainnummen ympäristössä noin 5-10 metriä. Erityisesti Huhtaunnummen eteläpuolella on laajahko alue, jolla pohjavesivyöhykkeen paksuus on vain viisi metriä. Paksuimmillaan pohjaveden yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus on I Salpausselän ja Vastamäenharjun liittymäkohdassa Huhtainnummella ja Linkkitorninmäellä metriä. Myös Paukunharjulla kuivan irtomaakerroksen paksuus on metriä. Keskimäärin kuivan irtomaakerroksen paksuus on I Salpausselällä on noin metriä. Huhtainnummen ja Sarvinummen välisellä alueella kerrospaksuus on kuitenkin noin viisi metriä. Myös Monninharjun
20 Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys 15 Kuru, Peuranpää ja Monni länsiosassa pohjaveden yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus on samaa luokkaa. Ohuimmat kuivat irtomaakerrokset sijaitsevat I Salpausselkää ja Monninharju reunustavilla suo ja peltoalueilla, missä kerrospaksuudet alle viisi metriä (liite 7).
21 Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys 16 Kuru, Peuranpää ja Monni 5 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskuksen Etelä-Suomen yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Hausjärven kunnassa I Salpausselällä Kurun, Peuranpään ja Monnin välisellä alueella. Tutkimusalueella sijaitsevat Kurun, Hyvinkään ja Rovunmäen pohjavesialueet. Tutkimuksissa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, glasifluviaalisten muodostumien syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin kairauksia, painovoimamittauksia, maatutkaluotauksia ja maastokartoituksia. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan määrittelylle. Mallinnuksissa hyödynnettiin vuonna 2001 tehtyjen painovoimamittausten tuloksia, jotta saatiin yhtenäinen mallinnusalue Hyvinkään pohjavesialueen pohjoisosasta. Tutkimusten perusteella alueen kallionpinnan korkokuvasta sekä maapeitteen paksuudesta ja sen aineksen vaihtelusta on saatu hyvä yleiskuva. Pohjavedenpinnan tasoa ja pohjaveden kyllästämän maapeitteen paksuutta kuvaavat mallit jäävät paikoitellen rikkonaisiksi pohjavesitietojen vähäisyydestä ja epätasaisesta jakautumisesta johtuen. Linkkitorninmäen itäpuoleisen alueen olosuhteet erityisesti pohjavedenpinnan tason osalta jäivät tehdyillä tutkimuksilla selvittämättä. Tutkimusalueen kallionpinnan korkeuserot ovat suurimmillaan yli sadan metrin luokkaa. Kallionpinta on ylimmillään heti I Salpausselän itäpuolella Nastakiven, Lavainmäen, Tulikallion ja Rajakallion alueella tasolla yli 140 m mpy sekä pohjoisessa Kukkerinkalliolla yli 140 m mpy. Myös Mustasuon itäpuolella on Mustasuonmäen ja Keijumäen kallioalue tasolla m mpy. I Salpausselän ja Monninharjun liittymäkohdan ympäristössä kallio on tasolla m mpy. Yleisesti ottaen I Salpausselän alueella kallionpinta on varsin korkealla tasolla. Alimmillaan kallio on tasolla m mpy Monninharjulla Härkähaan ja Mäkelän kohdalla. Koko Monninharjun länsiosassa Keinumäeltä länteen kallionpinta on tasolla alle 60 m mpy. Peuranpään eteläpuoleisella peltoalueella kallionpinta on tasolla m mpy. Em. peltoalue on samaa kalliopainannetta Mustasuon kanssa, missä kallionpinta on tasolla m mpy. Pohjavedenpinnan korkeusasema on I Salpausselällä tutkimusalueen pohjoisosassa Kurun pohjavesialueella tasolla m mpy. Eteläosassa, Hyvinkään pohjavesialueella, Rauhanummin pohjoispuolella pohjavesi on tasolla m mpy. Monninharjun itäosassa pohjavesi on tasolla 100 m mpy laskien länteen tasolle 88 m mpy. Alimmillaan tutkimusalueen pohjaveden pinta on Peuranpään eteläpuoleisella peltoalueella tasolla 87 m mpy Pohjavesivirtaus suuntautuu sekä Kurun että Hyvinkään pohjavesialueilla I Salpausselän suuntaisesti lounaasta koilliseen. Merkittävä määrä virtauksesta suuntautuu myös muodostuman keskeltä kohti reunoja. Erityisesti Huhtainnummen alueelta virtaus kohti muodostuman reunoja sekä Vastamäen harjua on merkittävää. I Salpausselällä on useita alueita, joilla kallio kohoaa pohjavesipinnan yläpuolelle ohjaten sekä estäen pohjavesivirtausta. Monninharjulla pohjavesi virtaa muodostuman suuntaisesti länsi - luoteeseen sekä muodostuman lounais- ja eteläreunoja kohden. Monninharjulla Keinumäen kohdalla oleva kalliokynnys estää suoran virtauksen muodostuman itäosasta länteen. Kalliokynnys estää myös I Salpausselän ja Monninharjun Paukunharjun välisen pohjavesivirtauksen. Pohjavesiä purkautuu I Salpausselkää ja Monninharjua Paukunharjua reunustaville suoalueille. Merkittävimmät pohjaveden purkautumispaikat ovat pohjoisessa Sarvenlähteet ja Brusilansuon lähteet ja etelässä Rutikansuo sekä Lallujärvi ja Erkylänjärvi.
22 Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys 17 Kuru, Peuranpää ja Monni Laajin ja yhtenäisin pohjavesivarasto sijaitsee Monninharjun länsipäässä, jossa pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on metriä. Maa-aineksen laatua ei kattavasti tunneta, jotta pohjavesivaraston käyttökelpoisuudesta voitaisiin antaa tarkempia arvioita. Lallujärven eteläpuolella pohjavesivaraston paksuus on metriä ja alue on tutkimustulosten mukaan varsin yhtenäinen. I Salpausselän pohjoisosissa paksuimmat varastokerrokset ovat metrin luokkaa Matinsuon itäpuolella. Keskimäärin tällä alueella varastokerroksen paksuus on metriä. Vaihtelevan kallionpinnan vuoksi tämän alueen pohjavesivarastot eivät kuitenkaan ole laajat ja yhtenäiset. Ohuimmillaan I Salpausselällä pohjavedellä kyllästyneet maakerrokset ovat Huhtainnummen ympäristössä noin 5-10 metriä, paikoin jopa alle viisi metriä. Pohjavedenpinnan yläpuoleinen kuiva irtomaakerros on paksuimmillaan I Salpausselän ja Vastamäenharjun liittymäkohdassa Huhtainnummella ja Linkkitorninmäellä metriä. Myös Paukunharjulla kuivan irtomaakerroksen paksuus on metriä. Keskimäärin kuivan irtomaakerroksen paksuus on I Salpausselällä on noin metriä. Huhtainnummen ja Sarvinummen välisellä alueella kerrospaksuus on kuitenkin noin viisi metriä. Ohuimmat kuivat irtomaakerrokset sijaitsevat I Salpausselkää ja Monninharju reunustavilla suo ja peltoalueilla, missä kerrospaksuudet alle viisi metriä 6 JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET Vedenhankinnan kannalta I Salpausselkä on ongelmallinen. Nyt tehtyjen tutkimusten mukaan kallionpinnan taso vaihtelee erityisesti tutkimusalueen pohjoisosassa jakaen pohjavesimuodostumaa pienempiin pohjavesialtaisiin. Tutkimuslupaongelmien vuoksi ei voitu tutkia merkittävää aluetta I Salpausselkää erityisesti maaperän ainesvaihteluiden ja pohjavesiolosuhteiden osalta. Mikäli alueelle suunnitellaan jatkossa vedenhankintaa tai tekopohjaveden muodostamista, tulisi Linkkitorninmäen itäpuoleisella osalla tehdä tarkentavina tutkimuksina mm. kairauksia ja havaintoputkiasennuksia. Espoossa Anu Eskelinen geologi Tuire Valjus geofyysikko
23 Pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys 18 Kuru, Peuranpää ja Monni KIRJALLISUUS Fyfe, G.J, The morphology and the sedimentology of the Salpausselkä I Moraine in southwest Finland. Fitzwilliam College, Cambridge University, Härme, M., Keravan ja Riihimäen kartta-alueitten kallioperä. Suomen geologinen kartta 1: , kallioperäkartan selitykset, lehti 2043, Geologinen tutkimuslaitos. 51 s. Kielosto, S., Mäkilä, M., Grundström, A. & Kaija J., Hikiän kartta-alueen maaperä. Maaperän peruskartta 1:20 000, Maaperäkarttojen selitykset (Moniste) Kielosto, S., Mäkilä, M., Grundström, A. & Herola, E Riihimäen kartta-alueen maaperä. Maaperän peruskartta 1:20 000, Maaperäkarttojen selitykset Insinööritoimisto Maa ja Vesi Oy, Hyvinkään seudun pohjavesivarojen yleisinventointi s., 7 liites. 3 suunnitelmakarttaa. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, Riihimäen seudun pohjaveden suojelusuunnitelma. 50 s., 3 liites. 12 suunnitelmakarttaa Suunnittelukeskus Oy, Piirivuoden Salpausselän pohjavesialue, hydrogeologinen kar toitus. 10 s. 3 liites. Synge, F. M., A new shoreline chronology for the Salpausselkäs. Annales Academiae Scientarum Fennicae AIII Tynni, R Maaperäkartan selvitys. Suomen geologinen kartta 1: Lehti 2044, Riihimäki. Geologinen tutkimuslaitos, Otaniemi.
24 LIITE KURU-PEURANPÄÄ-MONNI Mittauslinjat ja kairauspisteet GTK Havaintoputki (kalliovarmistus) Painovoimamittauslinja (mittaus nuolenkärjen suuntaan) Maatutkaluotaus. Kalliokairaus GTK14 GTK15 GTK GTK GTK Seisminen luotauslinja (GTK:n maaperäkartta) Painovoimamittauslinja GTK 2001 Painovoimamittauslinja GTK2006 GTK16 GTK17 GTK18 GTK19 GTK GTK D Kalliopaljastuma Avokallio 27 GTK Pohjavesialue lk 2 lk 26 GTK GTK GTK GTK27 GTK GTK lk ,5 1 1,5 2 km Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/08 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
25 KURU-PEURANPÄÄ-MONNI Maaperän korkokuvakartta LIITE Kalliomaa Moreeni Sora Hiekka Karkea hieta Hieno hieta Hiesu Savi Turve ja lieju Kuva 3! Muinaisranta Rantavalli Pieni reunamoreeni Avokallio! Pieni kalliopaljastuma Poikkileikkausprofiili Kuva D A Pohjavesialue 1 lk A' lk 3 lk 0 0,5 1 1,5 2 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/08 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus km B' B
26 KURU-PEURANPÄÄ-MONNI D Kallionpinnan korkokuva D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D # # # #### # # ## # ############# ########## ######## # ### # ### # ## ## ### ###### # # ############# # # ## # ##### ### ## # # ## ## # ######## ## # ########### # # ## ######### ### # # # ##### # ############## ######## # # # ### ####### # ## # ## # # # # ### ## #### ## # # #### ### ## # #### ####### ## ## # # #### # #### ###### # ## #### # # ### ############################# # ### #### # # # # # ### # # # #### ## # # # # #### ## # #### # ################ # ## #### ########################### #### # #### # #### # ####### ## ### # # ######### # ####################### ###### #### # # ## # # # # # ######## # ## ##### # ## #### ## # ######## # # ######################## ## ##### # ### # ##### # ### # # # # ##### ##### ## ######### # ## # # # # ## #### # # ############## ## # # # ## # # #### #### # ## ######## ## # # # # # # ## # #### ### ## # #################### #### # ########## # ## # # ##### ### ##### # # # # ###################### # # ############### # ####### ############### # # ############# #### # ### #### ## #### # # ####### ### ########## ## # # # #### ## ## # # # ## #### ######## # # #### # # ### # # #### ### # # #### ## # ######## # # #################### ##################### #### ###### # ## ############ # # #### ### # ## # # ## # # #### #### # #### # # ### ## # ## # ###### ##### ### # # ### #### ## ##### # ############# ### # ### ##### #### # #### # ### ## ### # # # ################### ### ###### # ## # #### # ## ###################### # # ### # ## #### ########### ########..... A aa A A A A A A A A a a a a A A A A # # # #### # # ### # # # # # # # ## # # # # # ####### # # # # ## # # ## # ## # ## # ## # # ## # # # # ### # # ### ## # ## # # # # # # ### # # # # ## ### # # LIITE A a Havaintoputki (kalliovarmistus) Kairauspiste (kalliovarmistus) Painovoimamittauspiste (GTK 2007) Painovoimamittauspiste (GTK 2001) # # Maatutkaluotaus Seisminen luotaus (GTK maaperäkartoitus) D Pieni kalliopaljastuma Avokallio Pohjavesialue 1 lk 2 lk 3 lk Kallionpinnan taso (m mpy) Alle Yli ,5 1 1,5 2 km Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/08 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2008
27 LIITE 4 Kallionpinnan taso (m mpy) Alle KURU-PEURANPÄÄ-MONNI Kallionpinnan taso viistokuvana lounaasta ± ,08 90, Havaintoputki (kalliovarmistus) Pohjavedenpinnan taso (m mpy) Kairauksella varmistettu kallionpinnan taso (m mpy) GTK GTK GTK GTK GTK GTK Pohjavesialue Avokallio 59.8 GTK GTK GTK /2008
PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT
1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta
LisätiedotJanakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys
Maankäyttö ja ympäristö E/16/42/2007 1.11.2007 Espoo Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Lisätutkimukset Matinvuoren, Pukurinsuon ja Helvetinvuoren
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ LISÄTUTKIMUKSET PÄSSINLUKKOJEN ALUEELLA
Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.3.2006 Arkistoraportti 3/2017 Hausjärven kunta Hyvinkään Vesi Hämeen ympäristökeskus Riihimäen Vesihuoltolaitos POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ
LisätiedotAakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 GEOLOGIAN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotJanakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys
Maankäyttö ja ympäristö E/16/42/2007 29.6.2007 Espoo Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Pohjavesialueen rakenneselvitys Janakkala, Tanttala Geologian
LisätiedotPohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo Arkistoraportti 10/2016 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Janakkalan Vesi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS POHJAVESIYKSIKKÖ
LisätiedotAakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19.05.2017 Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19.05.2017
LisätiedotMAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1
LisätiedotHanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus
Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:
LisätiedotPOHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA
ARKISTORAPORTTI 133/2013 Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 16.10.2007 Porvoon vesi Uudenmaan ympäristökeskus POHJAVESIALUEIEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotAurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys - hanke TUTKIMUSRAPORTTI
Aurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys hanke TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALAN AU RINKOVUOREN POHJAVESIALUEELLA Geologian tutkimuskeskus EteläSuomen
LisätiedotYHTEENVETORAPORTTI HERAJOEN VEDENOTTAMON VALUMA-ALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYK- SISTÄ
GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 22.1.2009 Riihimäen vesihuoltolaitos YHTEENVETORAPORTTI HERAJOEN VEENOTTAMON VALUMA-ALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYK- SISTÄ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS FORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA
ARKISTORAPORTTI 92/2013 POHJAVESIALUEIEN RAKENNE JA POHJAVESISELVITYS ORSSA, JOKIOINEN JA HUMPPILA TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA GEOLOGIAN
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Lisätiedot(Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty)
Liite 1 HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty) Tutkimuspaikka Renkomäki 8.3.2011 Tilaaja Rudus Oy PEIP Projektinumero 82132620 Piste P1 Havaintoputki Kairaus x koord 6758843,9
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUHON RUSKEAMULLANHARJUN ALUEELLA
GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 25.6.2008 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Hämeen ympäristökeskus POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUHON RUSKEAMULLANHARJUN ALUEELLA Pohjavesialueen
LisätiedotSauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotGeologisen rakenteen selvitys Hirvenojan vedenottamon ympäristössä
GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 31.8.2009 Espoo Riihimäen vesihuoltoliikelaitos Geologisen rakenteen selvitys Hirvenojan vedenottamon ympäristössä GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Ahonen,
LisätiedotNummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski 07122016 Arkistoraportti 82/2016 Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotVANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS
Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija
LisätiedotNokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo GTK/882/03.01/2016. Kankaisten pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo 28.11.2017 GTK/882/03.01/2016 Kankaisten pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys/kankainen 28.11.2017
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva
LisätiedotKARKKILAN HONGISTON POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS JA VAIKUTUS POHJAVESIOLOSUHTEISIIN
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ARKISTORAPORTTI 22/2014 Raportti 07.05.2002 UUDENMAAN YMPARISTOKESKUS: KARKKILAN HONGISTON POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN
LisätiedotMaa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä
Maankäyttö ja ympäristö Dnro K594/42/2004 31.12.2009 Kuopio Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Rudus Oy, Siilinjärven kunta Tutkimusraportti no 13/2009 Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotPYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013
LisätiedotHämeen alueen kallioperän topografiamalli
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo
LisätiedotNähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen
KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORIMATTILAN VIISKIVENHARJUN ALUEELLA
RAAKAVEENSAANNIN TURVAAMINEN STRATEGISESTI MERKITTÄVILLÄ POHJAVESIALUEILLA (RASTAS) -HANKE TUTKIMUSRAPORTTI 10.08.2009 POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORIMATTILAN VIISKIVENHARJUN ALUEELLA
Lisätiedot16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus
16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus
LisätiedotHydrogeologinen tarkastelu. Koverhar, Hanko
Hydrogeologinen tarkastelu Koverhar, Hanko Maiju Juntunen 2.1.2017 Hydrogeologinen tarkastelu 2.1.2017 1 (14) Hydrogeologinen tarkastelu 2.1.2017 2 (14) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AIEMMAT SELVITYKSET JA
LisätiedotKehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotYlitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/460/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Ylitornion kunta Alkkulanraitti 55 95600 Ylitornio Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotKonsernipalvelut/Tekniset palvelut
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella
LisätiedotHausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus
Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Lähtökohtia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 31 kunnasta 21 vedenhankinta perustuu pohjaveden tai tekopohjaveden käyttöön
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ILOLA-KUKK OLANHARJUN ALUEELLA
RAAKAVEDENSAANNIN TURVAAMINEN STRATEGISESTI MERKITTÄVILLÄ POHJAVESIALUEILLA (RASTAS) -HANKE TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ILOLA-KUKK OLANHARJUN ALUEELLA Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotHAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.
Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotKoverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017
Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017 Hangon kaupunki Maiju Juntunen, Esa Kallio 12.1.2018 Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017 12.1.2018 1 (10) SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 2 2 TUTKIMUKSET...
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALASSA ANIANPELLON ALUEELLA
GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 21.01.2010 Asikkalan kunta Hämeen ympäristökeskus POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALASSA ANIANPELLON ALUEELLA Pohjavesialueen geologinen
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HÄMEENKANGAS- NIINISALON POHJAVESIALUEELLA KANKAANPÄÄSSÄ
ARKISTORAPORTTI 107/2014 GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 12.5.2014 Kankaanpään kaupunki Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN
LisätiedotHydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa
Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Birgitta Backman Jussi Ahonen Samrit Luoma GTK 11.10.2016 Visualisointi Visualisointi tarkoittaa
LisätiedotHydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa
Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Birgitta Backman Jussi Ahonen Samrit Luoma GTK 27.10.2016 Visualisointi Visualisointi tarkoittaa
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUEELLA TUUSULASSA
ARKISTORAPORTTI 61/2016 POHJAVESIALUEIEN RAKENNE- JA POHJAVESISELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUE, TUUSULA TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUEELLA TUUSULASSA
LisätiedotGeologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna
Geologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna GTK /Jussi Ahonen, Birgitta Backman, Samrit Luoma, Tiina Kaipainen ja Arto Pullinen POVEYTKE-loppuseminaari,
LisätiedotLemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ
16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.
LisätiedotHeralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI
Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295
LisätiedotMaatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää
Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotKulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P21051 Tutkimusraportti 1 (15) J.Arjas Sisällysluettelo
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/1831/2018 14.6.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotKiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta
LisätiedotSELVITYS VIROLAHDEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUS- TEN TARKISTAMISESTA
Selvitys KASELY/605/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS VIROLAHDEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUS- TEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty
LisätiedotTeilinummen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 20.12.2018 Teilinummen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 20.12.2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotGeologisen rakenteen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueilla
GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 31.03.2011 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Hattulan kunta, Puolustusvoimat, Hämeen ELY-keskus Geologisen rakenteen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan
LisätiedotJuurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotPAINOVOIMAMITTAUKSET & KALLIO JA p ohja VESIPINNAN MALLINNUS Hakkila- Hiekkaharju- Koivukyla, Vantaa
ARKISTORAPORTTI 37/214 GOLOGIAN TUTKIMUSKSKUS Betonimiehenkuja 4 tehi-suomen aluetoimisto 215 SPOO puh. 25 5 11 fax. 25 5 2197 V ANTAAN KA UPUNKI/ UUDNMAAN YM.P ARISTOKSKUS: PAINOVOIMAMITTAUKST & KALLIO
LisätiedotEtelä-Savon ELY keskus Pertunmaan kunta Kuortin pohjavesialueen rakennetutkimus
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 16.3.2015 75/2014 Etelä-Savon ELY keskus Pertunmaan kunta Kuortin pohjavesialueen rakennetutkimus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS
LisätiedotPohjois-Savon PaMa -hanke
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 2.5.2015 Pohjois-Savon PaMa -hanke Pohjavedenpinnan alaisten maa-ainesten tutkimus kahdeksalla harjukohteella Pohjois-Savon alueella Arto Hyvönen Anu
LisätiedotLAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Tilaaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 21.3.2014 Viite 1510011399 LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LAHELANPELTO
LisätiedotPohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/423/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Sodankylän kunta Jäämerentie 1 (PL 60) 99601 Sodankylä Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotRauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotNokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 08.06.2018 Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 08.06.2018 GEOLOGIAN
LisätiedotPALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET TUTKIMUKSET
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 32/2014 Etela-Suomen aluetoimisto Betonimiehenkuja 4 02150 ESPOO puh. 90-46931 fax. 90-462 205 PALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET
LisätiedotKemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
LIITE Kemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden - ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Vesiyksikkö Hanna
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVEN OITISSA
ARKISTORAPORTTI 50/2014 TUTKIMUSRAPORTTI 30.9.2005 Hilkka Kallio Tuire Valjus Olli Breilin Hämeen ympäristökeskus Hausjärven kunta Pääkaupunkiseudun Vesi Oy POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS
LisätiedotMaskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3793/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotEpilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.09.2018 Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys 17.09.2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys
LisätiedotOulainen, keskustan OYK päivitys
OULAINEN Oulainen, keskustan OYK päivitys MAAPERÄSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35178 MAAPERÄSELVITYS Ruonaniemi Jukka-Pekka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 MAAPERÄKUVAUS... 1 3 RAKENNETTAVUUS...
LisätiedotPyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4298/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotMaaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom
telä-suomen yksikkö spoo 28.11.2011 Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom Hilkka Kallio & Ossi Ikävalko telä-suomen yksikkö spoo Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TOIMKSIANTO 1 2 JOHDANTO 1 3 TUTKIMUSMNTLMÄT
LisätiedotSIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS
Itä-Suomen yksikkö Kuopio 30.11.2012 8/2014 Pohjois-von elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/liikenne- ja infrastruktuurit sekä ympäristö ja luonnonvarat Siilinjärven kunta Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Sastamalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (16) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Sastamalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lisättiin vesien ja merenhoidon
LisätiedotEurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/523/2018 13.3.2018 Liitteet 1 kpl Eurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausuutokset Varsinais-Suoen elinkeino-, liikenne- ja ypäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Eurajoen alueella
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 16.12.2014 17200 VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ 26.11.2014 1 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Destia Oy:n toimeksiannosta maatutkaluotausta Pälkäneen pohjavesialueella. Tutkimuksen
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella
KUULUTUS VARELY/4302/2016 30.10.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotJanakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011
1 Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Insinööritoimisto Matti Jokinen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 4
LisätiedotAlajärven Saukonkylän pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 2015 Niko Putkinen, Elina Lindsberg, Satu Putkinen, Tuire Valjus ja Juha Davidila
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 23.6.2 L267/42/214 Alajärven Saukonkylän pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 2 Niko Putkinen, Elina Lindsberg, Satu Putkinen, Tuire Valjus ja
LisätiedotRovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys Juho Kupila, Hannu Panttila, Ulpu Väisänen, Irmeli Huovinen, Peter Johansson, Tuire Valjus
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 30.06.2015 R/350/42/2013 Rovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys Juho Kupila, Hannu Panttila, Ulpu Väisänen, Irmeli Huovinen, Peter Johansson,
LisätiedotKoivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.
Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI
LisätiedotLASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI Laserkeilausaineistojen sovelluksista
LASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI 10.10.2008 Laserkeilausaineistojen sovelluksista Salon testiaineistoa on käytetty arvioitaessa alustavasti käyttökelpoisuutta: maaperäkartoituksessa
LisätiedotNaantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
LisätiedotEpilänharju-Villilä (B) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 15.12.2017 Epilänharju-Villilä (B) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 15.12.2017 GEOLOGIAN
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/216 13.2.217 Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotSei smi set maaperätutkimukset syyskuussa 1989.
Ci19/23/90/1 Koskee 2023 06, 09 20Y2 0'4 3111 02, 09 3119 07 J. Lehtimaki 18.0Lf.1990 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Sei smi set maaperätutkimukset syyskuussa 1989. Seismisillä
Lisätiedoteologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.
eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin
LisätiedotSELVITYS MIEHIKKÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA
Selvitys KASELY/606/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS MIEHIKKÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotPelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/778/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotEpilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.09.2018 Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys 17.09.2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Ruskon kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/4299/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Ruskon kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
Lisätiedot