Geologisen rakenteen selvitys Hirvenojan vedenottamon ympäristössä
|
|
- Jarkko Saaristo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö Espoo Riihimäen vesihuoltoliikelaitos Geologisen rakenteen selvitys Hirvenojan vedenottamon ympäristössä
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Ahonen, Jussi Valjus, Tuire KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro / E/881/42/2008 Raportin laji Tilaustutkimus Toimeksiantaja Riihimäen vesihuoltoliikelaitos Raportin nimi Geologisen rakenteen selvitys Hirvenojan vedenottamon ympäristössä Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä-Suomen yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Riihimäen Hirvenojan vedenottamon ympäristössä. Tutkimus toteutettiin painovoimamittausten, porakonekairausten ja kairausreikiin asennettujen pohjavesiputkien sekä maastotarkastelujen avulla. Hirvenojan vedenottamo on Riihimäen vesihuoltoliikelaitoksen varavedenottamo. Aktiivisessa käytössä se on ollut vuosina ja niistä ensisijaisena vedenottamona vuodet Tutkimusalueen korkeimmat kallionpinnantasot ovat alueen itä- ja kaakkoisosassa Haapahuhdan alueen moreenimäillä, ollen korkeimmillaan tasolla n. 105 m mpy. Punkajoen laaksossa kalliopinta on kauttaaltaan tason 60 m mpy alapuolella, painuen alhaisimmillaan tasolle noin 30 m mpy pohjavesiputkien GTK205 ja GTK207 välisellä alueella. Tutkimusalueelle tehtyjen kairauspisteiden kohdalla pintamaalaji oli savea, lukuun ottamatta tutkimuspistettä GTK205, jossa pintamaa oli moreenia. Savikerroksen paksuus on tutkimusalueella muutamasta metristä yli 30 metriin. Saven tai moreenin alta tavattiin jokaisessa tutkimuspisteessä hiekka- ja/tai sorakerroksia ja maaperän kerrosjärjestys oli muutenkin hyvin samankaltainen. Tämä viittaa siihen, että hiekka- ja sorakerrokset ovat yhteydessä toisiinsa ja edelleen, että alueella kulkee savenalainen harjujakso. Pohjavedenpinnan korkeuden vaihtelut tutkimusalueella ovat hyvin pieniä. Pohjavedenpinta on matalimmillaan Sammalistonsuon alueella tasolla n. 84 m mpy ja korkeimmillaan koillisosassa pohjavesiputken GTK202 itäpuolella tasolla n. 88 m mpy. Savipeitteiden johdosta sadeveden imeytymien Punkajoen laaksossa on vähäistä. Pohjavesivyöhykkeen paksuus on Punkajoen laaksossa sekä Sammalistonsuolla yleisesti yli 30 metriä ja paksuimmillaan yli 50 metriä. Tutkimusalueen reunaosissa pohjavesivyöhykkeen paksuus ohenee ja kallionpinta nousee moreenimäkien kohdalla paikoin pohjaveden yläpuolelle. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjavesialue, geologinen rakenneselvitys Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Etelä-Suomi, Kanta-Häme, Riihimäki Karttalehdet Muut tiedot Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella Arkistosarjan nimi - Arkistotunnus - Kokonaissivumäärä 18 s., 28 liites. Kieli Suomi Hinta - Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue GTK ESY, VA 212 Hanketunnus
3 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Riihimäki, Hirvenoja Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Yleistä Hirvenojan vedenottamo Pohjavesialue Aikaisemmat tutkimukset 2 2 MAASTOTUTKIMUKSET Maastokartoitus Havaintoputkiasennukset ja kairaukset Painovoimamittaukset Menetelmän perusteista Mittaukset ja tulosten tulkinta 4 3 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Maanpinnan korkeusmalli Kalliopinnan korkeusmalli Pohjavedenpinnan korkeusmalli Pohjavesivyöhykkeen paksuus Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus 7 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Tutkimusalueen kallioperä Tutkimusalueen kallionpinnan korkokuva Tutkimusalueen maaperä ja geologinen syntyhistoria Pohjavedenpinnan taso, pohjavesivyöhykkeen paksuus ja irtomaakerroksen paksuus 10 5 YHTEENVETO 12 6 KIRJALLISUUS 14
4 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Riihimäki, Hirvenoja LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liitteet Liite 8. Liitteet Tutkimuskartta Maaperän korkokuvakartta Kallionpinnan taso Pohjavedenpinnan taso Pohjavesivyöhykkeen paksuus Pohjaveden yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus Havaintoputkikortit Yhteenveto pohjavesiputkiasennusten maalajihavainnoista Painovoimamittausten tulkintalinjat Kansikuva: Hirvenojan vedenottamo, kuvaussuunta länteen (GTK/Jussi Ahonen)
5 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 1 Riihimäki, Hirvenoja 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä-Suomen yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Riihimäen Hirvenojan vedenottamon ympäristössä (kuva 1). Tutkimus toteutettiin painovoimamittausten, porakonekairausten ja kairausreikiin asennettujen pohjavesiputkien sekä maastotarkastelujen avulla. Tutkimuksen organisoinnista ja toteutuksesta vastasi geologi Jussi Ahonen. Painovoimamittauksista ja niiden tulkinnasta vastasi geofyysikko Tuire Valjus. Aerogeofysikaalisen aineiston tulkinnasta vastasi Taija Huotari-Halkosaari. Geologisista rakenneselvityksistä on hyötyä mm. alueellista pohjavedenottoa suunniteltaessa ja pohjavesivyöhykkeitä rajattaessa. Rakenneselvitykset antavat lisätietoa myös mahdollisissa onnettomuustilanteissa ja mallinnettaessa haitta-aineiden kulkeutumista. Kuva 1. Hirvenojan alueen yleiskartta ja pohjavesi- sekä tutkimusalueen raja.
6 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 2 Riihimäki, Hirvenoja 1.2 Hirvenojan vedenottamo Hirvenojan vedenottamo sijaitsee tutkimusalueen keskisosassa, Sammalistonsuon pohjoisosassa. Vedenottamon lähiympäristö on peltoa ja suota. Lähin moreenimäki sijaitsee noin 500 metriä vedenottamon itäpuolella, jonka takana kulkee päärata. Vedenottamon etelä-, länsi-, ja pohjoispuolella maasto on peltoa tai suota noin 2 kilometrin säteellä. Hirvenojan vedenottamo on Riihimäen vesihuoltoliikelaitoksen varavedenottamo. Aktiivisessa käytössä se on ollut vuosina ja niistä kaupungin ensisijaisena vedenottamona vuodet Suurimmillaan vedenotto on ollut vuonna 1961, m 3 /v eli keskimäärin noin 1300 m 3 /d. Aktiivisen vedenoton aikaisia vedenlaatutuloksia ei ollut käytettävissä, mutta vuonna 1976 tehtyjen analyysien mukaan vedenottamon vesinäyte oli alkaalista, keskikovaa ja kohtalaisesti liuenneita suoloja sisältävää. Rauta- ja mangaanimäärät olivat jonkun verran koholla, mutta näyte edusti kelvollista juoma- ja talousvettä (Oy Vesi-hydro Ab). Vuonna 2003 tehdyissä; mm. kloorifenoli-, PAH-, liuotin- ja pestisidianalyysit sisältäneessä; vedenlaatututkimuksessa todettiin ongelmia vesinäytteen mikrobiologisessa laadussa. Muiden tutkittujen aineiden osalta vesi täytti laatuvaatimukset (Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä). 1.3 Pohjavesialue Hirvenojan vedenottamon lähialuetta ei ole luokiteltu pohjavesialueeksi. Lähimmät pohjavesialueet ovat vedenottamolta noin kaksi kilometriä luoteeseen sijaitsevat Hirvenojan ja Riihiviidankallio pohjavesialueet ( ja ) sekä noin neljä kilometriä koilliseen sijaitseva Hausjärven pohjavesialue ( ). Herajoen pohjavesialue ( ) sijaitsee Hirvenojan eteläpuolella noin kuuden kilometrin päässä. 1.4 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimusalueelta oli käytettävissä vähän pohjaveden hankintaan ja suojeluun liittyviä hydrogeologisia ja teknisiä erillisselvityksiä. Käytettävissä olivat Hirvenojan vedenottamon pumppaustiedot vuosilta sekä seuraavat vedenlaatututkimukset. Oy Vesi-hydro Ab, Vesinäyteanalyysi 6/76/5622/9091/mj, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Elintarvike ja vesilaboratorio, Vesitutkimustodistus , Näyte V962 Kallioperäkartan (1: ), maaperäkarttojen (1: ja 1: ) sekä peruskartan (1:20 000) lisäksi käytettävissä oli pohjavesipintahavaintoja lähialueella sijaitsevista pohjaveden tarkkailuputkista.
7 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 3 Riihimäki, Hirvenoja 2 MAASTOTUTKIMUKSET 2.1 Maastokartoitus Tutkimusalueella huhtikuussa 2009 tehdyllä maastokartoituksella muodostettiin yleiskäsitys tutkimusalueen geologisista ja hydrogeologisista olosuhteista. Maastokartoituksella tehtiin geomorfologiset pintahavainnot tutkimusalueen keskeisiltä osilta. Myös lähteistä tehtiin havaintoja (kuva 2). Kuva 2. Hirvenojan alueella osa pelloista ei ole viljelykelpoisia lähteiden ja maasta tihkuvan veden seurauksena (GTK/Jussi Ahonen) 2.2 Havaintoputkiasennukset ja kairaukset Tutkimusalueella tehtiin huhtikuussa 2009 maaperäkairauksia ja havaintoputkiasennuksia yhteensä seitsemässä tutkimuspisteessä FCG Planeko Oy:n GM 100 -kairakoneella. Kairauspisteet suunniteltiin painovoimamittausten tukipisteverkkoa ja pohjavedenpinnan havaintoverkkoa silmällä pitäen. Asennuskohteet tarkastettiin maastossa ennen kairausten aloitusta.
8 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 4 Riihimäki, Hirvenoja Maaperäkairausta ja kalliovarmistusta tehtiin yhteensä noin 205 metriä. Havaintoputkea asennettiin yhteensä 189,6 metriä. Pisteessä GTK207 kairausta ei saatu ulotettua kalliioon, vaan kairaus lopetettiin 41.5 metrin syvyydessä. Muissa pisteissä tehtiin 3 metrin kalliovarmistus. Siiviläputket asennettiin läpäisevissä maalajikerroksissa koko pohjavesivyöhykkeeseen. Putket varustettiin metallisilla, lukittavilla suojaputkilla. Kairausten yhteydessä havainnoitiin maaperän vallitseva kerrosjärjestys ja otettiin 32 kpl maanäytteitä. Pohjavesiputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Yksityiskohtaiset havaintoputkikortit ja aistinvaraiset maaperänäytteiden maalajihavainnot ja -järjestykset ovat liitteinä Yhteenveto pohjavesiputkiasennusten maalajihavainnoista on liitteenä 8. Maalajimäärityksissä on käytetty GEO-luokitusta (Korhonen et al. 1974). 2.3 Painovoimamittaukset Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta. Koska maapeitteen tiheys on huomattavasti pienempi kuin kallioperän tiheys, voidaan painovoimamittauksia käyttää maapeitteen paksuuden arviointiin. Mittauspisteen korkeusasema on myös tunnettava ja se määritetään painovoimamittauksen yhteydessä. Painovoimamittauksella ei voi erottaa maaperän eri kerroksia tai pohjavedenpinnan tasoa, mutta olemassa olevia tietoja voidaan kuitenkin hyödyntää tulkinnassa. Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimaprofiilit sijoitetaan maastoon siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat kalliopaljastumilla tai pisteillä, joissa kallionpinnan korkeus tunnetaan. Lisäksi profiilit saattavat kulkea tunnettujen pisteiden kautta tai ristiin toistensa yli. Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, jota käytetään tulkinnassa perustasona paikallisille painovoimavaihteluille. Kun maapeitteen ja kallion välinen tiheysero tunnetaan, voidaan painovoima-anomaliasta laskea maapeitteen paksuus. Maapeitteen todellista paksuutta on hyvä kontrolloida riittävän tiheällä kairauksella, koska sekä alueellinen painovoimataso, että maapeitteen tiheys voivat vaihdella mittauslinjalla ja siten vaikuttaa tulkintatulokseen. Vaikka maapeitteen tulkitussa paksuudessa saattaa referenssitiedon puuttuessa olla kohtuullisen suuriakin virheitä, kuvaa tulos kallionpinnan alueellisen topografian vaihtelua yleensä hyvin Mittaukset ja tulosten tulkinta Mittaukset suoritettiin Worden-gravimetrillä käyttäen 20 metrin pisteväliä. Mittauspisteiltä vaaittiin maanpinnantasot letkuvaa alla. Tuloksista laskettiin ns. Bouguer-anomalia keskitiheydellä 2.67 kg/m 3. Topografiaeroista johtuvaa painovoimatulosten vääristymää korjattiin käyttäen 3D-topografiakorjausta, johon poimitaan mittauslinjan lähistöltä maanpinnantasot Maanmittauslaitoksen 25 m x 25 m resoluutioisesta digitaalisesta korkeusmallista. Tulkinnassa käytettiin Interpexin Magix-XL -tulkintaohjelmaa. Paikallisesta painovoima-anomalian vaihtelusta tulkittiin maapeitteen paksuus. Tulkinnassa koetetaan löytää annetun mallin parametreja muuttamalla sellainen laskennallinen käyrä, joka vastaa parhaiten mittauspisteistä muodostuvaa painovoimakäyrää. Tutkimusalueella mitattiin n. 20 km painovoimalinjaa (liite 1). Linjojen päät on sidottu kalliopaljastumiin ja kairauspisteisiin. Tulkitut painovoimaprofiilit on esitetty liitteessä 10
9 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 5 Riihimäki, Hirvenoja (vaaka-akselin mittakaavat 1:10 000). Tulosteissa vaakaviivana näkyvä pohjaveden pinnan tason arviointiin käytettiin kairaustuloksista saatua tietoa. Kuivalle maa-ainekselle on tulkinnassa käytetty tiheyttä n. 1.6 g/cm 3 ja pohjaveden kyllästämälle maa-ainekselle n. 1.9 g/cm 3. Tulkintojen mukaan tutkimusalueen maapeitteet ovat tyypillisesti paksuja, metriä. Joillakin linjoilla, varsinkin alueen itäosassa, kallionpinnan vaihtelut ovat jyrkkiä ja maapeitteet ohenevat n. 10 metriin. Tutkimuslinjat sijoittuvat pelto- tai suoalueille. Pohjavesi on kairaustietojen mukaan kutakuinkin maanpinnan tasolla, mikä saattaa johtua paineellisesta pohjavedestä. Mikäli pohjavedenpinta olisi alempana kuin kairaustuloksista saatu taso, muuttuisivat tulkitut maapeitteen paksuudet paikoitellen jonkin verran suuremmiksi, mutta näin paksujen maapeitteiden alueella sillä ei ole mainittavaa merkitystä.
10 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 6 Riihimäki, Hirvenoja 3 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Maanmittauslaitoksen maastotietokannan, porakonekairausten sekä painovoimamittausten yhteydessä tehtyjen mittausten avulla muodostettiin alueellinen maanpinnan korkeusmalli. Kallionpinnan korkeus laskettiin porakonekairausten, painovoimamittaustulosten, maatutkaluotaushavaintojen sekä kalliopaljastumien avulla. Pohjavedenpinnan korkeusmalli muodostettiin pohjavesiputkien mittaustulosten sekä luonnonvesien tunnettujen sijaintien avulla. Pohjavedenpinnan ja kallionpinnan erotuksesta saatiin pohjavedellä kyllästyneen maakerroksen paksuus. Pohjaveden yläpuoleisen irtomaakerroksen paksuus laskettiin vähentämällä maanpinnan tasosta pohjavedenpinnan taso. Saadut pintamallit on visualisoitu ArcGISohjelmistolla 1: mittakaavaisille karttapohjille. Kaikki korkeudet on ilmoitettu suhteessa merenpinnan tasoon N60-korkeusjärjestelmässä. Mallit maan- ja kallionpinnan sekä pohjavedenpinnan korkeuksista on muodostettu interpoloimalla. Menetelmän luonteesta johtuen kyse on vain arviosta tunnettujen havaintopisteiden (esimerkiksi kairaukset) ulkopuolella. Pintamalleja tarkasteltaessa onkin aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai -painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita. Kallionpintamallin reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymistä. Yleisesti ottaen kaikkien mallien tarkkuus on sitä parempi mitä lähempänä alue sijaitsee mitattuja sekä pohjaveden että kallion pinnantasoja. 3.1 Maanpinnan korkeusmalli Maanpinnan korkeusmalli muodostettiin Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan korkeuskäyrien ja -pisteiden perusteella. Korkeusmallin laskemisen komponentteina olivat myös painovoimamittauksia tehtäessä saadut korkeushavainnot. Korkeusmalli muodostettiin 10 metrin solukoolla ArcMap-sovelluksen Topo to raster - toiminnolla siten, että maanpinnan painaumia ( sinks ) ei tasoitettu laskennallisesti. Korkeusmallin on esitetty peruskarttapohjalla ja sen päällä esitetään läpinäkyvä maaperäkartta (liite 2). 3.2 Kalliopinnan korkeusmalli Kallionpinnan korkeusmalli (liite 3) muodostettiin kalliopaljastumien, kairaustietojen ja painovoimamittausten avulla. Kairauspisteissä GTK201-GTK206 tehtiin kairauksen yhteydessä kalliovarmistus (3 M) eli kyseisten pisteiden tiedot kallionpinnan korkeudesta ovat luotettavia. Kairauspiste GTK207 lopetettiin 41.5 m syvyydellä ja siinä kallionpinta on arvioitu olevan 45 metrin syvyydellä maanpinnasta.
11 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 7 Riihimäki, Hirvenoja Pistemäisistä korkeustiedoista interpoloitiin 10 metrin solukoolla pintamalli ArcMap-sovelluksen Topo to raster -toiminnolla. Mallin interpoloinnin ulottuvuus tunnetulta pisteeltä on 150 metriä. 3.3 Pohjavedenpinnan korkeusmalli Pohjavedenpinnan korkeusmallin (liite 4) laskennassa käytettiin Riihimäen vesihuoltoliikelaitoksen ilmoittamia pohjavesiputkien mittaustietoja. Apuna käytettiin lisäksi GTK:n huhtikuussa 2009 maastossa tekemiä havaintoja ja lähteiden sijaintitietoja. Pohjavesi purkautuu lähteissä maanpinnan tasalle, joten kyseisillä kohdilla pohjaveden korkeus on melko luotettavasti sama kuin maanpinnan korkeus. Pohjaveden havaintotietoja on alueelta käytettävissä, uudet pohjavesiputket mukaan lukien, varsin niukasti. Toisaalta pohjaveden pinnantason vaihtelut olivat tunnetuissa pisteissä varsin pieniä (suurimman ja pienimmän arvon ero oli vain noin 5 metriä). Pistemäisestä tiedostosta interpoloitiin 10 metrin solukoolla pintamalli ArcMap-sovelluksen Topo to raster -toiminnolla. Mallin interpoloinnin ulottuvuus tunnetulta pisteeltä on 700 metriä. Tämä on, havaintojen vähyydestä johtuen, huomattavasti suurempi lukema kuin vastaavissa selvityksissä yleensä on käytetty. Pohjaveden pinnankorkeusmallin lukemiin mallin reunaalueilla (kaukana tunnetuista pisteistä) tuleekin suhtautua varauksella. 3.4 Pohjavesivyöhykkeen paksuus Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus (liite 5) saatiin vähentämällä interpoloitu kallionpinta pohjavedenpinnasta ArcMap-sovelluksen Raster calculator -toiminnolla. Laskennan tulos leikattiin painovoimamittauksista 200 metrin säteelle, koska sitä etäämmällä interpoloinnin luotettavuus heikkenee. Nämä olivat myös alueita, joista oli melko luotettava arvio pohjavedenpinnan korkeudesta. Esityksen solukoko on 10 metriä. 3.5 Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus saatiin maanpinnan korkeusmallin ja pohjavedenpinnan korkeusmallin erotuksesta. Näin ollen pohjavedenpinnan yläpuolisen maakerroksen paksuutta tarkasteltiin ainoastaan niillä alueilta, joilta oli melko luotettava arvio pohjavedenpinnan sijainnista. Erotus laskettiin ArcMap-sovelluksen Raster calculator -toiminnolla. Pohjavedenpinnan yläpuoleisen irtomaakerroksen paksuus on visualisoitu liitteessä 6. Esityksen solukoko on 10 metriä.
12 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 8 Riihimäki, Hirvenoja 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 4.1 Tutkimusalueen kallioperä Tutkimusalue kuuluu prekambriseen svekofennialaiseen vyöhykkeseen (Tynni et al. 1969). Riihimäen alueen granodioriitit (kuva 3) esiintyvät tyypillisesti yhtenäisinä massiiveina (Härme 1978). Mikrokliinigraniitit ovat osa Lounais-Suomesta itäkoilliseen kulkevaa vyöhykettä (Härme 1978). Tutkimusalueen kaakkoiskulman kiillegneissit ovat alkuaan olleet savipitoisia, syvään veteen kerrostuneita sedimenttejä (Tynni et al. 1969, Härme 1978). Riihimäen alueella sedimenttisyntyiset liuskeet ja gneissit esiintyvät kapeina vyöhykkeinä syväkivimassiivien välissä (Tynni et al. 1969). Kuva 3. Hirvenojan alueen kallioperä. 4.2 Tutkimusalueen kallionpinnan korkokuva Tutkimusalueen kallionpinnan interpoloitu korkokuva on esitetty liitteen 3 väripintakartassa. Tutkimusalueen korkeimmat kallionpinnantasot ovat alueen itä- ja kaakkoisosassa Haapahuhdan alueen moreenimäillä, ollen korkeimmillaan tasolla n. 105 m mpy. Itäpuolen moreenimäkien ja Punkajoen laakson välisellä savipeitteisillä alueilla kallionpinta on tasolla m mpy. Kakslamminmäen ja Riihiviidan alueella kalliopinta vaihtelee tasojen m mpy välillä.
13 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 9 Riihimäki, Hirvenoja Punkajoen laaksossa kalliopinta on kauttaaltaan tason 60 m mpy alapuolella, painuen alhaisimmillaan tasolle noin 30 m mpy pohjavesiputkien GTK205 ja GTK207 välisellä alueella. 4.3 Tutkimusalueen maaperä ja geologinen syntyhistoria Tutkimusalue sijaitsee Riihimäen kaupungin pohjoisosassa pehmeikköalueella, jonka läpi virtaa Punkajoki. Tutkimusaluetta hallitsee Sammalistonsuo, jonka eteläosa on turvetuotantoaluetta. Muilta osin tutkimusalue on viljelyskäytössä olevaa savikkoa sekä moreeni- ja hietakumpareita, joihin on keskittynyt asutusta. Tutkimusalue rajoittuu pohjois- ja luoteisosasta Kakslamminmäen harjuun, jonka pohjoispuolella sijaitsee Ryttylän taajama. Idässä tutkimusalue rajoittuu alueeseen, jossa savikon yläpuolelle kohoaa useita moreenimäkiä, ja jonka läpi kulkee päärata. Tutkimusalueen eteläpuolella sijaitsee Riihimäen taajaman pohjoisosan moreeni- ja kalliomäet. Länteen ja lounaaseen päin maaperä jatkuu hienoainesvaltaisena, Punkajokea seuraten, VT3:lle asti. Tutkimusalueelle tehtyjen kairausten maaperähavainnot on esitetty liitteessä 8. Pintamaalaji oli savea, lukuunottamatta tutkimuspistettä GTK205, jossa pintamaa oli moreenia. Savikerroksen paksuus on tutkimusalueella muutamasta metristä yli 30 metriin. Paksuin savikerros havaittiin kairauspisteessä GTK207, jossa savikerroksen paksuus oli 34 m. Saven tai moreenin alta tavattiin jokaisessa tutkimuspisteessä hiekka- ja/tai sorakerroksia ja maaperän kerrosjärjestys oli muutenkin hyvin samankaltainen. Tämä viittaa siihen, että hiekka- ja sorakerrokset ovat yhteydessä toisiinsa ja edelleen, että alueella kulkee savenalainen harjujakso. Hirvenojan vedenottamon kohtalaisen hyvän antoisuuden perusteella voidaan lisäksi olettaa, että Harjujakso on yhteydessä Kakslamminmäkeen, joka toimisi näin ollen Hirvenojan vedenottamolle kulkeutuvan veden muodostumisalueena. Tutkimusalue sijoittuu I ja II Salpausselän välimaastoon. Salpausselät syntyivät viimeisen jääkauden loppuvaiheilla noin vuotta sitten ja ne osoittavat jäätikön reunan muinaisia asemia. Myös Salpauselkien välimaastoon syntyi jäätikön epätasaisen perääntymisen ansiosta reunansuuntaisia muodostumia, joista lähimpänä tutkimusaluetta sijaitsee Kakslamminmäen eteläosa. Tämä katkonaisessa harjujaksossa havaittavissa oleva jäätikön reunansuuntainen leventymä on syntynyt jäätikön reunan etumaastoon. (Kukkonen et al. 1988) Punkajoen kohdalla oleva kalliopainanne on todennäköisesti Kakslamminmäen laajentuman syntyvaiheessa täyttynyt hiekka- ja sora-aineksella. Näiden päälle on myöhemmin Itämeren eri kehitysvaiheiden aikana kerrostunut hienosedimenttejä, jotka peittävät tai mahdollisesti jopa katkaisevat harjujakson tutkimusalueen kohdalla. Todennäköisesti harjujakso on Riihimäen kaakkoispuolella sijaitsevaan Suonummenmäen ja Vastamäen kautta kulkevaan harjujakson jatketta. Luoteessa harjujaksoon mahdollisesti liittyviä osia on havaittavissa Leppäkosken eteläpuolella ja Janakkalan kirkonkylän alueella. Harjujakson kulkua savipeitteen alla pyrittiin selvittämään aerogeofysikaalisen mittausaineiston avulla (kuva 4). Näillä tutkimuksilla, ilmeisesti paksuista savikerroksista ja Sammalistonsuon vaikutuksesta johtuen, ei kuitenkaan saatu lisätietoa piilossa kulkevasta harjujaksosta.
14 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 10 Riihimäki, Hirvenoja Kuva 4. Hirvenojan alueen sähkömagneettinen kartta, jolla pyrittiin selvittämään saven alaisten hiekka- ja sora kerrosten jatkuvuutta. Sammalistonsuon alueelta kairauksissa havaitut hiekka- ja sorakerrokset eivät kuitenkaan tulleet esiin korkeampina resistiivisyysarvoina sähkömagneetisesta aineistosta.(kuva GTK/Taija Huotari- Halkosaari) 4.4 Pohjavedenpinnan taso, pohjavesivyöhykkeen paksuus ja irtomaakerroksen paksuus Tutkimusalueen havaintoputkista ja luonnonvesipinnoista saatujen tasotietojen perusteella interpoloitu pohjaveden pinnankorkeusmalli on esitetty liitekartassa 4. Pohjavedenpinnan tasoja, virtaussuuntia ja pohjaveden virtauksen kannalta tärkeitä kerrostumia käsitellään myös kappaleessa 4.3. Pohjavedenpinnan korkeuden vaihtelut tutkimusalueella ovat hyvin pieniä. Pohjavedenpinta on matalimmillaan Sammalistonsuon alueella tasolla n. 84 m mpy ja korkeimmillaan koillisosassa pohjavesiputken GTK202 itäpuolella tasolla n. 88 m mpy. Pohjaveden painetaso on Punkajoen laaksossa hyvin lähellä maanpintaa, mutta paksut savikerrokset salpaavat pohjavedenpinnan sen painetason alapuolelle. Kun savipeite läpäistään voi vapaa vesipinta paikoin nousta maanpinnan yläpuolelle. Näin voi käydä ajoittain esim. pohjavesiputkissa GTK202, GTK204, GTK206 ja GTK207. Punkajoen laaksossa on myös useita lähteitä ja kosteita kohtia, joista pohjavesi pääsee purkautuman maanpinnan tasoon (kuva 2). Näillä kohdin savikerros on todennäköisesti ohuempi, ainekseltaan karkeampaa tai saveen on päässyt syntymään häiriörakenteita. Alueella on myös useita lammikoita ja lampia, jotka ovat todennäköisesti syntyneet saven kaivamisen johdosta ja eivät ole suorassa yhteydessä pohjaveteen. Savea on kaivettu turvesuon sammutusvesilammikoiksi ja saviaineksen ottoon. Savipeitteiden johdosta sadeveden imeytymien Punkajoen laaksossa on vähäistä. Hirvenojan vedenottamolta on kuitenkin pumpattu 1960-luvulla useina vuosina keskimäärin yli 1000 m 3 /d, joten pohjavettä kulkeutunee Hirvenojan vedenottamolle myös Punkajoen laakson ulkopuolelta,
15 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 11 Riihimäki, Hirvenoja etenkin Kakslamminmäen suunnalta. On kuitenkin todennäköistä, että pohjavesiesiintymää on tuolloin pumpattu liian tehokkaasti ja pohjavesiesiintymän todellinen antoisuus olisi alle 1000 m 3 /d. Vuonna 1976 tehdyissä vedenlaatuanalyyseissa havaittiin vedenottamon kaivovedessä kohonneita rauta- ja mangaanipitoisuuksia, jotka viittaavat pohjaveden vähähappisuuteen. Tämä johtunee siitä, että pohjavesien kulkeutuessa pitkiä matkoja savipeitteiden alla pohjaveden happipitoisuus pienenee. Harkittaessa Hirvenojan alueen uudelleenkäyttöä vedenhankintaan, tulisi alueelta löytää kaivonpaikkoja, joihin pohjaveden kulkeutumisaika imeytymisalueilta olisi lyhyempi. Savipeite vaikuttaa suuresti sadevesien imeytymiseen, mutta ei välttämättä rajoita pohjaveden virtausta vaakatasossa. Muita pohjaveden virtausta rajoittavia maa- tai kallioperän rakenteita ei tutkimusalueen keskeisissä osissa havaittu. Pohjavesivyöhykkeen paksuuden vaihtelut (liite 5) noudattelevat kallionpinnan tason vaihteluita. Pohjavesivyöhykkeen paksuus on Punkajoen laaksossa sekä Sammalistonsuolla yleisesti yli 30 metriä ja paksuimmillaan yli 50 metriä.tutkimusalueen itäosassa pohjavesivyöhykken paksuus ohenee ja kallionpinta nousee moreenimäkien kohdalla paikoin pohjaveden yläpuolelle. Kakslamminmäen ja Riihiviidan alueilla pohjavesivyöhykkeen paksuus on pääosin metriä. Liitteessä 6 on esitetty tutkimusalueen pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen (vajovesivyöhyke) paksuus. Vajovesivyöhykkeen paksuus on lähes koko tutkimusalueella hyvin ohut, pääosin 0 2 m. Suurimmillaan vajovesivyöhykkeen paksuus on Kakslamminmäen ja Riihiviidan alueilla m.
16 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 12 Riihimäki, Hirvenoja 5 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä-Suomen yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Riihimäen Hirvenojan vedenottamon ympäristössä. Tutkimus toteutettiin painovoimamittausten, porakonekairausten ja kairausreikiin asennettujen pohjavesiputkien sekä maastotarkastelujen avulla. Hirvenojan vedenottamo on Riihimäen vesihuoltoliikelaitoksen varavedenottamo. Aktiivisessa käytössä se on ollut vuosina ja niistä ensisijaisena vedenottamona vuodet Suurimmillaan vedenotto on ollut vuonna 1961, m 3 /v eli keskimäärin noin 1300 m 3 /d. Tässä raportissa selvitetään tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa, muodostumien syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua kairauksiin, painovoimamittauksiin ja pohjaveden pintatietoihin perustuen. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle sekä mm. vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten määrittelylle. Tutkimusalueen korkeimmat kallionpinnantasot ovat alueen itä- ja kaakkoisosassa Haapahuhdan alueen moreenimäillä, ollen korkeimmillaan tasolla n. 105 m mpy. Punkajoen laaksossa kalliopinta on kauttaaltaan tason 60 m mpy alapuolella, painuen alhaisimmillaan tasolle noin 30 m mpy pohjavesiputkien GTK205 ja GTK207 välisellä alueella. Tutkimusalueelle tehtyjen kairauspisteiden kohdalla pintamaalaji oli savea, lukuunottamatta tutkimuspistettä GTK205, jossa pintamaa oli moreenia. Savikerroksen paksuus on tutkimusalueella muutamasta metristä yli 30 metriin. Paksuin savikerros havaittiin kairauspisteessä GTK207, jossa savikerroksen paksuus oli 34 m. Saven tai moreenin alta tavattiin jokaisessa tutkimuspisteessä hiekka- ja/tai sorakerroksia ja maaperän kerrosjärjestys oli muutenkin hyvin samankaltainen. Tämä viittaa siihen, että hiekka- ja sorakerrokset ovat yhteydessä toisiinsa ja edelleen, että alueella kulkee savenalainen harjujakso. Pohjavedenpinnan korkeuden vaihtelut tutkimusalueella ovat hyvin pieniä. Pohjavedenpinta on matalimmillaan Sammalistonsuon alueella tasolla n. 84 m mpy ja korkeimmillaan koillisosassa pohjavesiputken GTK202 itäpuolella tasolla n. 88 m mpy. Pohjaveden painetaso on Punkajoen laaksossa hyvin lähellä maanpintaa, mutta paksut savikerrokset salpaavat pohjavedenpinnan sen painetason alapuolelle. Paikoin pohjavesi pääsee kuitenkin purkautumaan maanpinnan tasoon. Savipeitteiden johdosta sadeveden imeytymien Punkajoen laaksossa on vähäistä. Hirvenojan vedenottamon pumppaustietojen perusteella on todennäköistä, että pohjavettä kulkeutuu Hirvenojan vedenottamolle myös Punkajoen laakson ulkopuolelta, etenkin Kakslamminmäen suunnalta. Savipeite vaikuttaa suuresti sadevesien imeytymiseen, mutta ei välttämättä rajoita pohjaveden virtausta vaakatasossa. Muita pohjaveden virtausta rajoittavia maa- tai kallioperän rakenteita ei tutkimusalueen keskeisissä osissa havaittu. Pohjavesivyöhykkeen paksuuden vaihtelut noudattelevat kallionpinnan tason vaihteluita. Pohjavesivyöhykkeen paksuus on Punkajoen laaksossa sekä Sammalistonsuolla yleisesti yli 30 metriä ja paksuimmillaan yli 50 metriä. Tutkimusalueen reunaosissa pohjavesivyöhykkeen paksuus ohenee ja kallionpinta nousee moreenimäkien kohdalla paikoin pohjaveden yläpuolelle.
17
18 Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 14 Riihimäki, Hirvenoja 6 KIRJALLISUUS Härme, M., Keravan ja Riihimäen kartta-alueitten kallioperä. Suomen geologinen kartta 1: , kallioperäkartan selitykset, lehti 2043, Geologinen tutkimuslaitos. Korhonen, K-H., Gardemeister, R. & Tammirinne, M Geotekninen maalajiluokitus. VTT, Geotekniikan laboratorio. Tiedonanto 14. Kukkonen, M., Mäkilä, M., Grundström, A. & Herola, E., Ryttylän kartta-alueen maaperä. Maaperän peruskartta 1:20 000, Maaperäkarttojen selitykset (Moniste) Oy Vesi-hydro Ab, Vesinäyteanalyysi 6/76/5622/9091/mj, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Elintarvike ja vesilaboratorio, Vesitutkimustodistus , Näyte V962 Tynni, R., Maaperäkartan selitys. Suomen geologinen kartta 1: , maaperäkartan selitykset, lehti 2044, Riihimäki. Geologinen tutkimuslaitos. Virkkala, K., Maaperäkartan selitys. Suomen geologinen kartta 1: , maaperäkartan selitykset, lehti 2131, Hämeenlinna. Geologinen tutkimuslaitos.
19 LIITE Riihimäki Hirvenojan vedenottamon ympäristö Tutkimuskartta Pohjavesialuerajaus 3 vedenottamo F Tutkimusalue F Lähde m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2009 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/2009 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus GTK202 GTK203 GTK204 F GTK205 D GTK206 3 GTK GTK D 1 9 Painovoimalinja Uusi havaintoputki D Kalliopaljastuma Vanha havaintoputki
20 Sa Sa Ct Riihimäki Hirvenojan vedenottamon ympäristö HHt Maaperän korkokuvakartta Ve Ve Ct M HkM HkM M Sa F M Turve Pohjavesialuerajaus hieno Hieta Tutkimusalue Savi D Kalliopaljastuma Hiesu F Lähde M Vesikuoppa Hieta 3 Kallio Sa Vedenottamo (ei käytössä) Hs/Sa Hiekka Hs/Sa m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2009 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/2009 Sa Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Ht Ht Moreeni RHkM Ht HHt M Hk RHkM RHkM MVe Ht RM Sa F Ht HkM M Ve M Sa Ve Ht Hs Ct 3 HkM Ka M Ka Ct M Ht Ve Ve Ka D Ht Ve Tu Ve Ve M M D Sa M Ve Ve Ct Tu HkM M Ct HHt Hs Ve Sa HkM Ka Ka Ka Sa Hs Ka T{ Hs RM Hs Ka Ka Ka Ve HHt Ht HkM LIITE 2
21 Riihimäki Hirvenojan vedenottamon ympäristö Kallionpinnan korkokuva # ## ## # # ## ## ## # # ## # #### # ## # #### GTK202 # #### ### # # # # # ### # # # # ### # # ## ###### # # ## # ### # ### Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2009 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/2009 # Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus # # # # # # ## # # ## ##### # # ## GTK203 ### # # # # # ## # # # ## # # # # ## ### # ### # # # # # ## # # # #### GTK204 # # # # ### ## # ## # ## # ## # # # ## ###### ## GTK205 # ## # #### # # # # # # # ### # # #### # # ### ## # #### # ## ### # #### # # ##### GTK206 ######### ## # ### ##### # ##### # # ## # ######## # ## # # # # ## # #### ## # ## # ## GTK201 # ## # ## # ## ## # # # # ## # ## # # # ### ### # GTK207 # ## # #### # ## # ## # ##### # ## # ## # ##### D Kallionpinnan taso (m mpy, N60) # ## # ### # ### Havaintopisteet D Kalliopaljastuma # Painovoimamittauspiste Uusi havaintoputki m LIITE 3
22 Kaivo GTK201 F Riihimäki Hirvenojan vedenottamon ympäristö Pohjaveden pinnantaso, m mpy Pohjaveden pinnantaso (m mpy, N60) Havaintopisteet P2 P1 P4 P3 GTK Uusi havaintoputki Vanha havaintoputki 3 Kaivo F Lähde Pohjavesialuerajaus GTK203 F GTK204 GTK205 GTK206 GTK207 D m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2009 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/2009 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus LIITE 4
23 Kaivo GTK201 F Riihimäki Hirvenojan vedenottamon ympäristö Pohjavesivyöhykkeen paksuus, m Kallio pohjavedenpinnan yläpuolella P2 P1 P4 P3 GTK m m m m m 50 - m Havaintopisteet Uusi havaintoputki Vanha havaintoputki 3 Kaivo F Lähde Pohjavesialuerajaus m GTK203 F GTK204 GTK205 GTK206 GTK207 D Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2009 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/2009 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus LIITE 5
24 Kaivo GTK201 F Riihimäki Hirvenojan vedenottamon ympäristö Pohjavesipinnan yläpuolisen maaperän paksuus, m - 0 Havaintopisteet P2 P1 P4 P3 GTK Uusi havaintoputki Vanha havaintoputki 3 Kaivo F Lähde Pohjavesialuerajaus m GTK203 F GTK204 GTK205 GTK206 GTK207 D Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus 2009 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/2009 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus LIITE 6
25 FCG PLANEKO OY PUTKIKORTTI LIITE 7.1 Tilaaja GTK Asiakas nro 1522 Työ nro D3020 Työkohde Havaintoputken nro GTK 201 X = Y = Riihimäki Tasotiedot Syvyys Taso Havaintoputken yläpää Maanpinta Suodattimen alapää pp -15 m ja ja pp -30,0 m Suodattimen pituus 10 m11 m=21 m Kansirakenne d 80 mm galv. suojaputki, lukittava hattu Putkiaines/ d 60/52 HDPE Suodatinmalli/ 0,3 mm rakosiivilä Havainnot Syvyys Taso Huom. Pvm Maalajitiedot (määritykset aistinvaraisia) Syvyys ja maalaji Näytteet Syvyys ja maalaji Näytteet 1,0-2,0 Si 1,0-2,0 Si 1 2,0-3,0 lasa 4,0-5,0 Hk 1 3,0-4,0 Si Ki 7,5-8,5 Sr 1 4,0-7,5 Hk 12,0-13,0 Sr 1 7,5-13,0 Sr 20,0-21,0 hk 1 13,0-17,9 hksr 29,0-30,0 hk 1 17,9-18,3 33,0-34,0 Hk 1 18,3-20,0 Ki 37,0-38,0 Hk 1 20,0-21 hk 21,0-24,30 Hk 24,3-29,0 sr 29,0-33,0 hk 33,0-38,0 Hk 38,0-39,7 hksr 40,2 kallion pinta 40,2-43,2 kallioporaus Kuntotarkastus Alkusyvyys 1 min 3 min 5 min 10 min Pvm Asennus pvm Asentaja Tauno Parkkonen
26 FCG PLANEKO OY PUTKIKORTTI LIITE 7.2 Tilaaja GTK Asiakas nro 1522 Työ nro D3020 Työkohde Havaintoputken nro GTK 202 X = 43227,31 Y = 42000,01 Riihimäki Tasotiedot Syvyys Taso Havaintoputken yläpää 88,91 Maanpinta 87,90 Suodattimen alapää pp -8,5 m 80,41 Suodattimen pituus 4 m Kansirakenne d 80 mm galv. suojaputki, lukittava hattu Putkiaines/ d 60/52 HDPE Suodatinmalli/suodatinsukka 0,3 mm rakosiivilä, suodatinsukka Havainnot Syvyys Taso Huom. Pvm ,90 Maalajitiedot (määritykset aistinvaraisia) Syvyys ja maalaji Näytteet Syvyys ja maalaji Näytteet 1,0-4,8 Sa 1,0-2,0 Sa 1 4,8-5,5 Sr Ki 5,5-6,0 1 5,5-7,6 Ki 7,6 kallion pinta 7,6-10,6 kallioporaus Kuntotarkastus Alkusyvyys 1 min 3 min 5 min 10 min Pvm Asennus pvm Asentaja Tauno Parkkonen
27 FCG PLANEKO OY PUTKIKORTTI LIITE 7.3 Tilaaja GTK Asiakas nro 1522 Työ nro D3020 Työkohde Havaintoputken nro GTK 203 X = 42550,50 Y = 40341,38 Riihimäki Tasotiedot Syvyys Taso Havaintoputken yläpää 97,92 Maanpinta 96,92 Suodattimen alapää pp -30 m 67,92 Suodattimen pituus 20 m Kansirakenne d 80 mm galv. suojaputki, lukittava hattu Putkiaines/ d 60/52 HDPE Suodatinmalli/ 0,3 mm rakosiivilä Havainnot Syvyys Taso Huom. Pvm ,80 Maalajitiedot (määritykset aistinvaraisia) Syvyys ja maalaji Näytteet Syvyys ja maalaji Näytteet 1,0-6,0 Si 1,0-2,0 Si 1 6,0-12,0 hhk 6,0-7,0 hhk 1 12,0-29,1 Hk 12,0-13,0 Hk 1 29,1 kallion pinta 17,0-18,0 Hk 1 29,1-32,1 kallioporaus 24,0-25,0 Hk 1 Kuntotarkastus Alkusyvyys 1 min 3 min 5 min 10 min Pvm Asennus pvm Asentaja Tauno Parkkonen
28 FCG PLANEKO OY PUTKIKORTTI LIITE 7.4 Tilaaja GTK Asiakas nro 1522 Työ nro D3020 Työkohde Havaintoputken nro GTK 204 X = 42165,39 Y = 42642,75 Riihimäki Tasotiedot Syvyys Taso Havaintoputken yläpää 88,69 Maanpinta 87,76 Suodattimen alapää pp -13,5m 75,19 Suodattimen pituus 7 m Kansirakenne d 80 mm galv. suojaputki, lukittava hattu Putkiaines/ d 60/52 HDPE Suodatinmalli/ 0,3 mm rakosiivilä Havainnot Syvyys Taso Huom. Pvm ,76 Maalajitiedot (määritykset aistinvaraisia) Syvyys ja maalaji Näytteet Syvyys ja maalaji Näytteet 1,0-6,0 Sa 1,0-2,0 Sa 1 6,0-12,5 Sr 6,0-7,0 Sr 1 12,5 kallion pinta 12,0-12,5 Sr 1 12,5-15,5 kallioporaus Kuntotarkastus Alkusyvyys 1 min 3 min 5 min 10 min Pvm Asennus pvm Asentaja Tauno Parkkonen
29 FCG PLANEKO OY PUTKIKORTTI LIITE 7.5 Tilaaja GTK Asiakas nro 1522 Työ nro D3020 Työkohde Havaintoputken nro GTK 205 X = 41780,48 Y = 40705,85 Riihimäki Tasotiedot Syvyys Taso Havaintoputken yläpää 87,14 Maanpinta 86,12 Suodattimen alapää pp -28m 59,14 Suodattimen pituus 24m Kansirakenne d 80 mm galv. suojaputki, lukittava hattu Putkiaines/ d 60/52 HDPE Suodatinmalli/ 0,3 mm rakosiivilä, suodatinsukka suodatinsukka Havainnot Syvyys Taso Huom. Pvm ,68 Maalajitiedot (määritykset aistinvaraisia) Syvyys ja maalaji Näytteet Syvyys ja maalaji Näytteet 1,0-1,5 lasa 1,0-1,5 lasa 1 1,5-2,8 Ki 4,0-5,0 sr 1 2,8-4,0 Ki 10,0-11,0 sr 1 4,0-21,2 sr 15,0-16,0 sr 1 21,2-22,0 Ki 22,0-23,0 hksr 1 22,0-25,6 hksr 28,5-29,5 Ki 1 25,6-25,9 25,9-28,2 Ki 28,2-28,5 28,5-29,5 Ki 29,5 kallionpinta 29,5-32,5 kallioporaus Kuntotarkastus Alkusyvyys 1 min 3 min 5 min 10 min Pvm Asennus pvm Asentaja Tauno Parkkonen
30 FCG PLANEKO OY PUTKIKORTTI LIITE 7.6 Tilaaja GTK Asiakas nro 1522 Työ nro D3020 Työkohde Havaintoputken nro GTK 206 X = 41577,41 Y = 41978,37 Riihimäki Tasotiedot Syvyys Taso Havaintoputken yläpää 84,30 Maanpinta 83,26 Suodattimen alapää pp -28,3 m 56,00 Suodattimen pituus 14 m Kansirakenne d 80 mm galv. suojaputki, lukittava hattu Putkiaines/ d 60/52 HDPE Suodatinmalli/ 0,3 mm rakosiivilä Havainnot Syvyys Taso Huom. Pvm ,13 Maalajitiedot (määritykset aistinvaraisia) Syvyys ja maalaji Näytteet Syvyys ja maalaji Näytteet 1,0-2,0 Hk 1,0-2,0 Hk 1 2,0-6,0 Tv 6,0-7,0 Sa (huuhtoutui) 1 6,0-13,50 Sa 13,5-14,5 Hk (huuhtoutui) 1 13,5-20,0 Hk 19,5-20,0 Hk (huuhtoutui) 1 20,0-22,5 hhk 22,5-23,5 Sr 1 22,5-23,5 Sr 23,5-27,5 sr 27,5 kalionpinta 27,5-30,5 kallioporaus Kuntotarkastus Alkusyvyys 1 min 3 min 5 min 10 min Pvm Asennus pvm Asentaja Tauno Parkkonen
31 FCG PLANEKO OY PUTKIKORTTI LIITE 7.7 Tilaaja GTK Asiakas nro 1522 Työ nro D3020 Työkohde Havaintoputken nro GTK 207 X = 40471,53 Y = 41994,52 Riihimäki Tasotiedot Syvyys Taso Havaintoputken yläpää 84,74 Maanpinta 83,83 Suodattimen alapää pp -41,3m 43,44 Suodattimen pituus 6m Kansirakenne d 80 mm galv. suojaputki, lukittava hattu Putkiaines/ d 60/52 HDPE Suodatinmalli/ 0,3 mm rakosiivilä Havainnot Syvyys Taso Huom. Pvm ,57 Maalajitiedot (määritykset aistinvaraisia) Syvyys ja maalaji Näytteet Syvyys ja maalaji Näytteet 2,0-7,5 Tv 2,0-3,0 Tv 1 7,5-35,5 Sa 7,5-8,5 Sa 1 35,5-36,0 hhk 36,0-37,0 Sr 1 36,0-40,0 Sr 40,0-40,5 Hk 40,5- Sr E.P.S Kuntotarkastus Alkusyvyys 1 min 3 min 5 min 10 min Pvm Asennus pvm Asentaja Tauno Parkkonen
32 LIITE 8 YHTEENVETO POHJAVESIPUTKIASENNUSTEN MAALAJIHAVAINNOISTA GTK203 Syvyys (m)maalaji 0-4 sasi Maanpinta (m mpy) 95 GTK hhk Syvyys (m)maalaji 0-3 Sa 90 GTK202 GTK204 Syvyys (m)maalaji Hk Syvyys (m)maalaji GTK khk 0-3 Sa 0-6 Sa Syvyys (m)maalaji 0-5 GTK206 GTK Sr Syvyys (m)maalaji Syvyys (m)maalaji 0-11 Sa 0-34 Sa 8-17 hksr Pohjaveden pinta ( ) 6-12 Sr 5-10 hk/ Ka Hk Ka Hk Hk Sr Ka Ka Sr Sr Ka Ka HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Savi ja Siltti KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Hienohiekka ja hiekka Hk HYVÄ VEDENJOHTAVUUS Sr Karkea hiekka ja sora HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Moreeni HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Kallio
33 LIITE 9.1
34 LIITE 9.2
35 LIITE 9.3
36 LIITE 9.4
37 LIITE 9.5
38 LIITE 9.6
39 LIITE 9.7
40 LIITE 9.8
41 LIITE 9.9
42 LIITE 9.10
43 LIITE 9.11
44 LIITE 9.12
45 LIITE 9.13
46 LIITE 9.14
PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT
1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ LISÄTUTKIMUKSET PÄSSINLUKKOJEN ALUEELLA
Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.3.2006 Arkistoraportti 3/2017 Hausjärven kunta Hyvinkään Vesi Hämeen ympäristökeskus Riihimäen Vesihuoltolaitos POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ
LisätiedotJanakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys
Maankäyttö ja ympäristö E/16/42/2007 1.11.2007 Espoo Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Lisätutkimukset Matinvuoren, Pukurinsuon ja Helvetinvuoren
LisätiedotJanakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys
Maankäyttö ja ympäristö E/16/42/2007 29.6.2007 Espoo Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Pohjavesialueen rakenneselvitys Janakkala, Tanttala Geologian
LisätiedotPohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo Arkistoraportti 10/2016 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Janakkalan Vesi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS POHJAVESIYKSIKKÖ
LisätiedotAakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 GEOLOGIAN
LisätiedotAakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19.05.2017 Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19.05.2017
LisätiedotKonsernipalvelut/Tekniset palvelut
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella
LisätiedotPOHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA
ARKISTORAPORTTI 133/2013 Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 16.10.2007 Porvoon vesi Uudenmaan ympäristökeskus POHJAVESIALUEIEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA
LisätiedotVANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS
Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija
Lisätiedot(Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty)
Liite 1 HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty) Tutkimuspaikka Renkomäki 8.3.2011 Tilaaja Rudus Oy PEIP Projektinumero 82132620 Piste P1 Havaintoputki Kairaus x koord 6758843,9
LisätiedotHanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus
Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:
LisätiedotMaa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE
526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ILOLA-KUKK OLANHARJUN ALUEELLA
RAAKAVEDENSAANNIN TURVAAMINEN STRATEGISESTI MERKITTÄVILLÄ POHJAVESIALUEILLA (RASTAS) -HANKE TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ILOLA-KUKK OLANHARJUN ALUEELLA Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotHämeen alueen kallioperän topografiamalli
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo
LisätiedotYHTEENVETORAPORTTI HERAJOEN VEDENOTTAMON VALUMA-ALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYK- SISTÄ
GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 22.1.2009 Riihimäen vesihuoltolaitos YHTEENVETORAPORTTI HERAJOEN VEENOTTAMON VALUMA-ALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYK- SISTÄ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALASSA ANIANPELLON ALUEELLA
GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 21.01.2010 Asikkalan kunta Hämeen ympäristökeskus POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALASSA ANIANPELLON ALUEELLA Pohjavesialueen geologinen
LisätiedotAurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys - hanke TUTKIMUSRAPORTTI
Aurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys hanke TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALAN AU RINKOVUOREN POHJAVESIALUEELLA Geologian tutkimuskeskus EteläSuomen
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS FORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA
ARKISTORAPORTTI 92/2013 POHJAVESIALUEIEN RAKENNE JA POHJAVESISELVITYS ORSSA, JOKIOINEN JA HUMPPILA TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA GEOLOGIAN
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUHON RUSKEAMULLANHARJUN ALUEELLA
GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 25.6.2008 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Hämeen ympäristökeskus POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUHON RUSKEAMULLANHARJUN ALUEELLA Pohjavesialueen
LisätiedotNummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nummenkylä ja Kellokoski 07122016 Arkistoraportti 82/2016 Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotHeralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI
Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotTeilinummen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 20.12.2018 Teilinummen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 20.12.2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HÄMEENKANGAS- NIINISALON POHJAVESIALUEELLA KANKAANPÄÄSSÄ
ARKISTORAPORTTI 107/2014 GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 12.5.2014 Kankaanpään kaupunki Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo GTK/882/03.01/2016. Kankaisten pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo 28.11.2017 GTK/882/03.01/2016 Kankaisten pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys/kankainen 28.11.2017
LisätiedotPOHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS
Maankäyttö ja ympäristö Etelä-Suomen yksikkö 31.1.2008 Arkistoraportti 6/2017 Hausjärven kunta Hämeen ympäristökeskus Mäntsälän Vesi Pornaisten kunta Porvoon vesi Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä
LisätiedotVALTATIEN 6 KOHDALLA
NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...
Lisätiedot2. MAASTOTUTKIMUKSET Tutkimusalue ja poraustulokset Pumppaustulokset Vedenottoalueen suojelu 5 3. YHTEENVETO 5
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 1.1 Tutkimuksen lähtökohta 3 1.2 Aikaisemmat tutkimukset 3 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3 2.1 Tutkimusalue ja poraustulokset 3 2.2 Pumppaustulokset 4 2.3 Vedenottoalueen suojelu
LisätiedotJuurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotHAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.
Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotMaaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK
Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK MAKU digi pilottialueilta pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta on esitetty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien omat maaperäkartat. Kaikista tutkimuskohteista
LisätiedotKehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS
LisätiedotSCC VIATEK POHJAVESIPUTKIKORTTI ASENNUS JA MITTAUS. KOHDE Ojakkaia. TYÖNO i1av.putken NO Fif'/moi y KARTTAIEHTt. HAAVAINNOT PVM _ SYV. TASO IiUOM.
SCC VIATEK TYÖNO iav.putken NO Fif'/moi y KARTTAIEHTt KOHDE Ojakkaia POHJAVESIPUTKIKORTTI ASENNUS JA MITTAUS HAAVAINNOT PVM SYV. TASO IiUOM. TASOTI E OOT JA RAKENNE S m Taso Putken ä äå.00 Maanpinta 0.00
LisätiedotNähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen
KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORIMATTILAN VIISKIVENHARJUN ALUEELLA
RAAKAVEENSAANNIN TURVAAMINEN STRATEGISESTI MERKITTÄVILLÄ POHJAVESIALUEILLA (RASTAS) -HANKE TUTKIMUSRAPORTTI 10.08.2009 POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORIMATTILAN VIISKIVENHARJUN ALUEELLA
LisätiedotNokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotRaportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016
1 (2) Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Geotekniikka 9.3.2016 Hämeenkylän koulu Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1. Yleistä Vantaan geotekniikka
LisätiedotPUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa
LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys
LisätiedotSauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotNousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4159/2016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotMAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1
LisätiedotKoivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL
LisätiedotLAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Tilaaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 21.3.2014 Viite 1510011399 LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LAHELANPELTO
LisätiedotHydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa
Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Birgitta Backman Jussi Ahonen Samrit Luoma GTK 11.10.2016 Visualisointi Visualisointi tarkoittaa
LisätiedotHydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa
Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Birgitta Backman Jussi Ahonen Samrit Luoma GTK 27.10.2016 Visualisointi Visualisointi tarkoittaa
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUEELLA TUUSULASSA
ARKISTORAPORTTI 61/2016 POHJAVESIALUEIEN RAKENNE- JA POHJAVESISELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUE, TUUSULA TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS LAHELAN POHJAVESIALUEELLA TUUSULASSA
LisätiedotGeologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna
Geologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna GTK /Jussi Ahonen, Birgitta Backman, Samrit Luoma, Tiina Kaipainen ja Arto Pullinen POVEYTKE-loppuseminaari,
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotLemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ
16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.
LisätiedotKARKKILAN HONGISTON POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS JA VAIKUTUS POHJAVESIOLOSUHTEISIIN
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ARKISTORAPORTTI 22/2014 Raportti 07.05.2002 UUDENMAAN YMPARISTOKESKUS: KARKKILAN HONGISTON POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN
LisätiedotMaaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom
telä-suomen yksikkö spoo 28.11.2011 Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom Hilkka Kallio & Ossi Ikävalko telä-suomen yksikkö spoo Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TOIMKSIANTO 1 2 JOHDANTO 1 3 TUTKIMUSMNTLMÄT
Lisätiedot3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m
2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi
LisätiedotNokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 08.06.2018 Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 08.06.2018 GEOLOGIAN
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVEN OITISSA
ARKISTORAPORTTI 50/2014 TUTKIMUSRAPORTTI 30.9.2005 Hilkka Kallio Tuire Valjus Olli Breilin Hämeen ympäristökeskus Hausjärven kunta Pääkaupunkiseudun Vesi Oy POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS
LisätiedotEtelä-Savon ELY keskus Pertunmaan kunta Kuortin pohjavesialueen rakennetutkimus
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 16.3.2015 75/2014 Etelä-Savon ELY keskus Pertunmaan kunta Kuortin pohjavesialueen rakennetutkimus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys
LisätiedotNaantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotKiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta
LisätiedotItä-Vantaan linja-autovarikon pohjavesivaikutusten arviointi
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Vantaan kaupunki Itä-Vantaan linja-autovarikon pohjavesivaikutusten arviointi Rusokallio (Brunaberget), Hakkila 82116843 20.8.2007 RAMBOLL FINLAND
LisätiedotTURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Raportti 0521-P10495001 2.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Turpeensalmen osayleiskaava-alueen
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja
LisätiedotSIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS
Itä-Suomen yksikkö Kuopio 30.11.2012 8/2014 Pohjois-von elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/liikenne- ja infrastruktuurit sekä ympäristö ja luonnonvarat Siilinjärven kunta Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotPAINOVOIMAMITTAUKSET & KALLIO JA p ohja VESIPINNAN MALLINNUS Hakkila- Hiekkaharju- Koivukyla, Vantaa
ARKISTORAPORTTI 37/214 GOLOGIAN TUTKIMUSKSKUS Betonimiehenkuja 4 tehi-suomen aluetoimisto 215 SPOO puh. 25 5 11 fax. 25 5 2197 V ANTAAN KA UPUNKI/ UUDNMAAN YM.P ARISTOKSKUS: PAINOVOIMAMITTAUKST & KALLIO
LisätiedotLINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotKoverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017
Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017 Hangon kaupunki Maiju Juntunen, Esa Kallio 12.1.2018 Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017 12.1.2018 1 (10) SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 2 2 TUTKIMUKSET...
LisätiedotPYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013
LisätiedotPARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS
7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta
LisätiedotGeologisen rakenteen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueilla
GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 31.03.2011 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Hattulan kunta, Puolustusvoimat, Hämeen ELY-keskus Geologisen rakenteen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva
LisätiedotLisätutkimukset Lähteelän pohjavesialueella
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Lähteelän pohjavesialueella VARMA-VESI Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.11.2012 152-P19621 Tutkimusraportti 1 (2)
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella
KUULUTUS VARELY/4302/2016 30.10.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotPOHJAVESISELVITYS MASKUN KUNTA LUUKAN ALUEEN POHJAVESISELVITYS. Sweco Ympäristö Oy
POHJAVESISELVITYS MASKUN KUNTA LUUKAN ALUEEN POHJAVESISELVITYS 2060209 27.2.207 Sweco Ympäristö Oy MUUTOS VALMIS 27.2.207 / FIANRY 27.2.207 / FIANRY 27.2.207 / Lauri Joronen LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt
LisätiedotLiite 1 HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty) Tutkimuspaikka Tilaaja Projektinumero Sopenkorpi, Lahti Hämeen ympäristökeskus 82126479 Piste HP1 Havaintoputki Kairaus x koord
LisätiedotPALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET TUTKIMUKSET
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 32/2014 Etela-Suomen aluetoimisto Betonimiehenkuja 4 02150 ESPOO puh. 90-46931 fax. 90-462 205 PALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET
LisätiedotSEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
LisätiedotEpilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.09.2018 Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Päivitys 17.09.2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys
LisätiedotMaa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä
Maankäyttö ja ympäristö Dnro K594/42/2004 31.12.2009 Kuopio Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Rudus Oy, Siilinjärven kunta Tutkimusraportti no 13/2009 Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä
LisätiedotJÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.
Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013
KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotLAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros
LisätiedotJANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601
Vastaanottaja Janakkalan kunta Leena Turkka Junttilantie 1 14200 Turenki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.3.2010 Viite 82127816 JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI
LisätiedotLisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P23708 Tutkimusraportti 1 (6) J.Arjas Sisällysluettelo
LisätiedotEpilänharju-Villilä (B) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 15.12.2017 Epilänharju-Villilä (B) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 15.12.2017 GEOLOGIAN
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/216 13.2.217 Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotTUUSULAN KUNTA RYKMENTINPUISTON POHJAVESISELVITYS
Vastaanottaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1/2013 TUUSULAN KUNTA RYKMENTINPUISTON POHJAVESISELVITYS TUUSULAN KUNTA RYKMENTINPUISTON POHJAVESISELVITYS Tarkastus Päivämäärä 18/01/20133
Lisätiedot