TUUKKALAN MAA- AINESTENOTTOALUE POHJAVESIOLOSUHTEI- DEN SELVITYS

Transkriptio

1 Tilaaja Jyvässeudun Sora Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite TUUKKALAN MAA- AINESTENOTTOALUE POHJAVESIOLOSUHTEI- DEN SELVITYS

2 POHJAVESIOLOSUHTEIDEN SELVITYS Päivämäärä 23/09/2015 Laatija Tarkastaja Maija Jylhä-Ollila Jarmo Koljonen Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 POHJAVESIOLOSUHTEIDEN SELVITYS SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Lähtöaineisto 1 3. Maastotutkimukset ja tulokset 1 4. Pohjavesiolosuhteiden kuvaus Pohjavesialue Vuonteen tekopohjavesilaitos Pohjaveden luontainen virtauskuva pohjavesialueella Pohjaveden virtauskuva nykyisessä imeytys- ja vedenottotilanteessa tuotantoalueella Pohjaveden virtaussuunnat Tuukkalan maaainestenottoalueelta 4 5. Johtopäätökset 5 LIITTEET 1.Havaintopistekortit PIIRUSTUKSET 1.Yleiskartta 2.Pohjavesikartta

4 POHJAVESIOLOSUHTEIDEN SELVITYS 1 1. JOHDANTO Jyvässeudun Sora Oy:lle myönnettiin maa-ainestenottolupa kolmen kiinteistön alueelle Lievestuoreen kylässä (kiinteistöt Tuukkala RN:o 9:42, Puttola RN:o, ja HB-Sorala RN:o 9:37, Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunta , annettu julkipanon jälkeen ). Jyväskylän Energia Oy ja Keski-Suomen ELY-keskus valittivat päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, jossa lupa kumottiin (päätös 15/0210/2). Päätöksen kumoamisen perusteena olivat riittämättömät selvitykset pohjavesiolosuhteista, huomioiden kohteen sijainti I- luokan pohjavesialueella sekä se, että hankkeen lähietäisyydellä on tekopohjavesilaitoksen kaivoryhmä. Tässä raportissa on esitetty tarkentavat tiedot alueen pohjavesiolosuhteista uutta maaaineslupaharkintaa varten. Tuukkalan maa-ainestenottoalueen sijainti on esitetty piirustuksissa 1 ja 2. Kohdealueella on ollut aikaisempaa maa-ainestenottoaluetta, jonka lupa on umpeutunut. 2. LÄHTÖAINEISTO Keski-Suomen ELY-keskus ja Jyväskylän Energia Oy luovuttivat selvityksen lähtötiedoksi seuraavat tiedot: -Jyväskylän Energia Oy:n Vuonteen tekopohjavesilaitoksen vedenottamokaivojen sijainti -Jyväskylän Energia Oy:n Vuonteen tekopohjavesilaitoksen imeytysalueiden sijainti -Vuonteen tekopohjavesilaitoksen vesiluvan mukaisen tarkkailun tiedot vuosilta (pumppauskaivojen vesipinnat, havaintoputkien vesipinnat, Kuusvedestä imeytetyn veden kokonaismäärä, laitokselta pumpatun veden kokonaismäärä sekä imeytysveden laatuseuranta) -Mäkelä, Reijonen 1995: Vuonteenharjun tekopohjavesitutkimus. Laukaa. -Keski-Suomen vesipiiri 1982: Vuonteen pohjavedenottopaikan tutkimus. Lisäksi käytettävissä olivat OIVA-ympäristöhallinnon tietopalvelun tiedot pohjavesialueista, Vuonteen tekopohjavesilaitoksen vedenottolupa sekä Tuukkalan maa-ainesalueen ottamissuunnitelma (Äänekartta Ky 2014). 3. MAASTOTUTKIMUKSET JA TULOKSET Lähtöaineiston perusteella koottua pohjavesitietoa täydennettiin maastotutkimuksilla syksyllä Maastokatselmuksella tarkasteltiin harjun pohjoispuolelle purkautuvia lähdevirtaamia, vanhojen maa-ainestenottoalueiden maisemoitumista sekä merkittiin suunnitellut tutkimuspisteet maastoon. Alueelle tehtiin maaperäkairaus raskaalla kairakoneella GM 200 ajalla kolmeen pisteeseen, HP1/2015, HP2/2015 ja HP3/2015 (piir. 2). Kairauksen yhteydessä maalajit tunnistettiin aistinvaraisesti. Kairaukset päätettiin määräsyvyyteen (noin 3-4 m pohjavesipinnan alapuolelle) kalliopintaa tavoittamatta. Kairauspisteisiin asennettiin pohjaveden havaintoputket (PEH 60 mm), siiviläosuudelle asennettiin suodatinsukka. Havaintopisteet paikannettiin tarkkuus-gps:llä ja samassa yhteydessä mitattiin pohjaveden pinnan korkeus asennetuista putkista, maa-ainesottoalueen vanhasta pohjaveden havaintoputkesta sorakuoppa etelä ja kaivosta 1 (piir.2). Käytetty koordinaatisto ja korkeusjärjestelmä ovat KKJ ja N60. Maaperä oli tutkimuspisteissä vaihtelevia kerroksia hiekkaa ja soraa, jossa oli paikoin moreenimaisia välikerroksia. Kairauspisteiden maalajitiedot, pohjaveden pinnankorkeus ja havaintoputkien asennustiedot on esitetty havaintopistekorteilla, liite 1. Maastotarkastelulla Sohinsuon laskuojassa virtaama Niittuharjun pohjoispuolella oli korkeintaan 150 m 3 /vrk ja veden virtaus muissa Niittyharjun taloa ympäröivien peltojen ojastoissa oli erittäin vähäistä.

5 POHJAVESIOLOSUHTEIDEN SELVITYS 2 4. POHJAVESIOLOSUHTEIDEN KUVAUS 4.1 Pohjavesialue Tuukkalan suunniteltu maa-ainestenottoalue sijoittuu Vuonteen I-luokan vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle nro Pohjavesialue on rakenteeltaan reunamuodostuma.pohjavesialueen pinta-ala on 9,93 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 6,97 km 2. Alueella arvioidaan muodostuvan luontaisesti pohjavettä noin 5000 m 3 /vrk. 4.2 Vuonteen tekopohjavesilaitos Vuonteen pohjavesialueelle sijoittuu Vuonteen tekopohjavesilaitos. Laitos on Jyväskylän Energia Oy:n omistuksessa ja laitoksella tuotetaan vettä pääasiassa Jyväskylän kaupungin alueelle talousvedeksi. Laitoksen pohjavedenottolupa ja Kuusvedestä tekopohjavesilaitokselle raakavedeksi imeytettävän veden ottolupa on m 3 /vrk vuosikeskiarvona, kuitenkin enintään m 3 /vrk. (I-SVEO 66/96/1 1996/153 (Hn)). Pääosa tekopohjavesialueen tutkimuksista on tehty vuonna 1994 ja laitos on otettu käyttöön vuonna Vedenottamolla ei ole vesilain mukaista suoja-aluetta. Tekopohjavesilaitokseen kuuluu kaksi imeytysaluetta. Imeytysmenetelmänä on sadetusimeytys, ja sadetuspaikkaa vaihdellaan eri kohtiin imeytysalueilla. Ottamoon kuuluu 17 kaivoa, joista 5 sijaitsee imeytysalueiden pohjoispuolella (ns.tuotantoalue 4) ja loput kaivot imeytysalueiden eteläpuolella. Imeytysalueet ja tuotantoalueen 4 kaivot on esitetty piirustuksessa 2. Imeytysalueiden eteläpuolella olevien kaivojen sijaintia ei ole esitetty kartalla. Etäisyydet Tuukkalan maa-ainesteottoalueelta tekopohjavesilaitoksen lähimmille kaivoille ovat seuraavat: - K5 380 m - K8 200 m - K m - K m - K m Tekopohjavesilaitokselle on viime vuosien aikana imeytetty ja otettu vettä keskimäärin runsas m 3 /vrk. Vedenottomäärien jakautumista eri kaivoalueiden välillä ei raportoida erikseen (kuva 4.1). Kuva 4.1. Vedenimeytys ja ottomäärät Vuonteen tekopohjavesilaitokselta.

6 POHJAVESIOLOSUHTEIDEN SELVITYS Pohjaveden luontainen virtauskuva pohjavesialueella Pohjaveden luontainen virtauskuva pohjavesialueelta on arvioitu ennen tekopohjavesikoetta tehtyjen vesipintamittausten (mittaukset ) sekä ympäröivien vesistöjen ja maan pinnan korkeuksien perusteella. Alueella ei ole tiedossa oleellisesti pohjaveden virtausta ohjaavia kalliokynnyksiä. Pohjavesi on korkeimmillaan pohjavesimuodostuman itäpuolella olevan Vehkalammin (+104,9) ympäristössä (pisteet HP133, Sorakuoppa etelä). Vehkalammin ympäristöstä pohjaveden virtaus suuntautuu pohjavesimuodostumaa pitkin koilliseen ja lounaaseen. Koillisessa pohjaveden purkautumispaikka Lievestuoreenjärvi tasossa +84,9 ja lounaassa purkautumispaikkoja ovat Mataroinen (+84,7), vähäisemmissä määrin Pyhtäänjärvi (+81) ja kauempana Leppävesi (+80,8) (piir. 1, piir. 2). Luontainen vedenjakaja koilliseen ja kaakkoon purkautuville vesille sijoittuu Vehkalammi-Niittuharju-välille. Näiden päävirtaussuuntien lisäksi pohjavettä lienee purkaunut vähäisiä määriä Niittyharjun talon ympäristössä pelto-ojiin, koska alueella maasto on harjun pohjavesipinnan alapuolella. Pohjavettä ei purkaudu Vehkalammiin Vehkalammin laskuojaan tai Vehkalammin ympäristön pelloille, jotka ovat selvästi pohjavesimuodostuman pohjavesipinnan yläpuolella. 4.4 Pohjaveden virtauskuva nykyisessä imeytys- ja vedenottotilanteessa tuotantoalueella 4 Tuukkalan maa-ainestenottoalueelta m etäisyydellä sijaitsee viisi Vuonteen tekopohjavesilaitoksen kaivoa, joita kutsutaan nimellä tuotantoalue 4. Tekopohjaveden imeytys on nostanut pohjaveden pintaa imeytysalueilla siten, että pohjavettä virtaa imeytysalueilta pohjoiseen tuotantoalueen 4 suuntaan, kun luontainen virtaussuunta imeytysalueilta on ollut kokonaan lounaaseen, kohti Mataroista. Imeytysalueiden havaintopisteillä pohjaveden korkeus on vuosina vaihdellut pääosin välillä (kuva 4.2). Tuotantoalueella 4 pohjaveden pinnan taso on lähellä luontaista tasoa. Alueella olevassa havaintoputkessa HP117A pohjaveden keskikorkeus vuosina on ollut +92,2 (kuva 4.3), kun veden korkeus ennen tuotannon alkua tehdyssä mittauksessa on ollut +92,33 ( ). Pohjaveden virtaus on kaivoalueella imeytysalueiden suunnalta kaivoille ja edelleen koilliseen, kohti Lievestuoreenjärveä. Pohjaveden purkautumista tapahtuu vähäisissä määrin Niittyharjun ympäristön pelto-ojiin. Vedenottokäytössä olevien kaivojen pinnanseuranta-aineistossa on voimakasta pinnan korkeuden heilahtelua, joka johtuu jaksottaisesta pumppujen käytöstä. Kaivojen K5, K13 ja K15 heilahtelujen korkeat arvot edustavat pisteen paikallista pohjaveden tasoa. Matalat pinnan tasot edustavat hetkittäistä alenemaa kaivossa pumpun ollessa käynnissä (kuva 4.3). Virtauskuvan tulkinta on tehty ilman tietoa tuotantoalueelta 4 otetuista vesimääristä, jonka vuoksi on epäselvää kuinka suuren vedenottomäärän tilannetta havainnot vastaavat. Jyväskylän Energia Oy:n raportointivelvollisuus koskee ainoastaan laitoksen kokonaisvesimäärää, jossa ovat mukana myös muilta tuotantoalueilta käyttöön pumpatut vesimäärät. Kuva 4.2. Pohjaveden korkeustasot imeytysalueiden havaintoputkissa.

7 POHJAVESIOLOSUHTEIDEN SELVITYS 4 Kuva 4.3.Pohjaveden korkeusvaihtelut vedenottamokaivojen vieressä olevissa havaintoputkissa Vuonteen tekopohjavesilaitoksen pohjoisella kaivoalueella. Pohjaveden pintojen voimakas vaihtelu johtuu kaivossa olevien pumppujen jaksottaisesta käytöstä. 4.5 Pohjaveden virtaussuunnat Tuukkalan maa-ainestenottoalueelta Pohjaveden pinta on Tuukkalan maa-ainesottoalueen havaintopisteissä tasossa +97,44 (sorakuoppa etelä, ) ja +95,33 (HP2/15, ). Alueen pohjoispuolella olevassa havaintoputkessa HP3/15 pohjaveden pinta on tasossa +91,49 ( ) ja länsipuolella pisteessä HP1/15 tasossa 94,01 ( ). Pohjaveden pinnan tasojen perusteella luonnontilainen pohjaveden virtaus suuntautuu maaainestenottoalueelta pohjoiseen, kääntyen ennen Sirkkalampea pohjavesimuodostuman mukaisesti koilliseen kohti Lievestuoreenjärveä. Pohjaveden virtausyhteys tuotantoalueelle 4 on epätodennäköinen, mutta voi olla mahdollinen maa-ainestenottoalueen eteläosasta, mikäli vedenottomäärää tuotantoalueella 4 lisätään nykyisestä ja vedenotto painottuu pohjoisimpaan kaivoon K8. Tuukkalan maa-ainestenottoalueelta ei tapahdu pohjaveden virtausta imeytysalueille tai imeytysalueiden eteläpuolella oleville kaivoille.

8

9 LIITTEET

10 Liite 1 HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty) Tutkimuspaikka Laukaa Tilaaja Jyvässeudun Sora Oy TOPM Projektinumero Piste HP1/15 Havaintoputki Kairaus x-koord ,2 KKJ -Huokosilma y-koord ,5 KKJ -Vesinäyte Kairaus 0,0 Putki 1,0 0,0 MP Putken pää, PP +110,48 N60 Maanpinta,MP +109,43 Vesipinta, W +94,01 ( ) Siivilän yläpää +95,93 Siivilän alapää +91,93 Pohja/Kärki +91,93 Putken laatu PEH Halkaisija ø 60 mm Siivilätyyppi rakosiivilä Hk -1,0-2,0-1,0-2,0 Näytteenottotapa HkMr -3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0 Näytteenotto sulkupumpulla Uppopumpulla pumppaus Näytteenotto noutajalla Sisäletkulla pumppaus Veden esiintymismuoto Sr -8,0-9,0-10,0-11,0-8,0-9,0-10,0-11,0 Pohjavesi Pintavesi Orsivesi Vedenantoisuuspumppaus -12,0-12,0-13,0-14,0-13,0-14,0 Syv. mp:sta Vedenantoisuus (l/min) Kirkastum. (m) Alkutilanne Lopputilanne (min) -15,0-15,0 W -16,0-16,0 Mr -17,0-17,0-18,0-18,0-19,0-19,0-20,0-21,0-20,0-21,0 Muut havainnot -22,0-22,0-23,0-23,0-24,0-24,0-25,0-25,0-26,0-26,0

11 Liite 1 HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty) Tutkimuspaikka Laukaa Tilaaja Jyvässeudun Sora Oy TOPM Projektinumero Piste HP2/15 Havaintoputki Kairaus x-koord ,8 KKJ -Huokosilma y-koord ,6 KKJ -Vesinäyte Kairaus Hm Hk HkMr 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0-10,0 Putki 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0-10,0 MP Putken pää, PP +114,28 N60 Maanpinta,MP +113,28 Vesipinta, W +95,33 ( ) Siivilän yläpää +92,28 Siivilän alapää +88,28 Pohja/Kärki +88,28 Putken laatu PEH Halkaisija ø 60 mm Siivilätyyppi rakosiivilä Näytteenottotapa Näytteenotto sulkupumpulla Uppopumpulla pumppaus Näytteenotto noutajalla Sisäletkulla pumppaus Veden esiintymismuoto Pohjavesi Pintavesi Orsivesi Mr -11,0-12,0-11,0-12,0 Vedenantoisuuspumppaus -13,0-14,0-13,0-14,0 Syv. mp:sta Vedenantoisuus (l/min) Kirkastum. (m) Alkutilanne Lopputilanne (min) -15,0-15,0 HkMr -16,0-17,0-18,0-16,0-17,0-18,0 W -19,0-19,0 Sr Lo -20,0-21,0-22,0-20,0-21,0-22,0 Muut havainnot HkMr -23,0-24,0-23,0-24,0-25,0-25,0-26,0-26,0

12 Liite 1 HAVAINTOPISTEKORTTI (Valintakohdissa oikea vaihtoehto kehystetty) Tutkimuspaikka Laukaa Tilaaja Jyvässeudun Sora Oy TOPM Projektinumero Piste HP3/15 Havaintoputki Kairaus x-koord ,9 KKJ -Huokosilma y-koord ,3 KKJ -Vesinäyte Kairaus Hm 0,0-1,0-2,0 Putki 1,0 0,0-1,0-2,0 MP Putken pää, PP +111,36 N60 Maanpinta,MP +110,47 Vesipinta, W +91,49 ( ) Siivilän yläpää +91,97 Siivilän alapää +87,97 Pohja/Kärki +87,97 Putken laatu PEH Halkaisija ø 60 mm Siivilätyyppi rakosiivilä Näytteenottotapa Hk -3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0 Näytteenotto sulkupumpulla Uppopumpulla pumppaus Näytteenotto noutajalla Sisäletkulla pumppaus Veden esiintymismuoto -8,0-9,0-10,0-8,0-9,0-10,0 Pohjavesi Pintavesi Orsivesi -11,0-11,0 Vedenantoisuuspumppaus -12,0-12,0 HkMr -13,0-14,0-13,0-14,0 Syv. mp:sta Vedenantoisuus (l/min) Kirkastum. (m) Alkutilanne Lopputilanne (min) -15,0-15,0 Sr -16,0-17,0-16,0-17,0-18,0-19,0-18,0-19,0 W HkMr -20,0-21,0-20,0-21,0 Muut havainnot -22,0-22,0-23,0-23,0-24,0-24,0-25,0-25,0-26,0-26,0

13 PIIRUSTUKSET

14

15