Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 11.3.

Transkriptio

1 Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus Nelli Salminen D433 Tällä kertaa ajan esittäminen neuroverkoissa dynaamiset systeemit esimerkkitapaus: lyhytkestoinen muisti esimerkkitapaus: leabra-periaatteet ja tarkkavaisuuden mallintaminen niiden mukaisesti 1

2 Tentistä neuraalimallinnuksesta kaksi tehtävää ainakin yksi tehtävistä on laskutehtävä samaan tyyliin kuin laskareissa, toinen on todennäköisesti määrittelyä tai pohdintaa jos esimerkkitapauksista kysytään kysymys on tyyppiä pohdi jonkin tuntemasi mallin kannalta..., kaikkia ei siis tarvitse tuntea kaavoja ei tarvitse osata ulkoa, riittää kun ne tunnistaa niiltä osin kun luennot ja kirja eroavat (esim. oppimissääntöjen täsmällisissä määrittelyissä) molemmat vaihtoehdot ovat oikeita vastauksia Harjoitustyö neuraalimallinnuksesta suoritusta voi täydentää 3 op tekemällä harjoitustyön neuraalimallinnuksen osalta harjoitustyön tekeminen vaatii aiempaa ohjelmointikokemusta mutta hyvin vähäkin riittää aiheeksi käy esim. jonkin julkaistun mallin replikointi 2

3 Ajan esittäminen syötemateriaali saattaa olla ajallista mallinnettava ilmiö saattaa olla ajallinen tämänastisissa verkoissa syötteet ovat olleet kuitenkin ajallisesti staattisia myös verkoissa aktiviteetti on ollut ajallisesti staattista (Hopfieldin verkkoa lukuunottamatta) Ajan esittäminen syötteessä tähänastisille verkoille voidaan antaa ajallisesti etenevää syötettä koodaamalla eri ajanhetket aina uudella joukolla syöte-neuroneilla kaikki syötteet esitetään samanaikaisesti 3

4 Simple recurrent network tavallinen feedforwardverkko ei muista edellisten esityskertojen syötteitä lisätään joukko neuroneita joihin tallentuu tietoa edellisen kerran aktiviteetista, context units Simple recurrent network piilokerroksen aktiviteetti määrää kontekstineuronien aktiviteetin seuraavalla kierroksella kontekstineuronien aktiviteetti on osa piilokerroksen saamasta syötteestä 4

5 Simple recurrent network tällaisen verkon opetuksessa voidaan käyttää backpropagation-sääntöä yhteydet kontekstineuroneista piilokerrokseen muodostetaan samoin kuin piilokerroksen ja syötteen välillä yhteydet piilokerroksesta kontekstineuroneihin jätetään usein satunnaisiksi Takaisinkytketyt verkot takaisinkytketty = recurrent (vs. feedforward) verkko on takaisinkytketty jos siinä on yksikin mahdollisuus kulkea verkon yhteyksiä pitkin neuronista takaisin neuroniin itseensä takaisinkytketyn verkon aktiviteettia ei voi laskea vaiheittain kertaalleen jokaiselle neuronille kuten feedforward-verkossa takaisin kytkennät tekevät aktiviteetista ajallisesti etenevää (kuten Hopfieldin verkossa), saman neuronin aktiviteettia päivitetään useaan kertaan 5

6 Takaisinkytketyt verkot ajallisesti etenevää aktiviteettia takaisinkytketyssä verkossa kuvataan differentiaaliyhtälöillä takaisinkytketty verkko on dynaaminen systeemi Takaisinkytketyt verkot takaisinkytketyn verkon opetus on haastavaa takaisinkytketyille verkoille voi soveltaa itseorganisoituvia sääntöjä ja niille on myös oma backpropagation-sääntö käytännössä nämä toimivat usein kuitenkin huonosti verkoihin voidaan soveltaa yleisempiä opetusmenetelmiä 6

7 Evolutiiviset ja geneettiset algoritmit sukua ajatukselle että kokeillaan paljon eri vaihtoehtoisia painokertoimia, verkon rakenteita tms. ja katsotaa mikä niistä suoriutuu parhaiten evolutiivinen ja geneettinen algoritmi ohjaavat vähän fiksummin mitä vaihtoehtoja kokeillaan soveltuu muihinkin tarkoituksiin kuin neuroverkkojen rakenteluun Evolutiivinen algoritmi 1. Luodaan populaatio satunnaisia malleja 2. Arvioidaan kuinka hyvin mallit suoriutuvat tehtävästä (fitness) 3. Valitaan malleista paras, joka jää henkiin 4. Luodaan parhaan mallin pohjalta uusi populaatio aiheuttamalla mutaatioita eli satunnaisia muutoksia parhaaseen malliin, palataan kohtaan 2. 7

8 Geneettinen algoritmi 1. Luodaan joukko satunnaisia malleja 2. Arvioidaan kuinka hyvin mallit suoriutuvat tehtävästä 3. Valitaan malleista parhaat, jotka pääsevät lisääntymään 4. Luodaan parhaiden mallien pohjalta uusi populaatio risteyttämällä parhaita malleja, palataan kohtaan 2. Esimerkkitapaus: muistimalli Davelaar et al Psych Rev malli pyrkii selittämään miksi mieleen painettavan listan jotkin jäsenet muistetaan ja jotkin ei riippuen siitä millä kohtaa listaa jäsen esiintyi mallissa on kaksi osaa: lyhytkestoinen puskuri ja kontekstin edustus 8

9 Lyhytkestoinen puskuri joukko toisiinsa kytkettyjä neuroneita kukin neuroni edustaa yhtä muistiin painettavaa tietoa (item) kun neuroni on aktiivinen kyseinen tieto on muistissa aktiivinen ja se voidaan tarvittaessa palauttaa Lyhytkestoinen puskuri neuronit kilpailevat keskenään mahdollisuudesta olla aktiivinen kilpailu on toteutettu inhibitorisina yhteyksinä neuronien välillä tästä seuraa että samanaikaisesti aktiivisten neuronien määrä on rajoitettu puskurin kapasiteetilla on siis yläraja 9

10 Lyhytkestoinen puskuri puskuri on takaisinkytketty ja aktiviteetti on ajassa etenevää aktiviteetti päivitetään kullakin aikaaskeleella jokaiselle neuronille aktiviteetti hetkellä t+1 eli x(t+1) perustuu aktiviteettiin ja syötteeseen hetkellä t eli x(t) ja I(t) luetaan kaavaa pala kerrallaan Lyhytkestoinen puskuri solun i aktivaatio hetkellä t+1 riippuu saman solun aktiviteetista hetkellä t λ on vakio nollan ja yhden väliltä λ määrää tässä aktivaation muutoksen nopeuden 10

11 Lyhytkestoinen puskuri F(x) on aktivaatiofunktio x(t) on solun itsensä aktiviteetti hetkellä t α on vakio tämä voidaan tulkita siten että solulla on eksitoiva yhteys itseensä (self-excitation) tämän yhteyden voimakkuus on α Lyhytkestoinen puskuri F(x) on jälleen aktivaatiofunktio summa kaikkien muiden solujen aktiviteetista β on vakio tämä kuvaa muiden verkon solujen tuottamaa inhibitiota inhibitoristen yhteyksien voimakkuuden määrää β 11

12 Lyhytkestoinen puskuri I(t) on ulkopuolelta tuleva syöte hetkellä t ξ on kohinaa Lyhytkestoinen puskuri esitetään lista syötteitä, kutakin syötettä esitetään 500 aika-askeleen ajan 12

13 Lyhytkestoinen puskuri oletetaan että listan esityksen lopussa aktiiviset asiat muistetaan tämä osa riittää yksin selittämään miksi viimeisenä esitetyt muistetaan useammin kuin muut Kontekstiyksiköt mallin toinen osa on joukko kontekstiyksiköitä yksiköistä vain yksi voi kerrallaan olla aktiivinen random walk periaate, jokaisella päivityksellä, (1) aktiviteetti säilyy samana, (2) aktiviteetti siirtyy pykälän vasemmalle tai (3) aktiviteetti siirtyy pykälän oikealle 13

14 Osien väliset yhteydet jokainen puskuri-solu on yhteydessä jokaiseen kontekstisoluun voimakkuudet määräytyvät mieleenpainamisen aikana Mieleenpainaminen oppiminen on hebbiläistä, samanaikaisesti aktiivisten solujen väliset yhteydet voimistuvat yhteyden voimakkuus riippuu puskurisolun aktiviteetin voimakkuudesta 14

15 Palautus ensin palautetaan puskurissa aktiivisena olevat listan jäsenet sitten lähdetään muistelemaan muita aktivoimalla kontekstiyksiköitä kuten mieleenpainamisen aikana Palautus 1. aktivoidaan kontekstiyksikkö 2. katsotaan mitkä puskuriyksiköt ovat siihen yhteydessä 3. valitaan puskuriyksiköistä yksi, ne joilla on voimakkaat yhteydet tulevat todennäköisimmin valituksi 4. palautetaan valittu puskuriyksikkö yhteyden voimakkuuteen perustuvan todennäköisyyden mukaan 15

16 Palautus - tuloksia kun palautus tehdään heti mieleenpainamisen jälkeen (IFR) malli muistaa todennäköisimmin listan ensimmäiset ja viimeiset kun mieleenpainamisen ja palautuksen välissä esitettään distraktoreita (DFR) malli muistaa todennäköisimmin lista ensimmäiset Miksi viimeiset? palauttaminen aloitettiin puskurissa vielä mieleenpainamisen jäljiltä aktiivisista yksiköistä tässä vaiheessa aktiivisina ovat todennäköisesti listan viimeiset kun palautusta ei aloiteta heti mieleenpainamisen jälkeen tämä aktiviteetti on jo kadonnut 16

17 Miksi ensimmäiset? mieleenpainamisvaiheessa muodostuvien yhteyksien voimakkuus riippui puskurisolun aktiviteetista voimakkaat yhteydet johtavat todennäköisempään muistamiseen ensimmäisenä esitetyt tulevat tyhjään puskuriin, kilpailua on vähemmän ja aktiviteetti on suurempaa Esimerkkitapaus: tarkkaavaisuusmalli Wang & Fan 2007 J Cogn Neurosci pyrkii mallintamaan tarkkaavaisuuden eri osaalueita biologiset rajoitteet huomioon ottaen pyrkii toistamaan behavioraalisia tuloksia terveiltä koehenkilöiltä ja skitsofreenikoilta malli koostuu erillisistä neuraalisista kartoista joiden sisällä solut inhiboivat toisiaan eli kilpailevat mahdollisuudesta olla aktiivinen 17

18 Tarkkaavaisuuden osa-alueet alerting, yleisen valmiustilan nostaminen orienting, tarkkaavaisuuden suuntaaminen tiettyyn suuntaan executive control, konfliktien havaitseminen, päätöksenteko Behavioraalinen tehtävä koehenkilön tehtävänä on vastata mihin suuntaan kuvaruudun keskellä esitetty nuoli osoittaa koetilannetta muuntelemalla mitataan eri tarkkaavaisuuden osa-alueita mitataan reaktioaikaa 18

19 kohdetilanteet Koetilanteet vihjetilanteet Koetilanteet 19

20 Koetilanteet alerting effect: no cues vs. center/double cue orienting effect: center cues vs. spatial cue executive control effect: incongruent vs. congruent Mallin rakenne 20

21 Mallin rakenne V1 toistaa spatiaalisesti järjestyneen syötteen spatial pathway -solut ovat valikoivia nuolien sijainnille object pathway solut ovat valikoivia nuolien suunnalle Alerting alerting perustuu yhteen soluun solu aktivoituu kun mikä tahansa vihje esitetään solu aktivoi yleisesti kaikkia spatial pathway -soluja 21

22 Orienting orienting on spatial pathway solujen toiminto spatiaalinen vihje aktivoi sijaintiinsa liittyviä soluja Executive control executive control soluja on kaksi kun object pathway -soluissa havaitaan ristiriita vastaava executive control -solu aktivoituu executive control solu voimistaa keskimmäiseen nuoleen liittyvää aktiviteettia 22

23 Mallin responssi output-soluissa on kaksi ryhmää jotka vastaavat kahta mahdollista vastausvaihtoehto verkko on takaisinkytketty, aktiviteetti on ajassa etenevää malli antaa vastauksensa kun jonkin output-solun aktiviteetti ylittää tietyn kynnysarvon tähän kuluva aika on mallin reaktioaika 23