Sähköisen liiketoiminnan valmiudet kuntoon Päijät-Hämeen pk-yrityksissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköisen liiketoiminnan valmiudet kuntoon Päijät-Hämeen pk-yrityksissä"

Transkriptio

1 Sähköisen liiketoiminnan valmiudet kuntoon Päijät-Hämeen pk-yrityksissä Tietotekniikkavalmiudet kuntoon pk-yrityksissä

2 Sisältö 1 JOHDANTO TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET TUTKIMUKSEN SISÄLTÖ TUTKIMUKSEN TOTEUTUSTAPA TUTKIMUKSEN KOHDERYHMÄ YRITYSKOHTAISET HAASTATTELUT KYSELYTUTKIMUS KYSELYYN VASTANNEIDEN YRITYSTEN TAUSTATIEDOT Toimiala ja kokoluokka Vastaajien asema yrityksessä INTERNET JA SEN KÄYTTÖ INTERNET-YHTEYDET SÄHKÖPOSTI JA SEN KÄYTTÖ VERKKOPALVELUT JA WWW-SIVUSTOJEN SISÄLTÖ Www-sivustojen ylläpito Verkkopalveluiden sisältö Yritysten intranet ja ekstranet TIETOTURVA INTERNET-PALVELUT JA LIIKETOIMINTARUTIINIT VERKOSSA SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN TUOMAT MAHDOLLISUUDET ESTEET JA HIDASTEET SÄHKÖISESSÄ LIIKETOIMINNASSA INTERNET-MARKKINOINTI SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN SÄHKÖINEN LASKUTUS ULKOISTAMINEN JA SOVELLUSVUOKRAUS SÄHKÖISET VIRANOMAISPALVELUT SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISHANKKEET HENKILÖSTÖN OSAAMISTASO JA KOULUTUS YRITYSTEN HENKILÖSTÖN KOULUTUSTARPEET TOIVOMUKSIA TOIVEITA JULKISELTA SEKTORILTA TOIVEITA SOVELLUS- JA PALVELUNTARJOAJILTA TOIVEITA KOULUTUSORGANISAATIOILTA TOIMENPITEITÄ PÄIJÄT-HÄMEEN PK-YRITYSTEN SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI TIETOTEKNIIKKAVALMIUDET KUNTOON PK-YRITYKSISSÄ KOHTI VERKKOLIIKETOIMINTAA SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN VALMIUDET KUNTOON EDISTYVÄ YRITYS LIITE 1: TUTKIMUSKYSYMYKSET LIITE 2: SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN SANASTO...45

3 JOHDANTO Sähköinen liiketoiminta mielletään usein internetissä olevaksi verkkokaupaksi, josta kuluttaja voi ostaa tuotteita. Useimmiten www-sivuilla ja sähköisellä liiketoiminnalla ei ole paljoakaan tekemistä toistensa kanssa. Kyseessä on enemmänkin yritysten ja koko arvoketjun välisestä tiedonvaihdosta internetiä hyödyntäen sekä tietotekniikan hyväksikäytöstä koko liiketoiminnassa. Mitä sähköinen liiketoiminta merkitsee tänään suomalaisille pk-yrityksille? Näyttävä alan uutisointi antaa olettaa, että internet on kovassa käytössä pohjoismaisissa yrityksissä, sähköinen laskutus yleistyy vauhdilla, Suomen valtio siirtymässä sähköiseen laskutukseen ja sähköisestä liiketoiminnasta on kehittymässä yksi keskeinen yritysstrategian osa-alue. Tällaiset otsikot antavat ymmärtää, että suomalaiset yritykset ovat rynnistämässä mukaan sähköiseen liiketoimintaan. Viimeaikaisten tutkimusten valossa tilanne ei, varsinkaan pk-yrityksissä, ole näin. Suomi on kyllä internetin käytön kärkimaita ja 80 % yritysten työntekijöistä käyttää tietokonetta päivittäin, mutta pkyritykset eivät osaa hyödyntää internetiä eikä teknisiä ratkaisuja omassa liiketoiminnassaan. Pkyritysten sähköisen liiketoiminnan valmiudet vaihtelevat melkoisesti eri toimialoilla ja alueittain. Pääkaupunkiseudulla kehitys on nopeinta, mutta Pirkanmaalla pienyritykset ovat tuskin lähtökuopissaan. Mikä on tilanne päijäthämäläisissä yrityksissä? Kykenevätkö ne tulevaisuudessa kilpailemaan pääkaupunkiseudun yritysten kanssa, vai olemmeko katsomassa kun kehitys kiitää alueen ohi? Tätä taustaa vasten lähdimme selvittämään Päijät-Hämeen pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan valmiuksia ja kehittämään alueen yrityksille heidän tarpeita vastaavaa toimintaa. Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita, haastatteluihin ja tutkimukseen osallistuneita. Eri osapuolten yhteistyöllä mahdollistettiin selvityksen toteuttaminen. Lahdessa Harri Koskinen & Ari Saloranta

4 TIIVISTELMÄ Lahden IT-keskus ja Koulutuskeskus Salpaus toteuttivat yhteistyökumppaneiden kanssa Päijät- Hämeen pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan valmiustutkimuksen alkuvuodesta Valmiuskyselyyn osallistui 159 päijäthämäläistä yritystä. Suurin osa vastanneista yrityksistä edusti teollisuutta ja kauppaa, kooltaan ne olivat pääosin alle 50 henkilön yrityksiä. Yli puolet vastanneista edusti alle kymmenen henkilön yrityksiä. Päijät-Hämäläisten pk-yritysten valmiustutkimuksen vertailukohtina olivat sekä pääkaupunkiseudun tilanne että valtakunnallinen kehitys. Näin saatiin selvät vertailukohdat valtakunnalliseen tilaan ja alueellisena vertailuna pääkaupunkiseutuun. Tulosten perusteella vastanneiden yritysten sähköiset valmiudet vastaavat vähintään pääkaupunkiseudun yrityksiä. Tulokset kuvaavat niitä Päijät-Hämeen yrityksiä, joilla on jo melko hyvät valmiudet hyödyntää tietotekniikkaa ja internetiä. Todellisuudessa alueen ja valtakunnan pk-yrityksissä ollaan suuressa osassa vasta valmiusasemissa. Internetiä käytetään yrityksissä päivittäin ja viikoittain pankkiyhteyksiin ja tiedonhankintaan, myös alan seuraaminen internetiä hyödyntäenon melko yleistä. Lähes puolet yrityksistä käyttää jo internetiä ostosten tekoon ja tilausten vastaanottamiseen, mutta sähköiseen laskuttamiseen aletaan vasta panostaa. Viranomaispalveluiden käyttö on Päijät-Hämeessä merkittävää ja yltää huomattavasti korkeammalle kuin muissa selvityksissä. Päijäthämäläiset yritykset kokevat sähköisen liiketoiminnan tehostavan yrityksen toimintaa, parantavan merkittävästi asiakaspalvelua ja lähes puolet vastanneista yrityksistä mieltää sähköisen liiketoiminnan osaksi normaalia liiketoimintaa. Suurimpina esteinä ja hidasteina sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen yrityksissä nähdään aika- ja henkilöstöresurssit. Tietoturvakysymykset ja osaamisen puute ovat kaikkialla vähintään hidastavia tekijöitä. Tietotekniikan ja internetin tuomat mahdollisuudet ovat myös vielä selkeytymättömiä. Vaikka sähköinen laskutus on vielä lähtökuopissaan, niin kiinnostus osoittaa, että tämä saattaa olla yksi sähköisen liiketoiminnan läpimurto lähitulevaisuudessa. Sähköiseen laskutukseen siirtymistä kiihdyttävät Suomessa merkittävät ponnistelut yhteisten standardien aikaansaamiseksi, pankkien voimakas panostus verkkolaskuun ja suurten yritysten sähköiseen laskutukseen siirtyminen. Verkkolaskusta ollaankin Päijät-Hämeen yrityksissä yhtä kiinnostuneita kuin pääkaupunkiseudulla. Yhteenvetona voidaan todeta, että päijäthämäläiset pk-yritykset kamppailevat samassa sarjassa ja samojen ongelmien kanssa kuin pääkaupunkiseutu. Valtakunnallisesti näytämme olevan jopa hieman edellä keskitasoa. Olennaisena piirteenä näyttää olevan oikeanlaisen tiedon puute ja konkreettisten hyötyjen näkymättömyys sekä pk-yrityksiin suunnattujen aitojen toimenpiteiden puuttuminen. Huoli siitä, että pieniä yrityksiä ei saada kehittämään tietoteknisiä ja internetin hyödyntämisvalmiuksiaan vastaamaan nykyistä ja tulevaisuuden liiketoimintaa, ne jäävät kehityksen jalkoihin. Tämä ongelma on hyvin aiheellinen niin Päijät-Hämeessä, Suomessa kuin EU:ssakin.

5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimus toteutettiin osana Hämeen TE-keskuksen ESR-projektia (Tietotekniikkavalmiuksien kehittäminen pk-yrityksissä) ja työhön osallistuneita yhteistyökumppaneita ja asiantuntijoita olivat: Sisällön suunnittelu: Lahden nuorkauppakamari, Janne Kyllönen Hämeen TE-keskus, Marko Ylikorpi Helsingin kauppakamari, Markku Lahtinen Teknillinen korkeakoulu, Lahden keskus, Kari Kempas Lahden ammattikorkeakoulu, Tekniikan laitos, Juha-Pekka Liljander Lahden IT-keskus, Harri Koskinen Koulutuskeskus Salpaus, Lahden kauppaoppilaitos, Ari Saloranta Valmiuskyselyn tekninen toteutus: Jolla Oy Markkinointitukea antoivat: Etelä-Suomen Sanomat Nordea Oyj Lahden kauppakamari Päijät-Hämeen yrittäjät 3.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Päijät-Hämeen alueella ei ole aikaisemmin selvitetty pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan valmiutta. Erilaiset selvitykset ovat kohdistuneet enemmänkin tietotekniikan omaamiseen eli laitteistojen, verkkojen ja internet-yhteyksien määrään sekä perusohjelmistojen käyttöön. Lähtökohtana tutkimuksessa oli selvittää alueen pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan valmiusastetta ja halukkuutta lähteä kehittämään omaa liiketoimintaansa. Näin Päijät-Hämeen yrityksien tarpeista pystytään suunnittelemaan eri lähtökohdissa oleville yrityksille soveltuvia kehitystoimenpiteitä, koulutusta ja tukipalveluja. Tavoitteena on luoda verkosto, jolla on valmiudet ja tarvittavat resurssit kehittää ja tarjota eri lähtötilanteissa oleville yrityksille näitä palveluita. Vaikka lähtökohtana oli selvittää alueen tilaa ja sähköisen liiketoiminnan kehitystarpeita, huomioitiin tutkimuksen suunnittelussa myös valtakunnalliset ja alueelliset selvitykset. Tärkeänä tutkimuksen vertailualueena oli pääkaupunkiseudun pk-yritykset, joiden tilaa on selvitetty mm. Helsingin kauppakamarin Tietoyhteiskunta projektin tutkimuksissa (Selvitys pk-yritysten tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan tarpeista 2001). Vertailupohjaa haettiin myös valtakunnalliseen Verkkokaveri-hankkeeseen ja Tilastokeskuksen Internet ja sähköinen kauppa yrityksissä tutkimuksiin.

6 Tutkimuksen sisältö Tutkimuksessa selvitettiin vastanneiden yritysten taustoja, tietotekniikan käytön nykytilaa ja sähköisen liiketoiminnan merkitystä yrityksessä, esteitä ja mahdollisuuksia sekä kehittämiseen ja tulevaisuuteen liittyviä näkemyksiä ja tarpeita. Kysymyssarjasta tuli melkoisen laaja (71 kysymystä useine alakohtineen 1 ), mutta lähes kaikki vastanneista jaksoi vastata tunnollisesti kaikkiin kysymyksiin. 3.3 Tutkimuksen toteutustapa Tutkimus toteutettiin lähettämällä yritykseen kutsukirje, jossa oli selvitys tutkimuksen tarkoituksesta ja kyselylomakkeen www-osoite. Kyselyyn vastaaminen tapahtui verkkopalvelussa wwwlomakkeilla, joihin pääsi kirjautumalla yrityksen Y-tunnuksella ja kutsussa ilmoitetulla salasanalla. lomakekuva Syvällisempää tietoa haettiin haastattelemalla vastanneiden yritysten johtoa. 3.4 Tutkimuksen kohderyhmä Tavoitteena oli valita Päijät-Hämeen alueen pk-sektorin yrityksiä mahdollisimman monelta toimialalta ja tietotekniikkavalmiuksiltaan eri tasoilta. Myös mikroyrityksiä (alle 5 henkilöä) haluttiin mukaan, koska niistä ei ole käytettävissä paljonkaan tutkittua tietoa. Valintakriteereinä oli myös, että tietotekniikan perusvalmiudet eli mm. internet-yhteydet olivat kunnossa, koska kysely suoritettiin web-kyselynä. Alkuperäisenä tavoitteena oli rajata kysely niihin yrityksiin, joilla on www-sivustot ja sähköposti. Kerättävän otoksen pohjalta oli tarkoitus lähettää kysely 500 yritykseen sähköpostilla. Sopivan sähköpostiosoitteet sisältävän rekisterin löytäminen osoittautui kuitenkin ongelmaksi, jolloin päädyttiin lähettämään perinteinen kirje. Samalla vastaanottajien määrää kasvatettiin ja rajauskriteereiksi valittiin: Päijät-Häme on yrityksen ensisijainen sijaintipaikkakunta, yritysmuoto osakeyhtiö, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö ja liikevaihto on yli Valmiuskyselyyn osallistui 159 päijäthämäläistä yritystä ja vastaajista yli 75% edusti johtaja- tai päällikkötasoa. Suurin osa vastanneista yrityksistä edusti teollisuutta ja kauppaa, kooltaan ne edustivat alle 50 henkilön yrityksiä ja yli puolet alle kymmenen henkilön yrityksiä. 1 liite 1 Tutkimuskysymykset

7 Yrityskohtaiset haastattelut Niistä vastanneista, jotka ilmoittivat kyselyssä olevansa valmiita syvällisempään haastatteluun, valittiin viisitoista yritystä. Haastatteluissa paneuduttiin tarkemmin yrityksen toimintaan ja johdon näkemyksiin sähköisestä liiketoiminnasta ja mitä se merkitsee yritykselle. Haastatellut yritykset ja henkilöt olivat: CNC-Muotoco Oy, Toimitusjohtaja Pertti Käki Finnsampo Engineering Oy, Toimitusjohtaja Esa Turunen Heinolan Työkeskus Oy, Toimitusjohtaja Pekka Järvinen Hermetel Oy, Toimitusjohtaja Pertti Pirhonen HS-Yrityspalvelu Oy, Toimitusjohtaja Heimo Seppälä Lahden Konepaja Oy, Tuotantopäällikkö Paavo Kosonen Lahden Messut Oy, Viestintäpäällikkö Petra Mäkiranta Nastolan Yrityspalvelu Oy, Toimitusjohtaja Esa Lahtinen Vääksyn Metalli Oy, Toimitusjohtaja Keijo Lindroos Syvällisemmissä haastatteluissa tarkennettiin eri kysymysten taustoja ja yritysten omakohtaisia näkemyksiä. Haastatteluissa nousi esiin myös tietoturva-asiat ja yritysten onnistumiset ja ongelmat. Haastattelujen kommentteja on esitetty raporttitekstissä reunustetuissa kehyksissä.

8 KYSELYTUTKIMUS 4.1 Kyselyyn vastanneiden yritysten taustatiedot Kyselyyn vastasi 159 yritystä, joka edustaa 8,5 % kirjeen saaneista, mutta 31,8 % alkuperäisestä tavoitteesta (500). Yli puolet vastanneista yrityksistä harjoittaa liiketoimintaa vain Suomessa (59,9 %) ja 40,1 % harjoittaa suoraa kansainvälistä kauppaa. Kaupankäynti on etupäässä yrityksille suunnattua kauppaa (55,7 %), sekä yrityksille ja kuluttajille suunnattua kauppaa harjoittaa 37,9 %. Vain kuluttajille suunnattua kauppaa harjoittaa 6,4 % Toimiala ja kokoluokka Vastanneiden yritysten toimiala oli teollisuus (38 %), kauppa (29 %), yrityspalvelut (22 %), rakentaminen (8 %) ja liikenne (3 %). Toimialatieto puuttui 10 % vastanneilta. 1 Vastanneiden yritysten toimialajakauma

9 Yrityskoon mukaan suurinta vastaajaryhmää edusti alle viiden hengen yritykset (29 %), seuraava ryhmä oli 5 9 hengen yrityksiä (22 %) eli alle 10 henkilön yritykset edustivat vastaajista yli puolta. Kokoluokkaa henkilön yrityksiä oli kolmasosa vastaajista (34 %) ja kokoluokaltaan yli 250 henkilöä oli 9 %. Yritysten jakautuminen henkilömäärittäin yli 250 tieto puuttuu 2 Vastanneiden yritysten jakautuminen henkilömäärän mukaan Lähes puolen vastanneiden yritysten liikevaihto oli euron välillä (46 %), myös alle euron yrityksiä oli 7 %. Yli 20 miljoonan euron liikevaihto oli 10 % yrityksistä. Kaksikymmentä prosenttia vastanneista ei ilmoittanut liikevaihtoaan. Yritysten jakautuminen liikevaihdon mukaan euroa tieto puuttuu prosenttia 3 Vastanneiden yritysten jakautuminen liikevaihdon mukaan

10 Vastaajien asema yrityksessä Suurin osa (52 %) vastaajista toimii johtotehtävissä, päällikkötason vastaajia oli 22 % ja asiantuntijatehtävissä 12 %. Vastaajan asema 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Johtotehtävissä Päällikkötehtävissä Asiantuntijatehtävissä Muissa tehtävissä 4 Vastaajan asema yrityksessä

11 INTERNET JA SEN KÄYTTÖ Kaikilla vastaajista on internet-yhteydet, jota toisaalta kyselyyn vastaaminenkin jo edellytti. Päijät- Hämeessäkin laajakaista yhteysmuotona on hyvin nousussa. Pääkaupunkiseudun tasolle ei vielä ylletä (82 %), mutta suuntaus on sama. Yritysten verkkopalveluissa (www-sivustoilla) osataan esitellä tuotteita, palveluita ja yritystä, mutta tilaamismahdollisuutta www-sivuiltaan tarjoaa vielä hyvin harva. 5.1 Internet-yhteydet Laajakaistayhteydet omaavat jo yli 60 % vastaajista, ISDN- ja modeemiyhteyksiä oli vielä hieman yli kolmellakymmenellä prosentilla. Internet-yhteyden tarjoajana paikallinen PHNet Oy oli ylivoimainen (52 %), Sonera on vahvana kakkosena (26 %), sitä vastoin Elisa ja muut tarjoajat ovat osuudeltaan vähäisiä. 5.2 Sähköposti ja sen käyttö Vaikka kaikilla vastaajilla oli internet-yhteydet, niin sähköpostin olivat ottaneet käyttöön 85 %. Noin puolet käyttää sähköpostia yrityksen sisäiseen viestintään, 84 % viestii sähköpostilla organisaation ulkopuolisten henkilöiden kanssa, asiakaspalautetta keräävät 45 % yrityksistä. Tilausten vastaanottamiseen käytetään sähköpostia 64 % yrityksissä, mutta laskuttamiseen vain 6 %. Pienille yrityksille sähköposti alkaa olla merkittävä väline sekä asiakas- että sisäisessä viestinnässä. Huolestuttavana piirteenä on, että mikroyrityksissäkin on jo internet-yhteydet ja www-sivuja osataan selata ja tietoa hakea internetistä, mutta monessa tapauksessa sähköpostia ei ole otettu käyttöön. Haastattelukommentteja: Asiakkaiden ja kumppanien (alihankkijoiden) kanssa sähköposti on jo normaali viestintäkanava ja mm. piirrostiedostot välitetään niiden kautta. Sisäinen tiedotus on merkittävä osa jokapäiväistä tiedotustoimintaa. Tiedotus hoidetaan sähköpostitse, jolla on päästy paperien kuljettamisesta. Tarvetta intranetiin ei ole, sähköposti riittää. Kuvien siirtäminen asiakkaalta meille. Lisäksi suuri osa tilauksista tulee sähköpostin välityksellä.

12 5.3 Verkkopalvelut ja www-sivustojen sisältö Tilastokeskuksen 2 tutkimuksen mukaan omat internet-kotisivut oli vuonna prosentilla yli viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä. Päijät-Hämeessä yli 60 prosentilla vastanneista on omat www-sivustot eli verkkopalvelut. Yrityksillä on myös pääsääntöisesti oma verkkotunnus eli domainnimi Www-sivustojen ylläpito Yritysten verkkopalvelut sijaitsevat pääsääntöisesti internet-palvelun tarjoajan palvelimella tai webhotellissa, vain joka kymmenennellä oli verkkopalvelut omilla palvelinlaitteilla. Www-sivuja ylläpidetään enimmäkseen itse (60 %), mutta edelleen tarvitaan monesti ulkopuolisen apua (40 %). Wwwsivujen päivitys hoidetaan joka kolmannessa yrityksessä kuukausitasolla ja joka neljäs päivittää sivujaan tarvittaessa. Yksi kymmenestä hoitaa päivitystyön päivittäin ja yhtä moni päivittelee kerran vuodessa, mutta vain muutamalla on sivujen päivitys verkkaisempaa eli niiden päivitykseen ei ole uhrattu aikaa yli vuoteen. Joka kolmannella vastaajalla on mielestään sivustot ajan tasalla. Www-sivuston kehitystyöhön käytetään usein ulkopuolista apua (55 %), mutta lähes yhtä paljon luotetaan omaan osaamiseen (43 %). Puolella vastanneista kehitystarve kohdistuu ylläpitoon liittyviin toimenpiteisiin ja joka neljännellä teknisiin ratkaisuihin Verkkopalveluiden sisältö Vastaajat ovat mieltäneet www-sivustot tuotteiden ja palveluiden sekä yrityksen esittelykanavaksi. Asiakaskontaktien luonti onnistuu myös päijäthämäläisten sivustojen kautta eli asiakaspalautteen anto- ja yhteydenottomahdollisuus oli yli puolella. Tuotteiden esittely on Verkkokaverissa tehtyjen selvityksien ennusteen mukainen, Asiakaspalaute ja tuotteiden ja palveluiden tilausmahdollisuus on jo ennustetta korkeampi. Tilausmahdollisuus näyttää yltävän huomattavasti korkeammalle kuin Tilastokeskuksen selvityksessä eli lähes 60%. 2 Tilastokeskus; Internet ja sähköinen kauppa yrityksissä 2002

13 Mitä yritykset tarjoaa www-sivujen välityksellä tuotteiden esittely Yhteydenotto- tai tarjouspyyntömahdollisuus Asiakaspalautteen antomahdollisuus asiakkailla mahdollisuus selata tuote- tai palvelutietoja tuotteiden ja palvelujen hintoja Tuotteiden tai palveluiden tilausmahdollisuus Asiakaspalvelu Oheispalveluiden tilausmahdollisuus Tuotteiden, Palveluiden, Tilausten maksumahdollisuus yrityksen esittely 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tieto puuttuu 5 Yritysten verkkopalveluiden sisällöt liikevaihdon mukaan Haastattelukommentteja: Asiakkaille www-sivut ovat ensimmäinen esite; kun mennään syvällisempään asiakassuhteeseen, saa sivuilta ensimmäiset tekniset tiedot. Nykyisin yrityksellä tulee olla www-sivut (edellytys osoittaa olevansa ajan tasalla). Sivuilta näkee mitä yrityksessä tehdään ja osataan tehdä. Tämä herättää kiinnostusta. Toisaalta yleensäkään asiakkaat ei ota yhteyttä yritykseen vaan yrityksen on itse oltava aktiivinen ja tarjottava palveluita. Näin ollen ei yhteydenottoja tule myöskään www-sivujen kautta. Sivuston kautta saadaan asiakas- ja selaajakontakteja, joihin vastataan aina.

14 Yritysten intranet ja ekstranet Vain % vastanneilla yrityksillä oli käytössään intra- ja/tai ekstranet-palveluita. Vain muutama vastaaja selvitti mitä palveluita heidän ekstranettinsä piti sisällään. Haastatteluissa kävi myös ilmi, että termit intranet ja ekstranet eivät ole monellekaan tuttuja ja pienissä yrityksissä sähköposti toimi usein sisäisen tiedottamisen välineenä. Ekstranet-toteutukset olivat usein onnistuneita ja muuttaneet merkittävästi yrityksen, kumppaneiden ja asiakkaiden toimintatapoja. Haastattelukommentteja: Ekstranet on otettu käyttöön vuoden projektilla, puolen vuoden jälkeen näytteilleasettajat ovat päässeet syöttämään messujärjestelyihin liittyvät tiedot itse. Toinen vuosi käytettiin kehitystyöhön, joka ei näkynyt enää käyttäjille. Järjestelmän helppous on ollut yksi avaintekijä. Ekstranet on kytketty omaan toiminnanohjaus- ja asiakashallintajärjestelmään. Tällä hetkellä meidän työntekijät joutuvat olemaan töissä asiakkaiden tiloissa. Jos olisi mahdollista kytkeytyä asiakkaiden verkkoon suoraan omasta verkosta niin monessa tapauksessa työt voitaisiin tehdä omissa tiloissa. Ongelma on se, että tämä edellyttää asiakkaiden verkkojen virittämistä ja asiakasyritykset eivät ole valmiita avaamaan verkkojaan. On ollut esillä ideoita kehittää yhteistyötä siten että yritys pääsisi asiakkaan sivuille katsomaan varastosaldoja. Toimittaminen tapahtuisi tässä mallissa automaattisesti aina saldojen pudotessa tietylle tasolle.

15 Tietoturva Tietoturva on yksi merkittävimmistä sähköisen liiketoiminnan hidasteista tai esteistäkin. Pkyrityksissä ei ole tarpeeksi tietoa ja osaamista hoitaa ja osin edes ymmärtää mitä turvalliseen tietotekniikan ja internetin käyttöön liittyy. Haastatteluissa selvisi, että viruksiin ja niiden torjuntaan liittyvät asiat ja toimet alkaa olla jo hallinnassa, mutta jo palomuuri-asiat ovat hyvinkin hämäriä. Tietoturvaan liittyvät suunnitelmat ja ohjeistukset ovat lähinnä olleet suusanallisia keskusteluja, joissakin on asiat ja toimenpiteet kirjattu paperille. Internetin ja sähköpostin käyttöön on harvoissa yrityksissä tehty rajoituksia, eikä niiden käyttöön liittyviä ohjeistuksiakaan ole yleisesti tehty. Yrityksissä nousee esiin luottamus henkilökuntaan ja heidän vastuuntuntoon. Pk-yritykset kaipaavat selkeitä ohjeita ja konkreettisia toimenpiteitä, mitä yrityksen tietoturvaan kuuluu, mitä toimia tarvitsee tehdä sekä keneltä voi kysyä ja saa apua. Haastattelukommentteja: Tietoturvaan on kiinnitetty hieman huomiota, mutta tietoa ei ole tarpeeksi. Ei ole varsinaista ohjeistusta eikä rajoituksia. Yrityksessä luotetaan työntekijöiden vastuuntuntoon. On olemassa suusanallinen tietoturvaohjeistus. Asioista on keskusteltu ja niistä on annettu ohjeita. Internet-käyttö on juuri alkanut ja tämä asia on siinä mielessä juuri nyt kehittymässä. Virusongelmat ovat suurin. Sitten toinen uhka on se, että tietokone hajoaa. Miten tietoturva hoidetaan yrityksessänne: ei oikeastaan millään tavalla järjestelmä on suljettu, koneille ei pääse kuin henkilökunta. Ohjeistusta ei ole. Ei ole myöskään tarvetta, koska internetiin pääsee vain yhdeltä koneelta, joka on pääasiassa minun käytössä. Yrityskulttuuri, henkilöstökuviot: suurimmat tietoturvariskit ovat yritysten sisällä Tietokoneilla ei ole mitään niin salaista, että tietoturva olisi ongelma. Tietoturva-asioista päättää toimitusjohtaja. Ulkopuolisella ammattiyrityksellä on teetetty tietoturvaselvitys asioiden tilasta ja tasosta.

16 INTERNET-PALVELUT JA LIIKETOIMINTARUTIINIT VERKOSSA Internet-palveluiden hyödyntäminen painottuu internetin perustoimintoihin, tiedonhankintaan, tietojen siirtoon ja alan seuraamiseen. Pankkipalveluita käytetään lähes kaikissa yrityksissä. Myös asiakaspalvelu ja markkinointi sekä viranomaisasiointi ovat jo yli puolella arkipäivää. Viranomaispalveluiden käyttö on vastanneiden keskuudessa merkittävää ja yltää harvemmin käytettynä lähes pankkipalveluiden käyttöön. Internet-palveluiden hyödyntäminen pankkiyhteydet tiedonhankinta tiedostojen siirto alan seuraaminen markkinoilla uutispalvelut kilpailijoiden seuraaminen viranomaispalvelut tuotteiden ja palvelujen tilaaminen intranet etätyö kuljetusten seuranta sähköpostiviestintä ekstranet maksullisten palveluiden käyttö e-kirje maksulliset palvelut:yritysluettelot 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 6 Mitä internet-palveluita yrityksissä hyödynnetään % päivittäin viikottain harvemmin ei käytetä Alan ja kilpailijoiden seuraaminen internetin välityksellä on lisääntymässä, johtuen myös siitä, että yritykset ovat alkaneet panostamaan enemmän internet-markkinointiin ja verkkopalveluiden kautta alaa on vaivaton seurata. Haastattelujen pohjalta kuitenkin alan seuraamisen painopiste ei ole siirtynyt vielä internetiin. Intranet ja ekstranet palvelut eivät vielä näyttele yritysten ja kumppaneiden liiketoiminnassa ja tiedottamisessa suurta osaa. Tämä johtunee osin myös siksi, että termit ovat jo käsitteinä vieraampia. Vastanneista joka neljännellä on käytössään intranet-palvelut ja joka kymmenennellä ekstranet.

17 Vaikka ennusteet ovat näissä asioissa yleensä liian optimistisia, niin Päijät-Hämeen nykytilanne vastanneiden osalta vastaa kutakuinkin Verkkokaveriselvitysten ennustetta. Lähes puolet yrityksistä käyttää jo internetiä ostosten tekoon ja tilausten vastaanottamiseen, mutta laskuttamiseen aletaan vasta panostaa. Tietoverkkojen välityksellä suoritetut liiketoimintarutiinit maksaminen dokumenttien siirto viranomaisasiointi ostojen teko asiakaspalvelu markkinointi tilausten vastaanottaminen sisäinen tiedotus laskutus rekrytointi tullaus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Tulevaisuudessa (1-2 v) Ei 7 Mitä liiketoimintarutiineja vastanneissa yrityksissä suoritetaan tietoverkoissa Helsingin kauppakamarin tutkimuksessa suuntaus on samankaltainen, sisäinen tiedotus hoidetaan vielä perinteisemmin kuin pääkaupunkiseudulla ja sähköisessä laskutuksessa ollaan jäljessä, mutta kiinnostus verkkolaskua kohtaan on samantasoista. Tietoverkkoja käytetään markkinoinnissa vastanneiden keskuudessa huomattavasti enemmän kuin pääkaupunkiseudulla (PH 63 % HKK 38 %). Asiakaspalvelun merkitys myös korostuu Päijät-Hämeessä. Haastattelukommentteja: Keskittyminen omaan ydinosaamiseen jää myös käänteisesti vähemmälle, koska järjestelmien ja laitteistojen käyttö ja ylläpito vie resursseja. Osaaminen ei ole kaikilla sillä tasolla, että aina voitaisiin puhua hyödyistä.

18 SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA Sähköisen liiketoiminnan valmiudet ovat vajaalla puolella (40%) vastaajayrityksistä. Noin kolmannes (35%) on panostamassa tietotekniikan ja internetin hyödyntämiseen yrityksen liiketoiminnassa. Yli 20% tiedostaa, että olisi tarve kehittää sähköisiä valmiuksia, mutta loput, tosin pieni osa ( 12%), ei näe edes olevan tarvetta kehittää. Yritysten strategioissa sähköinen liiketoiminta on vain joka viidennellä. Helsingin kauppakamarin tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseutu on sähköisen liiketoiminnan valmiuksissa hieman edellä ja siellä sen rooli yrityksen liiketoiminnassa tiedostetaan selkeämmin. 7.1 Sähköisen liiketoiminnan tuomat mahdollisuudet Vastaajia pyydettiin arvioimaan miten merkittäviä mahdollisuuksia internet ja sähköinen liiketoiminta tarjoaa lähivuosina yritykselle. Suuri tai vähintään kohtalainen merkitys on asiakaspalvelun paranemisella (74 %), uusien asiakkaiden sekä kumppaneiden löytymisellä (69 %) ja toiminnan tehostumisella (68 %). Myös pääsy laajemmille markkina-alueille ja kilpailukyvyn paranemisella näyttää olevan merkitystä. Sähköisen liiketoiminnan tarjoamien mahdollisuuksien merkitys liiketoiminnalle asiakaspalvelun paraneminen uusien asiakkaiden löytäminen toiminnan tehostuminen uusien yhteistyökumppaneiden löytäminen kustannusten väheneminen asiakkaiden vaatimus pääsy laajemmille markkinoille uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen uusine tuotteiden lanseeraus markkinoille kilpailukyvyn parantuminen kokemukset sähköisestä liiketoiminnasta uusien markkina-alueiden saavuttaminen partnereiden vaatimus keskittyminen omaan ydinosaamiseen toimintavarmuuden lisääminen kustannusten ennakointi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % suuri merkitys kohtalainen merkitys vähäinen merkitys ei merkitystä 8 Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet vastanneissa yrityksissä

19 Toimintavarmuuden lisääntyminen ja keskittyminen omaan ydinosaamiseen ei vastaajien mielestä ole merkityksellistä sähköisen liiketoiminnan mahdollisuuksia punnittaessa. Pääkaupunkiseudun yrityksissä suunta on edelleen sama. 7.2 Esteet ja hidasteet sähköisessä liiketoiminnassa Esteissä ja hidasteissa korostuu selkeytymätön käsitys sähköisestä liiketoiminnasta ja tiedon puutteesta. Suurimpina esteinä ja hidasteina vastaajat näkivät, että yrityksen tuotteet, palvelut, liikeidea ei sovellu internetiin sekä suuret käyttöönottokustannukset. Seuraavana tulee resurssien ja tiedon puute. Tietoturva ja virusongelmat ovat merkittäviä hidasteita, joskin niiden merkitys on näyttävän uutisoinnin myötä ehkä korostunut turhankin voimakkaasti. Tiedon puute estää myös näkemästä oikeita hyötyjä ja mahdollisuuksia. Verkkokaverin selvityksissä myös tiedon puute on noussut voimakkaasti esiin. Helsingin kauppakamarin tutkimuksessa teknisten ratkaisujen epävarmuus ja yhteentoimimattomuus nousevat merkittäväksi hidasteiksi. Pääkaupunkiseudulla sähköisestä liiketoiminnasta on jaettu ja uutisoitu huomattavasti kauemmin ja laajemmin. Päijät-Hämeessä sähköisen liiketoiminnan uutisointi on lähes olematonta ja tiedottamiseen on panostettu vasta lyhyt aika. Sähköisen liiketoiminnan esteet ja hidasteet aika yrityksen tuotteet, palvelut, liikeidea ei sovellu internettiin suuret käyttöönottokustannukset henkilöstökapasiteetti osaamisen puute tietoturva ja virusongelmat taloudelliset resurssit sopivien palveluratkaisujen puute sopivien teknisten ratkaisujen puute asiakaskunta liian pieni standardien puute kuluttajasuojaan liittyvät asiat maksuliikenteen epävarmuus logistiikkaan liittyvät ongelmat tekijänoikeusasiat pelko markkinaosuuksien menettämisestä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 9 Sähköisen liiketoiminnan esteet ja hidasteet suuri merkitys kohtalainen merkitys vähäinen merkitys ei merkitystä

20 Haastattelukommentit: Pienten yritysten aloituskynnys liian suuri, jolloin ei tehdä mitään asian hyväksi. Markkinointi ja tiedottaminen eri valmiudessa oleville kohderyhmille. Painotuote on edelleen tehokkaampi. Joskus asiat hoituu nopeammin manuaalisesti. Ongelma on yhteensopivuusongelmat ja standardoinnin puute. Suurin este on taloudelliset resurssit. Satsaukset oltava liiketoiminnan kannalta perusteltuja. 7.3 Internet-markkinointi Lähes puolet vastanneista ilmoitti käyttävänsä internetiä yrityksen markkinoinnissa ja joka kolmas on huomioinut sen markkinointistrategiassa. Markkinointikanavina toimivat lähinnä www-sivut ja sähköposti. Näkyminen hakupalveluissa, portaaleissa tai kauppakeskuksissa oli lähinnä linkkitasolla, bannereiden käyttö oli lähes olematonta. 10 Miten internetiä käytetään markkoninnissa vastanneissa yrityksissä

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin B-to-B -yrityksissä Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy Sisältö 1 2 3 4 5 ValueFrame Oy Kysely Kyselyn vastaukset Avoimet kysymykset

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa 3.11.2016 1 Kokenut ja osaava toimittaja & Toimituksia vuodesta 1991 liikevaihto 5,3 M 2015, tulos 1 MEUR

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski Suomen alueella Nina Pimiä Projekti insinööri 29.1.2016 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely 1. Yleistä Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely tehtiin 18.3. - 18.6.1997 välisenä aikana. Kysely tehtiin www-sivujen etusivulle sijoitetulla

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA

YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA Jyväskylässä 4.3.2007 Milla Lewandowski SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 1.1 KEHITTÄMISTOIMINTA... 1 1.2 OSALLISTUNEET YRITYKSET... 1 2 SELVITYKSEN TOTEUTUS... 2 3 KEHITTÄMISTOIMINNAN

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Markkinaselvityksen tulokset ja näkemyksiä kehityksestä 20.10.2011 www.nearme.fi Mitkä ovat kauppakeskuksenne kehitystarpeet nykyisille ja uusille kanaville?

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Yritysbarometri Q1/2016. Julkaisuvapaa

Yritysbarometri Q1/2016. Julkaisuvapaa Yritysbarometri Q1/2016 Julkaisuvapaa 19.4.2016 Yritysbarometri lyhyesti Uusi tapa tuottaa ajantasaista taloustietoa Kattava taustalla tuhansien suomalaisten pkyrityksien taloutta koskevat tiedot Ajantasainen

Lisätiedot

Asiointi sähköistymässä

Asiointi sähköistymässä Asiointi sähköistymässä Johtava asiantuntija Esa Pitkänen Tilaisuuden tavoitteet Antaa alustavaa tietoa Fivan tulevasta sähköisestä asioinnista Kuulla, mitä ajatuksia ja kysymyksiä asia herättää Testata

Lisätiedot

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Aiheet Tunnusluvut ja tietohallinnon organisointi Toiminnan kehittäminen ja haasteet Avoin data, avoin lähdekoodi

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä

Lisätiedot

Palautepalvelut. Salla Sainio

Palautepalvelut. Salla Sainio Palautepalvelut Salla Sainio 22.4.2013 1 Mitä kehitetään ja kenelle? Kansalliset asiakaspalautekyselyt: luodaan Suomeen asteittain yhtenäiset asiakaspalautekyselyt ensimmäisenä neuvoloihin ja suun terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA CM-Systems Oy tutkimuksen tausta ja tavoite tulos ja kehitetty ratkaisu ohjelmiston kuvaus projektinhallintaan erikoistunut ohjelmisto- ja konsulttiyritys,

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Syntynyt asiakkaiden omistamaksi.

Syntynyt asiakkaiden omistamaksi. Syntynyt asiakkaiden omistamaksi. Mikroyrittäjien talouden digitalisaatio 3.5.2016 Mikroyrittäjien talouden digitalisaatio Kvantitatiivinen kyselylomake mikroyrittäjille (1-9 hlöä) Taloustutkimuksen onlinepaneelissa.

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan tason mittaaminen pk-yrityksissä (aihe-esittely)

Sähköisen liiketoiminnan tason mittaaminen pk-yrityksissä (aihe-esittely) Sähköisen liiketoiminnan tason mittaaminen pk-yrityksissä (aihe-esittely) 24.1.2011 Ohjaaja: DI Tommi Kemppainen Valvoja: Prof. Ahti Salo Työn tausta Asiakas on tilannut ohjelmiston, jolla pkyrittäjät

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Kaupan Liiton Verkkokauppakoulutus 24.10.2012 Tanja Kaisaniemi Palvelujohtaja, konsultointi ProCountor International Oy Esityksen sisältö Perinteinen vs. sähköinen

Lisätiedot

Opiskelu kohtaa työelämää

Opiskelu kohtaa työelämää Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA 1 Tämä huoltokirja on tarkoitettu yrityksesi aineettoman omaisuuden tunnistamiseen, oman osaamisen ja työn tulosten suojaamiseen sekä niiden hallintaan ja hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Pääkäyttäjän käyttöönotto-opas Microsoft Office 365:n käytön aloittaminen

Pääkäyttäjän käyttöönotto-opas Microsoft Office 365:n käytön aloittaminen OHJE Johdanto 3 Aloita - Sonera Omat Sivut tilin luominen 3 Sonera Business Apps hallintaportaalin aktivointi 5 Pääkäyttäjätunnuksen aktivoiminen 5 Käyttäjien lisääminen 10 Nykyisen sähköpostiratkaisun

Lisätiedot

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Suomen Kuntaliitto 1998 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna ICT barometri 2007 Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna 2. 25.1.2007 Kyselyn jakelu Tekes SARA teknologiaohjelman sähköpostijakelun kautta Ei

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietoturvan nykytilaa ja ajankohtaisia haasteita - kyselyraportti -

Terveydenhuollon tietoturvan nykytilaa ja ajankohtaisia haasteita - kyselyraportti - Terveydenhuollon tietoturvan nykytilaa ja ajankohtaisia haasteita - kyselyraportti - Johdon ja tietohallinnon edustajat näkevät haasteet suurempina kuin käyttäjät. Erityisesti julkisella sektorilla johto

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010 Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 2 (5) E laskulla rahanarvoisia etuja Tässä Maksuliikeuutisten

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista

Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista suunnitteleville sekä kaikille verkkosivujen kehittämisestä kiinnostuneille. Tässä oppaassa keskitytään perusasioihin, joiden korjaaminen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot