Luonnossa menestyvät istutuskalat Uudet kasvatusmenetelmät ja laitoskalakantojen villiyttäminen

Transkriptio

1 Luonnossa menestyvät istutuskalat Uudet kasvatusmenetelmät ja laitoskalakantojen villiyttäminen Pekka Hyvärinen (Luke) Vaelluskalafoorumi Keilaniemi, Vantaa,

2 Istutustulos on heikentynyt Meritaimen Merilohi Istutettujen meritaimenten ja merilohien Carlin-merkkipalautukset Punainen = Suomenlahti Sininen = Pohjanlahti ICES 2016

3 Myös poikasten laatu on heikentynyt 0,9 0,8 0,7 Eloonjääntien suhde Viljellyt / Villit 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, Istutusvuosi

4 Menestyvä istukas Menestyvä istukas Luke (RKTL), Itä-Suomen, Helsingin, Oulun ja Jyväskylän yliopistot sekä EVIRA Yksityiset kalanviljely-yritykset

5 Istutuskalojen laatu/menestyminen : Kantojen sekoittuminen ja laitostuminen Luontaisen lisääntymisen edellytykset ja laitoskantojen villiyttäminen Pelkistetty kasvatusympäristö ja suuret kasvatustiheydet Virikekasvatuksen kehittäminen ja kasvatustiheyden optimointi Rehujen koostumus aiempaa rasvaisempia? Istukaspoikasten rehujen kehittäminen

6 Virikekasvatus Sp mäti Vk-poikaset 1 v 2 v Normaali Virike Samat kasvatustiheydet ja rehut normaali - ja virikealtaissa Virikealtaissa lisäksi: suojapaikkoja + muutetaan veden virtaussuuntaa, nopeutta ja vedenkorkeutta vesitysmuutokset vaikuttavat myös rehun tarjontaan

7 Menestyvä istukas 1 Tuloksia Virikekasvatus laitoskokeissa: Suurempi max uintinopeus Välttävät paremmin petojen saalistusta Lisää kykyä hyödyntää elävää ravintoa Lisää pikkuaivojen suhteellista kokoa korreloi ravinnon käyttöön Vähentää riskikäyttäytymistä pedon läsnä ollessa Vähentää varomatonta käyttäytymistä kalastusalttiutta Virikekasvatus kasvatuksessa: Vk-poikasten koko suurempi sorahaudonnan jälkeen Lisää loistautien vastustuskykyä vaihtelevia tuloksia Vähentää kasvatusaikaista kuolevuutta vaihtelevia tuloksia

8 Kuolleisuus eri laitosten virikekasvatustestissä 2013 laitos laji/kanta Kuolleisuus % vir Kuolleisuus % SD Vanaja JL-VUV 1,3/2,5 1,4/2,4 Keskijärvi JL-VUV 30,6 25,9 Kainuu JL-VUV 9,3 14,4 Raasakka ML-TOR 7,2/1,1 22,0/4,0 Raasakka ML-IIJ 2,2 8,5 Ossauskoski ML-TOR 7,5 11,8 Kainuu ML-TOR 15,4 23,5 Montta ML-OUJ 7,2 6,8

9 Flavobacterium columnare Ichthyobodo necator Tuloksia V virikekasvatuskokeista: lajin ja kannan vaikutus Treat: Wald=1.22, p=0.268 Pop: Wald=28.6, p<0.001 T*P: Wald=9.56, p=0.048 Treat: Wald=6.97, p=0.008 Pop: Wald=49.6, p<0.001 T*P: Wald=4.64, p=0.327 Treat: Wald=7.03, p=0.008 Pop: Wald=3.47, p=0.483 T*P: Wald=1.21, p=0.875 Treat: Wald=0.74, p=0.390 Pop: Wald=13.9, p=0.008 T*P: Wald=55.5, p<0.001 Räihä, Sundberg, Hyvärinen & Karvonen (manuscipt) 2017

10 Menestyvä istukas 1 Tuloksia Virikekasvatus istutuskokeissa: Radiolähetinkokeet: v Torniojoella virikekasvatus 2x selviytymisen vs norm. v Kemijoella virikesmolttit ja semivillit: ei eroa PIT-merkkikoe: v Varisj. 1v JT virikepoikasilla nopeampi kasvu vs norm. T-ankkurimerkkikokeet: v ML Kemijoki: virikesmolteista 2 x saalis (pal. alle 1 %) v JL Höytiäinen: 3v-virikesmolteista 1,2 x saalis Muut T merkkikokeet: lähes 0 tulos ei eroa virike vs norm.

11 Laitostuminen voi lisätä tautien haitallisuutta I. necator Wild Hatchery Karvonen et al J Appl Ecol

12 Risteytyminen vieraiden laitoskantojen kanssa heikensi selviytymistä petotestissä 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kokeessa selviytyneet % OUV OUV KIT OUV RAU OUV VAA elossa Alioravainen etal 2017 (manuscript) 12

13 Villillä läheisellä kannalla risteyttäminen lisäsi selviytymistä petotestissä 70% Kokeessa selviytyneet % 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% OUV elossa OUV VAA Alioravainen etal 2017 (manuscript) 13

14 Dieettiruokinta voi parantaa vaellusvalmiuksia: v kasvatus - istutuskokeessa dieettiruokinta vähensi sukukypsien koiraiden osuutta ja paransi Oulujoen lohen 2 v smolttien vaellukselle lähtöä ja vaellusnopeutta Istutustulos (T-merkit) kaikilla ryhmillä heikko Can. J. Fish. Aquat. Sci. 69: (2012) 4/10/2017

15 Menestyvä istukas :

16 Euroopan meri- ja kalatalousrahaston innovaatio-ohjelmat Kalatalouden ympäristöohjelma Verkostoitunut kalatalouden kehitystyö Osakokonaisuudet Toiminnan painopistee t Kalavarojen elinvoimaisuuden parantaminen Sininen luomu Kalojen luonnonmukainen lisääntyminen Tolkku aluesuunnittelu Kalavarat ja kalastus kartalla Projektit ja palvelut Luonnossa menestyvät istukkaat Laitoskalakantojen villiinnyttäminen Elinkyvyn palauttaminen Menestyvä Istukas Luonnossa menestyvät istutuskalat Vajaatuottois et kalavarat Kestävästi hyödynnetyt elinvoimaiset kalavarat

17 LAITOSKALAKANTOJEN VILLIYTTÄMINEN elinkyvyn palauttaminen Risteytysmenetelmät Villigeenit takaisin laitoskannoille Laitosviljelyssä menetettyjen ominaisuuksien palauttaminen Monimuotoisuuden säilyttäminen Geenien talteenotto- ja säilytysmenetelmien optimointi Emokalojen säilytystapojen monipuolistaminen parempi hyvinvointi - parempi mädin laatu ja poikasten elinkyky Luontoon palautetut laitoskalakannat Elinvoimaiset kalakannat

18 MENESTYVÄ ISTUKAS tuloksellinen istutustoiminta Luonnossa ja altaassa menestyvien istukkaiden tuotantomenetelmät Kasvatusympäristön monipuolistaminen Ravinnon koostumuksen ja ruokinnan optimointi Kustannustehokkaat istukkaat Selviytymistä lisäävät istutusmenetelmät Vapautusajankohdan ja -tavan optimointi Stressiä vähentävä kuljetus ja käsittelyt Vähentynyt istutustarve ja suuremmat saaliit

19 Kiitos!

20

21 Laitosympäristö ja viljelytoiminta suosii erilaisten yksilöiden menestymistä kuin luonnon ympäristö Valikoituminen ja eriytyminen luonnosta tapahtuu elinkierron eri vaiheissa eri syistä Luonnossa syntyneistä poikasista säilyy lisääntymisikään ehkä vain 0,2 % Kutu syksyllä Kutuvaellus kesällä 2-5 vuotta järvessä Laitoksessa selviytyminen voi olla jopa monisatakertainen tai nolla 2-5 vuotta joessa Paluu järvelle

22 Valikoituminen emokalastoa perustettaessa: Jos kova kalastus emokaloiksi vain kalastusvalinnasta selviytyneet Jos alueella istukkaita laitosvalinta luonnonvalinta kalastusvalinta Jos istutuksiin vieraita kantoja niitä tai niiden jälkeläisiä emokalastoon kannat sekoittuvat Jos pyynti jokisuulta emokaloiksi viereisten jokien eksykeitä kannat sekoittuvat Jos säilytysongelmia emokaloiksi vain syysnousijoita Myös käytetty emokalapyydys valikoi

23 Valikoituminen laitosviljelyn aikana: Kaloja kuolee, jos ne eivät opi syömään rehua olisivatko oppineet syömään luonnonravintoa? Kaloja kuolee, jos ne eivät pysty vastustamaan tauteja ahtaassa altaassa olisivatko selviytyneet luonnossa väistämällä tartunnan aiheuttajaa? Uuteen emokalastoon tuotettua parvea karsitaan satunnaisvalinnalla onko se satunaista? Jos emokaloja ei säilytetä perhekohtaisesti tai yksilömerkittynä jatkoon valikoituu parhaiten laitosviljelyyn sopeutuneita, koska perheiden välillä säilyvyys voi vaihdella 0-90% Sukusiitosriski kasvaa nopeasti, jos käytetään pelkästään laitosemokaloja sukupolvesta toiseen

24 Aikainen istutus kylmään veteen heikensi smolttien vaellusnopeutta ja eloonjääntiä Oulujoella 2007, 2008 ja 2009 Torniojoella 2012 ja 2015 Yksilöllinnen 4/10/2017