Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen

Transkriptio

1 Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen - Luonnonvarakeskus Anssi Karvonen - Jyväskylän yliopisto Evira, kalanviljely-yritykset (Voimalohi Oy, Montan Lohi Oy, Savon taimen Oy), Raisioagro Oy, Metsähallitus Luonnonvarakeskus

2 Luonnossa menestyvät istukkaat hankkeen tavoitteena on: Kehittää uusia menetelmiä pitkään laitosviljelyn varassa olleiden uhanalaisten kalalajien laitoskantojen villiyttämiseksi ja luonnossa menestyvien istukkaiden tuottamiseksi Luonnonvarakeskus

3 Istutustulos on heikentynyt Meritaimen Merilohi Istutettujen meritaimenten ja merilohien Carlin-merkkipalautukset Punainen = Suomenlahti Sininen = Pohjanlahti ICES 2016 Luonnonvarakeskus

4 Virikekasvatuksella saatu jo hyviä tuloksia EMKR: kehitetään tuotantomittakaavan sovellus Sp mäti Vk-poikaset 1 v 2 v Normaali Virike Samat kasvatustiheydet ja rehut normaali - ja virikealtaissa Virikealtaissa lisäksi: suojapaikkoja + muutetaan veden virtaussuuntaa, nopeutta ja vedenkorkeutta vesitysmuutokset vaikuttavat myös rehun tarjontaan Luonnonvarakeskus

5 Selviytyminen % Aiemmin havaittua: Virikekasvatus paransi lohen poikasten selviytymistä Torniojoella Jokisuuhun selviytyi: Standardi Virike Villi 2-v smoltit 290 km jokivaelluselta Hyvärinen & Rodewald Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences, 70: x enemmän virikekasvatettuja 3 x enemmän villejä Smoltteja kuin standardimenetelmällä kasvatettuja Tämän suuntaisia tuloksia toivottiin! 5 Luonnonvarakeskus

6 Vaikka istutusten määrä on Suomessa vähentynyt, istutustuotannon arvo on nykyisin vielä tasolla 16 milj /v ( ) Tästä suurin osa punalihaisten lohikalojen poikasia Jos kaikki istutetut kalat selviytyisivät virikekasvatuksen avulla 2 x nykyistä paremmin, säästettäisiin istutuskustannuksissa jopa 8 milj. /v! Luonnonvarakeskus

7 Selviytyminen % Aiemmin havaittua: Virikekasvatus paransi lohen poikasten selviytymistä Kasvatusaltaassa Villi - virike Laitos - virike Villi - standardi Laitos - standardi Jo ensimmäisten koekasvatusten aikana havaittiin, Tämä oli että yllätys, virikealtaiden sillä alussa poikasten ajateltiin, että kuolleisuus oli pienempi kuin standardialtaissa. Tämä oli positiivinen yllätys! Näyttäisi siltä, että jopa kasvatuskustannukset voivat olla pienemmät virikealtaassa! 1-v poikaset Ichthyobodo necator -loisesta Karvonen etal Journal of Applied Ecology, 53: Myös villien emokalojen poikaset selviytyivät paremmin kuin saman kannan laitosemojen poikaset. 7 Luonnonvarakeskus

8 Kalataudit iso ongelma kalanviljelyssä Taloudelliset menetykset Heikentynyt kasvu, tautien ja kuolleisuuden lisääntyminen Infektioiden hoito on työllistävää Heikompi markkinalaatu ja selviytyminen luonnossa Ympäristön saastuttaminen Lääkkeiden ja kemikaalien siirtyminen luontoon Lääkkeitä kestävien loiskantojen lisääntyminen Antibiootit ovat todella iso ongelma Tarvitaan taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja kalojen sairauksien torjumiseksi Luonnonvarakeskus

9 5 merilohipopulaatiota ja 5 meritaimenpopulaatiota vertailussa Kaksi kasvatuskäsittelyä: standardi ja virike, 2x2x10=40 allasta 1250 kalaa per allas, virikekasvatus aloitettiin sp mätivaiheessa Kalat alistuivat kalataudeilla normaalin tuloveden mukana Päivittäinen kirjanpito kuolleista kahden infektion aikana: Flagellate Ichthyobodo necator Bacterium Flavobacterium columnare Ville Räihä, Lotta-Riina Sundberg, Roghaieh Ashrafi, & Anssi Karvonen Enriched rearing environment enhances survival during disease outbreaks in aquaculture. MS

10 Ichthyobodo necator Treat: Wald=1.22, p=0.268 Pop: Wald=28.6, p<0.001 T*P: Wald=9.56, p=0.048 Treat: Wald=6.97, p=0.008 Pop: Wald=49.6, p<0.001 T*P: Wald=4.64, p=0.327 Treat: Wald=7.03, p=0.008 Pop: Wald=3.47, p=0.483 T*P: Wald=1.21, p=0.875 Treat: Wald=0.74, p=0.390 Pop: Wald=13.9, p=0.008 T*P: Wald=55.5, p<0.001 Flavobacterium columnare

11

12

13 Laitoskalojen valikoituminen ja monimuotoisuus Laitosympäristö ja viljelytoiminta suosii erilaisten yksilöiden menestymistä kuin luonnon ympäristö Luonnossa syntyneistä poikasista säilyy lisääntymisikään ehkä vain 0,2 % Suurin kuolleisuus mätivaiheessa Kutu syksyllä Kutuvaellus kesällä 2-5 vuotta järvessä Laitoksessa selviytyminen voi olla jopa monisatakertainen tai nolla 2-5 vuotta joessa Paluu järvelle Virikealtaissa havaittu kuolleisuutta eri vaiheessa kuin standardialtaissa

14 2-kesä Kuolleisuus 1-kesä Mäti Emokalojen säilytystapojen monipuolistaminen: Kasvatustesti virike- ja standardikasvatettujen Järvilohiemojen poikasilla Poikaset: Standardikasvatus Virikekasvatus Sorahaudonnassa suurempi kuolleisuus Emokalat: Virike Standardi Virike Standardi Poikaset merkitään PIT merkillä istutuskoe 2019 Virike-emokalojen virikepoikasilla pienin kuolleisuus 1. ja 2. vuonna

15 Luonnossa menestyvät istukkaat Tautien haitallisuuden vähentäminen KIITOS Luonnonvarakeskus