Elinvoimainen järvilohi
|
|
- Pauliina Saarnio
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 - Saimaan järvilohen elvyttäminen monimuotoisuutta lisäämällä Marko Luhtala, Jorma Piironen Kuva:
2 Elinvoimainen Saimaan järvilohikanta vaatii kolmea asiaa - hanke x Monimuotoisen geeniperimän x x Mahdollisuuden selvitä kutuvaelluksella lisääntymisalueille Luontaisia lisääntymisalueita Vuoksen vesistössä on: - Puulan aloitteesta tammikuussa käynnistetty - kuusivuotinen kansallinen hanke - Saimaan järvilohen monimuotoisuuden lisäämiseksi 2
3 Saimaan järvilohen perimän tila on erittäin huolestuttava 3
4 -hanke on välttämätön Plan B, jos muut elvytystoimenpiteet eivät riitä Tavoitteet Risteytetään Saimaan järvilohi monimuotoisten lähikantojen kanssa Istutetaan uusia kantoja kolmeen Vuoksen ulkopuolisiin vesistöön: Päijänne, Suontee ja Puula Selvitetään risteytyskantojen elinkelpoisuus ja monimuotoisuus verrattuna puhtaaseen Saimaan kantaan Vaikutukset Parannetaan merkittävästi lohenistutusten tuottavuutta mukanaolevissa vesistöissä Tuotetaan uutta konkreettista tietoa päätöksenteon tueksi ulkopuolisten kantojen vaikutuksesta Saimaan lohen monimuotoisuuteen ja elinkelpoisuuteen Eli autetaan Saimaan järvilohta selviytymään! 4
5 Hankkeessa on harkittu neljää ulkopuolista kantaa, joista valikoituivat tornionjoki ja neva V TORNIONJOKI - Itämeren lohikannoista korkein monimuotoisuus - Sopeutunut vähäsuolaiseen ja makeaan veteen - Lähempänä Saimaan kantaa kuin Vänern SAIMAA - Alkuperäinen kanta Viljelylaitoksen taimenista löytyi IPN joulukuussa Luonnonkierrossa oleva monimuotoinen kanta Klarälv-jokeen nousi 1200 emokalaa KLARÄLV/ VÄNERN - Laatokan järvilohen ohella Saimaan järvilohen lähin sukulainen - Kotiutettu Suomessa Kymijokeen NEVA V HIITOLANJOKI Kanta erittäin uhanalainen. Mukaan 2018?. - Laatokan järvilohen kutujoki - Pieni luonnonkanta, jota elvytetään paikallisilla toimilla 5
6 Istutusvesistöinä kolme kalastusaluetta Suuria vesistöjä, joissa lohikalat menestyvät Riittävästi muikkua ja kuoretta järvilohen ruoaksi Ei luontaista järvilohikantaa, jota istutukset uhkaisivat Eivät ole yhteydessä Vuoksen vesistöön Kokemusta järvilohen istutuksista Halukkuus parantaa lohenistutusten tuottavuutta SUONTEE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNNE PUULA 6
7 Suomen parhaat asiantuntijat ovat -hankkeen takana Craig Primmer, Akatemiaprofessori, Helsingin Yliopisto: Saimaan järvilohi suffers from a known dramatic long-term population bottleneck and shows signs of inbreeding depression. Latest research suggests that -project would be the right action even with less evidence! 7
8 Hankkeen päävaiheet Risteytys Kasvatusvaiheen tutkimukset 2. Risteytys Virikekasvatettuja istutukseen 1. Istutus 2-vuotiaina Järvivaiheen tutkimukset 2. Istutus 2-vuotiaina Johtopäätökset 3. Risteytys 3. Istutus 2-vuotiaina 8
9 Hankkeessa istutetaan viittä risteytysryhmää Tämän lisäksi tutkimuskäyttöön otetaan mukaan puhtaat merilohikannat Tarkoituksena selvittää eri risteytysten elinvoimaisuus ja elinkierron vaiheet laitosoloissa sekä istukkaiden menestys järvivaiheessa Tulosten perusteella kantojen määrää voidaan pudottaa tai muuttaa ja keskittyä Saimaan lohen elvyttämisen kannalta lupaavimpiin yhdistelmiin TORNIONJOKI SAIMAA NEVA Tornionjoki Saimaa Saimaa Tornionloki Saimaa Saimaa Saimaa Neva Neva Saimaa
10 Risteytys vaatii isot järjestelyt tutkimusparvet Jokaisesta kannasta tarvitaan 20 naarasta ja 20 koirasta Mädit haudotaan 420 kelluvassa verkkopohjaisessa haudontapöntössä istukasparvet Jokaisesta kannasta tarvitaan 40 naarasta ja 40 koirasta Mädit haudotaan ryhmittäin aseteilla 10
11 Puolet lohista kasvatetaan virikemenetelmällä 11
12 Miten virikekasvatus toteutetaan käytännössä Sp mäti Vk-poikaset 1 v 2 v Normaali Virike Samat kasvatustiheydet ja rehut normaali - ja virikealtaissa Virikealtaissa lisäksi: suojapaikkoja + muutetaan veden virtaussuuntaa, nopeutta ja vedenkorkeutta 12
13 Kasvatus- ja istutusmäärät Puula Etelä- ja Keski-Päijänne Suontee / vuosi / vuosi / vuosi Lisäksi tutkimuskäyttöön noin 5000/ vuosi 13
14 Kaikki istukkaat merkitään PIT-merkillä järviseurantaa varten The PIT tag (Passive Integrated Transponder) is an electronic tag measuring 12 mm long by 2.1 mm in diameter. It can be coded with one of 35 billion unique codes. The tag can be automatically detected and decoded in situ eliminating the need to sacrifice, anesthetize, handle, or restrain fish during data retrieval. Kaikki järvi-istutukkaat lohet sirutetaan PIT-merkillä. Kalastusalueilla jaetaan riittävä määrä (10-30 kpl) skannereita tunnetuille saamamiehille, jotka sitoutuvat skannaamaan kaikki saamansa lohet. PIT-merkin edut ankkurimerkkeihin verrattuna: Merkintä on hellävaraisempi kalalle Merkki pysyy kiinni On nopea ja vaivaton skannata stressaamatta kalaa Järvillä voidaan skannata myös alamittaiset Koodin syöttö verkkosivun kautta riittävän nopeaa ja yksinkertaista Mahdollisuus saada välitön palaute sähköpostilla merkatusta kalasta. 14
15 Mitä hankkeessa tapahtuu Risteytys 1. Kuoriutuu 2. Risteytys Virike-istutukset mätimunaa Paltamossa Kesällä ja syksyllä ensimmäiset tutkimukset Hiitolanjoelta Laatokan lohta mukaan? Noin Saimaan järvilohta tällä hetkellä Paltamossa Neljä eri ryhmää virike- ja normikasvatettuja Istutettavat kalat merkitään kesällä 2018 Kalastusalueet perustivat 18. tammikuuta ry:n vastaamaan hankkeen koordinoinnista ja yksityisen rahoituksen hankkimisesta 15
16 Työnjako kalastusalueiden ja Luken välillä Luke vastaa sukusolujen hankinnasta ja risteytyksistä tutkimuksista mukaanlukien tutkimusparven kasvatus Istukkaiden merkitsemisestä 1-vuotiaina yhteistyöstä yliopistojen kanssa järvi-istukkaiden kasvattamisesta 2-vuotiaiksi julkisen rahoituksen hakemisesta hankkeelle Hanke kuuluu MMMn ohjeistuksessa Luken viranomaisvelvoitteisiin: ei kuitenkaan takaa rahoitusta Kalastusalueet vastaavat 2-v järvi-istukkaiden hankkimisesta markkinahintaan Lukelta järvi-istukkaiden ja noin tutkimuskalan merkinnästä järvivaiheen seurannan organisoinnista ml skannerit ja verkkosovellus hankkeen viestinnästä ja näkyvyydestä (päävastuu) Yksityisen rahoituksen hakemisesta hankkeelle Hankkeen koordinoinnista 16
17 Seuratkaa hankkeen edistymistä Facebookissa! 6-minuutin esittelyvideo hankkeesta 17
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen
Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen - Luonnonvarakeskus Anssi Karvonen - Jyväskylän yliopisto Evira, kalanviljely-yritykset (Voimalohi Oy, Montan Lohi Oy, Savon taimen
Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL
Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut
Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi
Jorma Piironen, RKTL Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet
Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Paljonko on riittävästi järvilohen elinkierron syntymiseksi? Paljonko emolohia
Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin
Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Voimalat ja padot Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa Hiiskosken pato 1955 Kaltimo 1958 Pamilo 1955 Kuurna 1971 Joki MQ, m 3
MENESTYVÄ ISTUKAS TUTKIMUS Kainuun kalantutkimusasemalla
MENESTYVÄ ISTUKAS TUTKIMUS Kainuun kalantutkimusasemalla 2008-2012 Virikekasvatuksella elinkykyisempiä istutuspoikasia 12.11.2013 Pekka Hyvärinen http://www.rktl.fi/tutkimuslaitos/toimipaikat/kainuu/ Menestyvä
Jorma Piironen, RKTL Liperi
Jorma Piironen, RKTL Liperi 15.4.2014 Miksi äärimmäisen uhanalainen? kärsinyt jokien ruoppauksista, kanavoinnista, puun uitosta, liiallisesta kalastuksesta vesivoimaloiden rakentaminen 1950- ja 1970-luvuilla
Järvilohen säilyttämisen näkymät?
Järvilohen säilyttämisen näkymät? Jorma Piironen LUKE Joensuu Vesistökunnostusverkosto vuosiseminaari 2018, Oulu 1 Esityksen sisältö Järvilohen nykytila Säilyttäminen viljelemällä ja istuttamalla Kalastus
Järvitaimenen ja lohen merkintätutkimukset Etelä-Savossa vuosina
Järvitaimenen ja lohen merkintätutkimukset Etelä-Savossa vuosina 2012-14 Merkkipalautukset 31.12.2014 mennessä, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Etelä-Savon kalastusaluepäivä
Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet
Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Miksi kaloja istutetaan? Kalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen, tukeminen ja palauttaminen Kalastusmahdollisuuksien
Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä
Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä Jorma Piironen LUKE Joensuu Kalastuslakipäivät 28.-29.11.2017 Jyväskylä 1 Järvilohen säilyttäminen täysin riippuvainen emokalanviljelystä ja poikasistutuksista
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit
Uusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, Pekka Hyvärinen, RKTL
Uusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, 22.9.2011 Pekka Hyvärinen, RKTL RKTL:n Paltamon asemalla kehitetty uusia istukaspoikasten kasvatusmenetelmiä 2008-2011 Yhteistutkimuksia:
Laitostuneet viljelykannat tarvitsevat uudistamista luonnonkierron läpikäyneistä kaloista
Laitostuneet viljelykannat tarvitsevat uudistamista luonnonkierron läpikäyneistä kaloista Pekka Hyvärinen (Luke) Kainuun taimenseminaari Joutenlammen kurssikeskus Viljelyssä olevat järvi- ja meritaimenkannat
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-
ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin
ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin
Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia
Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia Jorma Piironen Luke, Joensuu Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 17.3.217 Huhmari 1 JP/Huhmari Esityksen sisältö Palautusten kehittyminen Pielisjoki, Pielinen Järvialtaiden
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.
Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta
Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Petri Heinimaa Vaelluskalafoorumi, Espoo 24.3.2017 Valtion vesiviljelytoiminta Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Alkuperältään ja viljelytaustaltaan
Taimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella
Taimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella 2013-2018 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 11/2018 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu...
Puulaveden villi järvitaimen
Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden
Vesijärvestä Sargassomerelle
Vesijärvestä Sargassomerelle Jouni Tulonen Luonnonvarakeskus Asetus ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä (ns. ankeriasdirektiivi, EY N:o 1100/2007) - jäsenvaltioiden on määriteltävä ankeriasvetensä ja
Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia
Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät 2017 18.3.2017 Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala Kalanviljelyn kuulumisia Synkkä vuosi järvilohilla 2016 Emme kyenneet estämään järvilohen poikastappioita keväällä 2016.
15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012
15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä
Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella
Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa
Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015
POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten
Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä
Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset
Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset
Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista
Lohen elämänkierto Syönnösvaellus merellä 1-4 vuotta Kutuvaellus rannikolla touko-elokuu Lohen viljely ja istutukset: Kudun sijaan mädin lypsy, hedelmöitys ja hautominen sekä poikaskasvatus viljelylaitoksissa
Luonnossa menestyvät istutuskalat Uudet kasvatusmenetelmät ja laitoskalakantojen villiyttäminen
Luonnossa menestyvät istutuskalat Uudet kasvatusmenetelmät ja laitoskalakantojen villiyttäminen Pekka Hyvärinen (Luke) Vaelluskalafoorumi Keilaniemi, Vantaa, 24.3.2017 Istutustulos on heikentynyt Meritaimen
Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista
Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista Jorma Piironen Luke, Joensuu Esityksen aiheet Tutkitut taimennäytteet Mitä DNA-analyysit kertovat Heinäveden reitin taimenkanta Miten taimenistutukset onnistuvat
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...
Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta
Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen
Pohjanlahden lohikantojen tila
Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Vekaransalmen nousuväylä... 5 3.
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...
Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous
Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue
Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta
Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta Irma Kolari ja Esa Hirvonen Luonnonvarakeskus Enonkoski 2.2.2017, Mikkeli Nieriä Suomessa Pioneerilaji, levittäytyi jo jääkauden aikaisiin jääjärviin Atlanttinen
Pohjoiskarjalainen kalatie
Pohjoiskarjalainen kalatie Järvilohi on ollut Vuoksen vesistössä jo vuosikymmenet viljelyn varassa ja luontaista lisääntymistä ei juurikaan tapahdu. Järvilohi (ts. Pohjois-Karjalan ELY-keskus) voitti voimayhtiöitä
Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry
Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina Kalajoki 20.11.2017 Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Tässä esityksessä esittelen: Perämeren vaellussiikakantojen hoito
ANKERIAS (Anguilla anguilla)
ANKERIAS (Anguilla anguilla) Koiras alle 50 cm, naaras 50 100 cm Erittäin uhanalainen Ankerias on erikoinen, käärmemäinen petokala, jonka elämästä tiedetään vasta vähän. Uskotaan, että kaikki ankeriaat
Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL
Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL Sisältö: Järvilohikannan nykytilanne Hieman historiaa Ala-Koitajoki ja järvilohi Mitä KHO:n päätöksessä sanotaan? Ympäristövirtaama minimivirtaama?
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.
VMK/P-K ELY-keskus
VMK/P-K ELY-keskus 26.3.2013 Järvilohen elinalueet Ala-Koitajoen-Pielisjoen kalasto Ala-Koitajoen-Pielisjoen kalastoon ovat luontaisesti kuuluneet mm. harjus, jokikutuinen siika, järvitaimen ja järvilohi.
JÄRVILOHISTRATEGIA. Saimaan järvilohikannan säilymisen ja kestävän käytön turvaaminen
JÄRVILOHISTRATEGIA Saimaan järvilohikannan säilymisen ja kestävän käytön turvaaminen Strategian tavoite ja päämäärä Strategian tavoitteena on turvata Saimaan järvilohikannan olemassaolo, perinnöllisen
UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö
UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Uuden lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen,
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...
Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Salo-Peltolan Seurojentalo tiistai 19.5.2015 klo 17.00 19.00 Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Etelä-Karjalan kalatalouskeskus
Istutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista
Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015
Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan
Menestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?
Menestyvä istukas Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti? P. Hyvärinen & Kainuun aseman henkilökunta H. Hirvonen & IKP/BEET tutkimusryhmä Yhteistyökumppanit Pilottikoe:
Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?
Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys
Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys Maare Marttila Inarijärven seurantaryhmän kokous 2/2018 20.09.2018 Veskoniemi SISÄLTÖ Taustaa Vahinkoarvio Istutusten tavoitteet ja tuloksellisuus
Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia
Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät 2018 17.3.2017 Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala Kalanviljelyn kuulumisia Vesihometilanne Keskijärvellä ja Kontiolahdessa Vesihome on kiusannut rankalla otteella jo 3
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella
Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella Niilo Valkonen Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.2018, Oulu Esityksen sisältö: 1. Taustaa lyhyesti 2. Pielisjoen kärkihanke (Saimaan järvilohen
Sateenvarjo III
Sateenvarjo III 2019-2021 Vaelluskalakantojen hoidon seuraavat askeleet Tutkimus- ja hankesuunnittelu Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Kuva: Ville Vähä Sateenvarjo III 2019 2021 - osatyöt 1. Ohjauslaitteiden
Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013
aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen
Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet
Momentti 30.40.31 Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Kuuleminen eduskunnan ympäristövaliokunnassa
Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään
Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden
Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa
Siida 11.6.2009 / Inarin Kalastusalue K. Kyrö Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Ukko Hautuumaasaaret Kaamasjoki Tsiuttajoki Juutua Paatsjoki Sarmivuono
Kansallinen Itämeren lohistrategia
Kansallinen Itämeren lohistrategia kuulemistilaisuus 3.5.2013 Pellossa Esitys: Lapin Vapaa-ajankalastajat / Jorma Kaaretkoski Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta kassilohi onkin
Perustietoa Hiitolanjoesta
Perustietoa Hiitolanjoesta Pituus noin 45 km, josta Suomen puolella 8 km Alun perin 12 koskea, joista 7 Venäjän puolella Putouskorkeutta noin 70 m Neljä voimalaitosta, kaikki Suomen puolella Alin nousueste
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 3. LÄHTEET... 4
Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa
Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari Jyväskylä 15.5.2012 Kalatalouden toimijat Osakaskunnat Kalatalousalueet
Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella
Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella 9.4.2019 Vaelluskalafoorumi Espoo Niilo Valkonen ESITYKSEN SISÄLTÖ: 1. Taustaa 2. Pielisjoen kärkihanke 3. Lieksanjoen kärkihanke 4. Yhteenveto 1.1 Järvilohi
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET... 6 2 Arvoisa vastaanottaja, Saimaan
Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät
Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Kestävä kalastus ja luontomatkailu seminaari 29.1.2015 Mikkeli Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo www.kfrs.fi
Montan Lohi Oy / Jussi Tulokas Marja Savolainen GEN-OJO-561 SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO
Suunnitelma 1 (5) SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO 2012-2016 1 JOHDANTO Sotkamon reitin Koivukosken, Kallioisen ja Katerman vesivoimalaitosten rakentamislupiin sekä Onto-, Kiimas-, Kaitain-,
Säilyykö järvilohi kalastossamme?
Säilyykö järvilohi kalastossamme? Jorma Piironen LUKE Joensuu Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari 23.11.2017 Muonio 1 Esityksen sisältö Oi niitä aikoja. Miksi järvilohella menee heikosti Miten säilytys
Kemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x
Vuosi 2016 AJANKOHTA RAHOITUS LAJIT TOIMENPIDE TYYPPI ALKAA PÄÄTTYY KOHDE KOK.KUSTANNUS KÄRKIHANKE MUU LÄHDE TILANNE TOTEUTTAJAT JL TVI KUVAUS / VAIKUTTAVUUS / HUOMIOITA Valmistelu Koordinointi helmikuu
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014 Etelä- Savon ELY- keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoi9einen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään
Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus
Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Vaelluskalafoorumi 6.2.2018 Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto 2 Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen
Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus
Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Sidosryhmäseminaari Kemijoen vesistöalueen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Rovaniemi 19.9.2017 Jouni
Perustietoa Hiitolanjoesta
Perustietoa Hiitolanjoesta Pituus noin 45 km, josta Suomen puolella 8 km Alun perin 12 koskea, joista 7 Venäjän puolella Putouskorkeutta noin 70 m Neljä voimalaitosta, kaikki Suomen puolella Alin nousueste
Meritaimen Suomenlahdella
Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,
Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern
Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013
Kokemäenjoen siikatutkimukset
Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi
Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista
Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Harjus...4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY RAUVANJOELLA...4 3. LÄHTEET...5 4.
Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja. Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari
Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 30.1.2018 Meritaimenkanta alun perin 60 joessa nyt 11 jokea tuottaa taimenta. Vain yhdessä
Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve
Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket
Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen
Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Vaelluskalafoorumi 11.2.2014, Oulu Kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi MMM / Luonnonvaraosasto Sisältö Kalatiestrategia ja MMM / Luonnonvaraosaston strategia
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan
Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito
Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito Baltic salmon status and management Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Finnish Game and Fisheries Research Institute POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO
PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017
+ Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017