Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Transkriptio

1 Jorma Piironen, RKTL

2 Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut Hiiskoskella, M.Puhakka Joki padottiin Hiiskoskella 1955 > vesi Palojärven ja Tekojärven kautta Pamilon voimalaitokselle Virtaama aleni: n. 70 m 3 /s > 3 m 3 /s ja 2m 3 /s Noin 18 km vanhaa jokiuomaa, yli 10 nimettyä koskialuetta

3 Ala-Koitajoki ja Pielisjoki - padot ja voimalat Hiiskoski ja Pamilo 1955 Kaltimo 1958 Kuurna 1971 PK:n TE-keskuksen aloite (2002 > neuvottelut ) juoksutuksen lisäämiseksi Ala- Koitajokeen

4 KHO:n päätös Juoksutusta lisättävä 7 v ajaksi huhtikuusta-syyskuun loppuun 6 m 3 /s, muu aika 4 m 3 /s Selvitettävä: eri juoksutusvaihtoehtojen merkitystä Ala- Koitajoen kalakannoille järvilohen poikastuotannolle ja järvilohikannan ylläpidolle eri juoksutusvaihtoehdoista aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia energian tuotannolle seurannat tehtävä yhteistyössä POKELY:n kanssa Tehtävä uusi hakemus juoksutuksen järjestämisestä yms. lupavirastolle kuuden vuoden kuluessa ( )

5 useampia toisiaan tukevia hankkeita Vattenfallin ja POKELYn seurantaohjelma RKTL:n 2013 käynnistämä tutkimushanke POKELYn koskikunnostustoimet Vattenfallin ja SLL:n kutualuekunnostukset Ilosaarirockin kutusoraikko

6 USEITA YHTEISTYÖKUMPPANEJA POKELY Vattenfall Fortum (3-D mallinnus) RKTL MMM Pielisjoen kalastusalue Itä-Suomen yliopisto Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus Suomen luonnonsuojeluliitto Ilosaari-rock

7 MITÄ SELVITETÄÄN? Mädin ja pienpoikasten selviytyminen ja poikastuotannon määrä niihin vaikuttavat tekijät Vaelluspoikasmäärä ja vaelluspoikasten selviytyminen Pielisjoessa ja järvivaiheessa > kudulle palaavien määrä? Kutulohien käyttäytyminen ja kuteminen? Koskien kunnostamisen vaikutukset > paljonko tuotanto kasvaa? Kutusoraikkojen käyttö? Joen kalaston lajikoostumus, määrä, muutokset Elinympäristöjen olosuhteet, kelvollisten elinympäristöjen määrä Jokipoikasten käyttöä emokalakasvatuksessa Onnistuuko luontainen elinkierto?

8 Hiiskosken pato kesäkuussa 2010: 2 m 3 /s

9 Hiiskosken pato toukokuussa 2013: > 6 m 3 /s?

10 Koeverkotukset kesäkuussa 2013

11 Koski- ja kutusoraikkokunnostukset Tiasenkoski ja Hiiskoski kunnostettu maalishuhtikuun vaihteessa 2014 Kutusoraikot: Tyltsynkoski, Mäntykoski, Kuusamonkoski, Pamilonkoski ja Siikakoski (kaivinkone, helikopterilevitykset) 2014 Räväkkäkosken kunnostus 2014 lokakuun alussa

12 Hiiskoski (> 4 m 3 /s)

13 Hiiskoski (> 6 m 3 /s?)

14 Hiiskoski (6 m 3 /s)

15 Tiaisenkoski 2010 ennen kunnostusta

16 Tiaisenkoski kunnostettuna

17 Geenipoolimäti istutuksiin ja koekasvatuksiin Paltamossa Enonkosken laitoskalastot järvilohen geenipooli Mätiä/vk-poikasia (ARS-merkintä) Ala-Koitajokeen Enonkoskelta spa-mätimunaa Paltamoon VIR- ja STAN-kasvatus, luonnonkivialtaat (2 tiheyttä) Yksilölliset PIT-merkinnät > kokeita Paltamossa ja Ala-Koitajoella 0+ poikasten siirto Ala-Koitajoesta Paltamoon vertailuja varten

18 järvilohien kasvatus Paltamo Standardi Virike Luonnonvalinta kasvatus virtauomissa PIT-merkintä >istutuksia Ala-Koitajokeen 2015

19 Hiiskoski 2013

20 Sähkökoekalastukset eri koskialueella , 5:llä 2-3 koealaa Järvilohia 8:lla koskialueella yhteensä 100 kpl: 0+ poikasia Tyltsynkoskella ja Räväkkäkoskella Järvitaimenia 8:lla koskialueella yhteensä 58 kpl: 0+ poikasia 7:llä koskialueella Kvantitatiivisia poikastiheyksiä ei voitu laskea Mm. Hiiskoskella 4 koekalastusta, joka kerralla erilaiset poikasmäärät ja osa kaloista vaihtoi paikkaansa >>> humuspulssi, olosuhteiden epävakaus

21 lukumäärä lukumäärä Järvilohet ja taimenet kokoluokat Järvilohi (100 kalaa) pituusluokka, mm Järvitaimen (58 kalaa) pituusluokka, mm

22 Järvilohet ja taimenet kokoluokat 2014

23 Smolttirysä Siikakosken alla 2014

24 2-v järvilohismoltti

25 Smolttisaalis 2014

26 KUTULOHET - käyttäytyminen, kuteminen Kuurnasta saatavien lohien siirto Ala-Koitajokeen Telemetriaseuranta > käyttäytyminen, kuteminen Kutupesien etsintä ja niiden olosuhteiden mittaukset (paikka, syvyys, virtausnopeus, sora- ja kivikoko) 2013: Kuurnasta 3 koirasta, 6 naarasta ( ) Paltamosta 5-kes. järvilohia; noin 160 kutuvalmista lohta (7.10.) Kaikki Kuurnan lohet ja 24 Paltamon lohta merkittiin radiolähettimillä (2.10.) Vapautus Hiiskoskella ja Siikakosken sillalta

27 Radiolähetin selkäevän tyvellä

28 Ala-Koitajoen koskipaikkoja Radiolähetinlohien kiinteät seurantapaikat >

29 Telemetriaseuranta lokakuusta-tammikuulle

30 Kutupesien etsintä Tylsty

31 Aikatauluarvio elinkierron kesto Kutu 2013 Jokipoikasvaihe Vaelluspoikaset syönnösalueille 2016 Järvivaihe, kutukypsyys Ensimmäiset villit mahdollisesti takaisin Ala- Koitajokeen ? Niiden vaelluspoikaset keväällä hankeaika ei riitä luonnonkierron varmentamiseen

32 MITÄ VOIDAAN SAAVUTTAA? järvilohen luontainen lisääntyminen: (Ihmisen tukemana > emokalojen kuljetus Kuurnasta, smolttien kuljetus Kuurnan alapuolelle?) jokipoikasten siirto emokalakasvatukseen Poikastuotanto ei tule riittämään kalastettavaksi! nykyistä elinkelpoisempi lohikanta, josta voidaan perustaa parempia emokalastoja > kalastettavat lohet viljelemällä (rasvaeväleikkaus)

33 KIITOS!