Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena
|
|
- Kirsi-Kaisa Hukkanen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009
2 Esityksen sisältö I. Mikä Virho on ja mitä se tekee? II. Virhon kunnostukset III. Virhon kotiutusistutukset
3 Miten Virho sai alkunsa? Loppuvuonna 1989 Espoon perhokalastajien kerhoillan keskustelun seurauksena kourallinen Uudenmaan taimenkantojen heikosta tilasta huolestuneita ihmisiä kokoontui ajatuksenaan perustaa yhdistys toimimaan vapaaehtoisvoimin kalojen elinolojen kehittämiseksi ja suojelemiseksi. Perustamiskokouksessa vahvistettiin yhdistyksen säännöt, joissa määriteltiin yhdistyksen päätarkoitukseksi: suojella ja tarpeen mukaan kunnostaa vaeltavien ja paikallisten virtakutuisten lohikalojen mahdollisina poikatuotanto- ja elinalueina toimivia pienvesiä
4 Virhon toiminta-ajatus? Perustamisesta lähtien yhdistyksen tavoitteena on ollut, että kaikessa vesistöjen käytössä turvataan koko vesiekosysteemin elinehdot niin laajasti kuin mahdollista! Hautomo- ja istutustoiminnasta huolimatta yhdistyksen tavoitteena on saavuttaa tilanne jossa kalojen luontainen lisääntyminen on turvattu eikä tuki-istutuksia tarvita.
5 Toiminnan keskeiset alueet? Virtavesien kunnostaminen mahdollisimman lähelle alkuperäistä luonnontilaa Tiedotus, neuvonta, kannanotot ja vaikuttaminen virtavesiä koskeviin päätöksiin Taimen- ja lohikantojen palauttaminen vesistöihin, joista ne ovat kadonneet
6 Virho nykyisin? Maksavia jäseniä ehkä hiukan vajaa 50 henkeä Ei kovin tärkeää varainhankinnan kannalta Ei kerro suoraan yhteisöstä tulevista voimavaroista! ( = talkoolaisista) Todellisuudessa vuositasolla toimintaan osallistuu reilusti toistasataa eri ihmistä! Aktiivinen ydinjoukko n. 25 henkeä
7 Jäsenten työpanos? Käytännössä ei taida olla vuodessa juuri päivää jolloin joku virholainen ei jotain suunnitelmaa, kunnostushommaa, kutuseurantaa, istutusta, hautomonhoitoa tms olisi tehnyt tai tee. Puuhapäiviä on siis 365! -Markus Penttinen, Virhon sihteeri
8 Yhteistyö viranomaisten kanssa? Ajatukset varsinkin Uudellamaalla hyvin samankaltaisia, mm. vaellusesteettömyys ja luontaiset kalakannat prioriteetteinä Jatkuvaa tiedonvaihtoa apua myös viranomaisilta takaisin päin! Edustajia erilaisissa työryhmissä
9 Virhon kunnostustoiminta Työllisyysprojekti 2003 lähtien TE-keskuksen rahoituksella Karjaan- & Vantaanjoen vesistöjen sivujoet ja purot Talkookunnostukset Yleensä jäsenten järjestämiä
10 Talkoolaisten värvääminen Vuosittainen talkookutsu kalastuslehtiin, nettifoorumeille, Virhon sivuille ja sähköiseen jäsenpostiin Täsmätiedotus talkoiden alla paikallislehdissä, netissä ja yhteistyötahoille Kuva: Hasse Härkönen
11 Yleistä talkookunnostuksista Varsinkin kaupunki- ja peltopuroissa lähtötilanne usein lähes nolla, joten positiivinen muutos merkittävä (ei pelkästään taimenelle!) Kustannustehokasta toimintaa, kunhan materiaalit sopivia ja kuljetusmatka uomaan lyhyt Mahdollista tehdä tarkasti kohteita, jotka muuten jäisivät kunnostamatta sijainnin ja pienen koon vuoksi
12 Tyypillinen Virhon talkookunnostuskohde v Pieni ylihypättävän kokoinen puro Valuma-alue kaupunki- tai maatalousalueella Lähtötilanne: pelto-oja / hulevesioja jossa virtaa lähdevettä Virtaamanvaihtelut usein suuria ja nopeita Uoma ja valuma-alue usein merkittävältä osin ihmisen muokkaamaa Vaellusyhteys suurempaan vesistöön
13 Hautomotoiminta ja kotiutusistutukset Vantaanjoen vesistöalueella ylläpidetty mätihautomo Perusajatuksena tuottaa vesistöalueelle leimautuneita luonnonvalinnan läpikäyneitä poikasia kotiutusistutuksiin Tarkoituksena palauttaa taimen ja lohi (kunnostettuihin) vesistöihin, joista ne ovat rakentamisen ja maankäytön seurauksena kadonneet. Hautomo ehti tuottaa reilusti toista miljoonaa taimenen ja lohen pienpoikasta!
14 Emokalahankintaa Vantaanjokisuussa, Helsinki Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
15 Virhon hautomon emokala-altaita Keravanjokivarressa, Vantaa Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
16 Lypsettäväksi altaista haavittuja taimenemoja Virhon hautomolla, Vantaa Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
17 Mädin lypsyä Vantaanjoen taimenemoista. Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
18 Mädin jälkeen lypsetään koiraalta maitia. Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
19 Lypsetty mäti viettää talven hautomon altaissa. Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
20 silmäpisteasteen saavuttanut mäti on valmista istutettavaksi mätirasioissa. Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
21 Mädillä varustettu Whitlock-Vibert mätirasia valmiina istutukseen. Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
22 Mädin istuttamista Vantaanjoen sivujokeen Nurmijärvellä. Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
23 K u v a: Ju h a S al o taimenenpoikasten istuttamista Pohjanpitäjänlahteen laskevaan puroon Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta Raaseporissa.
24 merivaellukselta palannut ja kutuvaellustaan jatkava pienpoikas- tai mätilisää kuva napsauttamalla kuvaketta istukas?
25 palannut taimen kudulla erään Virhon kotiutusistutuspuron latvoilla. Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta Kuva: Aatu Oikarinen
26 tulos on luontaisen lisääntymisen käynnistyminen. Longinoja, Helsinki. Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
27 Kotiutusistutustoiminnan tuloksia Vantaanjoella Merestä nousseita taimenia on havaittu kudulla ainakin kahdeksassa Virhon kotiutusistutuskohteessa, jotka sivupuroja tai -jokia. Ylimmät varmat havainnot n. 80 km:n päässä merestä! Meritaimenet ovat kuteneet mm. Hämeen etelärajalla kolmena vuotena putkeen samassa purossa!
28 Muut kohtee t Läntinen Uusimaa 2007Pääkaupunkise udun pienvesistöt: -kokeellisesti jo 2000 alkaen Luonnonlisääntyminen käynnistyi Pääkaupunkiseudulla ainakin -kahdessa kohteessa jo ensimmäisestä pienestä kokeiluerästä heti järjestelmälliset 2000-luvun alkupuolella! istutukset 2006 alkaen Laajempia tuloksia vuosina 2006 ja 2007 aloitetuista istutuksista on
29 Mitä tulevaisuudessa? Työllisyysprojekti toivottavasti jatkuu(?) Vantaanjoen ja Karjaanjoen vesistöissä vaellusesteiden purkaminen ja kunnostukset jatkuvat Vantaanjoella seurataan luonnonvaraisten taimen- ja lohikantojen kehittymistä sekä puututaan edelleen vesistöä vaivaaviin
30 Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä? Lohen luonnonpoikanen Vantaanjoen yläjuoksulta
Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki
Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry www.virtavesi.com Ekologiset yhteydet- seminaari 9.3.2012 @ Helsinki Sisältö Toiminnan perusta Virhon kunnostustoiminta Miksi pienvesiä? Tyypillinen työllisyyshankkeen
Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA
Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä
Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet
Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT
Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli
Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virho kunnostaa Vantaanjokea sekä talkoilla, että työllisyysprojektilla Aluksi kunnostuksia tehtiin pelkästään talkoilla Vuonna 2003 Vantaanjokea alettiin kunnostaa
Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry
Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Virho lyhyesti Virtavesien luonnontilan vaalimista ja ennallistamista Perustettu 1990 Hallitus, 8 jäsentä EU Leader-hankevastaava Vantaanjoki, Karjaanjoki,
Karjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virho on tehnyt vapaaehtoista virtavesien kunnostus- ja kalastonhoitotyötä vuodesta 1990 Kuva: Kari Stenholm Virhon toiminnan keskeiset alueet Virtavesien kunnostaminen
Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virho on tehnyt vapaaehtoista virtavesien kunnostus- ja kalastonhoitotyötä vuodesta 1990 Kuva: Kari Stenholm Virhon toiminnan keskeiset alueet Virtavesien kunnostaminen
Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virho on tehnyt vapaaehtoista virtavesien kunnostus- ja kalastonhoitotyötä vuodesta 1990 Kuva: Kari Stenholm Virhon toiminnan keskeiset alueet Virtavesien kunnostaminen
Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virhon Vantaanjoen kunnostukset vuonna 2015 Virhon työllisyysprojekti kunnosti vuonna 2015 Vantaanjoen vesistöä 7 kuukautta, mutta suunnitteluineen ja valmisteluineen
Vantaanjoki. Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry. Seminaari Pienvedet ekologisina yhteyksinä Hyvinkäällä 9.6.2010
Vantaanjoki Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Seminaari Pienvedet ekologisina yhteyksinä Hyvinkäällä 9.6.2010 Vantaanjoen valuma-alue ulottuu 14 kunnan alueelle: Hausjärvi Riihimäki Hyvinkää Nurmijärvi
Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on vanha meritaimenjoki Vantaanjoen vesistö Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärven Erkylänjärvestä ja laskee mereen Helsingin Vanhankaupunginkoskella
2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta
Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön
Jokitalkkari 2012-2016 -hanke
Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio
Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve
Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket
Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Vantaanjoki on Itämeren joki Vantaanjoen vesistö sijaitsee Itämeren valuma-alueella ja laskee Suomenlahteen Vantaanjoen vesistön tilanne vaikuttaa Itämeren
Kainuun kalatalouskeskus
Kainuun kalatalouskeskus Toimialueena Kainuun maakunta Toimintatavoitteena kalatalouden yleisen kehityksen edistäminen Kainuussa Toiminta alkanut 1908, rekisteröity yhdistys vuodesta 1986 alkaen - Vallaton
Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p
Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A 1 45160 Kouvola p. 040-5050620 manu.vihtonen@gmail.com www.manumaa.simplesite.com - Kaakkois-Suomessa pitkät perinteet kunnostuksissa, kuten myös
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Esitys on tehty alla olevassa kutsussa esitettyyn tilaisuuteen. VANTAANJOEN VIRTAVESIKUNNOSTUKSET JA JÄTEVESIYLIVUOTOJEN VÄHENTÄMINEN Tilaisuuden tavoitteena
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu
Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan
Sähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
Virtavedet kaupungissa - Näkökulmia maankäyttöön ja suojeluun
Virtavedet kaupungissa - Näkökulmia maankäyttöön ja suojeluun Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry www.virtavesi.com Elävät virtavedet-seminaari 15.5.2012 @ Villa Elfvik, Espoo Sisältö Espoon kaupunkipurot
Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista
Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Jakelu: Vantaanjoen valuma-alueen vesihuoltolaitosten johtajat Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskusten Y-vastuualueen että kalatalouspuolen edustajat Virtavesien hoitoyhdistys
Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki
Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Vanhankaupunginkoski Vanhankaupunginkoski on Vantaanjoen kalojen portti mereltä joelle ja joelta merelle. Vantaanjokeen nousevien emokalojen ja sieltä mereen
Sähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Salo-Peltolan Seurojentalo tiistai 19.5.2015 klo 17.00 19.00 Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Etelä-Karjalan kalatalouskeskus
Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.
Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä : Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.2015 Valonian virtavesihankkeet 2014 Purokunnostushanke Valonia
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio
Lohikalat Karjaanjoen vesistössä Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 19.11.2015, Mustio Lohikalatutkimuksia Karjaanjoen vesistössä Karjaanjoki LIFE 2001-2004 Taimenen
JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke
JOKITALKKARI -hanke 2017 2018 Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke RAHOITUSHAKEMUS VUOSIKSI 2017-2018 2016 Porvoon kaupunki 17.3.2016
Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen
Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet
Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on Itämeren joki Vantaanjoen vesistö sijaitsee Itämeren valuma-alueella ja laskee Suomenlahteen Vantaanjoen vesistön tilanne vaikuttaa Itämeren tilanteeseen,
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
Vantaanjoki vuonna 2009
1 Vantaanjoki vuonna 2009 1. Vantaanjoki elpyy Vuonna 2009 Vantaanjokeen nousi meritaimenia runsaasti. Lohien määrä oli pienempi kuin parina edellisenä vuotena. Meritaimenien ja lohien kutuhavainnot painottuivat
Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus
Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus Virtavesiympäristöjen
Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
Uusia hanketuulahduksia Länsi-Uudellamaalla
Uusia hanketuulahduksia Länsi-Uudellamaalla Vesienhoidon aluetilaisuus Lohjalla 25.2.2015 Jaana Pönni toiminnanjohtaja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa
Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on Itämeren joki Vantaanjoen vesistö sijaitsee Itämeren valuma-alueella ja laskee Suomenlahteen Vantaanjoen vesistön tilanne vaikuttaa Itämeren tilanteeseen,
Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa
Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari 8.8.2017 Kuninkaan Kartano, Vantaa Vesi Veden riittävyys ja laatu Uoman rakenne Mikro- makromittakaava
Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013
RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014
ENNÄTYSMÄÄRÄ HAKIJOISTA SAI AVUSTUSTA RAPALA- RAHASTOLTA
JULKAISUVAPAA HETI ENNÄTYSMÄÄRÄ HAKIJOISTA SAI AVUSTUSTA RAPALA- RAHASTOLTA Rapala- rahasto on kolmena toimintavuotenaan ehtinyt jakaa jo useille kymmenille tahoille rahallista avustusta tai kalastusvälinelahjoituksia.
Kansalaisten aktivointi purokunnostuksiin
Kansalaisten aktivointi purokunnostuksiin - Käytännön toimintaa PURO II-hankkeessa Auri Sarvilinna, Suomen ympäristökeskus, Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä, 5.11.2012 Esityksen sisältö Valuma-aluelähtöinen
KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)
KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) Verkostoitunut kalatalouden kehitystyö Kalavarojen elinvoimaisuuden parantaminen Kalavesien kunnostukset & kalojen lisääntyminen
Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus
Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista
TIETEIDEN OSASTON LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETTAMAN LOHISTRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ
Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet Jyväskylä 3.3.2014 Dnro: - Vastaanottaja: Viite: Maa- ja metsätalousministeriö Lausuntopyyntö 161925, 21.1.2014, MMM041:00/2012 Asia: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista
Menestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?
Menestyvä istukas Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti? P. Hyvärinen & Kainuun aseman henkilökunta H. Hirvonen & IKP/BEET tutkimusryhmä Yhteistyökumppanit Pilottikoe:
Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella
Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella Ajankohtaisia hankkeita SYKEssä Kati Häkkilä, SYKE Vesikeskus/Vesienhoitoryhmä
PIENVESITAPAAMINEN
PIENVESITAPAAMINEN Vantaan kuulumisia Sinikka Rantalainen VANTAAN PIENVESIIN LIITTYVIÄ TUTKIMUKSIA Närhi Mari-Anna, 2011, tekeillä oleva Pro gradu Vantaan Krapuojan ja Kormuniitynojan ekologinen tila pohjaeläimistön
Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen
Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen MARKKU KAUKORANTA, RKTL & MATTI VAITTINEN, KAS LUOTEIS-VENÄJÄN KALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA VUOSISEMINAARI 2009 10. 11.11.2009 Lomakeskus Huhmari р.волхов Условные
Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa
Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu
Purokummit - pienten virtavesien ja vaelluskalojen seuranta kansalaishavainnoinnin keinoin
Purokummit - pienten virtavesien ja vaelluskalojen seuranta kansalaishavainnoinnin keinoin Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3-5.6.2019, Mikkeli Henrik Kettunen, Vaelluskala ry Purokummit Pro Taimen
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
PIRKANMAAN VIRTAVESIEN KUNNOSTUSTALKOOT VUONNA 2019
Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Virtavesi Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN KUNNOSTUSTALKOOT VUONNA
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
Kalastusaluepäivä, Jämsä 15.12.2016 Heikki Holsti DNA ja taimenkantojen hoito Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry EKOLOGIAN KERTAUSTA GEENIT JA PERIMÄN VAIHTELU OVAT AVAIN SELVIYTYMISELLE MUUTTUVISSA
KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA
KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA
Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015
POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus
Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013
Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-127-2 (Verkkojulkaisu)
LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT
LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki
Jokitalkkari-hanke 2012-2016
Jokitalkkari-hanke 2012-2016 väliraportti vuodelta 2014 Sampo Vainio Juha Niemi Aki Janatuinen Mikael Henriksson Tero Myllyvirta Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. 2015 2
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013
Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen
Aitouden merkityksestä virkistyskalastajien kalastuskokemuksille. Timo Haapasalo, UEF
Aitouden merkityksestä virkistyskalastajien kalastuskokemuksille Timo Haapasalo, UEF Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen taustalla Autenttisuuden politiikat kalakannan luontaisuuden merkitys ihmisen luontosuhteelle
Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, liikuntapalvelut.
PÄÄTÖS KALASTUSLAIN 47 :N MUKAISEEN POIKKEUSLUPAHA- KEMUKSEEN 29.9.2017 3390/5713/2017 HAKIJA HAKEMUS Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, liikuntapalvelut. Helsingin kaupungin kulttuurin
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
2016-2021. Lohikalat Karjaanjoelle - vesistövisio 2021
2016-2021 Lohikalat Karjaanjoelle - vesistövisio 2021 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 16.3.2015 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry / Västra Nylands vatten och miljö rf Länsi-Louhenkatu 31, 08100
Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat
Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Viljo Jääskeläinen 1913, Suomen Kalatalous Jarmo Huhtala Lap ELY 1 Kemijoen vesistö Kemijoki (valuma-alue 51 127 km2) oli ennen rakentamistaan Suomen ja koko Itämeren
Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut
Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi
Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?
Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus
Taimenistutukset v. 2007 yhteensä 90600
VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN KALANPOIKASISTUTUKSET V. 2007 1(5) Pekka Lindblad 11.5.2007 Istutusvesistö Tarkka istutuspaikka Laji Kanta Ikä Koko Kpl Pvm Vantaanjoki, Luhtajoki Klaukkalantien koskipaikka
Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi
Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi Mika Marttunen & Mikko Dufva Tavoitteet ja toteutus Selvittää vaihtoehtoisia toimia simpukka-
Kari Kivelä, ikä 56v
Kari Kivelä, ikä 56v Työura: Yrittäjä, oma insinööritoimisto 23 vuotta. Parikymmentä vuotta konsultoivaa työtä yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi sekä kalastusmatkailuun liittyviä hankkeita. Kemijärvi
Vantaanjoki vuonna 2008
1 Vantaanjoki vuonna 2008 1. Vantaanjoki elpyy Vuonna 2008 Vantaanjokeen nousi parin edellisen vuoden tapaan paljon meritaimenia ja lohiakin. Meritaimenia saatiin saaliiksi runsaasti joen alapäässä mm.
Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi
From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution
Terveet vaelluskalakannat - HEALFISH-hanke ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen edistäjänä
Terveet vaelluskalakannat - HEALFISH-hanke ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen edistäjänä Projektipäällikkö Markku Kaukoranta, Uudenmaan ELY-keskus Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 HEALFISH
HEALFISH-hanke Terveet kalakannat - merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta
HEALFISH-hanke Terveet kalakannat - merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta Projektipäällikkö Markku Kaukoranta, Uudenmaan ELY-keskus Kalataloushallinnon Mestaripäivät 2013 Helsingissä, Suomenlinnan
TOIMINTAKERTOMUS 2014
www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen
VIRTAVESIEN KUNNOSTUS. Pauliina Louhi Kalaekologian tutkimusseminaari
VIRTAVESIEN KUNNOSTUS Pauliina Louhi Kalaekologian tutkimusseminaari 10.4.2012 Sisältö 1. Kunnostuksien ekologinen tausta ja tavoitteet 2. Uittoperkaukset Suomessa 3. Virtavesien kunnostukset Suomessa
Pielisen alueen virtavedet järvitaimenen ja järvilohen näkökulmasta
Pielisen alueen virtavedet järvitaimenen ja järvilohen näkökulmasta TOIMENPIDESELVITYS Future Missions Oy 2015 - EU investoi kestävään kalatalouteen - Future Missions Oy:n julkaisu 1:2015 Pielisen alueen
Heinolan kalastusalue
VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 Heinolan kalastusalue Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.4.2015 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. SUUNNITELMA-ALUE
Istutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)